19.11.2025 | Tilaajille, Uurainen
Yksittäiset ihmiset tietävät, miten heidän maksunsa suuntaan ja toiseen tapahtuvat. Summat ovat yleensä pieniä ja niitä liikutellaan nykyisin yhä enemmän sähköisesti.
Vaan miten on isojen organisaatioiden kohdalla, kun summat voivat olla suuria ja laskun saajia paljon. PaikallisUutiset lähti ottamaan selvää, miten esimerkiksi Uuraisten kunnassa rahaliikenne toimii.
Kuinka monella ihmisellä on oikeus maksaa eli hyväksyä Uuraisten kunnan ostolaskuja ja laskuttaa asiakkailta Uuraisten kunnan palveluja? Vastaukset on kerännyt kunnan talous- ja kehitysjohtaja Miika Lähdeniemi.
– Muutamalla henkilöllä. Jokaisen ostolaskun kohdalla prosessi on sama. Sähköinen tai sähköiseksi muutettu ostolasku otetaan vastaan kunnan ostoreskontraan. Ostolaskun kierrätyksen hoitaa Administer Oy. Ensimmäisessä kierrätyksen vaiheessa ostolasku lähetetään kunnan asiatarkastajalle. Asiatarkastajan tulee tietää, onko laskutettu tavara tai palvelu vastaanotettu ja sopimusten mukainen. Asiatarkastaja voi myös tiliöidä ostolaskun.
– Kierrätyksen toisessa vaiheessa ostolasku hyväksytään. Myös hyväksyjä voi tiliöidä laskun. Ostolaskut maksetaan toimittajille eräpäivänä, kun lasku on asiatarkastettu ja hyväksytty asianmukaisesti. Maksatuksen hoitaa Kuntalaskenta Oy.
– Kuntien laskujen tiliöinti koostuu useasta tekijästä: tilistä, kustannuspaikasta, tunniste-, alv-koodista sekä uusimpana lisänä AURA-käsikirjan mukaisesta palveluluokasta ja sektoritiedosta, joiden perusteella Valtiokonttorin talousraportoinnin vaatimat tilastot muodostuvat kirjanpidon vienneistä.
Millaisista summista Uuraisten kohdalla puhutaan?
– Otetaan muutama esimerkki. Vuonna 2024 käyttötalous oli reilut 18 miljoonaa euroa. Siitä sivistyslautakunnan hallinnoimaa oli reilut 11 miljoonaa ja teknisen lautakunnan reilut viisi miljoonaa. Konsernipalvelut nielivät vajaat kaksi miljoonaa, josta yleishallintoon meni vajaat 860 000 euroa. Sivistyspuolella nuorisotoimintaan meni noin 150 000 euroa ja teknisellä puolella esimerkiksi puistojen ja muiden alueiden ylläpitoon reilut 66 000 euroa.
Suurimmat tulo- ja menoerät viime ajoilta?
– Suurimmat yksittäiset laskut ovat yleensä investointihankkeita koskevia tai suunnitelman mukaisia lainanlyhennyksiä. Kuukausittaisista tuloeristä suurimmat koskevat valtionosuuksia ja verotuloja. Veroissa on kuukausivaihtelua muun muassa sen mukaan, milloin kiinteistöverot ovat laskutettavina.
Mistä tulevat suurimmat tulot ja mitkä ovat suurimpia menoeriä?
– Tulopuolella verotulot, valtionosuudet ja muut toimintatuotot, joihin kuuluvat muun muassa kunnan perimät maksut ja sijoitusten tuotot. Menopuolella suurin erä koskee peruskoulutusta ja varhaiskasvatusta. Käyttötalouden nettomenoista sivistyslautakunnan kautta kulkee 67 prosenttia, teknisen lautakunnan kautta 21 ja konsernihallinnon kautta 12 prosenttia. Bruttomenoissa prosentit ovat 58, 29 ja 13.
Paljonko laskutettavia ja maksajia on kuukaudessa?
– Sekä myynti- että ostolaskuja on karkeasti arvioiden parisataa per kuukausi.
Paljonko rahaa minimissään pitää kunnan tilillä olla?
– Hyvä nyrkkisääntö on, että vähintään kuukausipalkkojen verran olisi hyvä olla puskuria. Meidän tapauksessa siis vähintään 350 000 euroa.
Toimiiko maksuliikenteenne jonkun pankin kautta?
– Kyllä ja hyvän tilitoimistokumppanin talousjärjestelmän kautta. Kun laskut käsitellään, asiatarkastetaan ja hyväksytään rivakasti, ne myös saadaan eräpäivinä maksuun.
Kuinka paljon liikkuu yhä paperilaskuja?
– Uuraisten tapauksessa verkkokauppa, joka löytyy kunnan verkkosivulta, on kaikkiaan vähentänyt suoraa laskutusta selvästi. Jos esimerkiksi haluaa vuokrata Huutoniemen mökin ennen piti tulla virastotalolle tekemään varaus, nyt se onnistuu verkkokaupan kautta.
– Ostolaskuista jo noin 90 prosenttia on verkkolaskuja. Kunnan myyntilaskujen osalta prosentti on selvästi pienempi. Kannustankin jokaista kunnalta laskuja saavaa harkitsemaan, olisiko aika siirtyä paperista e-laskutukseen.
Seppo Pänkäläinen
19.11.2025 | Tilaajille, Toivakka
Supersuosittu Kurkocup rantautui Toivakkaan kun Itä-Päijänteen Rasti sai järjestää VakkaKurkon iltasuunnistustapahtumana Paikkalanvuoren maastoissa viime torstai-iltana. Tapahtumakeskuksena toimii Toivakan Urheilukenttä.
Itä-Päijänteen Rastin Petteri Huikko muisteli elämänsä kulkua. Hän eli ja kasvoi suunnistuksesta kiinnostuneessa perheessä. Näin hän muistelee aikaa, jolloin Kurkocup oli vain hämärä toive kotimaastoissa toteutettavaksi.
– Mennään vuoteen 1990 kun pieni suunnistajan alku avasi silmänsä ja katseli ikkunasta vanhempiensa sylistä kivistä Paikkalanvuoren rinnettä. Ehkei ihan vielä tuolloin ajatus Kurkocupista Paikkalanvuoressa kytenyt mielessä, mutta lähes seuraavat 35 vuotta tästä on hekumoitu.
VakkaKurkon projekti nytkähti liikkeelle joulukuussa 2024 Toivakkatalon neuvotteluhuoneessa, kun siellä karttaprojektista sovittiin toivakkalaiseen rentoon tyyliin.
– Matkan varrella on kriisipalavereita pidetty ratamestarin ja valvojien välillä sen verran paljon, että valvomiseksi on meinannut mennä yötkin.
Ensimmäinen kriisipalaveri pidettiin sen jälkeen, kun ratamestari kävi lampun valossa tsekkailemassa uutta karttaa ja rastipisteitä sekä toteamassa pelkonsa todeksi; kova mukulainen maa-aines ei ole maatunut 15 vuodessa.
Oli siinä Petterin äidilläkin ihmettelemistä miksi aina niin puhelias nuorimies on niin maansa myynyt.
– Lähellä oli, että meillä ei olisi maastoa ja ratamestaria… tai ainakaan ratamestaria. Onneksi muutama Kurkocupin tapahtuma ehti vierähtää tässä välissä ja mieli taas muuttui.
Monien suunnittelujen ja kriisiarviointien jälkeen Kurkocup kuitenkin toteutui 13.11.2025.
Tapahtuma alkoi suunnistajien kokoontumisilla ja suunnistuskorttien aktivoimisella. Korttien ja suunnistajien ylöskirjaamisen suoritti ratamestari sekä tapahtuman johtaja Petteri Huikko. Hänen apunaan mm. osallistumismaksujen vastaanottajana oli Heikki Peltonen ja muita aktiivisia talkoolaisia.
Maastoon startattiin arvokkaasti, minuutin hiljaisen hetken jälkeen. Oli vaikuttava näky, kun 134 suunnistajaa hiljeni kunnioittamaan urheilu- ja suunnistuskaveriaan toivakkalaista Tapani Häkkistä.
Hiljaisen hetken jälkeen suunnistus käynnistyi ja hetkessä Paikkalanvuoren valtasivat eri sarjoissa ja kukin oman sarjansa rataa kiertävien suunnistajien kirkkaat otsalamput.
Lähtöpaikka oli pururadan urheilukentältä katsottuna viimeinen mutka. Siitä suunnistajat ottivat oman karttasuuntansa ja etenivät päästäkseen mahdollisimman joutuisasti urheilukentällä sijaitsevalle maalille.
Monenikäisiä oli tapahtumassa mukana nuorista aina ”pihkaniskoihin” asti.
Kurkocupin nettisivun loppukommentti ja voittajien nimet olivat seuraavat:
VakkaKurkossa oli tarjolla eri vaikeustasoisia ratoja, kuten Kurko, Gubbe ja SuperGubbe. Kurkotar, Nassikat, SuperGubbe ja Helppo Elämä -sarjat. Kurkoissa monien vaiheiden jälkeen tolpan nappasi Vilho Hietala, jota ei pururadan sammutetut valot hetkauttanut lopussa. Gubeissa Vesa Taanila lasketteli maaliin ykkösenä. Liekö sitten pikkukiireellä saapuminen Kurkokeskukseen antanut sopivat adrenaliinit vauhdikkaille kankaille. VakkaKurko-illan Kurkotar oli Selma Mäkäräinen. Vaikka pieniä mutkia Selman matkalle tarttui niin tyyli ”kun pummaat, niin pummaa vauhdilla” oli selkeästi toimiva.
Nassikoissa Helinä Wannas ei häkeltynyt, vaikka ennakkoon ehkä pahimmat kilpakumppanit hakeutuivatkin kohti lakuja turhankin aikaisin, selkeä voitto ja pisteet kotiin.
SuperGubeissa nähtiin ehkä illan aidoin ja levein hymy kun Jyrki Ijäs rullaili maaliin piikissä. Mies ei ollut maalissa uskoa, että voitto napsahti…, mutta tottahan me aina puhumme. Helppo Elämä -sarjassa Viljo Kohvakka nautiskeli reissusta sekä maalin lakuista; ykköstila haltuun selkeällä erolla seuraaviin.
Veikko Ripatti
11.11.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Hanslampien ympäristöön muodostettava luonnonsuojelualue on ensimmäinen Jyväskylän seurakunnan metsästrategian mukainen varsinainen suojelualue, jolle saadaan luonnonsuojeluohjelmiin varattua rahoitusta. Noin 20 hehtaarin suojeltava alue sijaitsee Ison ja Pienen Hanslammen ympäristössä, Oittilan, Synsiän ja Putkilahden välimaastossa. Seurakunta omistaa alueella noin 200 hehtaaria maata.
– Alueella on ollut metsäpaloja ja niiden seurauksena siellä on palokantoja, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä. Siellä esiintyy monia silmälläpidettäviä lajeja, joista osa hyötyy juuri palaneesta puuaineksesta, hautaustoimen päällikkö Tuija Pajunen Jyväskylän seurakunnasta kertoo.
– Nyt suojeltava alue yhdistyy aiemmin suojeltuun noin kahdeksan hehtaarin alueeseen. Uusi alue on osa soidensuojelun laajempaa kokonaisuutta, osa alueesta täyttää myös Metso-ohjelman suojelubiologiset kriteerit, Pajunen kertoo ja toteaa, että Hanslampien lähialueet ovat olleet koskemattomana jo pitkään.
– Alueen lajisto on runsas, myös puuston osalta. Siellä on muun muassa haapaa ja raitaa, jotka ovat monimuotoisuuden kannalta merkityksellisiä, Pajunen toteaa.
Kirkkoneuvosto hyväksyi yksityisen luonnonsuojelualueen perustamisen ja siitä saatavan rauhoituskorvausesityksen lokakuun loppupuolella. Alue jää seurakunnan omistukseen, mutta sen käyttöä rajoittavat rauhoitusmääräykset. Alue myös merkitään peruskarttaan. Suojeluun saadaan tukea maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön Helmi-ohjelman kautta, yhteensä 90 000 euroa.
Jyväskylän seurakunnan metsissä tehtiin luontokartoitusta vuonna 2023.
– Kartoituksissa löysimme luontoarvoja, joita tarkkaillaan ja kohteet on nyt jätetty metsänhoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Osalle kohteista on tarkoitus perustaa varsinaisia suojelualueita erilaisten luonnonsuojeluohjelmien kautta, osan suojelemme omaehtoisesti, metsäsuunnitelmamme kautta, Tuija Pajunen kertoo.
Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvoston vuonna 2022 hyväksymän metsästrategian mukaan Jyväskylän seurakunnan metsistä suojellaan noin 30 prosenttia.
– Ennen Joutsan ja Toivakan seurakuntien liittymistä Jyväskylän seurakuntaan meillä oli metsää vajaat 600 hehtaaria, liitoksessa seurakunnan metsäala kolminkertaistui noin 1800 hehtaariin, Tuija Pajunen kertoo.
– Tänä vuonna Luontoliiton kartoittajat ovat tehneet luontokartoituksia Jyväskylän seurakuntaan liittyneiden seurakuntien metsissä. Metsästrategiamme päivitystyö käynnistyi lokakuun lopussa ja se pitäisi saada valmiiksi kevääseen mennessä. Tavoite 30 prosentin suojelusta oli laadittu aiemmin omistuksessamme olleelle 600 hehtaarille, nyt tilanne katsotaan uudestaan.
Aiemmin Jyväskylän seurakunnalla on ollut varsinaisia luonnonsuojelualueita yksi noin kahdeksan hehtaarin alue Hanslampien läheisyydessä, suojelullisia arvoja on merkitty metsäsuunnitelmaan noin 40 hehtaarin alalle.
Tiina Lamminaho
11.11.2025 | Petäjävesi, Tilaajille, Uurainen
– Monet lähtevät Uuraisilta lukioon kaupunkiin, mutta meitä kiinnostaa Petäjäveden lukio. Täällä on kuulemma hyvää opetusta, ja tämä on lähellä, sanoivat yhdeksäsluokkalaisille tarkoitettuun Petäjäveden lukion tutustumispäivään Uuraisilta tulleet Viela Laitinen ja Alisa Rajala.
Lukioon tutustui päivän aikana Petäjäveden yläasteen noin 50 yhdeksäsluokkalaisen lisäksi muutama yhdeksäsluokkalainen Uuraisilta ja yksi Jyväskylästä.
– Naapurissa asuva tuttavani on käynyt Petäjäveden lukiota ja hän on tykännyt siitä. Etenkin se, että lukiossa pystyy suorittamaan ajokortin, oli naapurini mielestä hyvä juttu, ja se kiinnostaa myös minua, totesi kaupungista Petäjäveden lukion tutustumispäivään tullut Ronja Autioniemi.
Uuraisilla asuvat Viela Laitinen ja Alisa Rajala ovat kiinnostuneita tulemaan Petäjävedelle lukioon.
Kulttuuria ja paljon muuta
Päivän aikana yhdeksäsluokkalaisille kerrottiin muun muassa Petäjäveden lukion painopistealueista kulttuurista, kansainvälisyydestä, yrittäjyydestä sekä DI-opinnosta ja ajokortista, myös lukion liikunnasta kerrottiin, samoin opiskelijakunnasta ja tutoreiden toiminnasta.
– Me olemme tykänneet tosi paljon lukion kansainvälisestä toiminnasta. Lukion kohokohtia on, kun pääsee ulkomaille ja saa tutustua eri kulttuureihin, totesivat lukion kolmannella opiskelevat Silja Nikonen ja Emmeliina Moilanen. Nuoret naiset kertoivat käyneensä Ranskassa keväällä, Itävallan-matka on vielä edessä.
– Meillä Erasmus-vaihtoon pääsevät kaikki halukkaat, lukion saksan ja ruotsin opettaja Marjut Liljavirta kertoi.
Yrittäjyysopintoja esitteli yrittäjyyttä opettava Heli Vuoriniemi, kulttuuria äidinkielen ja kirjallisuuden sekä ilmaisutaidon opettaja Johanna Tilus.
– Kulttuuri on meillä monella tavalla esillä, teemme muun muassa joka toinen vuosi näytelmän. Kaikille pakollisten kurssien lisäksi meillä voi opiskella syventäviä kursseja niin musiikissa, draamassa kuin kuvataiteessakin, niissä voi tehdä myös lukiodiplomin, Tilus kertoi ja lisäsi, että ohjelmaan kuuluu myös muun muassa museovierailuja ja teatteriretkiä.
Yrittäjyys ja työelämävalmiudet -kursseja Petäjäveden lukiossa on tarjolla kaksi, kursseilla muun muassa tutustutaan eri ammatteihin ammattilaisten itsenä kertomana.
DI-linja, jonka yhteydessä suoritetaan yliopisto-opintoja ja josta pääsee tietyin ehdoin suoraan Jyväskylän yliopiston tieto- ja ohjelmistotekniikan DI-kulutukseen, on nyt Petäjäveden lukiossa neljättä vuotta.
– Tänä syksynä DI-linjalla aloitti neljä opiskelijaa, aloituspaikkoja meillä on ollut viisi. Olemme vielä käynnistelyvaiheessa, joten aloituspaikkoja emme ole laittaneet enempää, mutta aloituspaikkamäärä voi mahdollisesti myöhemmin kasvaa. Todennäköisesti ensi syksynä meillä on kuitenkin vielä viisi aloituspaikkaa DI-linjalla, matemaattisten aineiden opettajat Joonas Soininen ja Tuomas Torkki kertoivat.
Liikunnassa Petäjäveden lukion valtteja ovat muun muassa monipuoliset liikuntatilat ja seurayhteistyö, Petäjäveden lukion opiskelijat saavat myös halutessaan kuntosalikortin ilmaiseksi.
– Meillä on myös hankittu erilaisia liikunnallisuutta edistäviä välineitä sekä yläkoulun Liikkuva koulu- ja lukion Liikkuva lukio -hankkeissa, liikunnanopettaja Kati Huotari kertoi.
Pienessä lukiossa monia etuja
Yhdeksäsluokkalaiset pääsivät tutustumaan myös lukiolaisten omaan tilaan, Pajaan.
– Tämä on erittäin suosittu hyppytuntien ja välituntien viettopaikka, täällä hengaillaan, opiskellaan, pelataan ja keitetään kahvia, opinto-ohjaaja Suvi Munnukka kertoi.
– Täällä on kahvinkeittimen lisäksi vedenkeitin, mikrouuni ja jääkaappi, joten täällä voi säilyttää ja syödä eväitä, jos on pitkiä koulupäiviä. Täällä on myös lautapelejä.
Pajassa yhdeksäsluokkalaiset saivat perustietoa Petäjäveden lukiosta sekä oppilaskunnan ja tutoreiden toiminnasta.
– Petäjäveden lukiossa on tällä hetkellä 87 opiskelijaa, lukion etuna ovat pienet ryhmät. Opiskelijat eivät pääse hukkumaan massaan, vaan me opettajat tunnemme opiskelijat ja pystymme tarvittaessa auttamaan heitä. Apua saa heti, kun sitä tarvitsee, Suvi Munnukka sanoi ja totesi, että joidenkin mielestä etu on myös se, että käytössä on oikeat, paperiset kirjat.
Tänä syksynä Petäjäveden lukiossa aloitti 34 uutta opiskelijaa, rehtori Ville Metsäpellon mukaan ensi syksynä opiskelijoita voidaan ottaa korkeintaan 30, sillä isoja tiloja ei ole isommille opiskelijamäärille.
– Lukioon tulevien määrä vaihtelee ikäluokittain. Esimerkiksi yläkoulun opiskeluilmapiiri vaikuttaa paljon siihen, tullaanko lukioon vai ei. Me pyrimme kertomaan lukiosta vaihtoehtona omille ysiluokkalaisillemme, ja korostamme sitä, että vaikka lukio ja yläkoulu ovat samassa rakennuksessa, lukio on kuitenkin ihan eri koulu, Metsäpelto sanoo.
– Olen käynyt kertomassa Petäjäveden lukiosta vanhempainillassa myös Uuraisilla, ja meillä onkin ollut jatkuvasti uuraislaisia opiskelijoita. Petäjävetiset lukion valitsevat jäävät yleensä lukioon meille, jonkin verran täältä mennään kaupunkiin, etenkin erikoislinjoille. Toisaalta meillä on opiskelijoita Jyväskylästä, joskus on ollut Keuruultakin, lisäksi meillä on ollut kansainvälisiä opiskelijoita, Metsäpelto kertoo.
Tiina Lamminaho
11.11.2025 | Tilaajille, Toivakka
Hirvenmetsästysaika on parhaillaan käynnissä, ja hirvet saavat kyytiä koirien siivittämänä. Toivakan kunnan alueella toimii kuusi metsästysseuraa: Huhtapuron Erä ry, Huikon Eräpeikot ry, Jyväskylän Metsästyksenhoitoyhdistys ry, Nisulan Metsästysseura ry, Ruuhi-Lapin Erämiehet ry sekä Toivakan Metsä- ja Kalamiehet ry.
Vuonna 1963 perustetussa metsästysseurassa, Huikon Eräpeikot ry:ssä, on tällä hetkellä yhteensä 65 jäsentä. Jäsenistä neljä on seuran perustajajäseniä ja samalla kunniajäseniä. Seurassa on myös kolme nuorisojäsentä. Nuorisojäsenistä yksi osallistuu jahtiin ampujana, ja kaksi nuorta on mukana koiranohjaajien apuna sekä osallistuu innokkaasti seuran toimintaan.
Tämän vuoden hirvijahtiin osallistuu seitsemäntoista seuran jäsentä, joista kaksi on naisjäseniä. Eräpeikkojen hirviporukan ikäjakauma on hyvä: alle 40-vuotiaita on kolme, 40–60-vuotiaita yksitoista ja yli 70-vuotiaita kolme. Seuran jäsenrakennetta tukee tulevaisuutta ajatellen se, että osa porukasta tuo mukanaan kouluikäisiä lapsia ja lapsenlapsia tutustumaan jahtiin. Tämä koetaan seurassa tärkeäksi.
– Eräpeikkojen alueella on hyvä hirvikanta. Siitä olemme saaneet vahvistuksen kesäaikaisista riistakamerahavainnoista ja myös meneillään olevan metsästyksen aikana. Meidän hirvilupamme tälle syksylle ovat kuusi aikuista ja kuusi vasaa. Tämän lupamäärän tarkoitus on pienentää alueemme hirvikantaa edellisistä vuosista. Saalismäärän toteutuessa alueellinen tavoitteemme asettuu hirvikannan toivotulle tasolle, noin kolme hirveä tuhatta hehtaaria kohden, kertoo seuran sihteeri Ismo Paukku.
Hirven vasojen osuus metsästettävästä hirvikannasta on pysynyt Huikon alueella hyvänä. Vasatuotto on ollut hyvä, eikä pedot ole vaikuttaneet alueen vasojen määrään.
– Tämän vuoden hirvijahti on sujunut mallikkaasti. Siitä kiitos kuuluu erityisesti kolmelle hirvikoirallemme. Ne ovat onnistuneet hyvin löytämään hirviä, ja hyvällä tuurilla hirvet ovat myös tulleet metsästäjien ulottuville.
Kolmen viikonlopun jahdissa Huikon Eräpeikot ovat saaneet saaliiksi viisi aikuista hirveä, joista kolme urosta ja kaksi naarasta. Lisäksi vasoja on saatu viisi.
Veikko Ripatti
11.11.2025 | Tilaajille, Uurainen
Kukkapalvelu Calla vietti viime lauantaina 10-vuotisjuhliaan. Marika Kari aloitti kukkakaupan pidon Tikkakoskella ja ehti toimia siellä useammassa toimipisteessä. Asiakkaita riitti, vaikka kukkakauppiaan elämä ei markettien puristuksissa ole helppoa.
Kun elämä toi rinnalle Janne Karin ja muuton Kyynämöisille, oli aika luopua kivijalkaliikkeestä Tikkakoskella ja siirtyä monimuotoisempaan yrittäjyyteen ja toimimaan pääasiallisesti tilaustyökukkakauppana. Kotona on konttiin rakennettu viihtyisä toimipiste, mutta sesonkiluonteisesti hän pitää myös pop up -myymälää Uuraisilla. Seuraavan kerran se avautuu joulukuun alussa osoitteessa Virastotie 2, talon kunnanviraston puoleisessa päässä, toimintakeskuksen vieressä.
Kukkapalvelu Calla palvelee myös kaikissa hautajaisiin liittyvissä asioissa yhteistyössä äänekoskelaisen hautaustoimisto Pajunkukan kanssa. Hautajaisjärjestelyt voidaan sopia esimerkiksi kotikäynnillä. Calla on myös verkkokauppa eKukan toimipiste, joten kukkasten välittäminen perille onnistuu vaikka toiselta puolelta Suomea.
– Tämä nykyinen kuvio tuntuu oikein hyvältä ja antaa joustoa arkeen. Osaan arvostaa elämää kun asiat on hyvin, Marika Kari sanoo.
Callaa juhlittiin kylätalo Kynkkälässä, joka on viihtyisä, kodikas, käytännöllinen ja hyvin ylläpidetty Kyynämöisten kyläyhdistyksen juhlatila. Juhlan herkut valmisti M&M Catering. – HL
