10.12.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Seppp Pänkäläinen
Kyläsepän liiketoimintaa Petäjävedellä harjoittava JaakMar Oy laajentaa toimintaansa Keuruulle. Keuruulla Megamarket-kaupan yhteydessä toimivan kahvila-ravintola Megacafen liiketoiminta siirtyy JaakMar Oy:n tytäryhtiölle 1. tammikuuta 2026. Ravintolan nimeksi tulee Kyläseppä Keuruu.
Megacafen työntekijöistä siirtyy Kyläsepän palvelukseen kuusi. Kyläseppä Keuruun palveluvalikoimana tulee olemaan lounas, kahvio sekä Rolls-ketjun hampurilaistuotteet. Myöhemmin on mahdollista, että tarjontaan kuuluu myös Kotipizza, kuten on Kyläsepässä. Rolls-pikaruokaravintolan tulon myötä (6. helmikuuta) Hesburger lähtee Megamarketin tiloista 31. joulukuuta.
Kyläseppä Keuruu Oy:n ravintolapäälliköksi on nimitetty Mari Tiilikainen, joka aiemmin on toiminut Kyläsepässä ollen myös sen osaomistaja. Samassa yhteydessä Petäjäveden Kyläsepän liikenneaseman päälliköksi on nimitetty yhtiön pitkäaikainen työntekijä Paula Rinteelä ja vuoropäälliköksi Sanna Lampinen.
Keuruu on läntisen Keski-Suomen kaupallinen keskus, jonne tullaan asioimaan yli maakuntarajojen Mänttä-Vilppulasta, Virroilta, Ähtäristä, Multialta ja Petäjävedeltä.
-Näemme sekä Keuruulla että valtatie 23:n varrella olevan toimitilan Megamarketin yhteydessä erittäin potentiaalisena kaupallisena paikkana. Paikan ohi ajaa 3 500-4 000 autoa vuorokaudessa. Kuljettajat ja matkustajat ovat potentiaalisia asiakkaita, JaakMar Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jaakko Ylitalo sanoo.
Mistä idea moiseen?
-On asuttu Keuruulla 20 vuotta ajatuksella, että jos jotain mielenkiintoista tulee eteen. Megamarketin omistaja Kari Ketola kävi Kyläsepässä ja kysyi kiinnostaako Megacafe, kun Petri Jousa on luopumassa paikasta. Muutama kuukausi sitä pohdittiin ja päädyttiin tähän ratkaisuun. Kaupat tehdään vielä tässä kuussa, Ylitalo sanoo.
Kyläseppä Keuruu jatkaa pitkälti samoilla linjoilla kuin Megacafe, kahvilana ja lounaspaikkana. Lisäksi tulossa on a la carte -vaihtoehto ruokailuun, kun Keuruulla ei oikein enää ole ruokapaikkaa iltaisin. Tähän liittyen Ylitalo ja Tiilikainen miettivät, voisiko Kyläseppä Keuruun aukioloaikaa venyttää yli kaupan aukiolon.
Kyläseppä Keuruun sijainti on hyvä ja parkkitilaa on hyvin.
Vetovastuun Keuruulla ottava Mari Tiilikainen sanoo, että alkuunsa ei ole tulossa varsinaisia muutoksia, kun Megacafen pohjat ovat hyvät.
Sekä Jaakko Ylitalo että Mari Tiilikainen asuvat Keuruun Asunnalla. Asuinpaikan mukaan yksi nimivaihto kahvila-ravintolalle olikin paikallisen urheiluseuran mukaan Asunnan Vetelys.
Tiilikainen on siis aiemmin vastannut Petäjäveden Kyläsepästä, Ylitalo toimii pankinjohtajana Kyyjärvellä ja Karstulassa.
Ylitalon mukaan Petäjäveden Kyläsepällä menee hyvin. Kyläseppä tuottaa muun muassa ruokailun KeuPa HT:n kotiotteluihin vierasjoukkueille. Kuskina toimii Ylitalo itse. Kyläseppä Keuruun aloittaessa tähän ei kuulemma tule muutosta.
09.12.2025 | Tilaajille, Toivakka, Uurainen
Toivakassa Itsenäisyyspäivää vietettiin perinteisin menoin. Päivä alkoi jumalanpalveluksella ja seppeleenlaskulla sankarimuistomerkille ja jatkui kirkkokahveilla ja juhlalla seurakuntakodilla.
Juhlapuheessaan kunnanjohtaja Touko Aalto korosti Suomen itsenäisyyden merkitystä ja sen juuria rohkeudessa, sitkeydessä ja yhteisöllisyydessä. Veteraanien ja sotien sukupolven uhraukset mahdollistivat nykyisen vapauden ja turvallisuuden. Aallon mukaan itsenäisyys on kuitenkin jatkuva prosessi, joka vaatii päivittäisiä tekoja ja vastuuta.
– Itsenäisyys ei ole vain rajojen turvaamista tai kansainvälisiä liittoumia, vaan myös yhteiskunnan sisäistä eheyttä kykyä kuunnella toisiamme valmiutta auttaa silloin, kun toinen tarvitsee halua kantaa vastuuta yhteisestä tulevaisuudesta. Itsenäisyys on yhtä vahva kuin sen kansan kyky toimia yhdessä ja luottaa toisiinsa. Ja juuri näissä kohdissa meillä on paljon opittavaa menneiltä sukupolvilta.
Nykypäivän Toivakassa hän näkee paljon sellaista hyvää, josta menneetkin sukupolvet olisivat ylpeitä.
Näen paikan, jossa yhdistykset toimivat aktiivisesti, vapaaehtoistyö kantaa, seurakunta tukee ja lohduttaa, naapurit tervehtivät toisiaan ja auttavat, kun tarve tulee. Myös kunnan ihmiset tekevät työtään sydämellä, Tämä on Toivakan vahvuus, Touko Aalto päätti.
Illan hämärtyessä partiolaisten soihtukulkue matkasi Vanhasta pappilasta kirkolle.
Toivakan partion lippukunta Lepinkäisiä peräti 23 vuotta johtanut Minna-Mari Kivimäki yllätettiin kunnolla, sillä taustavoimat olivat hankkineet hänelle Suomen Partiolaisten hopeisen ansiomerkin.
– Olipa melkoinen ilta. Itse olin juonimassa yllätystä rahastonhoitajallemme Kirsi Hokkaselle, jolle luovutettiin Suomen partiolaisten Pyhän Yrjön Plaketti. Tämän jälkeen jouduinkin itse yllätetyksi ja kirkon parvelta putkahti esimerkiksi oma ensimäinen vartionjohtajani Sari ”Siiri” Liikonen yli 40 vuoden takaa.
Partiotoiminta voi hyvin Toivakassa, lapsia ja nuoria riittää, mutta aikuisista on ajoittain pulaa.
– Partion keskeinen idea on, että tekemällä oppii ja Toivakassa on jaettu paljon vastuuta nuorille. Heistä on kasvanut vastuullisia nuoria partiojohtajia ja olen heistä valtavan ylpeä, Minski päättää.
Juuri 90 vuotta täyttänyt pikkulotta Kaarina Moisio seurasi Uuraisten kunnan itsenäisyyspäivän tilaisuudessa ohjelmaa, jossa pääosassa olivat nykypäivän nuoret, monin osin toteuttajina, sekä palkittavina.
Tilaisuuden juonsi talous- ja hallintojohtaja Miika Lähdeniemi ja nuoren juhlapuheen piti Anto Mattila ja melko nuori on vielä tervehdyspuheen pitänyt kunnanhallituksen puheenjohtaja Samuli Mattilakin.
Vuoden nuorten kulttuuriteon palkinnon saivat Selman tytöt, eli 4H-yrittäjät Nia Haaksluoto, Nelli Lehtonen, Aili Lindberg, Elli Pasanen, Kerttu Temonen, Sanni Vanhatalo ja Heta Vilokkinen. Selman kahvila on jo useiden vuosien ajan elävöittänyt Uuraisten keskustaa kesällä ja joulun aikaan.
Kulttuuripalkinnon sai Pasi Haarala, joka on syypää ToukoTohinoihin ja moniin muihin hyväntekeväisyystempauksiin. Hän jakoi sujuvasti kiitokset myös nuorille.
– Olen kiitollinen ja samalla hyvin hämmentynyt huomionosoituksesta, jonka arvostan korkealle. Haluan nostaa esille yhteisöllisyyden ja yhteistyön merkityksen ja kiittää niitä useita kymmeniä henkilöitä, jotka ovat kanssani olleet toteuttamassa mainittuja tapahtumia. Ei tämmöiset jutut yksin olisi mahdollista. Usein tulee jäätyä pohtimaan tapahtumien saamien ei-niin-myönteisten palautteiden sisältöä ja merkitystä, se on meidän ihmisten luonteessa. Tämä kunnianosoitus vahvistaa kuitenkin ajatusta, että onhan tässä ehkä jotain tullut tehtyä oikeinkin. Erityiskiitos Uuraisten nuorisolle, joka on löytänyt tiensä tapahtumiin hienosti. Meillä on täällä paljon aktiivisia, hyväsydämisiä ja erittäin huumorintajuisia nuoria kasvamassa tulevaisuuden tekijöiksi, Haarala totesi.
Juhlan lopuksi saatiin nauttia hämmentävästä taituruudesta, joka on vaatinut lahjakkuuden lisäksi valtavan määrän työtä ja harjoittelua. Leea ja Aino Mattila (kuvassa) ovat nuoria viulisteja Kangashäkistä. Musiikin opinnot ovat vieneet heidät ja äiti Kasuyo Ueno-Mattilan asumaan tällä hetkellä osittain Porvooseen.
09.12.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen, Uutinen
Uuraisten kunnan YT-neuvottelut ovat päättyneet. Vaikka varsinaisilta irtisanomisilta vältyttiin, toimenpiteet koskevat monia työntekijöitä ja viranhaltijoita.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Samuli Mattilalle kokemus YT-neuvottelujen vetäjänä yhdessä kunnanjohtajan kanssa oli ensimmäinen.
– Eihän tällainen tehtävä koskaan ole helppo toteuttaa, ja siihen pitää paneutua tarkasti, sillä ratkaisut vaikuttavat suoraan kunnan työntekijöiden elämään. Lähtökohta oli, että ketään ei irtisanota, ja siinä lopulta onnistuttiin eläköitymisten ja työnkuvamuutosten avulla. Mutta paljon se vaati keskusteluja ja yhteistyötä. Jo pelkästään se, kuinka ensi vuonna eläköityvän peruspalvelujohtaja Jouko Nykäsen valtavan laaja työpöytä jaetaan, oli varsin haastavaa, Mattila sanoo ja lisää, että koska kuntakenttä on murroksessa, kuntatalouden pitää olla hyvässä kunnossa, jotta tulevaisuuden haasteisiin pystytään vastaamaan.
Mattila toivoo, että nyt tehdyt ratkaisut ovat pitkäkestoisia, eikä lähivuosina vastaavan kaltaiseen kierrokseen tule tarvetta.
Talouden tasapainottamisohjelman mukaiset säästöt toteutetaan pääosin tehtävien uudelleenjärjestelyillä, eläköitymisillä ja määräaikaisen työsuhteen päättymisellä.
Varsinaisia irtisanomisia vältetään, mutta joitakin virkoja ja toimia lakkautetaan. Kokonaisvaikutus on enintään kolmen henkilötyövuoden vähennys vuosien 2026–2028 aikana.
Keskeisiä ratkaisuja ovat hallinto- ja HR-asiantuntijan, elinkeinoneuvojan, siivoustyönohjaajan, kirjastonjohtaja–kulttuurituottajan, varhaiskasvatusjohtajan sekä Hirvasen päiväkodin johtajan tehtävien lakkauttaminen ja korvaaminen muilla tehtävillä.
Osalle henkilöstöä tarjotaan vaihtoehtoista virkaa tai työsopimussuhteista tehtävää. Useiden työntekijöiden tehtävänkuvia järjestellään uudelleen, ja vastuita siirretään organisaation sisällä.
Ensimmäiset muutokset astuvat voimaan ensi vuoden alussa.
Toimisto- ja viestintäassistentin työtehtävät jakautuvat jatkossa puoliksi Uuraspostin tehtäviin sekä keskusvirastolla viestinnän, markkinoinnin ja toimistotöiden hoitoon.
Vastavalitun toimistosihteerin työtehtäviin taas kuuluvat 1.1.2026 alkaen Uuraspostin lisäksi kirjaamon sekä tiedon- ja asiahallinnan tehtävät, neuvonnan hoito ja ylläpito sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimistotyöt.
Toimistoassistenttina toimii tällä hetkellä Taru Kukkonen ja toimistosihteerinä Nina Puustelli.
Siivoustyönohjaajan toimi lakkaa, ja irtisanomisen vaihtoehtona siivoustyönohjaaja Saija Vihtamäki on ottanut vastaan siivoojan työsopimuksen, johon ei kuulu esihenkilötehtäviä. Esihenkilötehtävät siirtyvät ruoka- ja siivouspalvelupäällikölle, ja työohjeet toteutetaan yhteistyössä henkilöstön kanssa.
Hallinto- ja HR-asiantuntijan virka lakkautetaan viimeistään vuonna 2027, ja virkatehtävät siirretään muille palvelussuhteessa oleville. Nykyinen hallinto- ja HR-asiantuntija Pasi Lievonen jatkaa taloussihteerinä ja hoitaa jatkossa pääasiassa eläköityvän laskentasihteerin tehtäviä.
Myös elinkeinoneuvojan työsuhteinen toimi lakkautetaan viimeistään vuonna 2027, ja osa tehtävistä siirtyy muille palvelussuhteessa oleville. Nykyinen elinkeinoneuvoja Ari Pekka Pasanen jatkaa hallintovastaavana; hän vastaa myös kunnan tietosuojasta ja toimii työsuojelupäällikkönä.
Kirjastonjohtaja–kulttuurituottajan virka lakkautetaan viimeistään keväällä 2026. Kirjastonjohtajan tehtävät siirretään perustettavaan sivistystoimenjohtajan virkaan, jonka tehtäviin kuuluu sivistystoimen johtajuus, kirjaston johtajuus ja henkilöstöresurssiasiat. Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain perusteella työnantaja tarjosi sivistystoimenjohtajan virkaa virkavapaalla olevalle kirjastonjohtaja–kulttuurituottaja Minna Vileniukselle, joka on ilmoittanut ottavansa viran vastaan. Kulttuurituottajan tehtävät siirretään nuorisotyöntekijälle.
Varhaiskasvatuksessa tapahtuu melko paljon muutoksia. Varhaiskasvatusjohtajan virka lakkautetaan ja varhaiskasvatusjohtaja irtisanotaan; hänelle tarjottiin työsopimusta päiväkotiyksikön varhaiskasvatuksen apulaisjohtajan tehtävään.
Päiväkodin johtajan työsuhteinen toimi muutetaan päiväkodin johtajan viraksi, jota hoitaa jatkossa päiväkotiyksikkö Helmen nykyinen päiväkodin johtaja. Päiväkodin johtajan virkaan kuuluvat varhaiskasvatuksen hallinnon johtotehtävät: asiakas- ja henkilöstöpäätökset hallintosäännön perusteella, talousasiat ja kehitystyö.
Päiväkoti Pikkulan päiväkodin johtajan toimeen ei tule muutoksia, mutta Hirvasen päiväkodin johtajan toimi lakkaa.
Hanna Lahtinen
02.12.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Uuraisten Autopelti- ja Maalaus on mukavan kotimainen nimi, mutta mistään peräkylän nyrkkipajasta ei ole kyse, vaan yrittäjä Mika Savolaisen käden jälki näkyy ympäri maailmaa ja taidot tunnustetaan myös kansainvälisesti. Tämä johtuu pääyhteistyökumppanista, joka on Toyota Gazoo Racing Oy.
Yritys ilmaisi tervehdyksessään tyytyväisyytensä valintaan perustelujen kera.
– Mika on yrittäjä, jonka työnjälki, ammattitaito ja palveluasenne ansaitsevat vilpittömän arvostuksemme. Hän edustaa niitä harvinaisia tekijöitä, joihin voi luottaa kaikissa tilanteissa – niin laadun, aikataulujen kuin viestinnänkin osalta. Hänen käsissään vaativimmatkin työt saavat ansaitsemansa huomion, ja lopputulos on joka kerta huippuluokkaa.
Yhteistyömme Uuraisten Autopelti ja Maalaus Oy:n kanssa on jatkunut jo useiden vuosien ajan, ja tänä aikana Mika on osoittanut olevansa paitsi luotettava kumppani, myös todellinen osaaja, joka ymmärtää huippuluokan tekemisen vaatimukset. Meille Toyota Gazoo Racingilla on ensiarvoisen tärkeää, että yhteistyökumppanimme jakavat samat arvot: tarkkuus, laatu, rehellisyys ja ylpeys omasta työstä. Mikassa nämä kaikki yhdistyvät luontevasti.
Mikan työ on ratkaisevassa roolissa siinä, että voimme tehdä omaa työtämme korkeimmalla mahdollisella tasolla. Hän on osa sitä näkymätöntä, mutta elintärkeää verkostoa, joka mahdollistaa onnistumiset kilparadoilla ja niiden ulkopuolella.
Uuraisten Autopelti ja Maalaus Oy:n valinta Vuoden Yrittäjäksi ei ole meille yllätys – se on ansaittu tunnustus pitkän linjan laadukkaasta työstä, vastuullisesta yrittäjyydestä ja sitoutumisesta asiakkaisiin. On hienoa nähdä, että myös paikallisesti tämä työ huomioidaan ja arvostetaan.
Lämpimät onnittelut Mikalle – ja samalla kiitos hyvästä yhteistyöstä. Olemme ylpeitä saadessamme kulkea tätä matkaa yhdessä, luki Toyota Gazoo Racing Oy:n viestissä, jonka Uuraisten yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Paananen luki.
Mika Savolainen ja Tommi Mäkinen aloittivat yhteistyön jo vuonna 2008. Savolainen maalasi myös aikaisemmin laukaalaisen Printsport-tallin ralliautoja.
Varsinkin sorarallit kuluttavat autoa ja maalaukselle on tarvetta usein. Maalausprosessi on tarkkaa ja vaatii huolellista esivalmistelua, pohjatöitä ja kerrosten paksuuden säätelyä auton keveyden säilyttämiseksi. Työ tehdään ilmastoidussa maalauskammiossa, jossa kuivatus tapahtuu nopeasti.
Mika Savolainen kertoi eläneensä viime aikoina raskaita aikoja ja kokeneensa monia menetyksiä yksityiselämässä. Siksikin hyvin tehdystä työstä saatu kiitos lämmitti erityisesti.
Valinnan julkistuksen jälkeen ilta jatkui Marjoniemen pappilassa jouluruuan ääressä noin 30 yrittäjän ja yhdyshenkilön voimin. Lyhyen esittelypuheenvuoron käytti myös kunnan tuoreehko talous- ja kehitysjohtaja Miika Lahdeniemi. Myös hänen elämäänsä kuuluvat hevosvoimat.
Hanna Lahtinen
25.11.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Keski-Suomen hyvinvointialueella aloitti 16. lokakuuta sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekeskus. Tilannekeskuksessa työskentelevät noin 12 ihmistä seuraavat vuorotyössä vuoden jokaisena päivänä hyvinvointialueen ympärivuorokautisia palveluita tuottavia yksiköitä. Näitä ovat ensihoidon kenttäjohto, sosiaali- ja kriisipäivystys, turvapuhelinkeskus, kotisairaalassa toimiva hoidon tarpeen arvioinnin yksikkö (KoHTA) sekä uutena ammattiryhmänä tilannekeskuspäivystäjät.
Nämä yksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään ja organisoivat oikeanlaisen avun tai palvelun oikeata, tuolla hetkellä vapaana olevaa resurssia hyödyntäen. Näin saada apu sitä tarvitsevalle mahdollisimman pian ja tehokkaasti, kun samalla myös säästetään.
Keskus toimii Jyväskylässä sairaalanmäellä ja se on nykytekniikan avulla tietoinen eri yksiköiden sijainnista koko maakunnan alueella.
Palvelu on suunnattu alan ammattilaisille, asiakkaat eivät siis ole suoraan yhteydessä tilannekeskukseen, mutta saavat palvelua sen kautta. Toimittajille tilaa ei avata johtuen muun muassa potilasturvallisuudesta, tietosuojasta ja tietoturvasta.
Projekti pantiin alulle toukokuussa 2024. Ensin siirrettiin pelastustoimen ensihoitopalvelu kiinteäksi osaksi terveydenhuoltopalvelua. Siitä jatkettiin sitten tilannekeskuksen fyysiseen rakentamiseen.
-Tilanteita, joissa apu voidaan saada perille nopeammin tilannekeskuksen avulla ovat esimerkiksi kotihoidossa olevan ikäihmisen voinnin heikkeneminen, saattohoitopotilaan kunnon romahtaminen tai turvapuhelinhälytykset. Kun tilannekeskus, jossa on alan ammattilaisia, saa tiedon asiakkaan kunnosta ja tarpeista, he osaavat ohjata avun oikeaan ja ehkä myös lähimpään toimintayksikköön, projektipäällikkö Joni Lehtonen kertoo.
Tilannekeskus pyrkii siis organisoimaan ja nopeuttamaan palveluiden saamista. Esimerkki: mikäli pohjoisessa Keski-Suomessa asuva asiakas hälyttää apua esimerkiksi turvarannekkeella, voidaan tilannekeskuksessa arvioida, tavoittaako hänet nopeimmin turva-auttaja vai ensihoitopalvelu.
Tilannekeskus käsittelee myös hätäkeskuksen kiireettömäksi arvioituja, D-riskinarvioluokan tehtäviä. Tilannekeskuksen terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi puhelimessa, millaisesta avusta tai neuvonnasta asiakas parhaiten hyötyisi.
-Hätäkeskuksen tehtävissä soitamme ilmoittajalle vähintään kolme kertaa, ja jos hän ei vastaa, niin lähin yksikkö käy tarkistamassa asiakkaan tilanteen, Lehtonen sanoo.
Tilannekeskus siis reagoi vain ammattilaisilta tuleviin konsultaatioihin ja yhteydenottoihin, jotka liittyvät ikäihmisten sosiaalisiin tai terveydenhuollollisiin haasteisiin. Vaikka tilannekeskuksessa käsitellään monia erilaisia tehtäviä, kiireelliset sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät hoidetaan nyt kuten ennenkin.
-Pelastustoimen ja ensihoitopalvelun yksiköt hoitavat kiireelliset hälytystehtävät samalla tavoin kuin aiemminkin, Lehtonen sanoo.
Tilannekeskuksessa aloitti uutena ammattiryhmänä tilannekeskuspäivystäjät, jotka ovat terveydenhuollon ammattilaisia. Heidän tehtävänään on koordinoida tilannekeskuksen toimintaa ja varmistaa asiakkaiden ja potilaiden avunsaanti mahdollisimman nopeasti kiireettömissä tilanteissa. Tilannekeskuspäivystäjä vastaanottaa myös hätäkeskuksesta tulevat, kiireettömäksi arvioidut tehtävät ja ottaa yhteyttä ilmoituksen tehneeseen henkilöön, antaa puhelimitse tarvittavat ohjeet tai järjestää apua sen yksikön kautta, joka pystyy palvelun asiakkaalle tai potilaalle nopeimmin järjestämään.
Tilannekeskuksen toimijat tukevat eri puolelta Keski-Suomen hyvinvointialuetta toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä ympärivuorokautisesti vuoden jokaisena päivänä. Tämä tuo turvaa erityisesti ilta- ja yöaikaan työskentelevälle hyvinvointialueen henkilökunnalle, jotka näin saa apua ja tukea tilannekeskuksen henkilökunnalta.
-Meillä on ollut kuukaudessa 500 tehtävää käsittelyssä, Lehtonen sanoo.
Tilannekeskus voi myös reagoida Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ilmeneviin häiriötilanteisiin. Näitä voivat olla esimerkiksi sähkö-, käyttövesi- ja lämmönjakeluhäiriöt sekä mobiiliverkko-, tietoverkko- ja järjestelmähäiriöt. Lehtosen mukaan esimerkkinä olkoon vanhusten hoivakoti, joka kärsii talvella lämmitysongelmista häiriön vuoksi.
-Tilannekeskus toimii koko Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteyspisteenä. Kun saamme tiedon häiriötilanteesta, aloitamme jo ennalta eri tilanteisiin suunnitellut toimenpiteet.
Seppo Pänkäläinen
19.11.2025 | Tilaajille, Uurainen
Yksittäiset ihmiset tietävät, miten heidän maksunsa suuntaan ja toiseen tapahtuvat. Summat ovat yleensä pieniä ja niitä liikutellaan nykyisin yhä enemmän sähköisesti.
Vaan miten on isojen organisaatioiden kohdalla, kun summat voivat olla suuria ja laskun saajia paljon. PaikallisUutiset lähti ottamaan selvää, miten esimerkiksi Uuraisten kunnassa rahaliikenne toimii.
Kuinka monella ihmisellä on oikeus maksaa eli hyväksyä Uuraisten kunnan ostolaskuja ja laskuttaa asiakkailta Uuraisten kunnan palveluja? Vastaukset on kerännyt kunnan talous- ja kehitysjohtaja Miika Lähdeniemi.
– Muutamalla henkilöllä. Jokaisen ostolaskun kohdalla prosessi on sama. Sähköinen tai sähköiseksi muutettu ostolasku otetaan vastaan kunnan ostoreskontraan. Ostolaskun kierrätyksen hoitaa Administer Oy. Ensimmäisessä kierrätyksen vaiheessa ostolasku lähetetään kunnan asiatarkastajalle. Asiatarkastajan tulee tietää, onko laskutettu tavara tai palvelu vastaanotettu ja sopimusten mukainen. Asiatarkastaja voi myös tiliöidä ostolaskun.
– Kierrätyksen toisessa vaiheessa ostolasku hyväksytään. Myös hyväksyjä voi tiliöidä laskun. Ostolaskut maksetaan toimittajille eräpäivänä, kun lasku on asiatarkastettu ja hyväksytty asianmukaisesti. Maksatuksen hoitaa Kuntalaskenta Oy.
– Kuntien laskujen tiliöinti koostuu useasta tekijästä: tilistä, kustannuspaikasta, tunniste-, alv-koodista sekä uusimpana lisänä AURA-käsikirjan mukaisesta palveluluokasta ja sektoritiedosta, joiden perusteella Valtiokonttorin talousraportoinnin vaatimat tilastot muodostuvat kirjanpidon vienneistä.
Millaisista summista Uuraisten kohdalla puhutaan?
– Otetaan muutama esimerkki. Vuonna 2024 käyttötalous oli reilut 18 miljoonaa euroa. Siitä sivistyslautakunnan hallinnoimaa oli reilut 11 miljoonaa ja teknisen lautakunnan reilut viisi miljoonaa. Konsernipalvelut nielivät vajaat kaksi miljoonaa, josta yleishallintoon meni vajaat 860 000 euroa. Sivistyspuolella nuorisotoimintaan meni noin 150 000 euroa ja teknisellä puolella esimerkiksi puistojen ja muiden alueiden ylläpitoon reilut 66 000 euroa.
Suurimmat tulo- ja menoerät viime ajoilta?
– Suurimmat yksittäiset laskut ovat yleensä investointihankkeita koskevia tai suunnitelman mukaisia lainanlyhennyksiä. Kuukausittaisista tuloeristä suurimmat koskevat valtionosuuksia ja verotuloja. Veroissa on kuukausivaihtelua muun muassa sen mukaan, milloin kiinteistöverot ovat laskutettavina.
Mistä tulevat suurimmat tulot ja mitkä ovat suurimpia menoeriä?
– Tulopuolella verotulot, valtionosuudet ja muut toimintatuotot, joihin kuuluvat muun muassa kunnan perimät maksut ja sijoitusten tuotot. Menopuolella suurin erä koskee peruskoulutusta ja varhaiskasvatusta. Käyttötalouden nettomenoista sivistyslautakunnan kautta kulkee 67 prosenttia, teknisen lautakunnan kautta 21 ja konsernihallinnon kautta 12 prosenttia. Bruttomenoissa prosentit ovat 58, 29 ja 13.
Paljonko laskutettavia ja maksajia on kuukaudessa?
– Sekä myynti- että ostolaskuja on karkeasti arvioiden parisataa per kuukausi.
Paljonko rahaa minimissään pitää kunnan tilillä olla?
– Hyvä nyrkkisääntö on, että vähintään kuukausipalkkojen verran olisi hyvä olla puskuria. Meidän tapauksessa siis vähintään 350 000 euroa.
Toimiiko maksuliikenteenne jonkun pankin kautta?
– Kyllä ja hyvän tilitoimistokumppanin talousjärjestelmän kautta. Kun laskut käsitellään, asiatarkastetaan ja hyväksytään rivakasti, ne myös saadaan eräpäivinä maksuun.
Kuinka paljon liikkuu yhä paperilaskuja?
– Uuraisten tapauksessa verkkokauppa, joka löytyy kunnan verkkosivulta, on kaikkiaan vähentänyt suoraa laskutusta selvästi. Jos esimerkiksi haluaa vuokrata Huutoniemen mökin ennen piti tulla virastotalolle tekemään varaus, nyt se onnistuu verkkokaupan kautta.
– Ostolaskuista jo noin 90 prosenttia on verkkolaskuja. Kunnan myyntilaskujen osalta prosentti on selvästi pienempi. Kannustankin jokaista kunnalta laskuja saavaa harkitsemaan, olisiko aika siirtyä paperista e-laskutukseen.
Seppo Pänkäläinen
