28.10.2025 | Alueelta, Tilaajille, Uutinen
Vuoden 2026 alussa viranomaisviestintä Suomessa siirtyy entistä vahvemmin digitaaliseen muotoon. Suomi.fi-viestit-palvelu tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden vastaanottaa viranomaisten lähettämät kirjeet sähköisesti suoraan kännykkään tai tietokoneelle.
Uudistus tuo mukanaan monia hyötyjä, kuten nopeutta ja ekologisuutta, mutta se herättää myös huolta erityisesti ikäihmisten keskuudessa, joilla ei ole käytössään internetiä tai digilaitteita.
Tammikuun 12. päivästä 2026 alkaen Suomi.fi-viestit otetaan automaattisesti käyttöön, kun henkilö tunnistautuu tietokoneella vahvasti johonkin viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun, eli käyttää verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta.
Tällöin hänelle luodaan sähköinen postilaatikko, johon viranomaisviestit jatkossa saapuvat. Suomi.fi-viestit ovat jo käytössä esimerkiksi Liikenne- ja viestintävirastolla (Traficom), poliisilla, tullilla ja verohallinnolla. Paperiposti jää taka-alalle, ja sähköinen asiointi korostuu entisestään.
Muutos ei kuitenkaan koske kaikkia. Henkilöt, jotka eivät käytä sähköisiä asiointipalveluita, eivät omista vahvaa tunnistusvälinettä kuten verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta, ovat edunvalvonnassa, alaikäisiä, eivät omaa suomalaista henkilötunnusta tai asioivat vain paperilomakkeilla, kirjeitse tai puhelimitse, eivät siirry automaattisesti digitaaliseen viestintään.
Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi ikäihmiset, joilla ei ole nettiä tai älylaitteita, voivat edelleen asioida viranomaisten kanssa perinteisin keinoin, kuten kirjeitse tai puhelimitse.
Vaikka uudistus ei pakota kaikkia siirtymään digipostiin, se voi silti aiheuttaa epävarmuutta ja huolta niille, jotka eivät ole tottuneet sähköiseen asiointiin. Henkilöt, joilla ei ole nettiä tai älypuhelinta, saattavat pelätä jäävänsä tärkeistä viesteistä paitsi tai kokevat, että heidän asiointinsa vaikeutuu.
Muutosvaiheessa on tärkeää, että viranomaiset viestivät selkeästi siitä, että paperiposti säilyy vaihtoehtona niille, jotka eivät voi tai halua käyttää digipalveluita. Lisäksi tarvitaan tukea ja neuvontaa niille, jotka haluaisivat siirtyä sähköiseen asiointiin, mutta tarvitsevat apua sen käyttöönotossa.
Vaikka olisi ottanut käyttöön Suomi.fi -palvelun, siitä voi myös palata takaisin paperipostiin. Se tapahtuu Suomi.fi-viestien asetuksissa. Suomi.fi-viestien käytön lopettamisen jälkeen kansalaista ei ohjata palvelun käyttöönottoon uudelleen seuraavan kuuden kuukauden aikana, vaikka hän tunnistautuisi viranomaisen palveluun. Halutessaan Suomi.fi-viestit voi kuitenkin ottaa uudelleen käyttöön milloin tahansa. Kuuden kuukauden määräajan kuluttua käytön lopettamisesta, Suomi.fi-viestien käyttöönottoa tarjotaan uudelleen nettiasioinnin yhteydessä.
Hanna Lahtinen
28.10.2025 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan kunta järjesti yhdessä Toivakan Yrittäjien kanssa illanvieton Teemahostelin tiloissa torstaina 2.10.
Tilaisuudessa käytiin muun muassa läpi yrittäjäkyselyä työllisyys- ja elinkeinosuunnittelija Arja Marjosen johdolla sekä kiitettiin K-Market Perälän kauppiasta Kerttu Vesteristä hänen kauppiasajastaan Toivakassa, kukkien, puheiden, laulun ja runonlausunnan muodossa.
Idea kokoontumiseen lähti kunnanjohtaja Touko Aallolta.
– Halusin, että Toivakan kunta ja Toivakan Yrittäjät voisivat istua yhdessä alas, ikään kuin jatkaen yrittäjäkyselyä paikan päällä, vähemmän kiireellä ja enemmän yhdessä keskustellen. Lisäksi halusin käydä yhteenvetona läpi kunnan elinkeinopolitiikkaa. Kaikkein tärkeintä oli saada ihmiset kohtaamaan kasvotusten – yhdessä ja yhteisöllisesti. Illasta jäi todella hyvä fiilis. Toivakassa on pöhinää! Huhut ovat rantautuneet jopa naapurikunta Joutsaan saakka.
Illan edetessä paikalle saapuneet yrittäjät – varsin runsaslukuisina – esittäytyivät toisilleen, ja kunnanjohtaja Aalto johti keskustelua muun muassa Toivakan yritysalueen kehittämisestä.
Työllisyys- ja elinkeinosuunnittelija Arja Marjosen mukaan työllisyyspalveluiden siirtyminen valtiolta kunnille on sujunut hyvin Jämsän toimiessa veturina palveluiden suunnittelussa, vaikka haasteitakin on ollut: kunnilla työttömyyden kulut ovat lisääntyneet.
– Toivakan työllisyystilanne on hyvä, Marjonen kertoo.
– Omana aikanani se on pysynyt koko ajan alle kymmenessä prosentissa. Meillä ei siinä mielessä ole hätää, mutta työllisyyskulut, eli Kelan maksamat työttömyysetuudet, joista kunta maksaa osan takaisin valtiolle, kasvavat koko ajan. Se on huolestuttava suunta. Tällä hetkellä näyttää, ettei nousu ole niin suuri kuin pelättiin, mutta asiaa on silti tarkkailtava.
Yrittäjien puheenjohtajan Arja Korisevan mukaan Toivakassa todellakin on hyvä pöhinä.
– Olen ollut monena vuonna mukana yrittäjien hallituksessa, ja mielestäni kunnan sekä yrittäjien yhteistyö on aina toiminut. Toukon aikana se on kuitenkin noussut uudelle tasolle. Hän on selkeästi hyvän hengen ja yhteistyön luoja, yrittäjäystävällinen ja tekee Toivakan kunnan puolesta erinomaista työtä. Minusta meillä on nyt todella toimivaa yhteistyötä Toivakan Yrittäjien ja Toivakan kunnan kesken. Lisäksi yrittäjien kesken vallitsee innostunut ilmapiiri, meillä on vahva yhteishenki ja on ilo tehdä asioita yhdessä. Siksi toivotankin kaikki yrittäjät lämpimästi tervetulleiksi mukaan toimintaan!
Joutsaan K-kauppiaaksi Toivakasta siirtyneen, mutta yhä Toivakassa asuvan Kerttu Vesterisen mukaan Toivakan hyvä pöhinä syntyy yksittäisistä ihmisistä, kuten Matti Tiaisesta (Sp-Koti Jyväskylä / Teemahostel) sekä Martti Herman Pistosta (Pistoretki).
– He ovat olleet aloitteentekijöitä, ja siitä innostus on tarttunut muihin yrittäjiin. Touko on puolestaan antanut tälle kaikelle uutta vauhtia lähtemällä rohkeasti mukaan ja tukemalla meitä. Hän on kymmenkertaistanut koko pöhinän! Olin niin onnellinen, että Touko Aalto haki kunnanjohtajaksemme. Hän on iloinen ja positiivinen ihminen – juuri sellainen, jota kuntaamme tarvittiin.
– Olen ollut yrittäjänä neljä ja puoli vuotta, ja osasyy yrittäjäksi lähtemiseen oli halu kehittää asioita, mitä palkkatyössä ei voinut tehdä. Tavoitteeni on tehdä hyvää ja ottaa työntekijät mukaan niin, että teemme asioita yhteisönä. Nuorille yrittäjille haluaisin sanoa, ettei ole parempaa paikkaa yrittää kuin Toivakka. Olen huikean onnellinen, että Toivakassa on aktiivinen 4H-yhdistys. Jos olisin nuorempana tiennyt tällaisesta mahdollisuudesta, olisin varmasti tarttunut siihen, Kerttu Vesterinen päätti.
Samuli Turunen
23.10.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Positiivisuutta, näkyvyyttä ja tunnettavuutta, kiinnostavia tontteja, halvempia ja parempikuntoisia vuokra-asuntoja, minitalonäyttely, lisää tapahtumia, datakeskus… Kunnan ja Petäjäveden Yrittäjät ry:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa nostettiin esille monenlaisia ideoita, joilla Petäjäveden elinvoimaa saataisiin parannettua.
Elinvoimaryhmän puheenjohtajan Teppo Sirniön johdolla pohdittiin, millainen on Petäjäveden elinvoimaisuuden nykytila ja mitä pitäisi tehdä elinvoimaisuuden parantamiseksi. Keskustelutilaisuudessa esiin tulleet asiat on tarkoitus viedä eteenpäin, joko osaksi kunnan strategiaa tai jo nopeammin toteutettavaksi.
Yhteistyötä ja kehumista
– Petäjäveden vanhalla kirkolla on ollut hyvä kesä, ryhmiä on ollut paljon. Yhteistyö Visit Jyväskylän kanssa sekä toimet, joita olemme tehneet, ovat olleet oikeansuuntaisia, Hanna Hautamäki totesi nykytilanteesta. Keskustelussa tuotiin esille myös vanhan kirkon vielä nykyistä suuremmat mahdollisuudet. Tyytymättömyyttä nykytilanteessa herättävät muun muassa huonot linja-autoyhteydet iltaisin ja viikonloppuisin.
– Nykytila on erittäin haastava, väkimäärä putoaa ja se haastaa paikallistasolla tehtävää liiketoimintaa. Täällä on myös tietynlaista kuppikuntaisuutta, tuntuu, että me yrittäjät välillä potkimme toisiamme, vaikka meidän pitäisi toimia kaikkien yhdessä, Jere Malila totesi.
Elinvoimaryhmään kuuluvan Petäjäveden Yrittäjät ry:n puheenjohtajan Mirkka Lampisen mukaan kuppikuntaisuuden esilletuominen on hyvä asia.
– Minäkin olen kuullut, että täällä olisi kateutta ilmassa. Kuulostaisi hyvältä, jos saataisiin yrittäjät yhteisen pöydän ääreen tutustumaan toisiinsa ja virittelemään yhteistyötäkin. Siinä yrittäjäyhdistys voisi olla mukana, Lampinen sanoi ja totesi, että hänen mielestään kaikki Petäjävedellä ovat kuitenkin hyviä tyyppejä.
Kunnan viestintäasiantuntija Minna-Marika Kumpulainen antoi vinkin kaikille petäjävetisille.
– Kehukaa Petäjävettä, petäjävetisiä yrittäjiä ja täällä tarjottavia palveluita joka paikassa. Jos jossain palvelussa on jotain marmatettavaa, sanokaa siitä suoraan asianomaiselle palvelun tuottajalle sen sijaan, että kirjoittaisitte siitä someen. Se ei maksa euroakaan, että puhuu hyvää, Kumpulainen totesi.
Vuokra-asuntojakin tarvitaan
Kunnan näkymättömyyttä tuotiin esille useammassakin puheenvuorossa, esimerkiksi Kintaudelle muuttanut Eija-Kaisa Klinga totesi, että kun hän kertoi tuttavilleen muuttavansa Petäjävedelle, harva tiesi Petäjävedestä mitään.
– Moni Jyväskylästä pois haluava valitsee jonkin muun kunnan, joka näkyy enemmän. Petäjäveden kunnan sivuille pitäisi saada esimerkiksi tarjolla olevat tontit näkyviin, Kimmo Ijäs totesi.
Näkyvyyttä voisi keskustelussa mukana olleiden mukaan lisätä erimerkiksi kaikenlaisilla tapahtumilla tai minitalonäyttelyllä aikoinaan pidetyn omakotitalonäyttelyn tapaan. Myös kalliit rantatontit mainittiin näkyvyyden ja asukkaiden tuojina.
Matti Lahtinen otti puheeksi vuokra-asunnot.
– Jos saa täältä työpaikan, ei välttämättä rupea rakentamaan uutta taloa. Täällä on kalliita ja huonokuntoisia vuokra-asuntoja, sille pitäisi tehdä jotain. Jossain vaiheessa puhuttiin paljon kunnallisveroprosentista, mutta ei se kiinnosta ihmistä, joka on saanut kunnasta työpaikan. Päätöksessä muuttaako Petäjävedelle vai naapurikuntaan vaikuttaa paljon enemmän se, millaisia ja minkä hintaisia asuntoja on tarjolla, Lahtinen sanoi.
Isoja kaloja kannattaa pyytää
Kalevi Laajisto nosti esiin myös lainansaannin vaikeuden uusien talojen rakentamisen esteenä; maaseudulla talojen vakuusarvot laskevat. Jaakko Ylitalo peräänkuulutti ratkaisukeskeisyyttä niin kohtaamisissa kunnan virkamiesten kanssa kuin pankkiasioinnissakin.
– Pitää miettiä, miten asia saadaan tapauskohtaisesti ratkaistua. Petäjävedellä talojen vakuusarvojen suhteen on vielä hyvä tilanne, Ylitalo totesi.
– Meillä on 400 kilometriä rantaviivaa ja aika paljon asukkaita, jotka asuvat käytännössä Petäjävedellä mutta maksavat veronsa muualle. Petäjävedellä vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi ei ole torpattu; kannattaisi lähestyä näitä vapaa-ajan asunnossaan asuvia suoraan, sieltä voisi saada uusia asukkaita ja sitä kautta verotuloja, Mikko Tiirola ehdotti.
Tapio Kokkonen totesi, että kuntaan pitäisi saada työpaikkoja.
– Teollisuustyöpaikkoja voi olla vaikea saada, mutta esimerkiksi etätyöpisteitä kannattaisi miettiä, Kokkonen totesi.
– Myös isompia kaloja kannattaa pyytää. Me olemme sähkönsiirron solmukohdassa, tämä olisi yksi parhaista paikoista datakeskukselle, samoin Petäjävesi on yksi Keski-Suomen parhaita paikkoja vetytalouden investoijien kannalta. Niissä peleissä meidän pitää olla mukana, kun saamme uuden kunnanjohtajan, Mikko Tiirola sanoi.
Tilaisuudessa esitettiin myös toiveita päättäjille.
– Toivottavaa olisi, ettei hyviä hankkeita torpattasi, vaikka uudet hankkeet tulisivat lähelle omaa alaa. Kateuden ei pitäisi vaikuttaa päätöksenteossa, Simo Sarava totesi.
Keskustelussa toivottiin myös sitä, ettei päätöksiä siirrettäisi seuraavalle vaalikaudelle, eikä annettasi puoluepolitiikan vaikuttaa päätöksentekoon.
– Senhän me olemme jo päättäneet, että meillä on vain yksi puolue eli Petäjävesi-puolue, Teppo Sirniö totesi.
Tiina Lamminaho
21.10.2025 | Tilaajille, Uurainen
Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen yritys- ja työnantajapalveluista Helmiina Humppi ja Lauri Myllyoja vierailivat viime viikolla Uuraisten yrittäjien aamukahveilla kertomassa, kuinka toiminta uudessa organisaatiossa on käynnistynyt ja mitä palveluja erityisesti yrittäjille on tarjolla.
Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue järjestää työvoimapalvelut Äänekoskelle, Hankasalmelle, Kannonkoskelle, Karstulaan, Kinnulaan, Kivijärvelle, Konnevedelle, Kyyjärvelle, Laukaaseen, Pihtiputaalle, Saarijärvelle, Uuraisille ja Viitasaarelle. Palvelujen järjestäjänä ja vastuukuntana toimii Äänekosken kaupunki.
– Uudistuksen päätavoite on ollut tuoda palvelut lähemmäksi asiakkaita, Lauri Myllyoja kertoi.
Pääasiallinen asiointikanava on työmarkkinatori.fi, mutta jo alkuvaiheessa Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue panosti vahvasti myös kasvokkaiseen asiakaspalveluun. Tämä käy ilmi KEHA-keskuksen tutkija Miika Hakalan laatimasta osavuosikatsauksesta. Huhtikuussa lähes 70 prosenttia asiakastapaamisista hoidettiin kasvotusten, kun valtakunnallinen keskiarvo jäi hieman yli 40 prosenttiin.
Myös lausuntojen käsittelyssä alue on onnistunut. Alkuvuodesta 2025 lausunnot valmistuivat selvästi valtakunnallista tavoiteaikaa nopeammin. Esimerkiksi tammikuussa lausunnon tekemiseen kului keskimäärin 14 päivää, kun vuotta aiemmin vastaava käsittely kesti keskimäärin 30 päivää, asiantuntijakohtaisesta asiakasmäärän kasvusta huolimatta.
Asiakastyytyväisyys on maan keskiarvon yläpuolella. Kiitosta on tullut erityisesti palvelun sujuvuudesta ja asiakaspalvelun ystävällisyydestä. Kehittämistoiveita on esitetty muun muassa sähköisten palveluiden ja ohjeistusten selkeyttämisestä. Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue sijoittui vuoden 2025 tammi–huhtikuun kokonaistyytyväisyydessä sijalle 14. Suomessa on yhteensä 45 työllisyysaluetta.
Vaikka työllisyystilanne on haastava koko maassa, Pohjoisen Keski-Suomen alueella pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste on pysynyt valtakunnan keskiarvoa korkeammalla ja kokonaisaktivointiaste maan keskiarvon tasolla.
Myös yrittäjyyteen tarttuminen on lisääntynyt. Starttirahahakemuksia ja myönteisiä päätöksiä on tehty selvästi enemmän kuin vuoden 2024 vastaavana ajankohtana.
Vaikka yrittäjällä olisi halu ja tarve palkata työvoimaa, hän usein välttelee avoimen työnhakuilmoituksen julkaisemista työmarkkinatorilla. Syynä on esimerkiksi työttömien työnhakijoiden työnhakuvelvoite, jolloin hakemuksista suuri osa voi olla ”pakon edessä tehtyjä”, eikä hakijalla ole todellista halua saada kyseistä työpaikkaa.
Avoimen haun vaihtoehtona on esittelypaikka, joka ei ole julkisesti avoin työpaikka, vaan ainoastaan työvoimaviranomaisille näkyvä työtehtävä. Työvoimaviranomainen voi etsiä sopivia ehdokkaita työttömien työnhakijoiden joukosta esittelypaikkaan. Työnantaja saa perustiedot hakijoista ja voi sen jälkeen kontaktoida ja haastatella sopivat ehdokkaat.
– Myös työkokeilu voi olla hyvä ratkaisu yrittäjien työvoimapulaan, Helmiina Humppi lisää.
Työkokeilulla voi selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja käytännön työtehtävissä. Se voi myös tukea työelämään paluuta pitkänkin tauon jälkeen. Työkokeilu ei ole työsuhde, eikä siitä aiheudu kustannuksia työnantajalle. Työkokeilija saa kokeilun aikana samaa työttömyysturvaa kuin työttömänä.
Jos työkokeiluun osallistumisesta aiheutuu kustannuksia, osallistumispäiviltä voi saada kulukorvausta työttömyysetuuden maksajalta eli työttömyyskassalta tai Kelalta. Myös työvoimaviranomainen voi maksaa harkinnanvaraista kulukorvausta.
Rekrytointia voi helpottaa myös palkkatuki, joka on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki. Työvoimaviranomainen voi myöntää sen työnantajalle palkkakustannuksiin. Palkkatuetun työn tarkoituksena on edistää työttömän työnhakijan työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja parantaa hänen ammatillista osaamistaan. Tuki edistää myös alentuneesti työkykyisen sekä 60 vuotta täyttäneen pitkään työttömänä olleen mahdollisuuksia saada työtä ja osallistua työelämään. Tuki myönnetään ja maksetaan työnantajalle, mutta sen myöntäminen lähtee aina työttömän työnhakijan palvelutarpeesta.
Hanna Lahtinen
21.10.2025 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan vanha kunnanvirasto on siirtynyt muistojen joukkoon. Rakennuksen purku on loppusuoralla.
Toivakan kunta on laatinut vuoteen 2035 ulottuvan kiinteistöohjelman, jonka tavoitteena on tehostaa tilankäyttöä, vähentää korjausvelkaa ja varautua tulevaisuuden tarpeisiin.
Yksi merkittävimmistä toimenpiteistä on vuonna 1960 rakennetun vanhan kunnanviraston purkaminen. Rakennus on ollut pääosin tyhjillään uuden virastotalon valmistuttua vuonna 2016. Sen tekninen kunto on heikko, ja korjausvelka on arvioitu 2,6 miljoonaan euroon. Purkaminen mahdollistaa paloaseman päätyseinän viimeistelyn ja uusien teknisten liittymien rakentamisen, sillä nykyiset vesi-, lämpö- ja sähköliitännät kulkevat vanhan virastotalon kautta. Purku toteutettiin kiinteistöohjelmassa suunnitellusti vuoden 2025 aikana, ja sen kustannuksiksi oli vuoden 2025 talousarviossa budjetoitu 200 000 euroa. Kiinteistöohjelmassa säästövaikutusten vuoteen 2035 mennessä arvioidaan olevan noin 149 000 euroa.
Ohjelmassa arvioidaan kunnan omistamien rakennusten kuntoa, käyttöastetta ja taloudellisia vaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Keskeisenä linjauksena on luopua tarpeettomista kiinteistöistä joko myymällä tai purkamalla, ja keskittää resurssit toiminnallisesti tärkeisiin rakennuksiin.
Vanhan virastotalon lisäksi tarkastelun alla ovat esimerkiksi myös kansalaisopisto (vanha terveystalo) ja vanhaa puukoulu, Puukkis. Molemmat rakennukset ovat huonokuntoisia ja niiden korjaaminen olisi kallista, erityisesti mahdollisten suojeluarvojen vuoksi. Molemmat rakennukset ovat kuitenkin myös kauniita ja niitä kohtaan tunnetaan huomattavasti suurempaa kiintymystä kuin vanhaa kunnanvirastoa.
Kiinteistöohjelmassa korostetaan myös ilmastonmuutokseen varautumista ja energiatehokkuuden parantamista. Uusissa investoinneissa ja korjauksissa pyritään huomioimaan rakennusten kestävyys sään ääri-ilmiöitä vastaan sekä mahdollisuudet uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Esimerkiksi aurinkopaneelien ja lämpöpumppujen asentamista selvitetään useisiin kiinteistöihin.
Toivakan kunta aikoo jatkossa keskittää palveluja ja tiloja tehokkaammin. Koulukeskuksen tilajoustoja ja pedagogisesti kestäviä ratkaisuja kehitetään. Tilojen uudelleenkäyttöä suunnitellaan myös järjestöjen, kansalaisopiston ja nuorisotoiminnan tarpeisiin.
Kiinteistöohjelma tukee Toivakan kuntastrategiaa, jonka tavoitteena on houkutella uusia asukkaita, erityisesti lapsiperheitä. Strateginen kiinteistöjohtaminen nähdään keinona vahvistaa kunnan elinvoimaa, parantaa palvelujen laatua ja hallita kustannuksia pitkäjänteisesti.
teksti Hanna Lahtinen
kuva Veikko Ripatti
21.10.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Niittyahon tilan yrittäjät Elina ja Kalle Tammivuori istuvat Tähtiniemen Juhlakartanon tyhjässä salissa; ilmassa on sekä jännitystä että suurta innostusta. Vaikka kartanossa ei ole vielä kuin kolme Torista haalittua antiikkista ruokapöytää tuoleineen sekä keskeneräinen remontti entisissä asuintiloissa, pariskunta suunnittelee täyttä häkää loppuvuoden toimintaa.
-Onneksi on se kuuluisa viime tippa. Niittyahon tilan kesäteatteri oli valmis puoli tuntia ennen ensi-illan alkua, Tammivuoret muistelevat nauraen.
Kotitilalla ja yrityksessä Niittyahossa toiminta keskittyy kesäaikaan tilojen luoteen vuoksi; navetan vintin eristämättömässä tilassa ei lokakuussa enää juhlia vietetä.
– Meillä oli aikoinaan jo suunnitelmat pitkällä uudisrakennuksesta Niittyahoon. Kaikki oli valmiina, jopa laina pankista, mutta sitten tuli korona, eikä suunnitelmissa ollutta ”kievaria” koskaan rakennettu. Ja näin jälkikäteen sanottuna, parempi niin!
Monialayrittäjillä on lisäksi tilalla viljanviljelyä, joka on edelleen virallisesti tilan päätuotantosuunta. Konepalvelu Tammivuori on toiminut parikymmentä vuotta, mutta rakennusalalla on ollut hiljaista viime aikoina.
Yrittäjät ovat etsiskelleet juhla- ja pitopaikkaa siis jo jonkin aikaa. Tammivuoret tuntuvat puheidensa perusteella olevan jonkinasteisia Korpilahti-faneja. Elina mainitsee useampaan kertaan, miten Korpilahdella viehättää tietynlainen maalaismaisuus, joka on säilynyt. Elina ihastelee myös vanhoja taloja, jotka ovat kylänraitilla säilyneet ja Kalle kehuu puolestaan esimerkiksi satamaa ja päiväkotia, jotka on suunniteltu ympäristöönsä sopiviksi.
Elina muistelee, että joku vinkkasi loppukesästä Tähtiniemestä ja olivathan yrittäjät siellä aiemmin asiakkaina vierailleetkin. Vuokrasopimus tehtiin ja sitten seurasi jännittävä osuus eli asian julkistaminen pariskunnan ollessa pienellä lomalla Rukalla.
-Tein päivityksen ja jännitti ihan hirveästi, miten Korpilahdella suhtaudutaan.
Elinan oli aikomus mennä saunaan, mutta hän jäikin seuraamaan, miten somepäivitys alkoi saada tykkäyksiä ja kommentteja. Vastaanotto olikin todella lämmin. Korpilahdella on monissa puheissa surtu tyhjänä olevaa Tähtiniemeä.
Tähtiniemi on ollut tyhjänä muutaman vuoden ja asuntona olleella puolella on tapahtunut vesivahinko. Vaurioita remontoidaan nyt ja tilojen käyttötarkoitusta muutetaan samalla. Asuintila muuntuu apukeittiöksi ja sinne tulee muun muassa astianpesukone ja kylmä- ja kuivasäilytystilaa.
Tähtiniemen Juhlakartanon uusilla yrittäjillä on mielessä yhtä ja toista tapahtumaa itsenäisyyspäivän illallisista joululounaisiin ja hyvinvointiapahtumiin sekä yritysten kokouspäiviin ja perhejuhliin. Tammivuoret sanovat, että asiakkaiden on mahdollista tehdä varauksia omia juhliaan varten jo.
-Katsotaan pysyvätkö viranomaiset vauhdissa mukana, toiminnan starttaaminen vaatii taas kasan lupia ja juhlasesonki painaa jo päälle. Meillä on itsellä vielä se ”viime tippa” käyttämättä, mutta katsotaan, milloin sitä korttia päästään käyttämään, Tammivuoret nauravat. Isänpäivälounaille tuli heti julkaisemisen jälkeen parikymmentä varausta ja kalenteri alkoi täyttyä muutenkin rivakasti. Nämä kaikki varmistuvat, kun saamme lupa-asioita eteen päin. Kannattaa seurata kanaviamme.
Maarit Nurminen
