Ilttis on ihmislapsen parasta aikaa

Ilttis on ihmislapsen parasta aikaa

Koulukeskuksen yläkerrasta kuuluu iloinen pulputus, joka vain voimistuu, kun portaita kiipeää ylöspäin.
Iltapäivätoiminta, tuttavallisemmin ilttis, on koulun jälkeistä ohjattua toimintaa 1-2-luokkalaisille lapsille sekä 1-6-luokkalaisille erityistukea tarvitseville lapsille. Näissä tiloissa on toimittu jo noin seitsemän vuotta. 4H:n vastuulla toiminta on ollut jo reilusti yli 10 vuotta.
Uuraisilla iltapäivätoimintaa järjestetään arkipäivisin koulupäivien jälkeen kahdessa toimintaryhmässä, Uuraisten koulukeskuksella ja Hirvasen koululla. Höytiän ja Kyynämöisen kouluilta on bussikuljetus koulukeskuksen iltapäivätoimintaan.
– Vanhemmat hakevat lapset pois liukuvasti ennen viittä omiin aikatauluihin sopivasti ja lähellä asuvilla on osalla myös lupa lähteä itse kotiin, kertovat koulukeskuksen ilttiksen ohjaajat Santtu Koivunen ja Heikki Eloranta. Santtu on iltapäivätoiminnan vastuuohjaaja ja Heikin vastuulla taas on myös Harrastamisen Suomen mallin kerhotoiminta. Hirvasella vastuuohjaajana toimii Päivi Saarinen.
Iltapäivätoiminta tukee koulun ja kodin perustehtävää luoda lapselle turvallinen, eheä ja tasapainoinen päivä koulun päätyttyä vanhempien ollessa työssä. Iltapäivätoiminta tarjoaa lapselle huolenpitoa ja mukavaa tekemistä iltapäivisin.
Mukava tekeminen voi olla esimerkiksi majan rakentelua, askartelua, pelailua, sekä ulkoilua. Yhdessä syödään myös välipalaa. Ilttiksessä on käytössä teemaviikot, jotka tuovat mukavasti vaihtelua viikkoihin esimerkiksi retkien, aarteenetsinnän tai juhlien muodossa.
– Vaikka olemme tehneet tätä pitkään, pyrimme myös koko ajan pikkuisen uusiutumaan, Heikki Eloranta sanoo.
Toimintaa toteutetaan perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaisesti. Iltapäivätoiminta tukee lapsen koulunkäyntiä, oppimista ja sosiaalista kehitystä, mutta on lapsen vapaa-aikaa ja toimintaa suunnitellaan sen mukaan yhdessä lasten kanssa.
– Ilttiksessä saa tehdä läksyt, jos vanhemmat niin haluaa, mutta ketään ei pakoteta, Heikki sanoo.
Ilttiksestä pystyy myös helposti käymään erilaisissa kerhoissa tai esimerkiksi soittotunnilla ja palaamaan sen jälkeen ilttikseen.
– Välipalakerho esimerkiksi on ikisuosikki, Santtu lisää.
Hakeminen tapahtuu hakulomakkeella, jonka saa osoitteesta www.uurainen.4h.fi. Täytetty hakemus toimitetaan Uuraisten 4H-yhdistyksen postilaatikkoon. Päätökset iltapäivätoiminnan paikoista tekee Uuraisten kunnan peruspalvelujohtaja ja päätöksistä ilmoitetaan kirjeillä suoraan koteihin. Etusijalla ovat 1. luokan oppilaat ja erityistä tukea tarvitsevat 1-6 luokan oppilaat. Hakuaika on 1.4.-30.4.2025. Paikkaa voi hakea myös haun päättymisen jälkeen, jos ryhmässä on tilaa.
– On hyvä hakea hakuajan puitteissa, jotta saamme kohtuullisen tarkan tiedon tarpeesta jo keväällä. Monissa perheissä tilanteet kuitenkin elää ja saattaa olla, että ilttispaikkaa ei enää tarvitakaan tai sitten havahdutaan vasta kesällä, että lapsihan lähtee kouluun ja ilman ilttistä olisi kotona pitkiä yksinäisiä iltapäiviä edessä, Santtu ja Heikki ovat huomanneet.
Ilttistoiminta on kohtuullisen edullista, maksuluokkia on kaksi: 12 pv tai alle kuukaudessa maksaa 90 euroa ja yli 12 päivää maksaa 120 euroa. Maksut peritään varatun paikan mukaan. Maksu sisältää ohjauksen, välipalan, tarvikkeet, retket sekä vakuutuksen.
Ilttiksen lapsilla on vahva mielipide iltapäiväkerhosta.
– Tämä on paras aika koko koulupäivässä, vakuuttaa Olga.
Kun keväällä Ilttis loppuu, eivät työt Santulla ja Heikillä lopu, vaan silloin alkavat leirit, jotka ovat vielä suunnitteluvaiheessa.
– Ainakin jotain toiminnallista ja mukavaa, se me voidaan luvata!

 

Hanna Lahtinen

 

Keskustan naiskolmikko Jyväskylän kaupunginvaltuustoon Pekkarisen johdolla

Keskustan naiskolmikko Jyväskylän kaupunginvaltuustoon Pekkarisen johdolla

Korpilahden alueen kuntavaali- ja aluevaaliehdokkaat saivat vahvan edustuksen sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuustoon ja Jyväskylän kaupunginvaltuustoon.
Kaupunginvaltuuston valituiksi tulivat Ilse Weijo (kesk.), Moona Seppä (kesk.), Katri Ruth (kesk.) sekä Arto Liikanen (sdp). Kuntavaalin äänikuningasta Mauri Pekkaristakin (kesk.) voitanee pitää ”Korpilahden alueen” ehdokkaana ja hän sai kuntavaalissa 1849 ääntä.
Valtuustopaikkansa menetti vihreiden Helinä Lähdesluoma. Varavaltuutetuiksi tulivat Mervi Mäntynen (kesk.), Markku Lahti (kesk.) ja sitoutumattomana Keskustan listalla ollut Hannu Ikonen.
Aluevaltuustoon pääsivät Ilse Weijo ja Moona Seppä.

Korpilahtelaisten äänestäjien ääniä keräsi eniten Ilse Weijo, joka sai Korpilahden ja Tikkalan äänestysalueilta kuntavaalissa yhteensä 365 ääntä. Weijon äänisaalis oli kuntavaaleissa Keskusta-puolueen kolmanneksi korkein Mauri Pekkarisen ja Joonas Köntän jälkeen. Weijon äänimäärä oli 523.
Aluevaaleissa Ilse Weijo sai 595 ääntä, joista 554 annettiin Jyväskylän alueelta.
-Olin ilahtunut ja hämmästynyt omasta vaalituloksestani, Weijo sanoi.
Hän totesi, että Keskustan nousu Jyväskylän toiseksi suosituimmaksi puolueeksi piirun erolla Kokoomukseen on sellainen vaalitulos, jonka pitää myös näkyä.
-Maaseutualueet on otettava huomioon. Tämän tulee näkyä esimerkiksi pienten koulujen kohtelussa, lähikirjastoissa ja kaavoituksessa.
Weijo nostaa esiin myös kaupungin yrittäjäpolitiikan.
-Vaalityötä tehdessä törmäsin siihen, että yrittäjien asioiden hoitaminen ei ole edelleenkään kaupungissa niin loppuun viritettyä kuin sen tulisi olla.

Politiikan tulokas Moona Seppä teki ensikertalaiseksi onnistuneen kampanjan; hänen äänimääränsä kuntavaaleissa oli 490 ääntä. Äänistä 95 annettiin Korpilahden ja Tikkalan äänestysalueilla.
Aluevaaleissa Seppä pyyhkäisi jopa Ilse Weijon ohitse keräten 625 ääntä. Näistä 497 annettiin Jyväskylässä.
-Olen ollut tuloksesta suorastaan sanaton. Itse laskeskelin, että voisin kymmenen ääntä saada, Seppä nauraa.
Sepällä ei ole kokemusta politiikasta kuin nuorisovaltuustoon kuulumisen verran.
-Asia lähti liikkeelle viime kesänä päiväkotiasiasta, kun olin siinä aktiivinen. Ilse pyysi mukaan politiikkaan.
Seppä teki viimeiset kolme viikkoa aktiivista vaalityötä niin kentällä kuin sosiaalisessa mediassa.
-Työtä tulee riittämään niin kaupungin- kuin aluevalstuussakin.

Putkilahden kyläseuran puheenjohtaja Katri Ruth valittiin kaupunginvaltuustoon 252:lla äänellä. Aluevaalissa Ruth sai 312 ääntä ja hän on varalla.
-On kiitollinen olo siitä, että äänimääräni on ollut kasvusuuntainen. Asiat, joita olen halunnut edistää, ovat muidenkin mielestä tärkeintä.
Ruth sanoi jatkavansa hänelle tärkeiden asioiden, kuten kylien ja ympäristöasioiden esilläpitämistä.

Korpilahtelaisittain melko uusi kasvo Arto Liikanen (sdp) sai 277 ääntä kuntavaalissa. Liikanen on vaikuttanut aiemmin Muuramen kuntapolitiikassa. Jyväskylän kaupunginvaltuustoon hän pyrki muutettuuan jokin aika sitten Korpilahdelle.
-Olen tosi tyytyväinen tulokseen. Vaikka olenkin ollut pitkään Muuramen politiikassa, ei se ollut itsestäänselvyys tulla valituksi Jyväskylän kaupunginvaltuustoon.
Liikanen on kotoisin Jyväskylästä, mutta asui pitkään Muuramessa.

Maarit Nurminen

Käsikellot soivat ensi sunnuntaina Toivakassa kilpaa kirkonkellojen kanssa

Käsikellot soivat ensi sunnuntaina Toivakassa kilpaa kirkonkellojen kanssa

Käsikello-orkesteri Kide konsertoi 13.4. Toivakan kirkossa klassista ja kevyempää musiikkia käsikelloille sovitettuna Sari Eirtola-Loukolan johdolla.
Sari Eirtola-Loukola sai idean perustaa tällainen orkesteri Jyväskylään. Käsikellot aloittivat toimintansa Jyväskylässä syksyllä 2007 ja alkuun soivat ainoastaan Chimes-soittimet, ”taivaallisen täyteläisen äänen” tuottavat putkikellot. Yhdysvaltalaisen Malmarkin kellotehtaan valmistamilla metalliseoksesta valetuilla käsikelloilla jatkettiin maaliskuussa 2008. Syksystä 2015 eteenpäin Jyväskylän kansalaisopistossa soittava Käsikello-orkesteri Kide on soittanut Sarin omistamilla kelloilla, joita on 3 oktaavia sekä 5 oktaavia chimejä.
– Yksi käsikello vastaa yhtä pianon kosketinta. Pianossa on koskettimia 88 kpl ja tällöin eri äänissä soivia kellojakin on sama määrä. Kellojen koko kertoo soinnun, mitä isompi kello, sen matalampi ääni, kertoo toivakkalainen Jenni Hinttala, yksi orkesterin soittajista.
Soittajan on hallittava samanaikaisesti useita kelloja. Hinttala kertoo soittavansa parhaimmillaan kahdeksaa kelloa yhden kappaleen aikana, joten kelloja joutuu vaihtamaan useasti.
– Monesti on molemmissa käsissäni kaksi kelloa samanaikaisesti, eli tällöin soi käsissäni neljä kelloa.
Toivakkaan saapuu koko käsikello-orkesterimme eli yksitoista kellonsoittajaa.
– Ohjelmassamme on sekä klassista, että kevyttä musiikkia ja säestämme myös yhteislauluja, jolloin yleisökin pääsee mukaan laulamaan käsikelloilla säestettyyn musiikkiin.
Hinttala on Kuopiosta kotoisin ja meni siellä mukaan Kallaveden seurakunnan nuorisokuoroon.
– Kallaveden seurakunnan nuorisokuoroon hankittiin käsikellot ja siitä tämä minun kellonsoitto harrastukseni alkoi. Yhdeksän vuotta soitin Kuopiossa Käsikellokuoro Dolcessa. Vuodesta 2008 alkaen olen soittanut tässä Käsikello-orkesteri Kiteessä.
Käsikellojen historia juontaa 1600-luvun Englantiin. Siellä käsikelloidea syntyi kirkonkellojen soittamisesta. Haluttiin tuoda kellot sisälle, ettei koko kylä häiriinny harjoittelusta.
– Englannista harrastus on levinnyt voimakkaasti Yhdysvaltoihin ja Japaniin ja sittemmin eri puolille maailmaa. Suomessa käsikello-orkestereita on vain viidellä paikkakunnalla, joten tällaisten orkesterien kuuleminen on vielä harvinaista, kertoi Hinttala ja toivoo, että harvinaisilla soittimilla soittavaa orkesteria saapuu kuulemaan suuri määrä Toivakan ja lähiseudun asukkaita.

Veikko Ripatti

Jokhoarassa omat vestivaalit kesäkuussa

Jokhoarassa omat vestivaalit kesäkuussa

Tulevana kesänä Etelä-Uuraisilla sijaitsevassa Jokihaarassa on luvassa monipuolinen ja elämyksellinen tapahtumakokonaisuus, joka tarjoaa jokaiselle jotakin. Ohjelmassa on kulttuuria, musiikkia, taidetta ja liikuntaa, ja tapahtumat levittäytyvät eri puolille kaupunkia.
Pirjo Käpylän valokuvanäyttely sekä Aapo Kässin piirustukset ja muut työt, joiden teemana on ulkohuussi, ovat esillä 27.6.–6.7. Paunetin aukiolla. Liikunnan ystäville on tarjolla ajanotollinen Lean-tos Hike, noin 27 kilometrin juoksu, joka järjestetään lauantaina 28.6. Samana päivänä järjestetään myös Jokhoara Hikkee -vaellus, jossa on eri pituisia reittejä (7, 17, 25 ja 27 km) laavulta laavulle. Osallistujien kesken arvotaan palkintoja.
Heinäkuun alusta lähtien Rompetorilta voi tehdä upeita löytöjä. Yksi tapahtumapäivistä on omistettu korkeatasoiselle ja monipuoliselle musiikkipläjäykselle, johon pääsee 10 euron pääsylipulla. Mukana ovat muun muassa B.O.O.G, Ilja Koivisto, Saija Tuupanen & Aki Metsälä sekä Eikka Eronen ja Taisto Lähteelä.
Viikon aikana on luvassa myös päreiden ja terävien viikatteiden esittelyä sekä videokatkelmia, jotka vievät ajassa taaksepäin noin 30 vuotta. Lauantaina 5.7. valitaan VESTIVAALIN kultakurkku karaokekisassa.
Aapo Kässi lukee Työmiehen eli Mikko Niemisen ja muiden paikallisten kirjoittamia tekstejä Talaksen salissa viikon aikana, ja kuunnelmien jaksot yhdistää Leena Ruotosen runot. Suvi Marttinen kuvaa lemmikkejä lauantaina 5.7. Vestivaalin päätösjuhla järjestetään sunnuntaina 6.7. Ohjelmassa on muun muassa paikallisen kulttuuripersoonan patsaan paljastus elävän musiikin kera. Satu ja Arto Rantasen konsertti Talaksen salissa kruunaa tapahtumaviikon.
Päivien aikana on mahdollisuus myös osallistua metsäjoogaan Karhukivellä ja oppia ruisleivän teon salaisuuksia.

Korpilahden Tarvikekeskus avasi

Korpilahden Tarvikekeskus avasi

Korpilahtelaiset saivat hyviä uutisia alkuvuonna, kun jämsäläinen yrittäjä Mikko Simonen kertoi avaavansa Korpilahden Tarvikekeskuksen kevään kuluessa.
Entisessä S-marketin tilassa on nyt valmista ja myymälä avasi ovensa maanantaina. Avajaisia vietetään myöhemmin tällä viikolla.
Simonen sanoo, että tuotenimikkeiden määrä on jotain 15 000-20 000 väliltä. Myymälästä löytyy tuotteita aina vaatteista ja kodin tarvikkeista rakentamiseen ja remontointiin sekä autoiluun ja vaikkapa askarteluun.
Simosen suunnitelmat omistamassaan kiinteistössä eivät pääty Tarvikekeskuksen avaamiseen, vaan seuraavana remonttikohteena on entisen Ohrantähkän tila.
-Avaamme sinne itse ravintolan viimeistään kesään mennessä remontin aikataulusta riippuen.
Simonen kaavailee ravintolasta ”olohuonetyylistä” paikkaa.
-Kyllä sinne esiintyjiäkin on tulossa, Simonen sanoo.
Simonen sanoo, että ravintola tuskin avautuu Ohrantähkä-nimisenä.
-Ravintola ei tule olemaan auki joka päivä, vaan ehkä keskiviikkoisin ja viikonloppuisin, Simonen suunnittelee.
Korpilahdelle avattava ravintola on Simosen ensimmäinen. Tarvikekeskuksien lisäksi yritys pyörittää Vitikkalan Kartanoa ja Jämsänkosken Vanhaa Klubia.
Tuija Pennasen Presto-pitseria muuttaa tulevan ravintolan viereiseen tilaan, joka muistetaan entisenä Matkahuoltona.

Maarit Nurminen

Ylä-Muuratjärvellä juhlittiin Vuoden kylä -titteliä

Ylä-Muuratjärvellä juhlittiin Vuoden kylä -titteliä

– Eihän tämän parempaa kylää olekaan. Parasta täällä ovat ihmiset, kaikki ovat niin mukavia, lähes 70 vuotta Ylä-Muuratjärvellä asunut Elli Kinnari toteaa. Keski-Suomen paras kylä Ylä-Muuratjärvi on nyt virallisestikin; Keski-Suomen Vuoden kylä -titteliä juhlittiin lauantaina kylätalossa isolla joukolla. Mukana oli niin oman kylän kuin naapurikylienkin väkeä sekä yhteistyökumppaneita kauempaakin.
Reijo Lähteenmäki Keski-Suomen Kylät ry:stä kiitteli Ylä-Muuratjärven yhteisöllisyyttä.
– Tärkeimpänä vaikuttajana Vuoden kylä -valintaan näen juuri yhteisöllisyyden. Toinen tekijä on turvallisuuteen ja varautumiseen panostaminen, jossa täällä ollaan pidemmällä kuin muissa Keski-Suomen kylissä, Lähteenmäki sanoi.
– Ylä-Muuratjärven kylän motto ”pidetään huolta toisistamme” toteutuu erinomaisesti. Kylällä on monenlaista toimintaa kaikille ikäryhmille ja kylätalo on paikka, jossa tapahtuu lähes päivittäin jotain uutta ja innostavaa. Kyläläiset ovat kaikki mukana ja talkootyö tuo ihmiset yhteen. Täällä on myös kuunneltu viestejä ja otettu ne huomioon toimintaa järjestettäessä, Lähteenmäki kehui puheessaan.
– Ylä-Muuratjärvi on myös ajassa kiinni, se ottaa aktiivisesti osaa erilaisiin hankkeisiin ja koulutuksiin. Se on rohkea ja ennakkoluuloton. Kyläyhteisö on ottanut varautumisen ja turvallisuuden sydämen asiakseen. Tämä myös ylläpitää omalla tavallaan maaseudun elinvoimaisuutta, Lähteenmäki sanoi onnitellessaan Ylä-Muuratjärviseuraa ja kyläläisiä.

Ylä-Muuratjärviseuran varapuheenjohtaja Ilmo Laaksonen totesi Ylä-Muuratjärven olevan Keski-Suomen Vuoden kylä jo toistamiseen, edellisen kerran titteli tuli vuonna 2007.
– Silloinkin puheenjohtajana oli aktiivinen nainen, Susanna Pesonen. Nyt meillä on naisenergiaa tuplasti, puheenjohtajana Helena Mieskolainen ja sihteerinä Ina-Maria Mieskolainen. Ilman tätä ripeää naiskaksikkoa kylän toiminta ei olisi näin vilkasta, Laaksonen kehui.
– Kun täytin Vuoden kylä -hakemusta, yllätyin, kuinka paljon täällä on saatu aikaiseksi. Kun kysyttiin kylän merkittävimpiä voimannäytteitä viiden viime vuoden aikana, mainitsin ensimmäisenä kylätalon toiminnan pyörittämisen ympärivuotisesti; uunit lämmitetään kiertävillä vuoroilla, polttopuut tehdään talkoilla ja piiput ja hormit on uusittu sekä katto korjattu. Toinen merkittävä asia on kylätalon varustaminen valmiuskeskukseksi hankkimalla tänne muun muassa aggregaatti sekä patjoja ja lyhtyjä ja pitämällä harjoituksia. Kolmantena mainitsin vilkkaan harrastustoiminnan tukemisen, ja kun luettelin täällä järjestettyjä yleisötilaisuuksia ja tapahtumia, totesin, että niitä on ollut todella paljon, Laaksonen kertoi.
Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistyksen puheenjohtaja Anneli Kuusinen-Laukkala kehui myös Ylä-Muuratjärven kylän aikaansaannoksia.
– Tunnustus tuli ansaitusti, niin paljon täällä on tehty töitä viime aikoina. Ylä-Muuratjärvi on kylä, jossa ei ole ollut isoja kartanoita. Täällä on asunut työteliäitä ihmisiä, jotka ovat tarttuneet toimeen. Nykyäänkin täällä näytetään, että vaikka puitteet eivät ole suuret, hyvällä hengellä saadaan paljon aikaiseksi, Anneli Kuusinen-Laukkala sanoi kiitellessään Ylä-Muuratjärviseuraa hyvästä yhteistyöstä.
– Naapurikylien kannalta merkityksellisintä on se, että Ylä-Muuratjärven kylätalo on lämmin ympäri vuoden, Paula Määttä totesi ja kehui Ylä-Muuratjärven kylätaloa mitä parhaimmaksi kokoontumispaikaksi.
– Meille Pohjoisten kylien virtapiirin jäsenille tämä on mainio paikka, pidämme täällä niin jumpat kuin elokuvaillatkin ja saamme jopa Jyväskylän yliopiston Ikis-luennot tänne videotykin välityksellä. Ja lisäksi Ylä-Muuratjärviseura hoitaa meille tarjoilut, Paula Määttä kiitteli.
Virtapiirin lisäksi kylätalolla kokoontuu perhekerho, lastenkerho ja ilma-asekerho, pizzapäiviä on säännöllisesti, karaokeiltakin oli ja bingoakin on kokeiltu. Talkoissa kyläseuran väki on ollut muun muassa eri ralleissa ja messuilla, tärkein talkootapahtuma on vuosittain Jyväskylän MM-ralli, talkooväkeen kuuluu muun muassa omalla kylällä koulutettuja järjestyksenvalvojia. Urheilukenttä on kunnostettu hankerahoituksella ja turvallisuuteen liittyviä tapahtumia kylällä on ollut useita, kylällä on myös oma turvaryhmä ja naapuriapuryhmä.

Ylä-Muuratjärvellä asuu monen ikäistä väkeä, lapsiperheitäkin on paljon. Juhani Penttinen muutti perheineen Ylä-Muuratjärvelle kymmenkunta vuotta sitten.
– Täällä on ollut mukava asua ja se on hyvä, että kauppa ja koulu ovat lähellä. Jos tässä ei olisi koulua näin lähellä, me emme asuisi täällä, Penttinen sanoo ja kertoo, että perheeseen kuuluu viisi lasta, joista kaksi on jo yläasteella, kolme käy koulua Tikkalan ala-asteella.
– Parasta täällä on, kun kaikki tuntevat toisensa ja kaikki ovat kivoja toisilleen, 13-vuotias Ida Penttinen sanoo.
– Täällä on kiva asua. Välillä ajattelee, että kaupungissa esimerkiksi uimahalli ja kauppakeskukset olisivat lähempänä, mutta silti täällä on mukava asua. On täälläkin tekemistä ja kavereita, Ida Penttinen toteaa.
Myös 14-vuotias Jeremia Penttinen tykkää asua Ylä-Muuratjärvellä.
– Kyllä täällä on tekemistä riittänyt. Täällä on rauhallisia paikkoja, joissa voi liikkua luonnossa, täällä ei ole hirveää hälinää. Ja kylätalolla on kaikenlaista tapahtumaa, Jeremia Penttinen sanoo.
Ylä-Muuratjärviseuran puheenjohtaja Helena Mieskolainen painottaa, että Vuoden kylä – titteli kuuluu kaikille kyläläisille.
– Tämä on yhteinen juttu, ei tätä olisi saatu, jos kaikki eivät olisi mukana tekemässä. Meillä on täällä vapaaehtoisia paljon ja aina, kun tehdään yhdessä, pitää olla kahvia ja pullaa ja kaikilla mukavaa. Talkoita tehdään siinä samalla, kun tavataan tuttuja, Helena Mieskolainen toteaa.

Tiina Lamminaho