10.09.2024 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Keski-Suomen luterilaisten seurakuntien miesten iltaan Korpilahden kirkkoon osallistui noin 750 miestä. Osa seurasi tapahtumaa seurakuntatalolla videoyhteyden kautta.
Kansanedustaja ja historioitsija Teemu Keskisarja oli illan odotetuin puhuja. Penkeissä arvuuteltiin, tulisiko puhe olemaan yhtä raflaavaa kuin toisinaan eduskunnan istuntosalissa.
Keskisarja otti yleisönsä ja sai puheensa jälkeen pitkät aplodit.
Hän käsitteli puheessaan kristinuskon ja luterilaisen kirkon voittokulkua ja aikaansaannoksia yhteiskunnassamme.
Hän mainitsi muun muassa pappien ja lukkarien merkityksestä lukutaidon kehityksessä, vaikka taidon opettelu ei siihen aikaan aina niin mieluista ollutkaan. Toiminnalla oli kuitenkin kauaskantoiset seuraukset suomalaisen yhteiskunnan kehityksessä.
-Kiitos luterilaisuuden, kansakoulut eivät joutuneet aikanaan tyhjästä ponnistamaan, Keskisarja sanoi.
Keskisarja totesi, että kirkot olivat ensimmäisiä tietotoimistoja, mielenterveyspisteitä, konserttisaleja ja saattohoitokoteja.
Hän kritisoi nykyajan hengettömyyttä ja totesi, että kristilliset arvot olivat hyvä pohja yhteiskunnan rakentamiselle.
Keskisarja katsoo, ettei luterilainen kirkko ole syyllistynyt Suomessa sellaisiin tekoihin, joita olisi jälkikäteen syytä pyydellä anteeksi.
Hän pitää kirkkoa myös suvaitsevana ja mainitsi, että kirkko Suomessa on ollut esimerkiksi ”homovälinpitämätön”.
Yhden synnin hän kuitenkin suomalaiselle kirkolle langetti; papiston toiminnan sisällissodan aikana vuonna 1918.
Hän totesi, että kirkonmiehillä olisi ollut mahdollisuus lopettaa punaisten teloitukset ja tappaminen.
Se ristiretki meni Keskisarjan mukaan liian pitkälle ja olisi anteeksipyynnön paikka.
Provosoinnistaan tunnettu Keskisarja kysyi miesten illassa, ovatko kaikki uskonnot samanarvoisia. Hänen mielestään kristinusko on parempi kuin monet muut.
Keskisarja sanoi, että kristinuskon perintö on kadoksissa monesta syystä. Hyvinvointivaltio ja yhteiskunta täyttää tarpeita, eivätkä valtio ja kunnat jätä enää kirkolle samanlaista rooli kuin joskus ennen.
Keskisarja puhui digitaalisesta aikalaishulluudesta. Hän sanoi, ettei älypuhelin vie vaan pikkusormea, vaan koko elämän.
Odotettu vieras oli myös Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo.
Hän totesi sydämensä olevan vahvasti vielä Keski-Suomessa, kun perhe asui Jyväskylän seudulla 23 vuotta.
Illan teeman mukaan hän puhui perinnön välittämisestä useasta näkökulmasta.
Kristillisen perinnön välittämisestä hän totesi, että vuoden 2020 kirkon nelivuotiskertomuksen mukaan kristillinen kotikasvatus vähenee Suomessa nopeasti.
-Yksittäisiä kristillisiä tapoja, kuten iltarukousta ja seurakunnan kerhossa tai pyhäkoulussa käymistä oli kertomuksen mukaan harjoitettu huomattavasti enemmän.
Keskitalo nosti esiin sen, että nuoret miehet ovat nykyisin uskonnollisempia kuin nuoret naiset.
-Huolestuttavaa on, että erityisesti naisten halukkuus välittää kristillisiä arvoja vähenee sukupolvi sukupolvelta.
Keskitalo rohkaisi kirkkoon kuuluvia miehiä välittämään rohkeasti kristillistä perintöä eteen päin.
Kolmantena puhujana miesten illassa oli kotiseutuneuvos Markku Lahti.
-Kautta aikojen on oma kotipiiri ja ympäristö ollut tärkein tiedon ja perinteen välittämisessä. Perinteen välittäminen oli elinehto sille, että pysyimme ylipäätään hengissä. Ihmiset asuivat omilla kotikonnuillaan ja vain harvat pääsivät käymään kauempana. Kirkkomatkat ja kirkossakäynti olivat niitä harvoja tapahtumia, joissa väki tapasi toisiaan. Vallankin nuorelle väelle nuo matkat olivat viikon kohokohtia. Matkaa Korpilahden kirkkoon saattoi olla yli 30 kilometriä pitäjän perukoilta. Sarvenperältä tai Päiväkunnasta oli aika kulkeminen tänne. Tavallista oli, että kirkonkylälle tultiin jo edellisenä päivänä niin että varmasti ennätettiin jumalanpalvelukseen. Vallankin nuorelle väelle nuo matkat merkitsivät tapaamisia muiden nuorten kanssa ja sitä kautta moni avioliitto sai alkunsa. Vanhempi väki vaihtoi kuulumiset ja lisätietoa saatiin jumalanpalveluksen yhteydessä.
Lahti käsitteli puheessaan muun muassa koululaitoksen merkitystä.
-Kansakoulujen perustamiset olivat pitäjiin olivat merkittävä seikka. Ne loivat pohjan ihmisten ajattelulle ja lisäsivät tietoa. Vaikka kunnat olivat köyhiä ja oli paljon muutakin rakentamista, kouluja perustettiin reippaalla vauhdilla. Niinpä Vanhan Korpilahden alueella oli 1920-luvulle tultaessa lähes 30 kansakoulua. Valistuneen puheenvuoron Korpilahden kuntakokouksessa koulun tärkeydestä käytti vuonna 1877, siis kolme vuotta ennen koulun perustamista, torppari Juhana Välilä sanomalla, että ”torppareille on kansakoulu tärkiämpi kuin tilallisille, he voivat kustantaa lapsensa ylempiinkin kouluihin, vaan harvoin sen torpparit voivat, aikamme vaatii kykyä ja taitoa torppareiltakin”.
Maarit Nurminen
10.09.2024 | Tilaajille, Uurainen
Kuusi urheaa uuraislaista eläkeläistä nousi syyskuun lämpimänä iltana kuumailmapallon rottinkikoriin ja purjehti lähes kilometrin korkeudessa Saarenmaan koulun urheilukentältä lentokentän kiitoradan viereen. Kaikkien mielestä matka oli ainutlaatuinen ja kokemuksena aivan mahtava elämys.
Tarja ja Simo Koskinen, Teuvo ja Eliisa Tanner, Riitta Mäkinen ja Tellervo Lehtoranta saivat lennolta kunniakirjan.
–Yllämainitut ovat moitteettomasti ja ilmapurjehduspalloa vahingoittamatta ilman merikipua sekä ohjaajaa vakavammin hermostuttamatta suorittaneet kaikki ensi kerran ilmapurjehtijalle asetetut vaatimukset olemalla lennossa mukana, etenkin mitä tulee ylilennetyn maa-alueen asukasten turvallisuuteen, jonka todisteeksi he saavat tämän kunniakirjan, kuumailmapalloyrittäjä Markku Sipinen kirjoitti kaikille. Todisteen antamisen yhteydessä lentokentän reunalla nautittiin lasilliset alkoholitonta kuohuvaa onnistuneen lennon kunniaksi.
Purjehtijoista vain Simo Koskiselle ilmalento oli tuttua ennestään. Muut nousivat tai ryömivät ensi kerran Espanjassa valmistettuun koriin ja nousivat kaasun pöhistessä taivaalle. Alla aukeni metsäinen keskisuomalainen maisema: kiemurtelevat tiet, talot ja mökit, hakkuuaukeat, järvet ja lammet. Kaikkien yllä kori purjehti vakaasti eteenpäin ilman ollessa kuin silkkiä.
– Tuuli on pallolle myrkkyä, siksi lähdimme lentoon illalla sen tyynnyttyä, kertoi Markku Sipinen, joka matkusti ohjaajana korin keskiosassa kaasupullojen kanssa.
Vaikka korkealla lennettiin, alla nähtiin tulitikkuaskin kokoisina tuttuja paikkoja. Koskiset tunnistivat tyttärensä talon. Alhaalta myös huiskuteltiin lentäjille. Ihmettelyn aiheina todettiin, miten pieni osa maisemasta oli ihmisen aikaansaannosta ja miten suuri osa oli vihreää metsää.
Kukaan ei tuntenut korissa korkean paikan kammoa, eikä pelokkaita ääniä kuulunut yhtään. Maahan laskeutuessa kori vähän tärähteli ja oli kaatumaisillaan, mutta sekin oli ihan normaalia. Lapsenlapsillekin matkasta riittää kertomista.
Tellervo Lehtoranta
10.09.2024 | Tilaajille, Uurainen
Veli-Matti Saviranta yrityksineen ei ollut ensimmäistä, eikä varmaan viimeistäkään kertaa luovuttamassa huomioliivejä Hirvasen päiväkodin lapsille. Liikenneturvallisuus on asia, joka vaatii jatkuvaa ylläpitoa ja taksiautoilijalle huomioliivien sponsoroiminen on käytännöllinen tapa tehdä hyvää ja osallistua liikenneturvallisuuden parantamiseen.
Heijastinliivi on tärkeä varuste pienille kävelijöille, mutta myös isoille autoilijoille.
– Olen tehnyt esityksen eduskuntaan, että kaikkiin Suomen ensirekisteröityihin autoihin pitäisi kuulua vakiovarusteena heijastinliivi. On todella turvaton tunne, jos auto hyytyy esimerkiksi moottoritielle, eikä ole mitään heijastavaa vaatetusta, yrittäjä Veli-Matti Saviranta sanoo.
– Jo kaksi hinausauton kuljettajaa on menehtynyt työssään, vaikka heillä varmaankin heijastavat työvaatteet onkin, ajojärjestelijä, eli ”logistiikkapäällikö” Anu Ritvanen lisää.
Valitettavan moni myös puhuu tai selaa kännykkää ajon aikana, mikä saattaa viedä huomion pois liikenteestä juuri ratkaisevalla hetkellä.
Heijastinliivi on monessa paikassa hyvä, mutta lenkille ammattiautoilijat suosittelevat mieluummin perinteistä narun päässä heiluvaa heijastinta – tai vaikka molempia.
– Heijastinliivin saattaa sekoittaa liikennemerkkeihin, mutta heiluva heijastin on vieläkin selvempi merkki liikkujasta.
Veli-Matti Saviranta juhli 60 vuoden täyttymistä heinäkuussa. Pitkän uran aikana kutsuvierasjoukko on ehtinyt kasvaa niin isoksi, että juhlia piti kahdessa erässä.
– Päivällä olivat asiakkaat ja yhteistyökumppanit ja illalla sukulaiset ja ystävät. Oli elävää musiikkia, tanssia ja mukavat juhlat, sankari muistelee.
Muitakin merkkipaaluja riitti juhlittavaksi. Taksiratin taiteilua on kestänyt jo hiukan yli 40 vuotta ja Savirannan taksi on kuljettanut ihmisiä jo yli 70 vuotta, sillä autoilun aloitti jo isä-Matti vuonna 1952.
Taksialalla on ollut monenlaista muutosta viime vuosina. – Korona vaikutti meille enemmän kuin taksiuudistus, mutta molemmista on toivuttu, Veli-Matti Saviranta sanoo.
Tällä hetkellä autoja on kymmenkunta busseista henkilöautoihin ja toiminta on laajenemaan päin, viime vuonna yritykseen tuli viisi uutta työntekijää.
Kotipaikka on Uurainen, mutta ajot ja asiakkaat painottuvat vahvasti Äänekosken suuntaan. Koulukuljetusten ja vakiotaksiajojen lisäksi yritys tarjoaa tilausajopalveluita pienille ryhmille.
Myös Äänekosken yrityssektori työllistää mukavasti. Ihmisten lisäksi Saviranta kuljettaa aterioita Uuraisten keskuskeittiöltä päiväkoteihin ja kouluihin.
Hanna Lahtinen
10.09.2024 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Vesiosuuskuntamalli on ollut käytännössä ainut tapa saada niin kattava vesi- ja viemäriverkosto haja-asutusalueille Suomessa. Uuraisilla vesiosuuskuntia on useita. Vesiosuuskunta Uurainen, sekä Kyynämöisten ja Hankalan vesiosuuskunnat toimivat kokonaan Uuraisten alueella, Kuikan vesiosuuskunta ja Hirvaskylän vesihuolto-osuuskunta toimivat useamman kunnan alueella.
Vilkkainta vesiosuuskuntien perustamisen aikaa oli vuosituhannen vaihde ja silloin alkanut infran rakentaminen on jatkunut pikkuhiljaa hiljentyvällä vauhdilla. Tällä hetkellä vain Kyynämöisten vesiosuuskunta on laajenemassa Virtasalmentien suuntaan.
Uuraisten vesiosuuskunnan perustaminen ja hankkeet liittyvät vahvasti vuonna 2006 rakennettuun runkolinjaan Uuraisilta Jyväskylään.
Vesiosuuskunnissa on tehty ja tehdään valtava määrä vapaaehtoistyötä. Toisin kuin yleensä talkootyössä, vesiosuuskuntatoiminnassa ollaan myös tekemisessä suurten rahasummien kanssa. Rahaa rakentamiseen on saatu Ely-keskukselta ja kunnalta, sekä luonnollisesti liittymämaksuista. Verkoston rakentamista on tuettu myös lainarahalla. Osuuskunta otti lainaa pankista ja antoi edelleen osakkaille liittymät osamaksulla, jopa 25 vuoden maksuajalla. Osakkaille järjestely on ollut erittäin edullinen ja helppo tapa saada oman kodin vesijärjestelmä lain vaatimalle tasolle ja toimintavarmaksi. Tällä hetkellä Vesiosuuskunta Uuraisen osakkaita on noin 250, joista aktiivikäyttäjinä 220 taloutta.
Taloudellisten näkökulmien lisäksi vesihuoltotoimintaan liittyy erittäin vakavasti otettavia vastuukysymyksiä. Käyttöveden on oltava puhdasta sekä turvallista kaikissa olosuhteissa ja jätevettä ei saa päästä vuotamaan maastoon tai vesistöihin. Vesiosuuskunta on näistä asioista vastuussa ja asioiden mennessä vikaan, voivat korvausvastuut olla huomattavia.
Yleinen linja Suomessa on ollut, että ns. valmiit vesiosuuskunnat liittyvät kunnallisiin vesilaitoksiin. Myös Vesiosuuskunta Uurainen on käynnistänyt selvitystyön yhdistymisestä kunnan vesilaitokseen.
– Elämme muutoksen aikaa ja tulevaisuus näyttää, mitä tapahtuu. Toimintaympäristö on muuttunut aika rajusti ja lakisääteiset tehtävät alkavat olla sellaisia, että vapaaehtoisvoimin hoitamisen aika alkaa olla ohitse, kertoo Vesiosuuskunta Uuraisen puheenjohtaja Taru Rytkönen.
Uuraisilla on perustettu yhdistymistä selvittävä ja valmisteleva ”vesinyrkki”, johon kuuluvat Uuraisten kunnan vesilaitos, Hirvaskylän vesihuolto-osuuskunta, Kyynämöisten vesiosuuskunta, Hankalan vesiosuuskunta ja Vesiosuuskunta Uurainen. Selvitystyön tarkoitus on luoda pohja vesiosuuskuntien sekä kunnan vesilaitoksen yhdistymiselle, mutta varsinaiset päätökset tekee jokaisen vesiosuuskunnan osuuskuntakokous ja Uuraisten kunta omissa toimielimissään.
– Vesinyrkin aloituskokous oli viime viikolla. Työ alkaa tietojen keräämisellä. Lokakuussa käydään läpi tekniset ja toiminnalliset tiedot, sen jälkeen taloudellinen tilanne, sekä sopimukset ja saadut avustukset. Seuraavaksi selvitetään yhdistymisen edelletykset ja laaditaan yhdistymisasiakirjat. Loppuraportti annetaan 30.6.2025. ja tämän jälkeen alkavat varsinaiset yhdistymisneuvottelut, jos niihin mennään, kertoo Uuraisten kunnan tekninen johtaja Tiina Löytömäki.
Vesiosuuskunnan hallitukseen ei koskaan ole ollut jonoa, tällä hetkellä Taru Rytkösen lisäksi hallitukseen kuuluvat varapuheenjohtaja Teppo Flyktman, Terho Heimonen, Pertti Huutonen, Jari Kärkkäinen ja Hannu Lahtinen, varajäseninä Erkki Hartikka, Helena Kulmala ja Juha Tuunanen.
– On hyvä muistaa, että vesiosuuskunnalla ei ole yhtään asiakasta, vaan osuuskunta tuottaa palveluja osakkailleen – eli omistajilleen, lisää toimitusjohtaja Jaana Hirsjärvi, joka palkattiin tekemään mahdolliseen yhdistymiseen johtavaa selvitys- ja valmistelutyötä. Alkuperäisenä osakkaana hän tuntee hyvin Vesiosuuskunta Uuraisen kuviot ja hänellä on myös alan koulutus.
Selvitystyön tavoitteena on löytää vesiosuuskunnan osakkaiden kannalta paras ratkaisu.
Esimerkiksi vesinäytteiden ottaminen on hoidettu vapaaehtoistyönä, mutta lain tiukentumisen myötä se ei ole enää mahdollista, vaan osuuskunta ostaa tällä hetkellä palvelun kunnalta.
Vesiosuuskunta Uurainen on lähestynyt osakkaitaan tiedotteella, jossa osakkailta valmistellaan tuleviin muutoksiin ja toivotaan kolmea asiaa:
Ensiksi kiinteistön omistaja huolehtii siitä, että pumppaamon kansi on turvallinen ja suljettu siten, ettei putoamisvaaraa ole.
–Esimerkiksi nippuside riittää yleensä lukitukseksi. Tärkeintä on, ettei kukaan ulkopuolinen mene kurkistelemaan ja mahdollisesti tiputtamaan kaivoon jotain sinne kuulumatonta, Taru Rytkönen sanoo.
Toiseksi toivotaan, että omistaja tutustuu omaan pumppaamoonsa ja sen käyttöohjeisiin.
– Oman pumppaamon toimintaperiaatteet kannattaa ottaa haltuun nyt, kun tukea on vielä saatavissa. Ennemmin tai myöhemmin tulee se aika, että apua ei ole enää saatavissa muualta kuin maksullisia huoltopalveluja tarjoavilta yrityksiltä. Kannattaa siis opetella tekemään ne asiat, jotka on mahdollista tehdä itse. Pumppaamot eivät ole periaatteeltaan monimutkaisia, mutta turvallisuus- ja hygienia-asiat on otettava huomioon kaikissa huoltotöissä, vesiosuuskunnan tiedotteessa kerrotaan.
Kolmas kohta koskee vikatilanteita. Juuri näissä on vuosien varrella tehty valtava määrä ilmaista vapaaehtoistyötä ja joskus riennetty apuun jopa kesken jouluaterian.
Nyt osuuskunnan hallitus toivoo, että vikatilanteessa omistaja tarkastaa itse ensimmäisenä pumppaamon tyypin, testaa pumpun toimivuuden mahdollisella pakko-ohjauspainikkeella, testaa korjaantuuko häiriö sähköjen katkaisemisella noin minuutiksi, tarkastaa pumppaamon ja vippojen likaisuuden ja mahdollisuuksien mukaan puhdistaa ja testaa vipat, jos kyseessä on vipallinen pumppaamo. Vasta mikäli nämä toimenpiteet eivät auta, voi apua tiedustella osuuskunnan päivystyspuhelimesta tai mahdollisten myöhempien ohjeiden mukaan erikseen nimetyiltä osuuskunnan yhteistyökumppaneilta.
– Kiinteistöpumppaamojen vikatilanteisiin reagointi on kaatunut muutaman hallituksen jäsenen hoidettavaksi, eikä näin voi enää jatkua. Kestävä ja myös väistämätön ratkaisu on se, että jokainen ottaa jatkossa enemmän vastuuta oman kiinteistönsä kiinteistöpumppaamosta, Taru Rytkönen toteaa.
Yhä vieläkin ongelmia aiheuttaa aines, joka ei kuulu viemäriin.
– Terveyssiteet, vanupuikot, kahvinporot, kinkkurasva, ehkäisyvälineet, näiden paikka ei ole viemärissä, Jaana Hirsjärvi muistuttaa.
Osuuskunta järjesti elokuussa osakkailleen kolme koulutusiltaa kiinteistöpumppaamojen huoltamiseen. Niihin osallistui noin 50 osakasta, joista yli puolet naisia. Tulossa on myös koulutusvideo, jonka avulla jokainen voi tutustua oman aikataulunsa mukaan.
Mikäli selvityshanke etenee siihen, että Vesiosuuskunta Uurainen sulautuu Uuraisten kunnan vesilaitokseen, saattaa se ainakin alkuvaiheessa laskea asiakkaaksi muuttuneen osakkaan vesimaksuja, sillä tällä hetkellä kunta laskuttaa vesiosuuskuntaa korkeamman taksan mukaan kuin kunnan vesilaitoksen asiakkaita. Kiinteistöpumppaamot siirtyisivät kuitenkin tällöin lopullisesti kiinteistöjen omistajien vastuulle. Eli vesimaksujen osalta muutos olisi osakkaiden kannalta edullinen, mutta samalla vastuu oman kiinteistön tekniikasta lisääntyisi.
Asiasta on tiedotettu kolmella tiedotteella tämän vuoden aikana, mutta vasta postilaatikoihin jaettu paperi sai monet reagoimaan. Facebookissa käynnistyi kiivas keskustelu, johon osallistuneista suuri osa ei ollut edes vesiosuuskunta Uuraisen osakkaita. Suora palaute hallituksen jäsenille on ollut aivan toisenlaista.
– Puhelinsoitot ja sähköpostiviestit ovat olleet hyvin asiallisia ja keskustelemalla on saatu moneen asiaan selvyys, Jaana Hirsjärvi toteaa
Lisätietoa: www.vesioskuurainen.fi
10.09.2024 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan seurakunnassa eletään historiallisia hetkiä. Monet asiat tehdään viimeisiä kertoja Toivakan seurakuntana. Onneksi toiminnan sisältö kuitenkin jatkuu lähes muuttumattomana, vaikka Toivakan seurakunta liittyy Jyväskylän seurakuntaan ensi vuoden alusta.
Jonkinlaista symboliikkaa oli siinä, että Toivakan seurakunnan viimeinen kirkkoneuvoston kokous torstaina 22.8.2024 pidettiin metsähautausmaalla. Samalla kirkkoneuvosto suoritti vuotuisen hautausmaakatselmuksen.
Esityslistalla oli luonnollisesti seurakunnan liitosasiakirjat. Kirkkohallituksen täysistunto päätti 5.6.2024, että Joutsan ja Toivakan ja seurakunnat lakkautetaan 31.12.2024 ja ne liitetään 1.1.2025 lukien Jyväskylän seurakuntaan niin, että seurakunnan alueena on Jyväskylän kaupungin sekä Joutsan, Luhangan ja Toivakan kuntien alueet. Laajenevan seurakunnan nimenä on Jyväskylän seurakunta.
Joutsan ja Toivakan seurakuntien omaisuus, velat ja muut vastaavat sitoumukset siirtyvät 1.1.2025 lukien Jyväskylän seurakunnalle. Vastuuta velasta tai sitoumuksesta ei saa siirtää ilman velkojan tai muun oikeudenhaltijan suostumusta. Laajentuvan Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto muodostetaan vuoden 2022 seurakuntavaalien tuloksen perusteella.
Tuomiokapituli asetti järjestelytoimikunnan edustamaan laajentuvaa seurakuntaa ja huolehtimaan sen hallinnon järjestämisestä siihen saakka, että seurakunnalla on uusi kirkkovaltuusto ja kirkkoneuvosto. Toivakan seurakunnasta jäseneksi nimettiin Arja Koriseva-Karmala ja varalle Topi Saarelainen.
Viimeisen kokouksen asialistalla oli myös muita kuin liitosasioita.
Toivakan kirkkoneuvosto päätti kolme vuotta sitten kuuluttaa hautapaikkojen hallinta-ajan loppumisesta koskien 322 hautapaikkaa.
Periaatteessa seurakunta voisi ottaa hautapaikat haltuun heti 25 vuoden hallinta-ajan loppumisen jälkeen, mutta käytännössä on haluttu toimia inhimillisesti. Hautapaikoilla on ollut ilmoitus kolmen vuoden ajan, jona aikana haudalla käyneet omaiset ovat tulleet tietoisiksi hallinta-ajan loppumisesta, ja heillä on ollut mahdollisuus jatkaa hallinta-aikaa. Näin onkin moni omainen tehnyt. Jäljelle on jäänyt 48 kappaletta hautapaikkoja, joiden hallinta-aikaa ei ole jatkettu. Kirkkoneuvosto päätti ottaa seurakunnan haltuun nämä hautapaikat ja niissä jäljellä olevat hautakivet. Lisäksi kirkkoneuvosto päätti ottaa seurakunnan haltuun 34 hoitamatonta hautapaikkaa ja kuuluttaa se paikallislehdessä, seurakunnan kotisivuilla ja haudalle laitettavalla ilmoituksella. Samalla kuulutuksella pyydetään omaisia poistamaan hautakivi kuuden kuukauden aikana, jonka jälkeen se siirtyy korvauksetta seurakunnan haltuun. Hoitamattomilla haudoilla on ollut hoitokehoitus lähes neljän vuoden ajan.
Käynnissä olevat hankkeet minikirkon ja grillikodan hankkimisesta seurakuntakodin tuntumaan etenevät. Lisäksi suunnitteilla on historiallisesti arvokkaan hautausmaan läpikäytävän katon uusiminen museoviraston ohjeiden mukaan.
Hanna Lahtinen
09.09.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Seurakunnan leirikeskus Mutanen Vespuolella vaihtoi omistajaa heinäkuussa, kun toinen Vaarunhovin yrittäjä Tiia Leván ja hänen veljensä Ari Ristanen ostivat paikan. Nimikin vaihtui Vaarunrannaksi.
-Vaarunhovin kesäsesonki alkaa olla ohitse ja nyt on aikaa ryhtyä remonttihommiin, Rauno Leván sanoo.
Työt käynnistyvät päärakennuksessa syyskuun lopulla.
-Sisätilojen pinnat menevät uusiksi. Muutamme sisustusta nykyaikaisempaan suuntaan. Myös tekniikkaa uusitaan jonkin verran.
Päärakennuksen ammattikeittiötä uusitaan ja muun muassa kylmiö puretaan pois.
-Ammattikeittiö tulee meidän henkilökunnan käyttöön. Ajatuksena on rakentaa uusi, pieni keittiötila, jota asiakkaat voivat sitten itsenäisesti käyttää.
Päärakennuksen majoitustilat uusitaan ja muun muassa kerrossängyt saavat lähteä.
-Todennäköisesti tiloja yhdistellään, jotta saadaan vähän suurempia huoneita. Suihku- ja wc-tilat uusitaan myös.
Yrittäjät sanovat, että Vaarunranta tuo uudenlaisia mahdollisuuksia yritystoimintaan.
-Vaarunrannalle tulee erillinen varauskalenteri ja todennäköisesti se tulee myyntiin esimerkiksi booking.comin tai muun vastaavan alustan kautta. Tilaa voi varata esimerkiksi kokouksiin, sukutapaamisiin, pieniin juhliin tai ihan isomman porukan lomakäyttöön. Tilaa tulevat varmasti varaamaan myös Vaarunhovissa pidettävien häiden ja muiden juhlien vieraat, Levánit arvelevat.
Vaarunrantaa voi varata ja käyttää itsenäisesti.
-Toki on mahdollista ostaa ruokapalveluita Vaarunhovista, mutta niistä pitää tehdä varaukset Vaarunhovin kautta.
Saunarakennusta ehostetaan, mutta suurempi remontti tehdään myöhemmin. Ympäristöä tullaan siistimään.
Yrittäjät kertovat, että ensi kesän kalenteri viikonloppujen osalta on jo miltei täyttynyt hääjuhlista.
-Vaarunranta tuo yritykselle mahdollisuuksia kasvaa ja työllistää työntekijöitämme nykyistä enemmän.
Päärakennuksen remontin yrittäjät toivovat valmistuvan keväällä; pääsiäiseksi tai viimeistään vapuksi.
Maarit Nurminen
