Alkio-opiston opistopäivä — yhteisöllisyyden ja oppimisen juhlaa

14.04.2026 | Korpilahti, Tilaajille

Siiri Nurminen

Alkio-opistolla vietettiin lauantaina 28.3. opistopäivää, jossa kutsuvieraina oli entisiä ja nykyisiä opiskelijoita sekä henkilökuntaa. Rehtori Jaana Laitila avasi tilaisuuden puheellaan, jossa hän pohti sitä, mitä Alkio-opisto voi juhlistaa. Laitila toteaa juhlinnalle olevan monenlaisia syitä, jotka menevät laidasta laitaan opiskelijoiden auttamisesta unelmien saavuttamiseen, samanhenkisen porukan yhteen tuomisesta, ja osaavasta henkilökunnasta opiston kehittymiseen ajassa. Lisäksi hän nostaa myös opiston arvot, kuten yhteisöllisyys, vastuullisuus ja tulevaisuudenusko, juhlimisen kohteeksi.
Alkio-opisto perustettiin Perniöön vuonna 1947, josta se siirtyi Korpilahdelle vuonna 1974. Vuonna 2027 Alkio-opiston perustamisesta tulee täyteen 80-vuotta.

– Minun yksi hyvä ystävä tuli tänne opiskelemaan kieliä, ja minä olin ollut koulunkäynnin avustajana ja kiinnosti kasvatusala. Niin vähän sen kaverin mukana tulin sitten. Raahessa ei oikein ollut semmosia koulutusmahdollisuuksia kuin täällä, Hanna Turunen kertoo.
Lapualta Korpilahdelle tullut Hanna Seppä puolestaan päätyi Alkio-opistolle sen jälkeen, kun ei päässyt opiskelemaan OKL:ään, eli opettajankoulutuslaitokselle. Annika Ala-Kurkea kiinnosti kasvatusalan opinnot, joten ylioppilaaksi päästyään hän tuli Virroilta opistolle tekemään opintoja etukäteeen.
– Tein sinä vuonna kahdet perusopinnot ja yhdet aineopinnot. Olihan siinä tosi paljon tekemistä ja varsinkin ne aineopinnot. Kasvatustieteen aineopinnot olivat haastavat, kun niihin sisältyy pieni tutkielma. Mutta ei ollut liian haastavia, Turunen muistelee opintojaan.
– Tein saman määrän. Tein perusopinnot ja aineopinnot, ja sitten vieraan kielen ja viestinnän opintoja. Niitä oli tosi paljon, mutta ne jotenkin meni täällä kaikki kauhean helposti, Seppä toteaa omista opinnoistaan.
– Taisin tehdä kahdet perusopinnot ja sitten joitakin yksittäisiä. Minulla ei ollut vielä mitään aineopintoja. Jälkeenpäin ihmettelin, että kuinka paljon sitä tulikin opiskeltua, Ala-Kurki kertoo.
Turunen kokee Alkio-opistosta olleen hänelle hyötyä, koska hänelle tarjottiin avoimen väylän kautta opiskelupaikkaa niin Turun kuin Jyväskylän yliopistoon. Hän päätyi Jyväskylän yliopistoon silloisten draaman ilmaisun opintojen takia. Seppä puolestaan kokee Alkio-opiston auttaneen häntä tekemään asioita tehokkaasti, ja pääsemään OKL:ään, mihin hän oli halunnutkin. Myös Ala-Kurjen mielestä opinnot auttoivat kouluun pääsyssä, ja yliopistossa opiskelussa. Lisäksi Alkio-opistossa opiskelu on auttanut myös heitä ymmärtämään sitä, mihin kaikkeen he pystyvät.
– Jotenkin ei olisi ehkä halunnut lähteä. Se on semmonen oma kupla, tiivis yhteisö, joka tuki. Silleen omassa elämässä, mutta myöskin sitten opintojen suhteen. Tämähän oli ihan todella ainutlaatuinen kokemus, Turunen kertoo siitä, millaista oli opiskella Alkio-opistolla.
– Kyllä, juuri ainutlaatuinen tietysti todella kiva vuosi. Kaikki tuli tehtyä siinä, niin kuin sanoinkin, jotenkin todella vaivatta lopulta, Seppä lisää Turusen kertomaan.
Ala-Kurjen mielestä ei opistolle tullessa olisi voinut uskoa sitä, kuinka huikea vuosi on edessä. Hän kertoo, kuinka hänellä on tänäkin päivänä opistolta ystäviä.
– On tosi mahtavaa. Hymyilyttää koko ajan, että olen odottanut, että pääsee käymään täällä. Nyt on siitä, mitä 15 vuotta, kun viimeksi käynyt, niin on tosi hienoa, Turunen sanoo.
Sepällä ja Ala-Kurjella on molemmilla 20 vuotta opinnoistaan, ja hekin kokevat nostalgiaa palatessaan takaisin opistolle. Opistolle palaaminen on myös korostanut vuosien varrella tapahtuneita muutoksia niin rakennuksissa kuin kurssitarjonnassa.
– Just noita opintolinjoja on kaiken maailman hiphopista lääketieteeseen. Ihana nähdä tässä kurssi tapaamisessa näitä tuoreempia opiskelijoita, kuinka hekin sanoo sitä, että on ihania muistoja. On löydetty ystäviä, puolisoita ja huomaa, että niilläkin on edelleen täällä hienoja opiskeluvuosia. Voi sitten suositella, jos itselle tulee eteen tuon ikäisiä vastaan, Ala-Kurki toteaa.

– Meillä on lääketieteen kevät injalla opetusta, missä meidän opettajat pitää meille biologian, kemian, ja fysiikan tunnit. Sitten on iltapäivystys tunteja, joissa se opettaja on siinä luokassa ja sinne saa mennä laskemaan ja tekemään hommia, kertoo opintonsa aloittanut Jenna Järvelä opinnoistaan.
Järvelän mukaan Alkio-opisto on auttanut häntä lukemaan lääketieteen pääsykokeisiin, ja se on hänestä ollut mieluisampaa kuin niihin yksin lukeminen. Hänestä opisto on myös tarjonnut ympäristön, joka tukee hänen opintojaan.
– Pääsin viime kevään jälkeen Kuopion lääkikseen opiskelemaan, että on ollut todellakin hyötyä. Sitä viime kevättä ennen olin itsenäisesti opiskellut, niin sitten täältä sai sen viimeisen ponnistuksen siihen, että pystyi pärjäämään siinä kokeessa tarpeeksi hyvin, että pääsi kouluun, Amanda Ruisaho sanoo.
Alkio-opistolla biologiaa opiskellut Milja Summanen puolestaan teki avoimen väylän opintoja, mitä kautta hän pääsi opiskelemaan Jyväskylän yliopistolle biologiaa.
– Minulla oli vähän hatara pohja lukiosta kemian osalta ainakin, mutta täällä on sitten oppinut oikeastaan kaiken ja oon saanut paljon itsevarmuutta ja apua siihen, Alkio-opiston lääketiede-linjalla opiskeleva Laura Konkola toteaa.
Alkio-opistolla opiskelusta yhteisöllisyys nousee esiin, ja lisäksi opiston tarjoamat mahdollisuudet viettää aikaa ystävien kanssa.
– Minun mielestä täällä on tosi kiva yhteisöllisyys, ja kivaa, kun oman luokan kanssa saa mennä aamupalalle, lounaalle ja päivälliselle, ja niitten kanssa viettää sen päivän, Järvelä sanoo.
– Semmoinen vähän kuin pitkään jatkuva leiri tunnelma, Ruisaho kuvailee elämää opistolla.
– Tosi tiivis porukka aina tulee täällä. On huomannut sellaisen yhteisöllisyyden olevan läsnä, Konkola kertoo.
– Saattoi jäädä just meille se kämppis porukka ainakin parin vuoden takaa ja tulee varmaan olemaan aika montakin vuotta vielä, Summanen kertoo.
– Nähdään edelleen aina silloin tällöin. Me olemme entisiä kämppäkavereita, Konkola lisää.
– Silleen tulee ikävä sitä aikaa, vaikka samaan aikaan täällä oli rankkaa se pääsykokeeseen opiskeleminen, mutta samaan aikaan tulee ikävä sitä aikaa ja niitä ihmisiä, joiden kanssa silloin sai tällaista arkea jakaa. Ei tommoista elämänvaihetta tule kuitenkaan ehkä enää ikinä uudestaan, Ruisaho kertoo.

Korpilahden yritysguru harmittelee edelleen kuntaliitosta, remontoi kotikuntaansa taloa ja näkee talouden positiivisena

14.04.2026 | Korpilahti, Tilaajille

Seppo Pänkäläinen

Monenlaisten ihmisten kanssa on tullut juteltua lähes 50-vuotisen toimittajaurani aikana mutta harvoin on haastateltavana ollut niin positiivista ja asiansa osaavaa ihmistä kuin Janne Flyktman, 56. Tämä Korpilahdella nuoruutensa viettänyt yrittäjä alkoi elättää itse itsensä 15-vuotiaana, joten ei ihme, että hänestä tuli yrittäjä.

Mutta on Flyktman tehnyt paljon muutakin.
-8. ja 9.luokalla ollessani olin kesäaikaan suntion tuuraajana Korpilahdella. Varsinainen työurani alkoi aikanaan ambulanssikuskina ja lääkintävahtimestarina. Ambulanssia ajoin 6-7 vuotta. Silloin tunsin joka talon ja kadut ja mummot tervehtivät ohi ajaessani.
Näistä ajoista Flyktmanille on jäänyt huoli suomalaisista nuorista, joilla on yhä enemmän mielenterveysongelmia. Flyktman heristääkin vähän sormea hallituksen suuntaan. On hän arvostellut pankkejakin siitä, että nämä nihkeästi lähtevät rahoittamaan yrityksiä.

Flyktman on syntynyt Jyväskylässä, Korpilahdelle hän muutti perheineen parivuotiaana. Vuoden 2009 kuntaliitoksen myötä Flyktmanista tuli jälleen jyväskyläläinen.
-Kuntaliitos harmittaa vieläkin, vaikka taisi se olla aika pakollista Korpilahden kunnan talouden vuoksi. Liitos toi toki jotain hyvääkin mutta valta menetettiin Jyväskylään.
Korpilahti on lähellä Flyktmanin sydäntä ja tulee aina olemaan. Parhaillaan Flyktman remppaa Korpilahdella taloa.
-Teen töitä seitsemän päivää viikossa. Kaikki liikenevä vapaa-aika menee taloa remontoidessa. Ties vaikka muuttaisimme vielä Korpilahdelle. Päijänne on ollut minulle aina merkittävä asia. Tavallaan olen aina asunut Päijänteen lähellä.

Toinen tärkeä tekijä Flyktmanin elämässä on ollut seurakunta, jonka kautta hän sai tukea elämälleen nuorempana ja tapasi siellä huippukavereita, jotka edelleen ovat ystäviä.

-Olemme Old Farts.

Se kolmas tärkeä asia on urheilu.

-Nuorempana pelattiin kaikkea mahdollista ja urheiltiin monipuolisesti. Jalkapallossa olin lahjakas mutta Kari Nättinen houkutteli minut lentopalloon. Pelaajana jouduin myös valmentajaksi ja kun jossain vaiheessa urheilijaura katkesi loukkaantumiseen, jatkoin valmentajana. Olin aikoinaan yksi Suomen nuorimmista Lentopalloliiton aluevalmentajista. 40 vuotta valmentajana on tullut täyteen.

Korpilahden Martin ja Pyrinnön toimintaa Flyktman kehuu. Hänen mukaansa seurat tekevät tärkeää työtä.

Jyväskylän MM-rallistakin, joka entisaikaan kulki nimellä Suurajot, Flyktman muistetaan. Hän oli 20 vuotta mukana MM-rallissa organisaattorina, Leustun, Surkeen, Parkkolan ja Mutasen ek-päällikkönä. Ikävimpänä muistona on Parkkolan ralliturma 2004, kun ulosajossa loukkaantui katsojia. Järjestäjien todettiin toimineen oikein, joten asia ei ole jäänyt vaivaamaan Flyktmania, jota edelleen kosiskellaan rallihommiin mukaan.
-Oltiin kerran Joutsenlammella rallikoulutuksessa. Kullekin erikoiskokeelle oli oma kylttinsä. Rourun veljekset keksivät pienen källin, ja muuttivat sanajärjestyksen ”Ek-päällikkö, Surkee” muotoon ”Surkee ek-päällikkö”, Flyktman kertoo ja nauraa helakasti.
Viimeksi rallia ja Flyktmania on yhdistänyt muutama vuosi sitten läpimurtoa maailman huipulle tavoitteleva Sami Pajari, jonka manageritiimissä Flyktman toimi.

Kun Flyktman on syntynyt myyntisaappaat jalassa, ei ole ihme, että hän päätyi yrittäjäksi. Hänellä on neljä yhtiötä, joista yksi tuo erikoislamppuja Suomen sairaaloihin. Osakkaana hän oli Karoliinan Kahvimyllyssä, kunnes osti sen kokonaan.
-Karoliinan Kahvimyllyn hankin, kun pelkona oli, että kahvila sulkee ovensa. Päätin, että ei noin mahtavaa paikkaa voi sulkea.
Suomen Yrityskaupat Oy:n yritysvälittäjänä Flyktman yrittää löytää yrityksille ostajaa tai myytävää. Flyktman auttaa, kun joku yrittäjä haluaa eläkkeelle ja eroon firmastaan, tai kun joku yhtiö hakee yritystä tukemaan oman alansa toimintaa.
-Hyvin menee, hyviä firmoja on paljon kaupan ja niitä tulee koko ajan lisää. Koen, että on tärkeää, että löytää jatkaja, että saadaan yritystoiminta jatkumaan ja työpaikat säilymään.

Korpilahdella asuu yhä paljon Flyktmanin kavereita ja äiti, joten Korpilahti on miehelle tärkeä.
-Se on yksi elämäni tärkeimpiä asioita.

Kesästä lähtien lääkärille Muurameen tai Jämsään – Muurameen palkataan lisää lääkäreitä ja hoitajia

15.03.2026 | Korpilahti, Tilaajille

Tiina Lamminaho

Hyvinvointialueen palveluverkkopäätöksen mukaisesti Korpilahden sosiaali- ja terveysaseman toiminta loppuu toukokuun lopussa. Siihen asti lääkärille ja hoitajan vastaanotolle pääsee Korpilahdella normaalisti, kesäkuun alusta lähtien potilaat ohjataan Muuramen sosiaali- ja terveysasemalle tai Jämsän sosiaali- ja terveyskeskukseen. Halutessaan korpilahtelaiset voivat valita omaksi asiointipaikakseen myös jonkun muun sosiaali- ja terveysaseman Keski-Suomen hyvinvointialueelta.
– Potilaiden ei tarvitse tehdä itse mitään, heidät ohjataan oikeaan paikkaan, palvelupäällikkö Minna Leppäkynnäs Keski-Suomen hyvinvointialueelta toteaa.
– Ajatuksena on, että suurin osa korpilahtelaista ohjataan käyttämään Muuramen sosiaali- ja terveysasemaa, eteläisellä reunalla Korpilahtea asuvat on tarkoitus ohjata käyttämään Jämsän sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluita, Leppäkynnäs selvittää ja sanoo, että halutessaan korpilahtelaiset voivat valita itselleen sopivan asioimispaikan.
– Mikäli valitsee jonkun muun sosiaali- ja terveysaseman, valinta sitoo vuoden ajan, Leppäkynnäs sanoo.

Omahoitaja – omalääkärimalli toimii jo tällä hetkellä Muuramen sosiaali- ja terveysasemalla, Jämsässä siihen on tarkoitus siirtyä ensi syksyn aikana. Omahoitajalle ja omalääkärille potilaat on jaettu asuinpaikan mukaan.
– Muurameen olemme perustamassa uusia lääkärin virkoja potilaiden tarvitseman määrän verran, samoin uusia hoitajia palkataan. Määrät eivät ole vielä täsmentyneet, eikä virkoja ole ehditty vielä perustaa, joten heti kesäkuun alussa Muuramessa ei välttämättä ole omaa vakituista lääkäriä korpilahtelaisille, Minna Leppäkynnäs kertoo.
– Tällä hetkellä sekä Muuramessa että Jämsässä on hyvä lääkäritilanne. Muuramessa kaikki olemassa olevat lääkärinvirat on täytetty, Jämsässä ihan kaikissa viroissa ei ole vakinaista viranhaltijaa, mutta sielläkin tilanne on hyvä.
Leppäkynnään mukaan lääkäriin pääsee sekä Muuramessa että Jämsässä noin kahdessa viikossa, mikäli vaiva ei kaipaa kiireellistä hoitoa.
– Toki hoidontarpeen arvioinnissa voidaan katsoa, että ennen lääkäriin menoa tarvitaan esimerkiksi verenpaineen seurantaa tai laboratoriotutkimuksia, joten aina ei välttämättä anneta sitä ensimmäistä vapaata aikaan, vaan katsotaan, että tarvittavat tutkimukset ehditään tehdä ensin, Leppäkynnäs sanoo.

Jämsässä palveluita tarjoaa sosiaali- ja terveyskeskus, Muuramessa sosiaali- ja terveysasema.
– Meillähän on hyvinvointialueella kolme laajaa sosiaali- ja terveyskeskusta, Jämsän lisäksi Äänekoskella ja Novassa. Niihin on keskitetty lääkärin lähetteellä tehtäviä erikoistutkimuksia ja niissä on kiirevastaanotot arki-iltaisin kello 16 – 20 ja viikonloppuisin kello 8 – 20, Minna Leppäkynnäs kertoo.
– Esimerkiksi röntgeniin pääsee sekä Jämsässä että Muuramessa, samoin laboratorioon. Jämsän kiirevastaanotto iltaisin ja viikonloppuisin on tarkoitettu myös muuramelaisille eli vaikka olisi muuten Muuramen sosiaali- ja terveysaseman asiakas, voi käydä kiirevastaanotolla Jämsässä.
Palveluverkon muutosten yhteydessä myös laboratoriopalvelut loppuvat Korpilahdelta, sen sijaan neuvola jatkaa täällä, samoin suun terveydenhuolto. Leppäkynnään mukaan hyvinvointialueen ajatuksena olisi, että neuvola muuttaisi samaan kerrokseen hammashoitolan kanssa, mutta tilakysymyksistä neuvottelut kaupungin kanssa ovat vielä kesken. Jämsään ollaan suunnittelemassa uutta sosiaali- ja terveyskeskusta, uuden rakennuksen odotetaan valmistuvan vuonna 2029.
Lisää tietoa palveluverkon muutoksiin liittyen hyvinvointialue lupaa sitä mukaa kun asiat varmistuvat.
– Korpilahdella pidämme asukasillan 28. huhtikuuta, Minna Leppäkynnäs kertoo.

Putkonen ja Siili odottavat Päitsistä seikkailua

03.03.2026 | Korpilahti, Tilaajille

Tiina Lamminaho

Puolentoista viikon päästä ajettavaan Päijänteen ympäriajoon starttaa 167 kilpailijaa. Kilpailun ulkopuolella Päitsin reitille lähtevät Rasmus Putkonen ja Krister Siili, joiden tavoitteena on ajaa Trophy-luokan reitti läpi kaksi miestä yhdellä moottoripyörällä. Ajokkinaan miehillä on 250-kuutioinen KTM.
– Ajamme kilpailun ulkopuolella; sellaista luokkaa, jossa ajettaisiin kaksi päällä kilpailua, ei ole olemassakaan, ainakaan vielä, nuoret miehet naurahtavat. Idea Päitsin ajamisesta kaksi samalla pyörällä on kuulemma saanut aikaan ihmettelyä. Idean isäksi tunnustautuu Rasmus Putkonen.
– Krister ehdotti, että olisimme lähteneet Päitsin pariluokkaan, jossa siis ajetaan kahdestaan, mutta kumpikin omalla pyörällään. Minä olen kiertänyt Päitsin jo neljä kertaa, joten ajattelin, että jotain uutta pitää keksiä. Ehdotin, että lähdetään ajamaan kaksi päällä ja Krister lupautui, jos saisimme luvat moiseen, Putkonen kertoo.
– Ja olettamus tietenkin oli, että lupia ei saada, Siili toteaa.
Lopulta lupa kaksi samalla pyörällä ajamiseen tuli, tosin kilpailun ulkopuolella.
– Eli Päijänteen ympäriajon organisaatio ei ole vastuussa meistä, Putkonen selvittää.

Sekä Rasmus Putkonen että Krister Siili ovat harrastaneet enduroa aktiivisesti kahdeksisen vuotta.
– Ajamme ympäri vuoden suhteellisen aktiivisesti, kisoissa käymme satunnaisesti, välillä aktiivisemmin välillä vähemmän aktiivisesti, miehet kertovat.
Päijänteen ympäriajoon Rasmus Putkonen osallistui ensimmäisen kerran vuonna 2021.
– Joka vuosi sijoitus vähän parani, vuonna 2024 olin B-luokan toinen, Putkonen kertoo. Krister Siili ei ole aiemmin ajanut Päitsissä, mukana hän on ollut huollossa.
Tämänvuotiselle Päitsi-reitille Putkonen ja Siili starttaavat niin, että Putkonen ajaa ja Siili istuu kyydissä.
– Ainakin aloitamme niin päin, tarvittaessa voimme vaihtaa. Siirtymät ajamme niin, että toinen menee autolla, Putkonen kertoo. Lauantain aikana ajettava Trophy-reitti on kokonaispituudeltaan siirtymät mukaan lukien noin 285 kilometriä.
Kahdestaan yhdellä pyörällä ajamista Putkonen ja Siili kertovat harjoitelleensa muutaman tunnin.
– Se sujui yllättävän hyvin, miehet vakuuttavat ja kertovat odottavansa Päitsi-päivästä seikkailua.
– Onhan se jännä nähdä, miten siinä oikeasti käy. Avoimin mielin lähdemme ja kyllä meillä tavoitteena on päästä kaikki pätkät läpi ja maaliin. Pidän sitä ihan täysin mahdollisena, Putkonen sanoo.
– Kahdestaan ajamisessa toimii samat periaatteet kuin yksin ajaessakin, vaikein tässä hommassa oli se, että saatiin tällainen mahdollisuus järjestymään.
Alkuvuoden pakkaset ehtivät vaihtua suojakeliin, joten Putkonen ja Siili odottelevat Päitsillekin ”normaalia Päitsi-keliä”.
– Yleensä Päitsillä kastuu, märkä ja loska kuuluvat Päitsiin, Rasmus Putkonen toteaa.
– Olisihan se hyvä, jos olisi pakkasia. Kun on suojaa ja loskaa, homma menee raskaaksi, mutta jos pyörä uppoaa kovin paljon, onhan tässä ainakin toinen työntämässä, Krister Siili naurahtaa.

Tämänvuotinen Päijänteen ympäriajo ajetaan 14. – 15. maaliskuuta, Korpilahdella sitä pääsee katsomaan Karamäessä Yijäläntien varressa.
– Karamäessä on jälleen Jyväskylän ainoa erikoistestipätkä, et 9:n Antishopin pätkäpäällikkö Tapio Ruppa kertoo. Samassa paikassa on ajettu Päitsissä usein aiemminkin, tänä vuonna et:n pituus on 9,5 kilometriä.
–Tänne on hyvä tulla katsomaan, pellolle on aurattu parkkitilaa ja kilpailijoiden ajoa näkee pellolla kilometrin verran. Karamäen nousut ja laskut ovat myös hyvin lähellä, Ruppa kertoo ja toteaa, että et 9:n lähtöodotusalue toimii myös niin sanottuna jarru-at:na eli kilpailijat kerätään siihen siirtymältä yhteen.
– Olemme saaneet kehuja Päijänteen ympäriajon organisaatioltakin tästä paikasta. Jos pätkä ajetaan metsän keskellä, ei sinne juuri yleisöä tule, mutta tämä on katsojaystävällinen alue grilleineen, täällä on ollut jopa viitisen sataa katsojaa, Ruppa kertoo ja toteaa, että tänä vuonna kaikki luokat ajavat Karamäen läpi.
– Tänä vuonna on ollut helppo talvi siinä mielessä, että lunta on ollut vähän. Pidämme reittiä auki ajamalla, joten se vaatii paljon enemmän silloin, kun lunta on metrin verran. Nyt satanut lumi oli kuitenkin tervetullutta, reitin ajettavuus on parempi, kun siellä on vähän lunta, Ruppa sanoo.
– Sitähän ei sitten tiedä, millainen keli on Päitsi-viikonloppuna. Viime vuosina on ollut aika lämmintä, mutta kyllä Päitsiä on ajettu kaikenlaisessa kelissä, välillä on ollut 20 astetta pakkasta, välillä taas plusasteita ja välillä on ollut metri lunta, välillä ei yhtään.
Päijänteen ympäriajon ensimmäinen kilpailija lähtee liikkeelle Vääksystä lauantaina 14. maaliskuuta kello 8.01, Karamäen kohdalle kilpailijoita odotellaan iltapäivällä puoli kahdesta alkaen, Karamäen pätkän kilpailijat ajavat läpi noin kahden ja neljän välillä. Trophy-luokan maali on Jämsässä, Jämsän Äijän aukiolla, sinne ensimmäisiä Trophy-luokan kilpailijoita odotetaan noin kello 17 aikoihin.
Tämänvuotinen Päijänteen ympäriajo on yhdeksäskymmenes. Ensimmäisen kerran Päitsi ajettiin vuonna 1927, joten ensi vuonna vietetään satavuotisjuhlavuotta. Tällä kertaa mukana on kaksi- ja nelitahtisten moottoripyörien lisäksi kolme sähkömoottoripyörää. Päijänteen ympäriajon järjestelyistä vastaa Helsingin moottorikerho tukenaan 25 seuraa ja yhdistystä sekä apunaan toista tuhatta vapaaehtoista