21.01.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Esko Tsupukka vietti 80-vuotissynttäritään jo kolmisen vuotta sitten, mutta sitä ei reippaan miehen askelluksesta huomaa.
Päivittäinen lenkkeily ja hiihtäminen pitää kuntoa yllä. Sohvapöytä on täynnä kirjoja ja Tieteen kuvalehtiä, joten aivoterveydessäkään ei ole valittamista.
Melkein koko ikänsä hän on asunut Uuraisten keskustassa, Pikku-Kuukan eteläpäässä, Tappuraharjun juurella, Aittovuoren kainalossa ja Nälkämäen kupeessa. Siksipä hän tietää ja muistaa aika paljon tuon alueen historiasta.
Eskon juuret ulottuvat pikkuisen Pikku-Kuukkaa isomman järven, tuntumaan, Salmin pitäjään Karjalassa. Syntymässä Esko kuitenkin kävi Saarijärvellä välirauhan aikana, josta vanhempiensa Helvi ja Vilho Tsupukan ja muiden sukulaisten kanssa matkusti vauvana Karjalaan Laatokan pohjoisrannalle Varpaselän kylässä Änäjoen törmällä sijaitsevaan kotiin.
– Minua on joskus haukuttu venäläiseksikin, mutta aina olen ollut ihan suomalainen. Meiltä oli seitsemän kilometriä vanhalle rajalle. Isä tappeli kaikki viisi ja puoli vuotta ja hän teki sen enemmän kodin kuin isänmaan puolesta, Esko kertoo.
Lopullinen lähtö kuitenkin tuli ja Eskon ensimmäinen lapsuusmuisto onkin evakkojunasta, kun hän oli kolme ja puolivuotias.
– Minut oli sidottu narulla mummuun kiinni, etten olisi junasta pudonnut. Muistan matkasta välähdyksiä, kuten pari pysähdystä, kun piti junasta lähteä ja mennä puskaan piiloon.
Isovanhemmat ja vanhemmat eivät Karjalaa kovasti muistelleet, mutta Esko on käynyt kotipaikalla kahdeksan kertaa. Koko 63 savun kylästä ei ole enää mitään jäljellä, mutta kolmet rauniot löytyivät.
– Ensimmäiset kerrat kävin Neuvostoliiton aikaan, silloinhan siellä turvallista käydä, kun turistista pidettiin tarkkaa huolta. Sukkahousut, kynät ja kellot oli kovaa valuuttaa ja kerran olisi taksikuski halunnut ostaa paidankin päältäni, mutta en myynyt, Esko kertoo.
Perunankylvöä Pikku-Kuukan rannalla 50-luvulla, Taustalla Aittovuori.
Evakkomatka kuljetti Tsupukan perheen aikoinaan Uuraisille, jossa karjalaisiin suhtauduttiin Eskon mukaan vaihtelevasti. Kotipaikaksi löytyi rintamamiestila, jonka kulmilla sijaitsi aikoinaan tärkeän käsityölaisen tukikohta. Nahkuri Ville Hyvöselle tuotiin kaikenlaisten eläinten nahkoja, joista hän sitten muokkasi nahkaa esimerkiksi suutareille kenkien tekoon. 1900-luvun alussa verstaan yhteydessä toimi myös Hyvösen nahkatavaraliike. Nahkurin työtä jatkoi Urho Lehtonen lähes 60-luvulle saakka.
– Ensin tultiin pieneen Katvelaksi sanottuun mökkiin, joka oli tuossa ihan koulun rinnettä vastapäätä. Sitten isä rakensi tämän talon vuonna -50. Pihamökissä asui sittemmin Mörskyn perhe ja jossain vaiheessa aitassa Viipurin Eveliinaksi sanottu nainen. Nykyisten Kuukanpolun rivitalojen paikkeilla oli kaivo, josta kannettiin vettä, Esko kertoo.
Myös Nahkurin verstas sijaitsi aikoinaan nykuisten Kuukanpolun rivitalojen kulmilla ja rannassa oli isoja parkkitiinuja, joissa nahkoja liotettiin parkkihapossa.
– Vielä 50-luvullakin parkkia eli pajunkuorta kiskottiin pajuista ja nahkuri siitä meille vähän maksoi. Parkkia käytettiin myös päänsärkylääkkeenä, se sisältää aspiriinia, Esko kertoo.
– Lähellä oli myös Silvennoisen Jussin talo, joka oli samanlainen vinkkeli kuin tuo Toivola tuossa mutkassa. Sitten lähellä asui Silvoranta, joka oli merimies ja jota sanottiin kippariksi ja vaimo Enni, jonka isä oli ollut keisarinhovissa Venäjällä joku iso miliisi. Jokisten talossa aloitti sähköliike ja myöhemmin rakennettiin uusi rakennus, joka on edelleenkin olemassa vanhan tien (Niittylammentie) varressa.
Jokisen sähköliikkeen lisäksi saman tien varressa oli Osuuskauppa ja Frestadiuksen kauppa.
– Sitten oli Hännisen, myöhemmin Hiekkasen kauppa, jossa oli ihan kaikkea. Muistan kun käytiin 10-vuotiaana ihmettelemässä näyteikkunassa nyökyttelevää joulupukkia, se oli varmaan Uuraisten ensimmäinen jouluvalomainos, Esko Tsupukka kertoo. Aikuisena Esko oli purkamassa ja siirtämässä kaupparakennusta.
Erilaiset tieremontit ovat muokanneet maisemaa Eskon kulmilla. Vanhan tien reitti alkaa olla jo vaikea hahmottaa ja myös jyrkät mäennyppylät on tasattu. Tie Kangashäkkiinkin oli ennen paljon mutkikkaampi ja kierteli Hiirolan kautta.
Jyrkkiä maastonmuotoja on jäljelläkin, esimerkiksi kalliorinne, joka kohoaa Eskon pihasta Tappuraharjulle.
Sitten on tietysti Aittovuori, joka on nykyään liikuntapuisto, jossa voi harrastaa esimerkiksi frisbeegolfia, BMX-pyöräilyä, sekä perinnelajeja hiihtoa ja lenkkeilyä.
Eskon lapsuudessa Aittovuori oli jännittävä ja vähän synkkäkin metsäinen vuori, jossa oli maanalainen puro ja luolia, joissa ainakin pikkupoika mahtui hyvin seisomaan.
Tai on luola Aittovuoressa vieläkin, Esko on sen tyttärentyttärelle näyttänyt. Esko on myös varma, että Aittovuoren maaperässä on uraania ja haluaisi asian vielä joskus mittarilla selvittää.
– Siitä on minun aikanani ainakin neljä kertaa hakattu puita paljon pois, mutta puunkasvu on valtavan nopeaa.
Jyrkän laakson pohjalla oleva Pikku-Kuukka oli aikoinaan myös syvä. Esko on nuorena mitannut siitä 14 metrin syvyyksiä.
– Mutta enää ei taida olla kuin seitsemän metriä, koska järveen on valunut niin paljon suoainesta, että syvänteet ovat täyttyneet, hän kertoo. Järven vedenlaatu on ollut aika ajoin hyvinkin heikko, mutta nyt jo paljon parempi, Esko Tsupukka kertoo.
Hanna Lahtinen
21.01.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
7 käveli sisään on käsikirjoittaja-ohjaaja Tony Heinon mukaan komediallinen mysteerielokuva. Ensi-iltansa se tulee saamaan todennäköisesti suoratoistopalvelussa. Elokuvaa kuvattiin viime viikolla torstaina Toivakassa ravintola Sun Toiveessa.
–Tällainen pyyntö tuli viime viikolla. Onhan se ihan mahtavaa, että ravintola pääsee elokuvaan, Eija Koriseva huikkaa.
Baaritiskin takana näyttelijät Kristiina Kykkänen ja Lauri Ketonen käyvät tiukkasanaista keskustelua. Ketosen esittämä laulaja Aatami on saamassa baarinpitäjä Kykkäseltä potkut. Aatami on mielestään suurikin stara, mutta tosielämässä asianlaita taitaa olla toisin.
Freelance -näyttelijä Lauri Ketonen on tunnettu musikaalirooleista ja hän myös keikkailee laulajana.
– Teen itsekin aika paljon laulukeikkoja, joten ehkä tunnistan tämän tyyppisiä ihmisiä kuin Aatami. Hän on kyllä överihahmo, jonka elämässä vaikuttavat stressi uran hiipumisesta ja taloudellisesta tilanteesta, Ketonen kuvailee.
Ketonen sanoo kokevansa komedian omakseen. Samoin elokuvan dekkarimainen juoni on ollut pinnalla myös teattereissa viime vuosina.
– Kun Hiirenloukku esitettiin Rauman kaupunginteatterissa, ei silloin kukaan tehnyt dekkareita.
Agatha Christien dekkaria esitetään tänä talvena Jyväskylän kaupunginteatterissa.
Ketonen oli ensimmäistä kertaa Toivakassa ja sanoi, että kuvauspaikkojen autenttisuus on tärkeä asia.
– Elokuvan tekeminen on hauskaa vaihtelua teatterityölle. Onneksi minulla oli aikaa osallistua tähän tuotantoon.
Ketonen on ollut mukana myös aiemmissa Nordbron elokuvatuotannoissa.
Tony Heinolla on pitkä kokemus mainos- ja dokumenttituotannoista ennen elokuvien tekemistä.
– Kävin täällä Toivakassa eräällä maatilalla erään mainostuotannon yhteydessä ja siitä on jäänyt yhteys tänne, Heino kertoo Toivakan valikoitumisesta erääksi kuvauspaikaksi.
Heino sanoo, että suoratoistopalvelut tulevat haastamaan perinteisen elokuvan jakelu- ja katsomistavan mullistavalla tavalla.
– Kaikilla ei ole mahdollisuutta mennä elokuvateatteriin ja kotiteatterit ovat nykyisin kehittyneitä. Pitäisin muutosta yhtä suurena kuin aikanaan VHS -videosoittimien tuloa.
Sun Toiveen lisäksi Toivakassa kuvauksia tehdään edellä mainitulla maatilalla ja Toivakka-talolla.
Toivakan kunta on tukenut elokuvatuotantoa 10000 eurolla ja saa vastineeksi näkyvyyttä.
Kykkäsen ja Ketosen lisäksi 7 käveli sisään -elokuvassa näyttelevät muun muassa Panu Mikkola ja Jouko Ahola.
Maarit Nurminen
21.01.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
Toivakan yrittäjät ry:n hallitus valitsi Miian Kukkapalvelun yrittäjän Miia Mäkelän vuoden yrittäjäksi 2024 viime vuoden puolella. Perusteluissa todettiin muun muassa, että Mäkelä sai paljon ääniä kuntalaisilta.
Valintaa juhlitaan Keski-Suomen yrittäjäjuhlassa ensi lauantaina Jyväskylän Paviljongissa.
Mäkelä on toiminut yrittäjänä kuusi vuotta helmikuun alussa. Alalla hän on ollut jo kolmisenkymmentä vuotta.
– Menin aikoinaan jouluapulaiseksi kukkakauppaan. Silloinen kukkakauppa sijaitsi tämän rakennuksen toisessa päässä. Sinne sitten jäin ja aloitin oppisopimuskoulutuksen. Kukka-ala ei ollut siis mikään haave, vaan se kävi vähän kuin vahingossa.
Mäkelä teki töitä Toivakan Tuliaisessa ja Rauta-Tuliaisessa. Kun yrittäjät jäivät eläkkeelle, Miia mietiskeli mitä tekisi ja sitten hän päätti ryhtyä itse yrittäjäksi.
Mäkelä sanoo, että suurin muutos vuosikymmenten aikana on ollut se, että kukkamyynnistä on tullut osa ruokakauppojen tarjontaa.
Kukkien lisäksi Miian Kukkapalvelusta saa hautaustoimistopalveluita.
– Minä hoidan asiat muutoin, mutta kuljetukset ja sen sellaiset tekee Somman hautauspalvelut. Tässä on myös Matkahuollon ja Postnordin palvelut, mitkä tuovat mukavan lisän. Lisäksi myynnissä on lahja- ja sisustustavaraa sekä puutarhatuotteita.
Mäkelä kiittelee toivakkalaisia siitä, että oman kukkakaupan palveluita käytetään.
– Jos ollaan lähdössä hautajaisiin toisaalle, kukkalaite haetaan usein tästä omasta kaupasta.
Maarit Nurminen
20.01.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Korpilahti, Tilaajille
Tikkalan koululla pohdittiin sunnuntaina yhdessä ympäristötekoja – sekä sellaisia, joita kylillä on jo tehty, että sellaisia, joita siellä voisi vielä tehdä. Vauhdittajana kylien ympäristöteoille toimii Maaseudun Sivistysliiton hallinnoima Kestävät kylät -hanke, jossa osatoimijana on Keski-Suomen Kylät ry.
– Kestävät Kylät -hankkeita on eri puolilla Suomea. Keski-Suomessa meillä on tavoitteena kahden hankevuoden aikana käynnistää 45 ympäristötekoa. Kierrämme eri puolilla Keski-Suomea kartoittamassa, mitä kylillä on jo tehty ja mitä konkreettisia asioita sieltä nousisi esille, joihin haluttaisiin tarttua. Hanke on vasta pääsemässä vauhtiin, tämä Korpilahden pohjoisten kylien tilaisuus oli yksi ensimmäisiä kylätapaamisia, Nora Purojärvi ja Heli Kallio-Kauppinen Maaseudun Sivistysliitosta ja Riikka Rantapolku Keski-Suomen Kylät ry:stä kertoivat.
– Ympäristöteot ovat tavalla tai toisella ympäristölle ja ilmastolle suotuisia tekoja, jotka parantavat luonnon monimuotoisuutta. Myös arjen pienet teot ovat tärkeitä, naiset selvittävät ja kertovat, että tällaisia tekoja ovat esimerkiksi kierrätys ja energiansäästö.
– Hankkeen puitteissa voidaan toteuttaa esimerkiksi maisematekoja, perinnerakentamista, vieraslajitorjuntaa, kukkapeltoja ja niittyjä tai ympäristötaidetta. Meillä on pieni kassa, josta voimme rahoittaa pieniä hankkeita, isompien hankkeiden kohdalla voimme avustaa esimerkiksi Leader-rahoituksen hakemisessa.
Heli Kallio-Kauppinen esitteli myös Ryytimaa-hanketta, joka jakaa tietoa resurssiviisaasta yhteisöviljelystä.
Tikkalassa ympäristötekoina, joita on jo tehty, nostettiin esiin muun muassa Tikkala – Isolahti tien ympäristön raivaus, Myllyvuoren natura-alue, vuosittain järjestettävä ongelmajätekeräys sekä Patajärven rehevöitymisen vähentäminen kaislojen niitolla, jota on tehty jo kauan.
– Patajärven ja Muuratjärven virkistyskäytön lisääminen vaatisi kehittämistä, kalastusharrastusta pitäisi aktivoida, jotta etenkin Patajärvestä saataisiin kalastettua nykyistä enemmän; liika kalakantakin rehevöittää järveä, Timo Koskinen sanoi ja totesi, että venevalkamat voisivat lisätä kalastusta.
– Kaupunki omistaa Muuratjärven Varislahdessa venevalkaman, se on merkitty vuonna 2009 vahvistettuun kaavaan ja sitten se on tehty, mutta venepaikkoja ei ole missään jaossa. Esimerkiksi kyläseura voisi tehdä kaupungin kanssa sopimuksen ja markkinoida venepaikkoja. Myös Patajärven rannassa Tikkalan päässä kaupungilla on tontti, johon saisi uimapaikan ja venevalkaman. Sen kunnostaminen ei vaatisi suuria resursseja, Koskinen sanoi.
Ympäristötekoina, joita Tikkalassa voitaisiin tehdä, nostettiin esille myös muun muassa jättipalsamin ja lupiinin poistaminen, Tikkalan keskustan kaunistaminen esimerkiksi pensailla, ympäristötaiteen tekeminen sekä ympäristöteemaisen ohjelman yhdistäminen laavujen kierrokseen. Myös niityn perustaminen kiinnosti paikalla olijoita.
Juhani Kuusela kertoi, että Ylä-Muuratjärvellä on jo puhuttu kylätalon läheisen riukuaidan uusimisesta, samoin luontopolku on ollut esillä.
– Kylätalon ympäristöön voisi tehdä noin puolen kilometrin mittaisen luontopolun, jonka varrella olisi infotauluja, Kuusela totesi.
Kestävät Kylät -hanke jatkuu ensi vuoden loppuun asti. Lisää tietoa aiheesta löytyy muun muassa Maaseudun Sivistysliiton nettisivuilta.
Tiina Lamminaho
14.01.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Uuraisilta pari kilometriä Kyynämöisille päin sijaitsee uusi yritys nimeltään Vertanen Xpress, yhden miehen yritys, joka tekee autojen huoltoja, korikorjauksia, hitsauksia ja maalauksia. Eli juuri sitä, minkä alan palveluja on Uuraisilla ajoittain ollut hyvinkin vaikea saada.
– Hyvin on lähtenyt liikkeelle, toki asiakkaita saisi olla vielä enemmän, mutta ymmärrän, että ottaa aikansa ennen kuin uusi yritys opitaan tuntemaan, kertoo Tero Vertanen, jolle on kertynyt monenlaista työkokemusta ja osaamista. Hän on esimerkiksi huoltanut lämpölaitoksia ja raskaskoneita, sekä toiminut Valtralla koneistajana.
– Aika paljon olen ollut reissuhommissa. Nyt ei tee enää mieli lähteä perheen luota pitkiksi ajoiksi pois.
Vertanen Xpress palvelee joustavasti, mutta tiistaisin ja torstaisin on aamupäivisin tauko, sillä silloin Tero Vertanen käy dialyysihoidossa sairaalassa.
– Sairastuminenkin antoi eräänlaista voimaa ja halua oman yrityksen perustamiseen, hän sanoo.
Heinäkuussa omasta yrityksestä tuli totta. Aluksi hän teki hommia kotonaan Kangashäkissä, mutta kun tila alkoi loppua kesken, alkoi sopivan hallitilan etsintä. Onnellinen sattuma oli, että Halmetiellä vuosikymmeniä toiminut Neon Systeemi etsi tiloihinsa jatkajaa. Uusi yritys vuokrasi myös edeltäjältä muutamia tärkeitä koneita, kuten erilaisia leikkureita, sekä pellille, että teipille.
– Kunnanjohtaja toi autonsa ruostekorjattavaksi ja maalattavaksi ja hänen kauttaan löysimme tänne, Vertanen kiittelee.
– Pienet ja vähän isommatkin ruostevauriot kannattaa ehdottomasti korjata ajoissa, se pidentää auton käyttöikää huomattavasti. Teen myös kaikki auton huollot, mihin ei tarvita tietokoneita, on BMW ja Mercedes -autoja olen korjannut eniten, mutta toki huollan vaikka moottorikelkan, hän jatkaa.
Avovaimo Henna Kautto työskentelee hoitoalalla, mutta tukee ja avustaa tarvittaessa. Suolahdesta kotoisin oleva pariskunta asui aikaisemmin Jyväskylässä. Perheen pienin on vasta 10-kuukautinen Nuutti, joka on juuri aloittanut päiväkodissa. Vanhemmat lapset ovat Uuraisten koulukeskuksella ja uusi koulu on ollut sekä lapsille, että vanhemmille iloinen yllätys.
– Täällä on todella lämminhenkisiä ihmisiä ja naapuriapukin voimissaan. Lapsetkin suorastaan rakastuivat kouluunsa.
Moni palanen on siis loksahtanut Vertanen-Kauton perheessä kohdilleen ja tulevaisuus näyttää valoisalta.
Hanna Lahtinen
14.01.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Brasilialainen jujutsu on vajaassa kymmenessä vuodessa vakiinnuttanut paikkansa Uuraisten lajikartalla ja BJJ Uurainen on pieni, mutta pirteä lajiseura.
Viime lauantaina järjestettiin seuran kolmannet omat bjj-kisat, tällä kertaa erityisesti lapsille ja nuorille suunnitellulla Rookie Round Robin -konseptilla.
– Rookie Round Robin tarkoittaa, että aloittelijoille ja kokeneille on omat sarjat. Yleensä bjj-kisat ovat ekasta häviöstä poikki, mutta näissä kisoissa on tarjolla useampi matsi jokaiselle junnulle, vaikka ensimmäisen matsin häviäisikin. Silloin aina samat kisakonkarit eivät voita kaikkia, vaan myös aloittelevilla kisaajilla on mahdollisuus hypätä kisamaailmaan mukaan saamaan hyviä kokemuksia ja siirtyä sitten myöhemmin paremmilla mahdollisuuksilla kokeneiden sarjaan. Tämä konsepti on vasta reilun vuoden ikäinen ja hakee vielä vähän rajojaan ja tunnettavuuttaan. Mutta huippu juttu, että suomen bjj-porukka on valmis kehittymään. Junnuille kuitenkin mukavampi, että kun kerran lähtee kisaamaan ja monet kaukaakin, niin pääsee yrittämään useamman kertaa, kertoo uuraislainen lajiaktiivi Elina Koskinen.
Hän itse tutustui lajiin vuonna 2017 ja ensin ajatteli, että laji sopii ehkä pienille ja isommillekin nujuamisesta innostuneille pojille, mutta kävikin niin, että Koskisen perheessä lajiin hurahtivat äiti ja tyttäret.
Brasilialainen jujutsu poikkeaa muista kamppailulajeista sillä, että se painottuu erilaisiin maassa käytäviin kamppailutekniikoihin. Tyypillisessä ottelutilanteessa vastustaja pyritään viemään mahdollisimman pian maahan, jossa ottelu lopetetaan lukolla tai kuristuksella
Joka syksy lajin pariin löytää myös uusia harrastajia. Äidinkielenopettaja Hanna Autio aloitti alkeiskurssilla 2023.
– Laji houkuttaa monen ikäisiä ja molempia sukupuolia ja onhan se tosi mukavaa. Yleensä meitä on parikymmentä tatamilla vääntämässä, hän sanoo
Laura Kaalikoskelle kotikisat olivat erityisen jännittävät, vaikka hän ei tällä kertaa kisaillutkaan vaan toimi ensimmäistä kertaa tuomarina, mikä vaatii keskittymistä moneen asiaan yhtä aikaa.
– Tuomarointiin ei ainakaan ole yksikään ottelu vielä ratkennut, hän huokaisi kun enää muutama tuomaroitava ottelu oli jäljellä.
Hanna Lahtinen
