Vihreä ja tuoksuva vihta kruunaa juhannussaunan

Vihreä ja tuoksuva vihta kruunaa juhannussaunan

Jutun myötä ihanaa keskikesän juhlaa paikallislehtien lukijoille! -Maarit ja Hanna

 

-Yleensä sanon vihta. Joskus myös vasta, kun sukuun on tullut myös sitä sanaa käyttäviä, Pauli Nieminen tuumii.
Murrealueesta riippuen vihta tai vasta kruunaa juhannussaunan ja usein myös joulusaunan. Nieminen muistelee kuulleensa, että mikäli mielii itse kuivattaa vihdan joulua varten, se tulisi tehdä ennen juhannusta.
Niemiselle on kertynyt kosolti kokemusta vihtojen tekemisestä; niitä valmistuu nimittäin lähes sarjatuotantona hänen käsistään palvipäiväviikonloppuna.
-Olen ainakin kymmenen vuotta tehnyt vihdat palvisaunavieraille. Yleensä kymmenkunta, joskus tusinankin. Ei ole palautetta vihdoista kyllä kuulunut.
No, hiljaisuus on yleensä hyväksynnän merkki ja tänäkin kesänä Niemiseltä on vihdat palvisaunavieraille tilattu. Ja eikä ihme; Niemisen lehtijuttua varten tekemä vihta, tai kuten jutun kirjoittaja sanoo, vasta, on jämäkkä ja miellyttävä kädessä.
Niemisen ensimmäinen muisto vihdan tekemisestä liittyy juhannukseen.
-Isosiskon kanssa teimme siihen aikaan vielä pystyssä olleen riihen kulmalla vihtoja juhannussaunaan. Isä niitä yleensä teki. Vihtaa käytettiin saunassa juhannuksen lisäksi jouluna ja joskus satunnaiseesti. Vihdat kuivuivat saunan eteisessä.
Nieminen valikoi vihtoihin tulevat vihdakset tarkkaan. Mikä tahansa oksanreuhkana ei käy.
-Minulle on sellainen oma tyyli kehittynyt, että laitan vihdan keskelle yhden tai kaksi vähän tukevampaa vihdasta. Niiden ympärille on sitten helppo koota vihtaa. Käsissäni vihtaa pyörittelen valmiiksi, vaikka joskus kehittelin siihen laitteenkin.
Sidontavitsasta Nieminen ei käytä, vaan sitoo vihdan kiinni sisalnarulla.Näin vihdasta tulee ainakin kestävä. -Rauduskoivun vihdaksia pitää olla riittävästi. Luulisin, että minun vihdoissani niitä on viitisenkymmentä.
Nieminen miettii, että saunavihtojen tekeminen voisi olla juhannuksen vieton yksi ohjelmanumero. Sukulaissakissa, kaveriporukassa tai mökkinaapureiden keskuudesta voisi ratkaista vaikkapa vastavihityn vihtamestarin tittelin. Kelpo titteli, sanoo sitten vihta tai vasta.

Maarit Nurminen

Suomen saunaseuran ohjeet saunavihdan tekoon:

Sidontavitsaksen kuori raapataan ennen vitsaksen kiertämistä molemmin puolin vetämällä vitsasta polven päällä puukon terän alla.
Vitsasta aletaan kiertää latvapäästä, tyvipää on tiukasti jalan alla. Kierteitystä ei päästetä välillä pois käsien välistä. Kierteitys jatkuu vitsaksen tyvipäätä kohti, mutta loppuun jätetään 7-8 cm kiertämätöntä osuutta. Kiertämisen jälkeen vitsas kuoritaan kokonaan ja sen tyvipää teroitetaan.
Kun side on valmis, ryhdytään latomaan vihtaa. Oksia lisätään vihtaan vain päältäpäin, viuhkamaiseen muotoon ja lehtien nurjapuoli ylöspäin. Kun noin puolet vihdasta on ladottu, lados käännetään ja toinen puoli ladotaan kuten ensimmäinen eli päältäpäin, lehtien nurjapuoli ylöspäin. Oksia asetellessa tarkkaillaan, ettei ladontaan jää ylipitkiä piiskaavia latvuksia. Kädensijan kohdasta revitään lehdet ja oksat pois. Lados on viuhkamainen ja hieman litteä.
Nyt kun vihdalla on tarpeeksi kokoa, otetaan valmis side ja ryhdytään sitomaan vihtaa. Siteen teroitettu pää pujotetaan kädensijaosuuden lävitse, lehväksien läheltä. Siteen latvusta jätetään näkyviin noin 15-20 cm, joka taivutetaan varpujen suuntaisesti kämmenen alle.
Nyt – ennen sitomista – laitetaan siteeseen uudelleen kierteitä. Kun niitä on siteessä tarpeeksi, kiepautetaan side kaksi kertaa kädensijan ympäri ja pujotetaan solmuun molempien kierroksien alta ja kiristetään voimakkaasti.
Kun ensimmäinen sidos on valmis, huolehditaan edelleen, että siteessä on kierteitä, ja pujotetaan jälleen siteen pää kädensijan lävitse, nyt noin 10-12 cm:n päähän ensimmäisestä sidoksesta. Pyöräytetään side kerran kädensijan ympäri.
Pujotetaan uusi sidos solmuun, kiristetään voimakkaasti. Pujotetaan siteen pää toisen kerran solmuun ja kiristetään voimakkaasti.
Kun molemmat sidokset ovat valmiina ja kiristettyinä, siteen loppupää taitetaan kämmenen alle siksi aikaa kun tasataan oksien päät (jottei side mene vahingossa poikki).
Kun oksien päät on tasattu, laitetaan jäljellä olevaan siteeseen kierteitä, työnnetään siteen teroitettu pää samaan kohtaan mistä se tulee ulos, pujotetaan oksien sekaan sidoksen alle ja jätetään lenkille noin 6-8 cm oksien päiden ulkopuolelle. Pyöräytetään lenkki kahdeksikon muotoon.
Tärkeää on viimeistellä kädensija poistamalla puukolla jokainen oksapiikki, mikä tuntuu käteen. Vaikka olisi miten hyvä vihta muuten, mutta jos vihdottaessa oksa pistää käteen, kyllä sen verran suututtaa, että heittää vihdan menemään eikä sen koommin vihtaa käytä.
Siinä se on vihta valmiina. Ei kun vihtomaan. Lauteille lähes kylmää vettä isohkoon astiaan johon vihta kokonaan upotetaan aina kun ei vihdota.

Vihtaa EI saa laittaa kuumaan veteen eikä kuumalle kiukaalle. Eikä jättää hetkeksikään kuumalle lauteelle

 

Aluevaltuusto päätti palveluverkosta

Aluevaltuusto hyväksyi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjausten mukaisen palveluverkon ja palveluverkon periaatteet aluehallituksen esityksen mukaisesti yhtä muutosehdotusta lukuun ottamatta. Aluevaltuutettu Jouko Nykäsen muutosehdotus, Terhi Simonen-Jokisen, Marika Visakorpi-Kemppaisen, Sari Hovilan, Irma Hirsjärven, Tuula Peltosen, Pekka Huikon, Juha Hyötyläisen, Marko Kolulan, Leena Kautto-Koukan ja Kari Parkkosen kannattamana, koski alueellisten osastojen lukumäärän säilyttämistä entisellään ja Joutsan osaston toiminnan säilymistä, kun pohjaesityksessä esitettiin osastojen määrän muutosta 12 osastosta 11 osastoon sekä Joutsan osastotoiminnasta luopumista. Äänestyksen tulos oli 19–49, poissa 1 ja asia hyväksyttiin muutosesityksen mukaisesti.

Päätöksen myötä paikalliset sote-asemat Korpilahdella ja Uuraisilla säilyvät; Toivakkaan tulee sote-palvelupiste. Palvelupisteen tarjoamista palveluista ei ole vielä tarkkaa tietoa. Päätöksen mukaisesti ikääntyneiden päivätoimintaa ja perhekeskuksien toimintaa kehitetään edelleen.

Simasulalla sipsuttelen, haapavastalla helistelen

Simasulalla sipsuttelen, haapavastalla helistelen

Sauna ei ole pelkkä huone, joka lämmitetään kuumaksi. Sauna on aina ollut suomalaiselle fyysisen ja henkisen puhdistumisen paikka. Sauna on perinteiden siirtämisen tila. Sauna virkistää, hyväilee, rauhoittaa ja lohduttaa. Sauna on suomalaisuuden ydin. Enää saunassa ei useinkaan synnytä ja kuolla, mutta elämän perusasioiden äärellä suomalaiset saunan lauteilla yhä ovat. Saunominen on hyvin kokonaisaistillinen kokemus, se kuuluu korvissa tulen rätinänä tai savusaunan hiljaisuutena. Kun löyly sihahtaa kiukaassa, iho tuntee lämmön ja kihelmöinnin ja kun oikein sielun silmillä katsoo, niin vieressä saunan lauteilla istuvat menneet ja tulevat sukupolvet.

Johanna Teräväinen on perinnesaunottaja ja Luonnosta virtaa -ohjaaja. Yrityksen nimi on Kuu Yrttitarhassa. Aluksi Kuu Yrttitarhassa oli blogi, jonka Johanna perusti ystävänsä kanssa vuonna 2010. – Olimme silloin luonnontuotealan koulutuksessa ja opiskelin esimerkiksi villiyrttien keräämistä ja käyttöä, sekä turvehoitoja. Välissä minulla on ollut pari muuta aivan eri alan yritystä, olen koulutukseltani yrittäjyyden tradenomi ja olen käynyt myös tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon. Olen työskennellyt esimerkiksi sosiaalisen median ja yhteisömanageroinnin parissa. Elämäntapana luonnonmukainen juurevuus on kuitenkin aina ollut iso osa minua, Johanna kertoo.

Nelisen vuotta sitten äitiyslomalla ollessaan Johanna Teräväinen huomasi ilmoituksen perinnesaunottajana koulutuksesta ja innostui heti. Vaikka saunottajan ammatti on varmasti yksi Suomen vanhimmista, ei perinnesaunottajan koulutusta ollut, ennen kuin alan pioneeri Maaria Alén sellaisen loi. Tällä hetkellä koulutettuja perinnesaunottajia on Suomessa kolmisenkymmentä. – Ihan ensimmäiseen koulutukseen en ehtinyt, mutta toiseen. Koulutus kesti vuoden ja sisälsi hyvin laajan teoriaosion, jossa opiskeltiin esimerkiksi itämerensuomalaista saunan kulttuuriperintöä, historiaa ja tapoja. Käytännön taidoista opeteltiin esimerkiksi hoitavan vihdonnan tekniikkaa, Johanna kertoo.

Koulutettu perinnesaunottaja on ainutlaatuisen suomalaisen aineettoman saunakulttuurin ja hoitosaunaperinteen asiantuntija. Hän osaa ohjata kansanperinteeseen pohjautuvia saunarituaaleja ja toteuttaa hoitosaunoja asiakkaille. – Perinnesauna on ohjattua, hoitavaa, tarinallista ja juurevaa saunomista. Se on sekoitus tutkittua tietoa ja uskomuksia. Vuodenkierto on perinnesaunomisessa hyvin suuressa roolissa ja perinnesauna eri vuodenaikaan saattaa olla hyvin erilainen ja tunnelma vaihdella hartaasta riehakkaaseen. Esimerkiksi nyt eletään helasaunojen aikaa ja mennään kohti juhannussaunoja. Kevään ja alkukesän saunaloitsut, taiat ja -laulut liittyvät vahvasti maanviljelyyn ja hedelmällisyyteen. On haluttu saada vilja kasvuun ja elämä kukoistamaan. Saunominen on myös perinteisesti liittynyt elämän erilaisiin taitekohtiin ja minäkin teen paljon esimerkiksi morsiussaunotuksia. Myös työhyvinvointisaunotukset ovat suosittuja. Perinnesaunottajan vuodenkiertoon kuuluu myös saunotusmateriaalien hankinta luonnon isosta supermarketista. Kesällä Johanna valuttaa mahlaa, tekee vastat ja kerää kukkia ja yrttejä, mutta myös talvella luonto tarjoaa esimerkiksi havupedin ainekset. – Yleensä menen metsään ennen saunottamista, se on tärkeä osa valmistautumista.

Loitsuihin ja saunataikoihin voi toki suhtautua hassuna leikkinä, mutta Johanna on huomannut, että myös nykyihmisellä on tarve heittäytyä ikiaikaisten uskomusten maailmaan.
– On tärkeää tulla perinnesaunotukseen avoimin mielin. Monelle saunakokemus on rauhoittumisen ja arjesta irtautumisen paikka, mutta voi se olla muutakin. Joku on kokenut, että perinnesaunassa syntyy vahva side esivanhempiin tai tulevaisuus näyttäytyy kirkkaampana, sillä sauna on eräänlainen aikakone, Johanna miettii.

Perinnesaunotuksessa etiketti ei ole tarkka, mutta muutamia aina toistuvia piirteitä on. Perinnesaunomisen aluksi esimerkiksi tervehditään löylyä kunnioittavasti. – Tervehdyksellä tehdään arkisesta saunasta ns. pyhä paikka. Yleensä aina mukana ovat myös vastat, ne voivat olla tehty monesta eri puulajista. Esimerkiksi haapavasta helisee ja havupuuvastoista taas tulee saunaan ihana tuoksu. Hunajaa on usein mukana ja kesällä kukkia. Usein myös laulan saunalauluja ja kerron tarinoita. Johanna on tottunut uuraislaisena puhumaan vastoista, mutta jos keskusteluun nousee aihe vasta vai vihta, hän kysyy, että entäs jos puhuttaisiinkin metsänkämmenestä tai simasulasta. Molemmat ovat vanhoja nimityksiä välineelle, jota saunassa käytetään. Perinnesaunotuksessa pukukoodi on melko vapaa, uimapuku tai pyyhe ovat sallittuja, mutta ilmankin saa olla. Ennen saunomista ei kannata syödä raskaasti ja vettä pitää muistaa juoda.

Keski-Suomi on saunamaakunta ja Johanna tekee perinnesaunotuksia koko maakunnan alueella, paljon esimerkiksi Jämsän saunakylässä. – Saunakulttuurissa on valtavasti ammennettavaa. Sauna on suomalaisille niin itsestään selvä juttu, että sen syvällisempi pohtiminen on vähän unohtunut, Johanna miettii. Suomalaisen saunaa on myös tuotteistettu yllättävän vähän. On erilaisia saunatiloja, mutta saunomisen kulttuurillisella puolella on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia. – Olen luonteeltani ideoija ja innostun uusista asioista, olen myös asioiden käynnistäjä ja kehittäjä. Työskennellessäni tietotekniikan ja sosiaalisen median parissa piti tottua siihen, että kaikki muuttui koko ajan. Tässä työssä on ihanaa se, että kansanperinne ei muutu, mutta se on kuin pohjaton lähde, josta voi koko ajan ammentaa uutta. Perinnesaunottajana koen olevani ohentuneen perinteen vahvistaja, Johanna Teräväinen päättää.

Artikkelikuvan ja kesäkuvan otti Anne Kalliola.

Lisätietoja: kuuyrttitarhassa.fi, perinnesaunottajat.fi

 

 

Hanna Lahtinen

 

 

 

 

Paikalliset sote-asemat Uuraisille ja Korpilahdelle, Toivakkaan sote-palvelupiste

Paikalliset sote-asemat Uuraisille ja Korpilahdelle, Toivakkaan sote-palvelupiste

Keski-Suomen hyvinvointialueen virkamiehet ovat saaneet valmiiksi päätöksentekoon menevän esityksen sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluista lähivuosina. Palveluverkkoselvityksestä annettiin runsain määrin palautetta. Saadun palautteen perusteella esityksestä on poistettu muun muassa liikkuvat palvelut, koska niitä ei koettu toimiviksi ainakaan tässä vaiheessa.

Esityksen mukaan Uuraisilla tulisi toimimaan niin sanottu paikallinen sote-asema. Toivakassa terveysaseman toiminta lakkautuisi ja tilalle esitetään sote-palvelupistettä, jossa lääkäri kävisi joitakin kertoja kuukaudessa. Sote-palvelupisteissä voi toimia esimerkiksi sairaanhoitaja ja hoitaja-avusteinen etävastaanotto. Toivakkaan on jäämässä suunterveydenhuolto ja neuvola.

Paikallisista sote-asemista esityksessä todetaan, että niissä olisi kiirevastaanottoa vaihtelevasti sekä vaihtelevasti eri ammattilaisten palveluita tarpeen mukaan tiettyinä päivinä viikossa. Esityksen mukaan Korpilahden ja Uuraisten paikallisilla sote-asemilla kiirevastaanottoa olisi arkipäivisin virka-ajalla.

Esityksen mukaan Keski-Suomen alueella toimisi tulevaisuudessa kolme alueellista sote-keskusta. Niissä tulisi olemaan laajimmat aukioloajat sekä palvelut. Alueelliset sote-keskukset toimisivat Jyväskylässä, Jämsässä ja Äänekoskella. Alueellisissa sote-keskuksissa olisi ilta- ja viikonloppukiirevastaanotto.

Seudullisia sote-asemia tulisi olemaan 10 toimipistettä ja niissä olisi kiirevastaanottoa virka-aikana. Seudullisia sote-asemia toimisi muun muassa Saarijärvellä, Laukaassa ja Muuramessa.

Ikääntyneiden päivätoimintaa järjestettäisiin kuntouttavana päivätoimintana tai kevyempänä seniorikeskus-toimintana vuoteen 2030 mennessä. Palveluverkkoesityksessä kaikki nykyiset toimipisteet säilyisivät. Kuntouttavaa päivätoimintaa järjestettäisiin 20 toimipisteessä. Lisäksi seniorikeskustoimintaa olisi saatavilla kaikissa kunnissa.

Noin 3 prosenttia yli 75-vuotiaista käyttää kuntouttavaa päivätoimintaa. Seniorikeskus-toimintaa tehdään tiiviissä yhteistyössä muun muassa kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Ikääntyvien päivätoiminnalla on merkittävä rooli ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämisessä ja sillä voidaan ehkäistä tai viivästyttää raskaampien palvelujen tarvetta. Ikäihmisten päivätoiminnan tarpeen ennustetaan kasvavan 16–52 prosenttia kunnasta riippuen.

Alueellisen osastotoiminnan paikkamäärä pysyisi esityksen mukaan käytännössä nykyisellään; samoin ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen paikkamäärä.

Korpilahden Iltatähti ei jatkossa olisi enää toiminnassa. Esillä on ollut paikkojen siirtyminen yksityisen palvelutuotannon piiriin, mutta tästä ei ole vielä tarkempaa tietoa. Iltatähden sulkemista on perusteltu yksikön pienellä koolla ja tilojen epäsopivuudella. Iltatähdessä on yli 30 asiakasta tälläkin hetkellä.

Esityksessä perhekeskusten määrä kasvaisi 21 perhekeskukseen vuoteen 2030 mennessä ja näiden lisäksi olisi laajasti myös kevyempiä kohtaamispaikkoja. Sähköiset palvelut laajenisivat ja perhekeskuskoordinaattorit jalkautuisivat.

Perhekeskusten laaja palveluvalikoima on tavoitteena vuoteen 2030 mennessä. Perhekeskuksissa olisi neuvolatoimintaa, varhaisen tuen palveluita, perhetyötä, lastensuojelua tai perheneuvolatoimintaa. Perhekeskusten lisäksi olisi myös kohtaamispaikkoja, joissa tarjotaan matalan kynnyksen tukea lapsille, nuorille ja perheille. Perhekeskuksilla ja kohtaamispaikoilla on merkittävä ennaltaehkäisevä rooli, jolla voidaan välttää raskaampien palveluiden tarvetta.

Ensimmäisen vaiheen palveluverkon muutokset tehtäisiin pääosin vuosien 2024-2025 aikana. Ilta- ja viikonloppukiirevastaanottojen osalta muutokset on tarkoitus toteuttaa tänä vuonna. Ikääntyneiden päivätoiminnan, perhekeskusten ja asumispalvelujen osalta muutokset ulottuisivat vuoteen 2030 saakka. Seuraavan vaiheen palveluverkkotyö tehdään vuoden 2026 aikana.

Palveluverkkoa koskevan esityksen mukaan säästöjä tulisi noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Näistä merkittävin säästö tulee siitä, että jatkossa kansallisten linjausten mukaisesti Keski-Suomessa on yksi erikoissairaanhoidon palveluja tarjoava sairaala. Tästä on laskettu tulevan 10 miljoonaan euron vuosittaiset säästöt. Perustason palveluista ei palveluverkkoesityksessä tule juurikaan säästöjä. Ikääntyneiden päivätoiminnan ja perhekeskustoiminnan laajentamiseen investoidaan 2,7 miljoonaa euroa vuosittain.

Nyt julkaistu esitys menee hyvinvointialueen lautakuntien arvioitavaksi ja edelleen aluehallituksen käsittelyyn. Aluehallituksen on tarkoitus päättää aluevaltuustolle menevästä esityksestä 4.6. ja aluevaltuuston on tarkoitus päättää palveluverkosta kokouksessaan 11.6.

Kuvassa Toivakan neuvolan aula.

Mustankorkean kierrätysauto ottaa vastaan tänä vuonna myös sähkölaitteita

Mustankorkean kierrätysauto pysähtyy 14.–16.5. muun muassa Korpilahdella ja Toivakassa. Kierrätysauto kerää kodeista vaarallisten jätteiden lisäksi ensimmäistä kertaa myös sähkölaitteet. Lisäksi Mustankorkealle voi tuoda toukokuussa puutarhajätteitä ilmaiseksi. Mustankorkean jätekeskuksen ja Laukaan pienjäteaseman lisäksi puutarhajätettä vastaanotetaan Toivakassa ja Lievestuoreella.
Mustankorkean kierrätysauto kerää asukkailta ensimmäistä kertaa myös sähkölaitteita. Kierrätysautolle voi tuoda kaikki kodinkoneet ja laitteet, jotka toimivat verkkovirralla, paristoilla, akuilla tai aurinkoenergialla. – Kokeilemme sähkölaitteiden vastaanottoa kierrätysautolla tänä keväänä. Toive on tullut asiakkailta.
-Sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet ovat niitä jätelajeja, joiden kierrättämisessä täytyy hieman nähdä vaivaa, kun niitä ei kerätä taloyhtiöiden jätekatoksissa. Kierrätysautomme tulee asukkaiden kotien lähelle ja tekee kierrättämisestä helpompaa, toteaa Mustankorkean logistiikkapäällikkö Antti Anhava.
Sähkölaitteita vastaanottavat maksutta ympäri vuoden myös sähkölaitteita myyvät liikkeet, Mustankorkean jätekeskus sekä Laukaan pienjäteasema. Lisäksi pieniä alle 25-senttisiä sähkölaitteita kerätään monessa päivittäistavarakaupassa.
– Kierrätysautolle saa tuoda kodeista tuttuun tapaan myös vaaralliset jätteet, jotka tunnistaa punaisista vaaranmerkeistä. Vaarallisia jätteitä ovat vanhat maalit, öljyt, auton akut sekä kodin puhdistusaineet. Jos taas maalipönttö on täysin tyhjä, voi sen kierrättää metalleissa, Anhava neuvoo.
Mustankorkean kierrätysauto kiertää Jyväskylän, Laukaan, Muuramen ja Toivakan alueella kaksi kertaa vuodessa. Kevään kierros on pienempi, pysähdyspaikkoja on seitsemän. Syksyllä luvassa on laajempi kierros, kun pysähdyspaikkoja on useampi kymmenen. Aikataulu on nähtävillä osoitteessa mustankorkea.fi.
Toukokuu on Mustankorkealla myös tunnettu puutarhajätteen kuukausi. Silloin otetaan ilmaiseksi vastaan risut, haravointijätteet ja orapihlaja. Vieraslajit, kuten lupiini tai kurtturuusu, eivät kuulu ilmaiseen keräykseen. Niitä vastaanotetaan säkitettynä pienkuormamaksulla.
– Mustankorkean jätekeskus ja Laukaan pienjäteasema vastaanottavat puutarhajätettä aukioloaikojensa mukaisesti. Toivakassa ja Lievestuoreella taas on käytössä 2.5. alkaen keräyspaikat, joilla ei ole aukiolorajoituksia. Puutarhajäte kannattaa lajitella kotona jo peräkärrykuormaa pakatessa, niin käynti sujuu vikkelästi, Anhava neuvoo.
Keräykseen tuodut risut murskataan ja käytetään Mustankorkealla kompostoinnin tukiaineena. Haravointijäte taas käsitellään jätteenä Mustankorkean kompostointilaitoksella.

Toivakalta vappuviissatanen pikkulapsiperheille:  Muksuraha on Suomen suurimpia

Toivakalta vappuviissatanen pikkulapsiperheille: Muksuraha on Suomen suurimpia

Toivakan kunnanvaltuusto kokoontui vapun aatonaattona kokoustamaan. Asialista ei ollut pitkä, mutta kokous venähti noin kaksituntiseksi. Kokouksen lopuksi puheenjohtaja Sinikka Jäntti (kesk) ja moni valtuutettukin kiitteli ilmapiiriä ja eri näkökulmia valottavaa keskustelua. Toivakan valtuuston keskustelukulttuurista olisikin mallia olettavaksi aivan valtakunnan korkeinta päätäntävaltaa käyttävää elintä myöten.

Ennen kokousta kunnanjohtaja Touko Aalto totesi, että sen sijaan, että vain kauhistellaan kuinka hallitus leikkaa lapsiperheiltä, on kunnilla keinoja, joilla lapsiperheköyhyyteen pystytään tarttumaan ja haavoittuvimmassa asemassa olevia tukemaan. Se, että kunnan imago kohenee ja kuntaan muuttaa lisää asukkaita ei ole hullumpi asia sekään.

Se työkalu, jolla Toivakassa tuetaan ensi vuoden alusta alkaen taaperoperheitä, on nimeltään Muksuraha. Eliseen kokouksen esityslistassa nimi oli vielä kotihoidontuen Toivakka-lisä, mutta Muksuraha jää paremmin mieleen ja rimmaa lisäksi hyvin alkuvuodesta päätetyn Raksarahan kanssa.

Kuntalisää maksaa moni kunta, mutta 500 euroa on ainakin Keski-Suomen suurin summa ja todennäköisesti myös valtakunnallisesti. Kotihoidon tuen kuntalisä on kunnan maksama harkinnanvarainen tuki, jota maksetaan Kelan lakisääteisen kotihoidon tuen lisäksi. Muksuraha maksetaan perheen jokaisesta alle kaksivuotiaasta kotona hoidettavasta lapsesta.  Muksuraha tukee myös kunnan perhepäivähoitajia tai sellaisiksi aikovia. Tuen saamisen edellytyksenä on, että perhepäivähoidossa tulee olla vähintään yksi perheen ulkopuolinen lapsi perheen omien lasten lisäksi. Valtioneuvoston asetus lasten päivähoidosta määrittää perhepäivähoidon maksiryhmäkooksi neljä lasta mukaan luettuina perhepäivähoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole perusopetuksessa.

Muksuraha on kädenojennus lapsiperheille, jotka haluavat hoitaa alle 2-vuotiaan taaperonsa kotona, mutta sitä hyötyvät myös perheet, joiden lapset ovat varhaiskasvatuksen piirissä. Tavoite on, että varhaiskasvatuspaikkaa ei tarvitsisi Toivakassa jonottaa tai viedä lasta hoitoon naapurikuntaan. – Jos käydään töissä Jyväskylässä ja lapsen hoitopaikkakin on siellä, saattaa perhe miettiä, että miksi edes asua Toivakassa. Muksurahan avulla sitoutamme perheet Toivakan laadukkaan varhaiskasvatuksen piiriin, mietiskeli Juha Juusela (ps).

Muksurahan reunaehtona on, että perheen kaikki lapset hoidetaan kotona, myös esiopetuksessa käyvät. Valtuutettu Paula Nieminen (sd) toivoi, että näille perheen vanhemmille lapsille olisi kunnassa tarjolla esimerkiksi kerhoja, jotta sosiaaliset taidot karttuvat. Rehtori-sivistysjohtaja Sirpa Orell-Pohjola totesi, että kohtaa mietittiin valmistelussa paljon ja reunaehto otettiin mukaan, jotta päiväkodin seinät saataisiin suoraan nykyisen pullistelun sijaan ja jonot varhaiskasvatuksesta purettua. – Avoin varhaiskasvatus tukee myös kotona hoidettavia lapsia, hän totesi.

Varhaiskasvatuspaikkojen lisääminen tai jopa lisärakentaminen ovat muksurahaa kalliimpia vaihtoehtoja. Toki siinä vaiheessa, kun asukasluku on lähtenyt reippaaseen kasvuun ja veroeurot lisääntyneet, nämä vaihtoehdot tulevat tarkasteluun.

Se, mistä kokouksessa keskusteltiin ja myös äänestettiin, ei ollut itse lisän käyttöönotto tai Muksurahan suuruus, vaan prosessin nopea eteneminen. Valtuutettu Kari Parviainen (sd) ehdotti, että valmistelua vielä jatketaan ja tutkitaan kaikki vaikutukset tarkemmin ja palataan asiaan elokuussa, Paula Nieminen kannatti ehdotusta. Äänin 16-4 asian käsittelyä päätettiin kuitenkin jatkaa. – Nyt ei-äänen antaneet eivät halua missään nimessä profiloitua kehityksen jarruiksi, vaan toivomme vieläkin kokonaisvaltaisempaa lapsiperheiden aseman tarkastelua. Nyt tehty päätös ei onneksi estä sellaisen tekemistä vielä syksyllä, Varja Oksanen (vas) totesi.

Yleensä seuraavan budjetin valmistelu alkaakin vasta syksyllä. Tärkeä syy, miksi asia tuotiin jo nyt päätöksentekoon, oli etulyöntiasema muihin kuntiin ja selkeän viestin antaminen kunnan ulkopuolelle: Toivakka haluaa panostaa lapsiperheisiin. – Joskus pitää olla rohkea ja nyt on se hetki, totesi Pentti Kovanen (sd)

Toivakalla on kokemusta kuntalisästä jo aiemmin, noin 10-15 vuoden takaa. Kokemukset ovat positiivisia, kuten kokenut valtuutettu Juha Juusela muistutti. – Miettikää jos meillä puuttuisi tällä hetkellä noin 400 asukasta tästä kunnasta. Kunnan nimi tuskin edes olisi enää Toivakka.

Muksu- ja Raksarahan maksaminen nyt on mahdollista, koska kunta on tehnyt talouden tasapainottamistoimia sekä myynyt Suur-Savon Sähkön osakkeita kaupassa, joka tuotti kunnalle lähes kolme miljoonaa euroa. Kokeilun tuloksia arvioidaan talousarviovuoden 2026 valmistelun yhteydessä. Kokouksessa mietittiin myös pidempään aikaan sitoutumista, mutta demokratian nimissä ei seuraavan valtuuston käsiä haluttu sitoa.
– En ihan äkkiä muista, mistä päätöksestä olisi käyty näin hyvä ja kattava keskustelu, sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Päivi Pitko (kesk) päätti iloisena.

Raksa ja Muksuraha ovat houkutteleva yhdistelmä

Raksa- ja Muksurahan rahallinen ja elämänlaadullinen merkitys yhdelle perheelle voi olla todella merkittävä. Jos nyt lasta odottavat esimerkkipariskunta  Tiina ja Tero päättävät muuttaa Toivakkaan ja rakentaa yli 80-neliöisen omakotitalon, kunta palkitsee heitä siitä ensin 5000 eurolla ja peräkärryllä. Tarmo syntyy alkuvuodesta 2025 ja koska Tiina ja Tero haluavat lapsilleen pienen ikäeron vuonna 2026 päivänvalon näkee Terttu. Muksurahan ansiosta Tiina tai Tero voi siirtää töihin paluuta ja viettää pikkulapsiaikaa kotona ja Tarmo ja Terttu ehtivät ”tienaamaan” perheelleen enimmillään yli 10 000 euroa, ennen kuin Terttu puhaltaa kakustaan kaksi kynttilää sammuksiin.
Toisaalta Toivakan kunta hyötyy lisääntyneistä veroeuroista, säästöistä varhaiskasvatuksessa ja paistattelee julkisuudessa kuntana, joka on pystynyt kääntämän tärkeimmän elinvoimamittarin, eli asukasluvun, kasvuun.

Hanna Lahtinen