Juttuvinkit ovat toimittajille tärkeitä. Joskus vaan käy niin, että alkuperäinen vinkki muuttuu matkan varrella joksikin muuksi, usein jopa odotettua paremmaksi. Näin kävi minulle äskettäin Uuraisilla.
Kaveri vinkkasi, että Uuraisilla on aikuisurheilija, jonka hyllyt ovat täynnä pystejä ja seinät täynnä plakaatteja. Sain miehen yhteystiedot ja nimen Mikko Hurskainen. Soitto Mikolle ja selviää, että kyseessä onkin Raimo. No, ei se mitään, tehtiin treffit Uuraisille.
Paikan päällä selviää, että kyseessä ei ollutkaan sellainen aikuisurheilija, joka työntää kuulaa tai hyppää pituutta seniorikisoissa. Ei. Kyseessä on 62-vuotias urheilija, jonka pysteistä suurin osa on tullut ammunnasta ja erätaitokisoista.
Mutta ei siinä vielä kaikki. Selvisi, että perheen palkinnoista suuren osan on saavuttanut itäsiperianlaika Pukkimäen Iikori, 9 vuotta. Iikori on kansainvälinen käyttövalio ja Suomen kaksoisvalio (käyttövalio ja muotovalio) ja Iikorin saamia tunnustuksia on seinillä vino pino. Iikori on osallistunut seitsemän kertaa laikojen SM-kisoihin. Paras sijoitus on toinen, mestaruuden se hävisi 0,5 pisteellä. Iikorin pennusta, Iivarista, 2,5 vuotta, odotetaan myös menestyjää. Se voitti joulukuussa 2025 Sauer-haukut, joihin osallistui 45 koiraa.
Kumpikin koira on aikoinaan voittanut kiväärin palkinnoksi ammuntakisoista.
Itäsiperianlaika on Suomessa esiintyvistä laikoista suosituin, niitä rekisteröidään vuosittain noin 300. Rotu on luonteeltaan erittäin ihmisystävällinen ja seurallinen sekä isäntäuskollinen. Itäsiperianlaikan metsästyskausi alkaa vesilinnun pyynnillä ja karhun metsästyksellä, mihin se soveltuu hyvin kokonsa, nopeutensa ja ennen kaikkea rohkeutensa ansiosta. Hirvenmetsästykseen itäsiperianlaikaa käytetään ehkä eniten, yksi tekijä on koiran erittäin hyvä tottelevaisuus – se saadaan tarvittaessa haukultakin pois.
Mutta ei siinäkään vielä kaikki. Selviää, että vaimo Helena se vasta taitava aseen kanssa onkin: useampia SM-titteleitä ilmakiväärillä ja ilmaluodikolla ja yhä voimassa oleva Suomen ennätys N50-sarjassa ilmaluodikolla, 189 pistettä, kun maksimitulos tulos tuolloin oli 200. Nykyisin maksipisteet on 300.
Ammunta ja metsästys ovatkin avioparin yhteinen harrastus.
– Joskus alussa käytiin sorsametsällä, nyt yhteinen harrastus on jänis- ja hirvenmetsästys. Kuulutaan Kytöjärven Kävijöihin, joka on kannonkoskelainen metsästysseura. Hirviporukassa on 11 lihaosakasta ja metsästysalue on 1 600 hehtaaria. Parhaana vuonna kaadettiin 17 hirveä, viimeksi oli 2+2-luvat. Hyvin on väkeä seurassa, nuoriakin, Raimo Hurskainen kertoo.
Susihavainto naapuriseuran metsästysalueella esti Kytökorven Kävijöiden hirvijahdin viime vuonna lokakuun alussa.
Virossa Raimo on käynyt hanhimetsällä.
Ja sitten tulee aseisiin ja metsästykseenkin tottuneelle toimittajalle jotain ihan uutta: hirvikävely erälajina.
Hirvikävelyssä on kolme osalajia; kävely, arviointi ja ammunta. Hirvikävelyssä kierretään maastoon merkitty reitti omaan tahtiin, kävelyaikaa ei mitata. Kävelyreitin varrella suoritetaan etäisyyden arviointi neljään hirvenpääkuvioon, jotka ovat 50-200 metrin etäisyydellä. Kävelyreitin jälkipuoliskolla ammutaan 10 laukausta pystyasennosta, 100 metrin matkalta hirvitaulun keskiöön. Kilpailun tulos saadaan laskemalla etäisyyden arvioinnin ja ammunnan pisteet yhteen. Maksimitulos on 1 200 pistettä (600 +600). Jokaisesta virhemetristä arvioissa napsahtaa kaksi miinuspistettä.
– Laji on erittäin suosittu metsästäjien keskuudessa. Meillä on maanantaisin Jyväskylässä treenit, joita vetää kolmen eläkeläisen porukka. Siellä 20-40 ihmistä, paljon myös nuoria ja naisia, SM-hopeaa lajissa voittanut Raimo Hurskainen sanoo.
Ja kun aikansa pintaa raapii, niin paljastuuhan sieltä kummankin osalta myös muuta urheilua ja liikuntaa. Raimo on juossut muutaman kerran Kiimasen Savulenkin, Helena on pelannut pesäpalloa, lentopalloa ja jalkapalloa poikien joukkueessa sekä harrastanut suunnistusta. Nyt, kun polvet eivät enää kestä, Helena tekee veneitä: syntynyt on jo viisi soutuvenettä ja yksi moottorivene
Ja onko metsästys- ja ammuntaharrastukselle perheessä jatkajia?
– Poika harrasti aikoinaan ammuntaa ja voitti yhden Suomen mestaruudenkin. Vanhin lapsenlapsi suoritti metsästyskortin 13-vuotiaana.
Ja kun kodin seinällä on 15-piikkisen uroksen sarvet, niin pakkohan se on lopuksi kysyä tästäkin.
– Olin passissa 15. lokakuuta 1987, kun uros tuli eteeni. Ammuin sitä, mutta se lähtikin juoksemaan. Menin sitä etsimään ja yhtäkkiä huomasin, että hirvi seisoo edessäni 10 metrin päässä. Ammuin sitä uudestaan ja siihen se sitten jäi, Raimo Hurskainen kertoo.
Seppo Pänkäläinen
