28.04.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Korpilahti, Tilaajille
Tikkala, Ylä-Muuratjärvi ja Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys Poko ovat mukana kansainvälisessä maallemuuttoa edistävässä hankkeessa, suomalaisten kylien lisäksi kokemuksia ja hyviä käytäntöjä jakamassa on kyliä Ruotsista, Tanskasta ja Islannista. Suomen tytärhanke on nimeltään ”Tule, elä ja jää”.
– Tarkoituksena on kartoittaa käytäntöjä, jotka edistävät tai estävät maallemuuttoa ja samalla kehittää ja vaihtaa keskenään maallemuuttoa edistäviä käytäntöjä, Reena Laukkanen-Abbey Keski-Suomen Kylät ry:stä kertoo.
– Jokainen maa vastaa omasta rahoituksestaan. Yhteisen osion hankkeesta muodostavat webinaarit ja yhteinen kehittäminen, toiseen osaan kuuluvat jokaisen maan omat hankkeet ja kolmannen osan muodostavat opintomatkat, joihin haetaan rahoitusta erikseen.
Hankkeen puitteissa kylillä voidaan tehdä monenlaisia konkreettisia toimia, joilla houkutellaan asukkaita. Maallemuuttajan palvelupolkuun liittyen Tikkalassa ja Ylä-Muuratjärvellä on jo aloitettu kylälle muuttaneiden haastattelut; tarkoituksena on selvittää, mitkä asiat ovat jo kunnossa kylälle muuttoa ajatellen, mitä asioita taas pitäisi kehittää.
– Kylille voidaan myös nimetä kyläkummeja, ensimmäiset on jo valittu Viitasaarella ja asia olisi ajankohtainen täälläkin. Kyläkummi on ihminen, jolta kylään muuttaja voi kysellä esimerkiksi kylältä löytyvistä palveluista. Kylässä voi olla yksi tai useampi kyläkummi, sen, miten kyläkummit valitaan, jokainen kylä päättää itse, Reena Laukkanen-Abbey toteaa.
– Kylästä voidaan tehdä myös kylän ”käyntikortti”, jossa on tietoa kylästä ja joka voidaan antaa myyntiin tai vuokralle tulevan talon myyjän tai kiinteistönvälittäjän käyttöön. ”Käyntikortista” mahdolliset ostajat tai vuokraajat saavat tietoa kylästä.
– Asumiskokeiluja, joissa pääsee asumaan kylälle esimerkiksi viikoksi, voidaan myös järjestää. Niitä on jonkin verran tehty, ja niihin on ollut todella paljon hakijoita. Kokeilu kannattaisi järjestää loka-marraskuussa; jos pitää asumisesta maalla silloin, pitää siitä varmasti muuhunkin aikaan vuodesta, Reena Laukkanen-Abbey toteaa.
Lisäksi voidaan järjestää asumistapahtumia, kartoittaa digisovelluksia kylän yhteistyön sujuvoittamiseksi, parantaa kylän markkinointia tai toteuttaa jokin kylän oma idea maallemuuttoon liittyen. Tällä hetkellä hankkeessa on mukana Keski-Suomesta 12 kylää, mukaan mahtuu vielä, hanke kestää vuoden 2027 syyskuun loppuun.
Reena Laukkanen-Abbeyn mukaan Suomessa on kaksi suurta maallemuuttajaryhmää: lapsiperheet ja juuri eläkkeelle jääneet.
– Monesti maallemuuttajalla on jokin side kylään, johon hän muuttaa. Paluumuuttajia on paljon, tai sitten kylällä asuu tuttavia tai sukulaisia. Korpilahden pohjoisille kylille on muutettu myös ilman mitään aikaisempaa kosketusta kylään, pelkästään sopivan kiinteistön takia, Reena Laukkanen-Abbey kertoo.
– Suomen Kylät haluaisi Suomeenkin niin sanotun Norjan mallin, jonka mukaan perikunnan on päätettävä viiden vuoden kuluessa perinnön saamisesta mitä kiinteistölle tehdään, eli jonkun perikuntaan kuuluvan on joko pidettävä huolta kiinteistöstä tai asuttava siinä tai sitten kiinteistö on myytävä. Norjassa tämä koskee kiinteistöjä, joihin kuuluu viljelymaata, meillä ehto voisi koskea muitakin kiinteistöjä. Viljelymaa meillä on aika hyvin käytössä, mutta maaseudulla on paljon taloja, joissa ei asu eikä kesämökkeile kukaan.
Tiina Lamminaho
15.04.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi
Lastensuojelu on aihe, joka nousee otsikoihin yleensä vain silloin, kun on jotain negatiivista uutisoitavaa. Suomessa tehdään kuitenkin valtavan paljon hyvää ja tuloksekasta lastensuojelutyötä.
Keski-Suomessa tilanne perhehoidon suhteen on kohtuullisen hyvä, mutta vahvistustakin tarvitaan, ja sitä saadaan nyt, kun perhekuntoutuskeskus Lauste ry käynnistää lastensuojelun perhehoitopalveluiden tarjoamisen Keski-Suomessa. Hyvinvointialue kilpailutti perhehuollon toimijoita alkuvuodesta ja nyt solmittu puitesopimus Keski-Suomen hyvinvointialueen ja Lausteen välillä mahdollistaa perhekuntoutuskeskus Lausteelle toimeksiantosuhteisen perhehoidon ja sen tuen tarjoamisen.
Mikään uusi toimija perhekuntoutuskeskus Lauste ei ole, sillä yksityinen, voittoa tavoittelematon lastensuojelupalveluita tarjoava yhdistys on toiminut Varsinais-Suomessa jo 105 vuoden ajan ja muutaman vuoden ajan Uudellamaalla. Yhdistyksen syntyhistoria on niinkin riipaiseva, että se on perustettu Lausteen kylässä sisällissodassa sotaorpojen avuksi. Nyt Lausteella työskentelee noin 240 lastensuojelun, erityisopetuksen, perhekuntoutuksen sekä kuntoutus- ja terapiapalveluiden ammattilaista.
Toiminnan palveluvastaavana on muutama viikko sitten aloittanut sosiaalityöntekijä, YTM Olli-Pekka Niskanen. Hän siirtyy Lausteelle Keski-Suomen hyvinvointialueen lastensuojelusta, jossa hän on toiminut esimerkiksi PRIDE-kouluttajana, eli valmentanut sijaisperheitä.
– Lauste on ollut edelläkävijä monissa lastensuojelullisissa asioissa sekä laitos- että avopalvelujen puolella. Perhehoito on melko uusi asia, mutta laajenee koko ajan. Keski-Suomessa olisi tavoitteena pitää ainakin pari valmennusta tämän vuoden aikana ja sitä kautta saada perheitä mukaan, jotta pystymme vastaamaan lastensuojelun tarpeisiin, Niskanen kertoo.
Perhehoito lähtee aina lapsen tarpeesta. Laitoshoidosta se eroaa sillä tavoin, että lastensuojelulaissa mainittuja rajoitustoimenpiteitä ei voi käyttää. Esimerkiksi lapsen reppua ei perhehoitaja saa tutkia, eikä rajoittaa liikkumis- tai yhteydenpitovapautta.
– Perhehoito keskittyy yleensä pienempiin, alle 12-vuotiaisiin lapsiin, sitä vanhemmat ovat usein laitoshoidossa. Suomessa sijaishuolto on melko laitosvaltaista verrattuna muihin pohjoismaihin, mutta välttämättä ei tarvitsisi olla niin. Riittävällä tuella myös vanhemmat lapset voisivat hyvin sijoittua perheisiin, Olli-Pekka Niskanen miettii.
Hän korostaa riittävän varhaisen puuttumisen tärkeyttä. Kun perheen ongelmiin päästään pureutumaan silloin, kun lapsi on vielä pieni, niin mahdollisesti vältytään isommilta ongelmilta ja lapsi saa rauhan kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi. Tämä on tietysti myös erittäin kustannustehokasta yhteiskunnan kannalta.
– Perhehoito on lapselle siksikin hyvä vaihtoehto, että sijoitettavalla lapsella on usein taustastaan johtuen kiintymyssuhdevaurioita. Kun hän pääsee perheeseen, jossa ihmiset eivät vaihdu, kuten laitoshoidossa, on korjaava vaikutus aivan ylivertainen, Niskanen sanoo.
Huostaanotto ei ole ainut väylä, jota kautta lapsi tulee sijaishuollon piiriin. Usein sitä edeltää avohuollon määräaikainen sijoitus, jona aikana arvioidaan lapsen tai nuoren tarpeet. Tällä hetkellä Keski-Suomen alueella on noin 550–600 lasta huostaanotettuna.
Huostaanotto tehdään toistaiseksi, mutta se voidaan myös vahvoilla perusteilla purkaa, edellytyksiä tarkastellaan vuosittain. Kevein perustein ei mitään päätöksiä tehdä.
– Perhehoitajien valmennuksissa huostaanoton purku on yksi puhuttavimmista asioista, mikä on hyvin ymmärrettävää, onhan kyseessä iso luopuminen, varsinkin jos lapsi on tullut perheeseen hyvin pienenä. Näitä tapahtuu kuitenkin melko vähän, sen sijaan sijaishuoltopaikan muutoksia tapahtuu jonkin verran varsinkin laitoksissa. Haastavimmin käyttäytyvien nuorten kohdalla voidaan puhua laitoskierteestä, Niskanen sanoo.
Kuka sitten voi toimia sijaisvanhempana?
– Kaikenlaiset perhemuodot kelpaavat. Sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä sekä yksineläjä että perhe. Ikähaitari on aika laaja, voi olla sateenkaari- tai maahanmuuttajaperheitä. Tärkeää on, että sijaisperheen ihmissuhteet ovat hyvät ja vakiintuneet ja elämä on turvallista. Ehdottomia esteitä ovat vakavat sairaudet perheessä ja rikosrekisterimerkinnät, biologiset lapset eivät myöskään voi olla lastensuojelun piirissä. Usein kuvio menee niin, että pariskunnasta toinen innostuu asiasta ja alkaa virittämään keskustelua muiden perheenjäsenten kanssa. Motiivi voi olla esimerkiksi lapsettomuus tai sen toive, että toinen vanhemmista voisi jäädä kotiin. Jonkinlaisesta kutsumuksestakin voidaan puhua, tai ajatuksesta, että kun itsellä on asiat hyvin, niin haluaa auttaa muita. Itse PRIDE-valmennuskin on vielä harkintavaihe, eikä sido mihinkään. Se kestää kolmisen kuukautta ja sisältää paljon tietoa, mutta myös tehtäviä, jotka haastavat pohtimaan, onko meillä valmiuksia toimia sijaisvanhempina. Valmennus on mielestäni sellainen, että tekisi hyvää kaikille vanhemmille, Olli-Pekka Niskanen naurahtaa.
Perhehoitajalle maksetaan palkkio ja kulukorvaus, jotka voivat vaihdella eri hyvinvointialueilla ja myös vaativuustason mukaan.
– Jos perheeseen sijoitetaan useampi lapsi, mahdollistaa se yleensä toisen vanhemman jäämisen pois palkkatyöstä.
Perhehoitaja saa myös oman sosiaalityöntekijän ja perhehoidon ohjaajan tuen, tarvittaessa pari- ja perheterapeutin ohjauksen tai työnohjausta, vertaistukea, virkistystoimintaa ja ympärivuorokautisen puhelinpäivystyksen.
Mikäli sijaisvanhemmuus kiinnostaa, ensimmäinen askel on mennä esimerkiksi Lausteen sivuille, lukea asiasta lisää ja täyttää yhteydenottolomake. Ensimmäiset valmennukset Jyväskylässä alkavat jo huhtikuun lopussa.
– Myös minuun voi ottaa suoraan yhteyttä, niin jutellaan lisää, Olli-Pekka Niskanen päättää.
Lisätietoja: www.lauste.fi
Hanna Lahtinen
27.03.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Aluevaltuustoon pyrkii lähes 600 ehdokasta 15 puolueesta.
Palvelujen saatavuuden turvaamisen tärkeydestä Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuustoon pyrkivät ovat yksimielisiä; palveluja on pystyttävä tarjoamaan niitä tarvitseville. Jotain eroja puolueiden kesken löytyy siitä, miten palveluja pitäisi tarjota.
Nykyisen aluevaltuuston suurin puolue on Keskusta 19 valtuutetullaan.
– Meille palvelujen alueellinen saatavuus on tärkeää. Myös reuna-alueilla pitää saada palvelua, vaikka siellä ei terveyskeskusta olisikaan. Jos terveyskeskus ajetaan alas, tilalle pitää tuoda jotain. Tärkeintä on, että palvelun tarvitsija tulee kohdatuksi ja pääsee sisään järjestelmään, Keskustan Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Sakari Suomala sanoo.
Keskusta ajaa vaaliohjelmassaan voimakkaasti omalääkärimallia niin vanhuspalveluihin kuin perusterveydenhuoltoonkin. Keskusta haluaa myös vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä perusterveydenhuollossa, jotta erikoissairaanhoidon kuormitus vähenisi. Omalääkäriä pitäisi päästä tapaamaan aina vähintään etäyhteydellä ja joka kuntaan olisi turvattava vähintään hoitajavetoinen perusterveydenhuollon sotepiste.
Aluevaltuuston toiseksi suurimman puolueen eli SDP:n mielestä ykkösprioriteetti on hoitoon pääsyn turvaaminen kahden viikon sisällä.
– Hyvinvointialueen riittävä rahoitus on turvattava, ja se edellyttää edunvalvontaa kansanedustajien suuntaan. Valtiolta tuleva rahoitus on oltava sellaisella tasolla, että palvelut voidaan järjestää, SDP:n Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Jarno Kemiläinen sanoo.
Vanhuspalveluihin SDP haluaa erilaisia mahdollisuuksia, ikäihmisten kunnon mukaan.
– Ympärivuorokautiseen hoitoon on saatava lisää paikkoja, ihmisille pitää taata hyvä ja turvallinen hoito. Kaikkia ei voida hoitaa kotona, vaan ympärivuorokautiseen hoitoon on päästävä, kun sitä tarvitaan, Kemiläinen sanoo.
SDP haluaa myös mielenterveys- ja päihdeongelmiin oikea-aikaista hoitoa, matalalla kynnyksellä. Kemiläisen mukaan etenkin nuorten pahoinvointiin on etsittävä ratkaisuja. Aluevaaliohjelmassaan SDP haluaa vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja nopeuttaa hammashoitoon pääsyä sekä muistuttaa myös, että laadukas ja turvallinen hoito edellyttää riittävää henkilöstöä.
Kokoomukselle tärkeintä on Keski-Suomen piirin puheenjohtajan Niilo Nissisen mukaan turvata peruspalvelut ja saada hyvinvointialueen talous tasapainoon.
– Me Kokoomuksessa uskomme, että keskisuomalaiset osaavat itse parhaiten järjestää alueen sote-palvelut ja pelastustoimen, siksi hyvinvointialueen itsenäisyys on turvattava. Tämä on mahdollista vain, mikäli hyvinvointialueen talous saadaan tasapainoon ja alijäämät katettua, Nissinen sanoo.
– Hoidon saatavuus ja sen jatkuvuus on turvattava eikä teennäisiä raja-aitoja eri palveluntuottajien välille tule rakentaa. Ei ole väliä, onko palvelua tarjoava taho yritys tai julkinen toimija: tärkeintä on, että hoitoa on saatavilla silloin kun sitä tarvitaan, Nissinen toteaa.
Myös Perussuomalaiset korostavat palvelujen saatavuutta.
– Peruspalvelujen pitäisi olla saavutettavissa helposti. Digipalveluitakin voidaan lisätä, ne ovat hyviä sellaisille, joille ne sopivat, Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Ilkka Salminen toteaa.
Salminen korostaa myös vakituisen henkilöstön tärkeyttä, ja sanoo, että jonoja voidaan purkaa ostopalveluina yksityiseltä puolelta.
– Meidän on katsottava kriittisesti menoja, mutta sitäkin pitää miettiä, mitä se maksaa, jos ihmiset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa, Salminen toteaa ja sanoo, että perussuomalaisten ryhmää puhuttaa etenkin vanhusten ja omaishoidon tilanne. Salminen peräänkuuluttaa myös vuoropuhelua kuntien ja järjestöjen kanssa.
– Tässä on vielä siirtymävaihe menossa. Rakenteita on muutettava pitkäjänteisesti, henkilöstöpolitiikka on isossa osassa ja kiinteistöjä on käytettävä tehokkaasti. Palvelut edellä on mentävä, Salminen sanoo.
Vihreät toivovat, että hyvinvointialueille annettaisiin enemmän aikaa taloutensa tasapainottamiseen.
– Viime kädessä varmaan kaikille puolueille on tärkeintä, että pystytään turvaamaan se, että ihmiset saavat sitä apua ja tukea, mitä tarvitsevat. Meille keskeistä on, että lasten ja nuorten palvelut, esimerkiksi oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut, saadaan aidosti toiminaan. Toinen tärkeä asia on se, että ikääntyneet pystyvät elämään arvokasta ja turvallista elämää ja voivat luottaa siihen, että saavat oman toimintakykynsä mukaista apua ja tukea, erilaisia vaihtoehtoja on oltava tarjolla, Keski-Suomen Vihreitten puheenjohtaja Arto Lampila sanoo.
Lampilan mukaan hyvinvointialueen palvelurakenne ja palveluprosessit on saatava sellaiseen kuntoon, että kasvavaan palveluntarpeeseen pystytään vastaamaan.
– Eri tarpeisiin on löydettävä fiksuin tapa vastata. Vuokralääkärikustannuksia on saatava alemmaksi, mutta joissakin tilanteissa voidaan käyttää yksityisiä palveluntuottajia, samoin voidaan tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa, Lampila sanoo ja korostaa myös varhaisen vaiheen tukea ja ennaltaehkäisyä; tukea esimerkiksi mielen hyvinvointiin pitää tarjota, ennen kuin ihminen joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle.
Vasemmistoliiton Keski-Suomen piirin puheenjohtajan Irma Hirsjärven mielestä jokaisen on päästävä hoitoon omalla alueellaan, Hirsjärvi korostaa yhdenvertaisia palveluita sekä terveys- että sosiaalipuolella.
– Järjestökentän alasajo tulee kaatumaan hyvinvointialueelle, Hirsjärvi toteaa ja peräänkuuluttaa sekä edunvalvontaa valtiovaltaan päin että osaavaa johtamista hyvinvointialueelle.
– Maakunnat ovat erilaisia, meidän on osattava selkeämmin kertoa, mikä Keski-Suomen tilanne on, Hirsjärvi sanoo. Hirsjärven mukaan osaavaan johtamiseen kuuluu muun muassa henkilöstön kuuleminen ja henkilöstön osaamisen käyttäminen, myös kilpailutukseen tarvitaan Hirsjärven mukaan lisää osaamista.
Kristillisdemokraattien Keski-Suomen piirin varapuheenjohtajan Marika Visakorpi-Kemppaisen mukaan tärkeintä on se, että ihmiset pääsevät palveluntarpeen mukaiseen palveluun kohtuullisessa ajassa.
– Eli ei liian pitkiä jonoja, eikä väärissä paikoissa makuuttamista. Nyt meillä on erilaisia pullonkauloja, ja ne ovat myös taloudellinen asia, väärässä paikassa jonottaminen on kallista. Kalliista vuokralääkäreistä pitää pyrkiä eroon, mutta palvelua pitää kuitenkin saada kohtuullisessa ajassa, Visakorpi-Kemppainen sanoo.
– Kristillisdemokraattien aloitteesta on tehty linjaus, että palveluasumista pitäisi löytyä omasta kunnasta tai edes naapurikunnasta, tavoitteena olisi, että myös osastohoitoa löytyisi mahdollisimman läheltä kotipaikkaa. Meidän pitäisi myös löytää keinoja tukea ihmisiä varhaisessa vaiheessa ennen kuin palveluntarve ja haasteet kasvavat liian isoiksi, Visakorpi-Kemppainen toteaa ja sanoo, että varhaisen tuen tarpeen tunnistamisessa olisi hyvä tehdä yhteistyötä kuntien kanssa.
Vapauden liiton puoluesihteeri Lasse Paanasen mukaan tärkeintä on hyvinvointialueen talouden ja budjetin saaminen tasapainoon niin, ettei jouduta leikkaamaan palveluista.
– Mitään yksittäistä taikakeinoa minulla siihen ei ole, pitää vain tasapainoilla, mistä säästöt saadaan. On katsottava rahavirtoja, joista pystyy säästämään niin, ettei heikennetä potilaan hoitoa, esimerkiksi joitakin kalliita testejä, jotka eivät vaikuta hoitoon, voitaisiin jättää pois, Paananen sanoo.
Keski-Suomessa aluevaltuustoon valitaan 69 valtuutettua. Tämänhetkisessä aluevaltuustossa edustettujen puolueiden lisäksi ehdokkaita ovat asettaneet Valta kuuluu kansalle -puolue, joka on vaaliliitossa Vapauden liiton kanssa ja RKP, joka on vaaliliitossa Kokoomuksen kanssa sekä Suomen Kommunistinen puolue, Liberaalipuolue, Liike Nyt, Kristallipuolue ja Eläinoikeuspuolue. Aluevaalit käydään yhdessä kuntavaalien kanssa, varsinainen vaalipäivä on 13. huhtikuuta. Ennakkoon voi äänestää 2. – 8. huhtikuuta. Aluevaaleissa käytetään violettia äänestyslippua, myös aluevaalien ehdokasluettelo äänestyskopissa on violetti. Ehdokkailla on omat numerot alue- ja kuntavaaleissa eli vaikka ehdokas olisi ehdolla molemmissa vaaleissa, häntä äänestetään eri numerolla kuntavaalissa ja aluevaalissa. Aluevaalissa ehdokasnumerot ovat nelinumeroisia.
Tiina Lamminaho
18.03.2025 | Kiinnitetty, Uurainen
Helena Veijonen on työskennellyt lähes koko ikänsä lasten parissa ja pitänyt siitä. Jopa niin, että ei oikein viihtynyt varhaiskasvatusjohtajan pestissä vaan halusi palata ”kentälle”. Eläkkeelle hän jäi päiväkoti Helmen johtajan tehtävästä muutama vuosi sitten.
– Vaikka mielestäni valmistauduin eläkkeelle jäämiseen ja kotona on paljon tekemistä ja mielekkäitä harrastuksia, on ystäviä ja lastenlapset ilona, tuli silti hiukan hämmentävä olo. Mietin, että tarvitaanko minua enää mihinkään. Tutustuin MLL:n Lukumummi-toimintaan ja ajattelin, että tuo voisi olla minun juttu. Ja niin se on ollutkin, hän kertoo.
Lukumummit ja -vaarit ovat vapaaehtoisia senioreita, jotka lukevat kouluilla lasten kanssa. Kahdenkeskisillä lukutuokioilla luetaan kirjaa ja keskustellaan luetusta monipuolisesti. Lukumummit ja -vaarit tukevat lasten peruslukutaidon ja sanavaraston kasvua sekä innostavat lukemisen pariin myös vapaa-ajalla.
– Me olemme mieheni kanssa lukeneet aina tosi paljon lapsille ja tietysti luin päiväkodissa päivittäin. Minä en opeta lukemaan, vaan me luemme yhdessä lapsen kanssa. Yhteinen lukuhetki ja keskittyminen kirjaan on tärkeää ja on hienoa, että pystyn tarjoamaan sellaisia hetkiä lapsille täällä Höytiän koulussa.
Nykymaailma haastaa ihmisten keskittymiskykyä, niin aikuisten kuin lastenkin. Lukemiseen keskittyminen on yksi parhaista tavoista rauhoittaa mieli ja parhaiten se onnistuu lapsella kannustavan aikuisen seurassa.
– On tärkeää löytää kirja, josta lapsi on kiinnostunut ja kun luemme yhdessä, niin pyrin kannustamaan ja keskustelemaan ja antamaan lukemisesta myönteisiä kokemuksia, Helena-mummi kertoo.
Höytiän koulu on pienten koululaisten koulu. Luokat ovat ykkösestä neloseen ja luokkakoot oikein sopivia, eivät liian pieniä, mutta eivät myöskään liian suuria. Koulun seinässä lukee Hyvän mielen Höytiän koulu ja se on siinä ihan perustellusti. Koulurakennukset ovat kauniita ja hyvin ylläpidettyjä vanhoja hirsirakennuksia ja uudehko liikuntahalli on kovassa käytössä.
– Höytiän koulu on kodikas koulu lapsille. Hyvä mieli tulee siitä, että kaikki lapset tunnetaan tässä koulussa, jokaista pystytään tukemaan hänen tarvitsemallaan tavalla ja myös perheet ovat paljon mukana yhteisessä kasvatustehtävässämme. Konkreettisesti jaamme hyvää mieltä toisillemme joka päivä tervehtimällä, olemalla ystävällisiä ja empaattisia, rehtori Jouni Hämäläinen kertoo.
– Ja koska Höytiän koulu on kodikas koulu, niin lukumummi sopii erinomaisesti tähän kouluun, mukavaa, että olemme saaneet Helenan tiimiimme, hän jatkaa.
Lukumummin kanssa lukemaan pääsystä vähän kilpaillaankin, mutta tänään vuoron on saanut Oliwer Räty.
– Lukumummin kanssa on kiva lukea, kun se kuuntelee tarkkaan ja sitten jutellaan kirjasta. Tykkään sellaisista kirjoista, missä tapahtuu kaikenlaista jännittävää, esimerkiksi Kahjo koulu on hyvä kirja, Oliwer kertoo.
Höytiän koulu ei ole hänen mielestään kahjo vaan kiva. Välkällä jaliksen peluu ja majojen rakentaminen on parasta.
– Meillä on maja Tellervonkujalla, joka on sellainen pieni polku kentän luona metsässä, siellä on hauska leikkiä, Oliwer sanoo ja luvan saatuaan kipaisee salamannopeasti välkälle.
Hanna Lahtinen
18.03.2025 | Kiinnitetty, Toivakka
Kimmo Friman Toivakan Ruuhimäestä on arboristi. Se ei ole ihan tavallisimpia ammattinimikkeitä Suomessa, heitä on alle 400. Arboristi eli puunhoitaja on puisto- ja maisemametsien hoidon ammattilainen. Arbor tarkoittaa latinaksi puuta.
– Idea lähti pihapuiden kaadosta. Kävin ensin Gradialla pienen kiipeilykurssin, jatkoin siitä ”Puunpoistoa erityistekniikoilla” -kurssille, jossa meitä koulutti arboristi ja silloin kiinnostus heräsi kunnolla, Friman kertoo.
Itse arboristin koulutus kesti 1,5 vuotta. Nyt Kimmo Frimanilla on vasta perustettu yritys nimeltä KS Pihapuupalvelu. Palveluvalikoimaan kuuluvat kaikenlaiset puunkaadot – myös haastavissa paikoissa. Esimerkiksi pihapuun voi kaataa joko suorakaatoina tai paloina purkaen, puiden kunto ja ympäristö huomioon ottaen. Paloina purkuunkin on useampi menetelmä, joko kiipeillen tai nostokoria tai nosturiautoa käyttäen.
– Voin tarjota sellaisen palvelun, että puusta ei jää mitään jäljelle. Puu viedään pois, oksajäte voidaan hakettaa tontille, jolloin sitä voidaan käyttää vaikka istutusten katteena ja kannot jyrsiä pois. Useimmiten minulta tilataan kuitenkin pelkkiä puunkaatoja, Friman kertoo. Hän tekee myös tonttihakkuita, jolloin suunnitellaan asiakkaan kanssa yhdessä, mitkä puut poistetaan ja mitkä jätetään.
Asiakaskunta ei ole vielä ehtinyt muodostua kovin suureksi ja kalenterissa on hyvin tilaa. Yrittäjä kuitenkin uskoo, että töitä riittää. Hän myös kiittelee alan ammattilaisten hyvää yhteishenkeä ja kykyä verkostoitua ja auttaa myös kollegaa.
Töitä hän tekee noin 100 kilometrin säteellä Toivakasta. Eniten on toistaiseksi ollut pihapuiden kaatoja, mutta mielellään Friman myös käyttäisi erikoisosaamistaan ja antaisi puille kuntoarvioita ja tekisi hoitotoimenpiteitä.
– Jos puu on kotipihassa ollut sata vuotta, niin totta kai siihen on syntynyt tunneside. Ei vanhaa, kaunista puuta kannata lähteä tutkimatta kaatamaan, hän toteaa.
Arboristi osaa kertoa puun kunnosta paljon ja usein myös antaa vaihtoehtoja kaatamiselle. Satavuotiaalle männylle saadaan helposti toiset sata vuotta hyvää ja kaunista elämää, kun siitä pidetään huolta.
Ihmiskehoon saattaa kehittyä kasvaimia tai umpisuoli tulehtua, silloin auttaa kirurgi, joka poistaa elämää vaikeuttavat osat ja parantaa elämänlaatua. Arboristi tekee usein samaa puille.
– Hoitoleikkauksessa tarkastetaan puun kunto ja otetaan hankaavia oksia pois. Tutkiminen tapahtuu yleensä silmämääräisesti, käävät ja harsuuntuminen, eli neulaskato kertoo paljon, mutta tarvittaessa voin käyttää mikroporaakin. Jos on heikkoja haaraliitoksia, niitä voidaan tukea tai keventää latvusta, Kimmo Friman kertoo. Parhaat tulokset saadaan, kun puuta hoidetaan koko sen elinkaaren ajan. Nuoren puun kasvua voidaan ohjata rakenneleikkauksin ja näin ehkäistä tulevaisuuden ongelmia. Puunhoidon kulttuuria ei Keski-Suomessa ole aivan samassa mittakaavassa kuin eteläisemmässä Suomessa. Myös puun juuristoalue on tärkeä. Joskus puiden juurille esimerkiksi pihanrakentamisen yhteydessä laitetaan liikaa täytemaata tai vahingoitetaan juuristoa muuten.
Kimmo Friman käyttää myös toista hyvinkin ihmisen elämään vertautuvaa termiä.
– Hyvin vanhan puun hoito on sellaista saattohoitoa, jonka avulla voidaan saada vielä paljon elinvuosia lisää.
Frimanilla ei ole metsuritaustaa, mutta kiipeilytaustaa on. Hän on aikaisemmin kiipeillyt esimerkiksi telemastoihin ja voimalinjoihin. Arboristi ei saakaan kärsiä akrofobiasta, eli korkeanpaikankammosta, toki kokemus tuo myös varmuutta. Uhkarohkeus ei kuitenkaan missään tapauksessa saa olla ja turvavälineiden kunto on ensiarvoisen tärkeää tässä ammatissa.
– Onneksi siinäkin asiassa tulee apuun hyvä kollegojen verkosto. Alalla on paljon yksinyrittäjiä, mutta esimerkiksi pihapuun kaatoon tarvitaan useimmiten kaksi, hän päättää.
Hanna Lahtinen
18.03.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Senioriohjaaja Minna Salminen Keski-Suomen hyvinvointialueelta kävi kertomassa hyvinvointialueen digipalveluista ja ikäihmisille suunnatuista varhaisen tuen palveluista pohjoisten kylien virtapiirissä.
– Ikäihmisille suunnattuja varhaisen tuen palveluja ovat esimerkiksi seniorin hyvinvointineuvoloiden avoimet vastaanotot. Hyvinvointineuvolan vastaanotolla ei tehdä terveystarkastusta, vaan tarkoituksena on rohkaista ihmisiä etsimään hyvää toimintakykyä ylläpitäviä asioita arkeensa. Hyvinvointineuvolan vastaanotolla saa myös ohjausta ja neuvontaa hyvinvointialueen palveluista, Salminen kertoo.
Hyvinvointineuvolan avoimia vastaanottoja on Jyväskylässä Voi hyvin -tapahtumien yhteydessä Palokan ja Vaajakosken kirjastoilla sekä Kankaan Piippurannan klubilla, Palokassa hyvinvointineuvolan avoimia vastaanottoja on tänä keväänä vielä 10. huhtikuuta ja 8. toukokuuta, Vaajakoskella 19. maaliskuuta sekä 16. ja 30. huhtikuuta ja Piippurannan Klubilla 20. maaliskuuta, 17. huhtikuuta ja 15. toukokuuta, kirjastojen Voi hyvin -tapahtumat ovat iltapäivisin yhdestä kolmeen, Piippurannan Klubilla kokoonnutaan aamupäivisin puoli yhdestätoista kahteentoista.
– Varhaisen tuen palveluihin kuuluu myös ikääntyneen huolipuhelin, joka palvelee arkisin yhdeksästä iltapäivän kolmeen numerossa 014 2663080. Huolipuhelimeen voi soittaa silloin, kun on huolissaan kotona pärjäämisestä, yhteyttä voivat ottaa myös ikäihmisen omaiset, Salminen kertoo.
Seniorichatissa pääsee keskustelemaan senioriohjaajan kanssa netin välityksellä arkisin yhdeksästä iltapäivän kello yhteen. Chattiin pääsen Keski-Suomen hyvinvointialueen nettisivujen kautta: sivuston osoite on hyvaks.fi, etusivulta valitaan kohta ”asiointi” ja siitä ”asiointi verkossa”. Kohdasta ”keskustele ammattilaisen kanssa” voi valita senioriohjaajan.
– Tällä hetkellä polku seniorichattiin on hieman hankala, mutta sen pitäisi helpottua keväällä, kun sivustolle tulee chat-nappula, Minna Salminen kertoo.
– Seniorichatissa vastaa senioriohjaaja, kirjoittamisen lisäksi siellä pystyy ottamaan videoyhteyden. Seniorichatissa voi keskustella ikääntymiseen ja ikääntyneiden palveluihin liittyvistä asioista, myös omaiset voivat olla yhteydessä seniorichattiin, esimerkiksi lapset voivat tiedustella, mitä palveluja äidille tai isälle olisi saatavilla. Chatissa keskustellaan esimerkiksi asumispalveluista, apuvälineasioista, muistiasioista sekä yksinäisyydestä ja omasta jaksamisesta.
Seniorichat ja senioriohjaajan videovastaanotto ovat maksuttomia palveluja. Hyvaks.fi-sivustolta löytyy myös monenlaista tutkittua tietoa hyvinvoinnin tueksi. Hyvinvointitarjottimelta voi etsiä tapahtumia, ”hyvinvointisi tueksi” -kohdan ”seniorille” -sivuille on koottu tutkittua, luotettavaa tietoa ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tueksi eri aihealueilta. Tietoa löytyy muun muassa ravitsemuksesta, kehon muutoksista ikääntyessä, kaatumisen ehkäisystä, seksuaaliterveydestä, liikunnasta, asumisesta, mielen hyvinvoinnista sekä aivoterveydestä ja muistista.
– Sivut on tehty yhdessä ikäihmisten kanssa, sinne on koottu sellaista materiaalia, mistä seniorit ovat halunneet saada tietoa, Minna Salminen toteaa.
Pohjoisten kylien virtapiirissä digipalvelujen käyttö puhutti paikalla olleita.
– Digipalvelujen käyttö on lisääntynyt ja myös digipalveluita käyttävien ikäihmisten määrä on lisääntynyt. Kaikki eivät kuitenkaan voi tai halua käyttää digipalveluja, Minna Salminen sanoo.
– Jos ei voi tai halua asioida verkkosivujen kautta, voi asioida myös puhelimitse. Jos ei osaa käyttää digipalveluja, mutta halua siihen olisi, digiohjausta on saatavilla monista paikoista ja apuakin voi pyytää joltain, joka osaa paremmin.
Minna Salmisen mukaan digipalvelut ovat vaihtoehto niille, jotka pystyvät niitä käyttämään, ja kun digipalveluita käytetään, jää ammattilaisille enemmän aikaa tarjota puhelinpalvelua niille, jotka eivät voi tai halua digipalveluita käyttää.
– Digipalvelut tuovat lisän, mutta niiden rinnalla säilyy koko ajan perinteiset puhelinpalvelut, Salminen sanoo ja muistuttaa, että hätätilanteessa ei pidä etsiä digipalveluita vaan soittaa hätänumeroon.
Tiina Lamminaho
