Uusia haasteita Uuraisilta

Uusia haasteita Uuraisilta

Tiina Löytömäki on Toiminut Uuraisten kunnan teknisenä johtajana puolitoista kuukautta ja moni asia on tullut jo tutuksi.
Löytömäki tuli Uuraisille Multialta, eli pienemmästä kuntaorganisaatiosta, tämä on aika harvinaista, sillä useammin Uuraisille siirrytään isommasta kunnasta tai yksityiseltä sektorilta.
– Se on tuntunut mukavalta, että täällä on useampi työntekijä jakamassa vastuuta. Itselle se on pikkuisen oppimisen paikka, että osaan olla työntämättä näppejäni ihan joka asiaan ja että minulla on lupa delegoida. Sen olen myös ehtinyt huomaamaan, että täällä on ihan mahtava yhteishenki työkavereiden kesken, Löytömäki kertoo.
Vaikka hän ei Multiaa kauempaa tullut, niin tuttuja Uuraisten kunnanvirastolla ei ollut kuin Ympäristösihteeri ja vesihuoltoasiantuntija Marianne Ojanperä ja Juha Valkama. Edeltäjä Janne Koskenkorva siirtyi toisiin tehtäviin jo viime vuoden puolella, mutta on auttanut seuraajaansa ottamaan toimen haltuun.
– Se, että tuttuja ei ennestään ollut on aika yllättävääkin, sillä Multia ja Uurainen, sekä Petäjävesi tekevät aika paljon yhteistyötä nimenomaan teknisellä puolella, ne ovat kohtuullisen tasavertaisia kumppaneita, vaikka Multia selkeästi pienempi onkin. Minusta yhteistyö on tosi hyvä asia, varsinkin jos se toteutetaan niin, ettei yksittäinen henkilö kuormitu liikaa, Löytömäki sanoo.
Uuraisilla tehdään paljon yhteistyötä myös Saarijärven kanssa, Multialla ja Petäjävedellä taas Keuruun.
Karstulassa syntyneelle ja kasvaneelle Tiina Löytömäelle ei ammatinvalinta ollut nuorena mitenkään itsestäänselvyys, vaan oma polku löytyi vasta lukion välivuoden jälkeen.
– Sen tiesin, että hoitajaksi minusta ei ole. Karstulan iso yritys on Honkarakenne ja hirsirakentaminen alkoi kiinnostamaan minuakin. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa opiskelin rakennusinsinööriksi ja sen jälkeen pääsin suunnittelutoimistoon suoraan töihin. Perheellistyttyäni olin pitkään kahden ipanan kanssa kotona ja sitten menin vähäksi aikaa rakennustyömaalle ja sitten tulinkin valituksi Multialle kunnaninsinööriksi, myöhemmin tehtävä muutettiin tekniseksi johtajaksi. Multian 12 vuoteen mahtui myös kipeitä päätöksiä, esimerkiksi kahden koulun purkupäätökset olivat sellaisia. Välillä niitä vain joutuu tekemään, mutta pääosin Multialla vallitsi tekemisen meininki, hän miettii.

Vaihtelu ja uusien haasteiden hakeminen sai nykyään Pylkönmäellä asuvan Löytömäen hakemaan Uuraisille.
Juuri nyt tekninen johtaja valmistelee aurausten kilpailutuksia ja ensimmäisen teknisen lautakunnan pykälänkin hän päässyt tekemään. Uuraisilla eletään investointien suhteen melko rauhallista vuotta ja suurimmat panostukset tehdään vesilaitoksen saneerauksiin. Ne ovat tärkeitä ja välttämättömiä, vaikka eivät olekaan joka kuntalaiselle näkyviä kohteita. Kuntakeskuksessa remontoidaan parhaillaan Selma-tilaa Uuraspostille ja muutenkin monipuolisempaan ja ympärivuotiseen käyttöön. Lisäksi talousarviossa on varattu 100 000 euroa rantapuisto-hankkeelle Kuukantien varteen Uuraskoto-kerrostalon viereen. Myös leikkipuistoja kunnostetaan yksi kerrallaan, uusitaan lukostoja ja kunnostetaan asemakaavateitä varsinkin Hirvaskankaan suunnalla. Myös Saarijärventien katuvalaistus ulotetaan uudelle Keskisenraitille saakka.
Ensi viikonloppuna Tiina Löytömäki pääsee ensimmäistä kertaa oikein kunnolla edustamaan Uuraista, kun Rakennusmessut pidetään Paviljongissa. Jo etukäteen Uuraisten kunta on saanut mukavasti julkisuutta kun on kerrottu, kuinka huutokauppakeisari Aki Palsanmäki myy huutokaupalla uuden Sarkolan alueen omarantaisia tontteja keskustan tuntumasta Akko-järven rannalta.
– Uuraisilla on tehty hyvää työtä asuintonttien kaavoituksen suhteen, seuraavaksi voisi miettiä vaikka yritys- ja teollisuustonttien tilannetta, Tiina Löytömäki päättää.

Hanna Lahtinen

Susanna saikin käteen tiskiharjan sijaan mitalin ja kukkia

Susanna saikin käteen tiskiharjan sijaan mitalin ja kukkia

MLL Toivakan paikallisyhdistys järjestää yhdessä Toivakan seurakunnan kanssa viikoittain keskiviikkoisin kaikille avoimia Olkkari-iltoja. Ilta on yhdessä olemista, pelailua ja vaikkapa leikkimistä lasten kanssa, samalla kohdaten toisia vanhempia tai kavereita. Illan aikana tarjolla on iltapalaa. Olkkari-iltaan voi tulla ja lähteä oman aikataulun mukaan.
Viime keskiviikkona Olkkari-illassa sai yllätyksen kokea yhdistyksen pitkä-aikainen ja nyt puheenjohtajuudesta ”eläköitynyt” Susanna Kuivalainen. Uusi puheenjohtaja Heli Saari ja muu yhdistysväki oli hakenut MLL:n liittohallitukselta Susannalle hopeista ansiomitalia pitkäaikaisesta työstä yhdistyksessä ja lasten parissa. Liittohallitus myöntää hopeisen ansiomerkin vapaaehtois- tai luottamushenkilölle tunnustuksena pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta, vähintään 10 vuotta kestäneestä työstä liiton, sen piirijärjestöjen ja/tai paikallisyhdistysten tai näiden hallinnoimien yhteisöjen hyväksi.
Susanna Kuivalainen on koulutukseltaan varhaiskasvatuksen opettaja ja työskentelee tällä hetkellä Toivakan kunnalla vs. varhaiskasvatusjohtajana. Kysyimme Susannalta sitä, kuinka kauan hän on varhaiskasvatustyössä ja lasten parissa tehtävässä vapaaehtoistyössä ollut?
– Lastentarhanopettajaksi valmistuin vuonna 2002, minkä jälkeen olen ollut koko ajan kasvatusalalla. Toivakassa aloitin työt vuonna 2008 lastentarhanopettajana, kertoo Susanna. Vapaaehtoistyöhön tuli lähdettyä kun omat muksut syntyi.
Mitä lapset Susannalle merkitsevät ja mitä työ heidän parissaan tekijälleen antaa?
– Lapsen katse, ilo ja innostus, antavat voimaa työhön. Parasta on kun huomaa voittaneensa lapsen tai perheen luottamuksen. Se yhteys, mikä voi syntyä, on aivan mahtavaa. On mukavaa, kun entiset hoitolapset, nykyiset nuoret Toivakassa moikkaavat ja kertovat kuulumisistaan edelleen ”vanhalle” hoitotädille. Työni Toivakan varhaiskasvatuksessa on ollut hyvä etu itselleni kun toimin vapaaehtoisena. Olen monelle jo ennestään tuttu, joten kohtaaminen on helppoa. Vapaaehtoistyössä olen ja olen saanut olla, äiti ja vaimo – en vakaope tai erkka.
Susanna on ollut mukana MLL:n Toivakan yhdistyksen toiminnassa noin 15 vuotta. Toiminta on muuttunut sinä aikana siten, että MLL:ää ei mielletä enää vain pienten lasten järjestöksi, vaan toiminta kattaa nykyisin kohtaamispaikkoja vauvasta vaariin.
– Hienoa tässä työssä on ollut se, kun itsekin voi tehdä ja edetä toiminnassa niin, että oma perhe kulkee siinä mukana. Vaikka hallitustoiminta on nyt jäänyt, niin toimin edelleen mm. vapaaehtoisena ohjaajana nuorten Tacoilloissa. Tännekin olin tulossa tänä iltana apuun keittiöhommiin.

Kuvateksti: MLL:n Liittohallituksen myöntämän hopeisen ansiomitalin Susanna Kuivalaiselle luovuttivat Toivakan yhdistyksen uusi puheenjohtaja Heli Saari (vas.) ja rahastonhoitaja Auni Hirvonen. Palaamme uuden puheenjohtajan ja MLL Toivakan paikallisyhdistyksen toimintaan myöhemmässä jutussa erikseen.

Veikko Ripatti

 

Kiitos, että on olemassa Aurinkopalsta. Se, että muistetaan elämän aurinkoisia puolia, tekee minut onnelliseksi. Uusi S-market myös. Taitaa nähdä pitemmältäkin suun muodosta, että Uuraisiltahan tässä ollaan!

Lukijan runo: Savea vain

Olet savea vain – toki tiedän sen –
hyppysellinen tomua maasta.
Sait minulta henkeni henkäyksen,
siksi olet niin ainutkertainen,
vaikka vain hyppysellinen maata.

Olet savea vain, et enempää,
tunnet itsessäs avuttomuutta.
Oman itsesi säröjä katselet,
miksi Valajan käsiin luottaisi et?
Kädet Valajan luoda voi uutta.

Olet savea vain, mutta kuitenkin
kannat itsessäs ikuisuutta.
Kun sinua käyn muovaamaan,
sinun kipusi minua satuttaa,
halaan luoda sinussa uutta.
 

Maija Manninen
Toivakka

 

Pääkirjoitus: Hanna Lahtinen

Pääkirjoitus: Hanna Lahtinen

Toissa viikolla julkaistiin jopa kauhua herättänyt selvitys Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkoselvitys, eli suomeksi säästösuunnitelma.
Vaikka selvityksessä kuinka yritetään kirjoittaa mustaa valkoiseksi, niin kyse on siitä, että monet palvelut heikkenevät, siirtyvät kauemmaksi tai nettiin. Se, miten ja ketkä muutokseen sopeutuvat, määrää lopputuloksen – myös säästöjen osalta. Sillä aivan varmasti käy myös niin, että monelle lääkäriin lähtemisen kynnys nousee ja sinne mennä vasta niin sanotusti jalat edellä ja silloin asiakkaasta tulee hyvinvointialueelle paljon isompi menoerä kuin jos hän olisi kipaissut oman kylän tohtorille ajoissa. Eikä tämän ”isomman menoerän” elämän laatukaan kolhuitta säily.
Se että säästämistä kutsutaan kehittämiseksi, vie arvon myös oikealta kehittämiseltä, jota sitäkin hyvinvointialueella tapahtuu. Kehittämisen ei tarvitse aina olla uuden keksimistä. Kun on esimerkiksi keksitty Uuraisten Ukkokerhon kaltainen erinomainen ennaltavahvistava toimintamuoto, niin eikö sen asemaa pitäisi vahvistaa ja laajentaa koko sotealueelle, eikä yrittää ajaa alas?
Tiedotustilaisuudet ovat hyvä asia ja on kunnioitettavaa, että hyvinvointialueen johto astuu kansalaisten eteen kivitettäväksi – ainakin noin kuvaannollisesti. Vaikka moni heistä nauttii oikein mukavasta palkasta, eivät he kuitenkaan ole ilkeitä riistäjiä, jotka käärivät köyhien kansalaisten viimeiset roposet liiveihinsä. Kyse on tuhannen palan palapelistä, jota iso porukka yrittää ratkaista, vaikka mallikuva on hukkunut.
Mutta ollaan mekin täällä lehdessä kehitetty, ehkä jopa kehitytty. PaikallisUutisten ja Korpilahtilehden uudet nettisivut on nyt julkaistu ja sisältö on entistä laajempi, toivottavasti myös helppokäyttöinen ja silmää miellyttävä. Parhaamme olemme ammattilaisten tuella yrittäneet ja palaute on erittäin tervetullutta, myös risupuoli ja kehittämisehdotukset.