17.03.2026 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen, Uutinen
Keski-Suomen hyvinvointialue kilpailutti neljän alueen ikääntyneiden päiväaikaisen kotihoidon palvelutuotannon. Määräaikaan eli 24.2. mennessä tarjouksen teki kahdeksan palveluntuottajaa. Palveluntuottajaksi on valittu Viitasaarelle Kotipalvelu Mehiläinen Oy, Pihtiputaalle KoskiHoiva Oy, Laukaaseen Kotipalvelu Mehiläinen Oy ja Uurainen–Tikkakoski-alueelle Mattilan Hoivapalvelut Oy.
– Tosi huippua, että paikallinen toimija pärjäsi noinkin isossa kilpailutuksessa. Pientä toiveikkuutta oli ilmassa, mutta kyllä päätös oli silti iloinen yllätys, toimitusjohtaja Samuli Mattila sanoo.
Keski-Suomen hyvinvointialue on jo tuottanut monituottajamallilla kolmen alueen kotihoidon keväästä 2025 alkaen. Kumppanuusmallin laajentaminen sisältyy hyvinvointialueen tämän vuoden talousarvioon, josta aluevaltuusto päätti joulukuussa.
Kyse on säästöjen hakemisesta, mutta tässä tapauksessa palvelujen taso ei ole heikkenemässä, vaan mahdollisesti päinvastoin, sillä varsinkin pienelle paikalliselle toimijalle on yrityskuvankin vuoksi tärkeää tuottaa hyvää ja ihmisläheistä palvelua.
– Tunnen vahvaa vastuuntuntoa. Nyt ei voi mennä suuren organisaation taakse piiloon, vaan tässä tapauksessa tuotteella on kasvot, Samuli Mattila naurahtaa.
– Yrityksen tavoitteena on rakentaa paikallisesti merkittävä kokonaisvaltaisen hoivan yksikkö, jossa palveluketjut toimivat myös yrityksen sisällä. Tämä sopimus tuo yrittämiseen ainakin kahdeksi vuodeksi vakautta ja lisää voimavaroja kehittää laatua, hän jatkaa.
Valittujen palveluntuottajien on tarkoitus aloittaa 1.6.2026 alkaen päiväaikainen, eli kello 6–22 välille ajoittuva kotihoito. Kotihoito näillä neljällä alueella tuotetaan jatkossa monituottajamallilla hyvinvointialueen ja palveluntuottajien yhteistyönä. Hyvinvointialue tekee sopimukset palveluntuottajien kanssa, kun hankintapäätös on saanut lainvoiman. Sopimukset ovat kahden vuoden määräaikaisia ja jatkuvat määräaikaisen sopimuskauden jälkeen toistaiseksi voimassa olevina molemminpuolisella irtisanomismahdollisuudella.
Asiakkaiden kotihoidon palvelut jatkuvat kuten ennenkin, ja pääsääntöisesti tutut hoitajat jatkavat alueilla.
– Alkuvaiheen tavoitteena on toteuttaa vaihdos niin, että asiakkaat eivät asiaa edes huomaa, ja jatkossa kehittää hyvästä yhä parempaa. Tulevina vuosina palveluntarve vain kasvaa myös Tikkakoski–Uurainen-alueella, ja siksi palvelua yritetään kehittää siihen suuntaan, että työntekijä olisi mahdollisimman paljon asiakkaan luona ja muuhun, esimerkiksi hallinnolliseen työhön käytettävää aikaa olisi mahdollisimman vähän, Samuli Mattila sanoo.
Kilpailutuksen kohteena olleiden kotihoidon neljän alueen henkilöstö siirtyy valituille palveluntuottajille liikkeenluovutuksella.
Monituottajamallissa yksityinen palveluntuottaja tuottaa päiväaikaisen kotihoidon, ja hyvinvointialue vastaa edelleen muista kotihoidon palveluista, kuten etähoivasta, turva-auttajapalvelusta sekä yöhoidosta. Lisäksi hyvinvointialue vastaa edelleen asiakasohjauksesta, palvelutarpeen arvioinnista, palvelupäätöksistä ja asiakaslaskutuksesta.
– Yhteistyö on hyvin aktiivista, mikä tarkoittaa yhteistyötä lääkäripalveluissa, fysioterapiassa ja yöaikaisen kotihoidon palvelutarpeissa. Me tehdään rai-arviointi puolivuosittain tai voinnin muuttuessa ja Hyvaks tekee palveluista päätökset rai-arvioinnin pohjalta, Samuli Mattila sanoo.
– Asiakkaat ovat yhteisiä ja heidän palvelunsa toteutetaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti hyvässä yhteistyössä. Kumppanuus on yhdessä tekemistä, kehittämistä, ratkaisujen etsimistä ja oppimista, palvelupäällikkö Kaisa Oikari hyvinvointialueelta lisää.
– Monituottajamalli on toimintansa aikana osoittautunut toimivaksi ja kustannustehokkaaksi tavaksi tuottaa kotihoitoa, ja olemme saaneet siitä paljon kiitoksia myös palveluntuottajilta, erityisesti yhteisen tekemisen osalta. Myös asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, palvelujohtaja Maarit Raappana selvittää.
Mattilan Hoivapalvelut laajenee tämän vuoden aikana merkittävästi, sillä Uurainen–Tikkakoski-alueen kotihoivan lisäksi sen vastuulle siirtyy ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö Sumiaiskoti. Tämä tarkoittaa noin 20 henkilötyövuoden lisäystä ja liikevaihtoon reilun miljoonan euron kasvua. Kesäkuussa Mattilan Hoivapalvelujen palkkalistoilla on noin 85 työntekijää.
Hanna Lahtinen
17.03.2026 | Tilaajille, Toivakka
Suvi Kallio on parturoinut toivakkalaisten hiuksia nyt noin viisi kuukautta. Hänen yrityksensä ParturiSuvi toimii samoissa tiloissa parturi-kampaaja Janette Ruokosen kanssa.
Suvin tiedustelu vapaasta parturin paikasta osui täydelliseen aikaan. Samassa tilassa pitkään työskennellyt Paula Hytönen oli jäänyt kokonaan eläkkeelle ja toinen tuoli oli vapautunut.
Ennen Toivakkaan siirtymistä Suvi ehti työskennellä neljä vuotta Jyväskylässä. Alun perin hän on kotoisin Kemistä, ja Keski-Suomeen hänet toi mies Joutsasta. Koti on ollut jo muutaman vuoden ajan Toivakassa.
– Toivakka on mukavasti Joutsan ja Jyväskylän välissä, ja olemme kyllä viihtyneet. Tulee vähän oma kotikylä mieleen. Yritystoimintakin on alkanut hyvin; tuntuu, että Toivakassa on tarvetta miesten hiuksiin ja parran muotoiluun keskittyneelle parturille. Jonkin verran minulla käy myös vanhoja asiakkaita Jyväskylästä, Suvi kertoo.
Toivakassa on nyt mahdollista saada myös amerikkalainen parranajo, mikä on silkkaa hemmottelua.
– Siinä ajetaan parta perinteisesti veitsellä, käytetään lämpimiä pyyhkeitä ja laadukkaita hoitotuotteita, Suvi luettelee.
Suvilla on sekä kampaajan että parturin koulutus, mutta parturiksi hän erikoistui muutettuaan Jyväskylään, kun huomasi sillä puolella olevan paremmin töitä.
– Parturipuoli on aina ollut enemmän omalla mukavuusalueella, joten päätös oli helppo. Leikkaan myös naisten hiuksia, mutta parturileikkaajan kädenjälkeni on skarppi ja kulmikas. Jos haluaa pehmeyttä, kannattaa varata aika esimerkiksi Janetelle.
Parran hoitaminen hiustenleikkauksen yhteydessä tai erikseen on kasvava trendi varsinkin nuorempien miesten keskuudessa.
– Myös parrat ovat lisääntyneet. 2000-luvun alussa haluttiin olla siloposkisia, ja parta miellettiin jopa epäsiistiksi. Muoti kuitenkin muuttui, ja samalla partoja on alettu myös hoitaa. Nyt suosiossa on täysparta, joka on kulmikas ja siististi häivytetty.
ParturiSuvin hyllyssä olevat tuotteet henkivät miehisyyttä; hollantilaisen Reuzelin shampoot näyttävät lähes juotavilta.
– Erityisen tyytyväinen olen suomalaiseen Partawa-sarjaan. Sitä en ainakaan ole vaihtamassa.
Häät tai muut suuret juhlat ovat hetkiä, jolloin omaan ulkonäköön panostetaan tavallista enemmän. Kampaaja on useimpien morsiamien apuna suureen päivään valmistautuessa, mutta sulhasilla ei aivan yhtä usein.
– Mielelläni laitan sulhasten hiukset ja parrat kuntoon. Se on itsellenikin sellainen hifistelypäivä, jolloin käytetään veistä ja varmistetaan, ettei yksikään karva sojota.
Vaikka kalenteri on Toivakassa alkanut täyttyä, mahtuisi siihen vielä asiakkaita lisääkin.
– Tervetuloa tutustumaan, Suvi Kallio toivottaa.
Hanna Lahtinen
17.03.2026 | Tilaajille, Toivakka
Eläkeliiton kerholaiset kokoontuivat 12. maaliskuuta kuulemaan ajankohtaista tietoa kunnan ikääntyneille suunnatuista palveluista sekä hyvinvointialueen uusista linjauksista. Tilaisuudessa esiteltiin myös Toivakan tulevia tapahtumia ja vanhus- ja vammaisneuvoston roolia.
Hyvinvointisuunnittelija Satu Korhosen esityksestä kävi selväksi, että ikääntyneet ovat tärkeä ihmisryhmä kunnalle.
– Toivakan kunnan ikääntyneiden palvelujen suunnitelmassa korostuu tällä hetkellä erityisesti asumisen kehittäminen. Uusi alueellinen työryhmä on käynnistänyt selvitystyön, jossa tarkastellaan nykytilaa, arvioidaan tulevia tarpeita ja laaditaan konkreettisia ehdotuksia asumisratkaisuista. Tavoitteena on ennakoida ikääntyvän väestön tarpeita ja varmistaa turvallinen ja toimiva arki eri elämäntilanteissa, Korhonen kertoi. Suunnitelma kattaa vuodet 2025-2029, hän kertoi.
Nykyäänkin Toivakan kunta tarjoaa runsaasti ikääntyneille suunnattuja palveluja ja aktiviteetteja. Eläkeläisillä on käytössään maksuttomia ja ohjattuja kuntosalivuoroja. Eläkeliiton jäsenille on lisäksi keskiviikkoisin oma ilmainen vuoro. Kunta tarjoaa myös liikuntaneuvontaa sekä hoivakoti Esperin kanssa toteutettua kuntosaliohjausta.
Yhteistyö evankelis-luterilaisen seurakunnan kanssa jatkuu senioripäivien merkeissä, ja kunta tukee osallistumista tarjoamalla kuljetuksia tapahtumiin, kuten Nisulan Soppaa ja seurustelua -tilaisuuteen. Palveluvalikoimaan kuuluvat myös asiointikyydit ja kirjaston kotipalvelu.
Vuonna 2026 jaetaan liukuesteitä kaatumisten ehkäisemiseksi, ja kunta järjestää vuoden mittaan monenlaisia tapahtumia eri ikäryhmille. Lisäksi uutena Korhonen muistuti, että järjestöavustus on haettavissa.
Hyvinvointialueen puolella on käynnistymässä TE26-määrärahahanke Kohtaamisten Keski-Suomi (viereisellä sivulla artikkeli aiheesta), jossa projektityöntekijänä toimii Merja Pihlajasaari. Hankkeessa rakennetaan etsivän vanhustyön verkostoa sekä seniorikeskustoimintamallia.
Kotihoidon palvelut puolestaan siirtyivät maaliskuun aikana terveysasemalle. Seniorineuvonta jatkaa toimintaansa keskitettynä palvelunumeroina, josta ikäihmiset ja heidän läheisensä saavat ohjausta ja voivat tehdä myös huoli-ilmoituksen.
Toivakan vanhus- ja vammaisneuvosto toimii ikääntyneiden kuulemis- ja vaikuttamiskanavana. Se osallistuu kunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan. Neuvosto voi ottaa kantaa mm. terveyteen, asumiseen, osallisuuteen ja liikkumiseen liittyviin kysymyksiin. Hyvinvointisuunnittelija Satu Korhonen koordinoi neuvoston toimintaa, puheenjohtajana toimii Markus Tattari, hän on myös jäsen alueellisissa neuvostoissa. Muita jäseniä, eli ”hihasta nykäistäviä” ovat Elina Sarlund, Minna Huovilainen , Tauno Rantalainen ja Anneli Nieminen, sekä varajäsenet Mikko Paljakka ja Sirpa Vihavainen.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja aluevaltuutettu Sinikka Jäntti puhui, mutta myös kuunteli tarkalla korvalla.
– Se nousi esiin yksikönjohtaja Päivi Pitkon puheenvuoron aikana, että vaikka meillä Toivakassa on oma yksityinen Esperi Hoivakoti Soivakka, silti meidän mummuja ja pappoja ohjataan hoivakoteihin aivan muihin kuntiin. Omaisilta vaaditaan kärsivällisyyttä ja aktiivisuutta, jotta läheinen saa maksusitoumuksen ja pääsee oman kotikuntansa hoivakotiin, Sinikka Jäntti kertoo.
– On tosi surullista, jos esimerkiksi puoliso sijoitetaan jonnekin Keuruulle, eikä Toivakassa asuvalla ole ajokorttia. Sellaistakin on tapahtunut, että avioparit ovat joutuneet erilleen.
Syynä ei ole Hoivakoti Soivakan hoivapaikkojen vähyys tai avioparipaikkojen puute, vaan hallinnon jähmeys ja osittain erilainen suhtautuminen yksityisiin palveluntarjoajiin.
Sinikka Jäntti aikoo nostaa asian esiin hyvinvointialueen valtuustossa.
Esille nousi myös hyvin positiivinen asia Toivakassa.
– Melkein tuntuu, että tämä on liian hyvää ollakseen totta: meillä Toivakassa on oma lääkäri, joka kaiken lisäksi on asiantunteva, sitoutunut ja mahdottoman mukava, Jäntti kertoo. Iloa lisää se, että koska ammatinharjoittajamallin lääkärikokeilu on osoittautunut hyvinvointialueelle myös taloudellisesti kannattavaksi, kokeilua jatketaan ja se muutetaan jossain vaiheessa vakituiseksi käytännöksi. Uusia ammatinharjoittajia haetaan kevään aikana Laukaaseen ja Karstulaan nykyisten Toivakan ja Kyllön yhden ammatinharjoittajan lisäksi.
Toivakalla on ennestään tiiviit yhteydet Joutsan puolella sijaitsevaan Rutalahteen, ja nyt myös Rutalahden suunnasta on esitetty toiveita päästä lääkäriin Toivakkaan. Vaikka Timo Wihersaaren vastuulla on jo 2 200 potilasta, mikä on korkeahko luku omalääkärille, saattaisi mukaan mahtua vielä Rutalahden noin neljäsataa asukasta.
– Tätä asiaa kannattaa ehdottomasti selvitellä, Jäntti sanoo.
Yleinen maailmantilanne ja monilta osin tiukentunut talous on saanut monen ikäihmisen mielen matalalle. Hyvinvointialueestakin kuullaan yleensä niitä huonoja uutisia.
– Tosi surullinen olen lakkautettujen osastojen puolesta. Kovasti yritettiin joulukuussa niiden puolesta äänestää, mutta hävittiin. Jokainen ansaitsee arvokkaan vanhuuden tutussa ympäristössä, ja tämä nykylinja ei kyllä sitä puolusta. Olen kuitenkin varovaisen toiveikas, että uusi hyvinvointialueen johtajamme Piia Vuorela, jolla on lääkäritausta, on otteissaan enemmän ihmisen puolella. Meillä toivakkalaisilla ei ole suurta hätää. Meillä on hyvä lääkäri ja hyvä kunnanjohtaja, ja lapsiakin on niin paljon, että päiväkodit pullistelevat. Tulevaisuus näyttää olosuhteisiin nähden hyvältä, Sinikka Jäntti päättää.
Huhtikuussa Toivakassa tapahtuu monenlaista seniorikuntalaista kiinnostavaa toimintaa. Tiistai-iltana 21.4. Omalääkäri Timo Wihersaari pitää kirjastolla terveysillan. Myös Ikääntyvien yliopiston maksuttomat Ikis-luennot jatkuvat kirjastolla. Keskiviikkona 8.4. aiheena on Tekoäly ja vastuullisuus ja 29.4. Immuunijärjestelmä: Kehon oma turvapalvelu 24/7.
Hanna Lahtinen
15.03.2026 | Petäjävesi, Tilaajille
Seppo Pänkäläinen
Petäjävedeltä löytyy Jouko Jokinen, jota voi kutsua sääprofeetaksi hyvällä syyllä. Hänellä kun on taitoja, joita oli myös isälläni: luontoa tarkkailemalla hän pystyy ennakoimaan säätilan vaihtelut. Tämä perustuu ajatukseen, että luonto ei ole koskaan väärässä ja tietyt asiat luonnossa toistuvat.
Jokisella on ihaltava kokoelma säähavaintoja 1980-luvun alkupuolelta. Ne on siististi kirjattu useampaan muistivihkoon.
Otetaan esimerkki: Kun tämä haastattelu tehtiin 11. maaliskuuta, niin Jokisen muistiinpanot kertovat, että vuonna 2005 samana päivänä pakkasta oli miinus 30. Päivän aikana lämpötila nousi rajusti, aina miinus neljään. Vuonna 1999 samana päivänä pakkasta oli miinus 18.
-Kyllähän nyt koettu talvi oli kylmä tammikuun ja helmikuun osalta mutta eivät ne pakkaslukemat olleet sitä luokkaa mitä aiemmin. Vähäluminenkin tämä talvi oli, Jokinen kertoo.
Viimeiset 10 vuotta Jokinen on ollut hyvin aktiivinen säämerkintöjensä suhteen. Havainnointi alkaa heti aamusta, kun mies herää kuuden pintaan.-Merkitsen ylös lämpötilat, sademäärät ja pilvisyyden. Säätä ja luontoa voi tarkkailla myös eläimistä ja saaliskaloista. Kun järvessä näkyy kesällä juovia, se tietää huonoa kesää.
Jokinen on hyvin perillä myös vanhan kansan säätä koskevista viisauksista. Kun elettiin agraarissa yhteisössä, ihmisille oli tärkeää ennakoida säätä koskien muun muassa viljelyksiä: kun auringon ympärillä on kesällä kehä, luvassa on hellettä, itätuuli taas tuo sateita.
-Kevät etenee nyt vauhdilla, mutta jos talitinttejä on uskominen, niin vielä ei ole valmista. Kun tintti yleensä viheltelee titityy, niin tällä hetkellä se ”viilaa” eli laulaa tiityy, tiityy, Jokinen kertoo.
Jokisen pappa osasi tulkita luontoa ja Jokisen isä teki hänkin säähavainnoista muistiinpanoja. Jatkajaa ei Jokisen perinnölle kuitenkaan perhepiiristä löydy, kun poika ja tytär eivät ole osoittaneet asiaan harrastuneisuutta.
Kun tätä haastattelua tehtäessä viikonlopulle oli luvassa myrskyä, kyseessä oli karmutuulet tai kaarna- tai oksatuulet, kuten Jokinen niitä kutsuu. Tuulen nimi tulee siitä, että tuuli roskaa luontoa, kun hangille jää oksia ja kaarnaa. Oleellista tässä ilmiössä on, että se ennustaa jäiden lähdön. Seitsemän-yhdeksän viikkoa karmutuulista ja vedet ovat vapaat.
Ja sitten niitä pitkän aikavälin ennusteita.
-Vaikka vuodet eivät olekaan samanlaisia, niin voi sanoa, että syksyt ovat pidentyneet ja ovat entistä kosteampia. Talven tulo on siirtynyt myöhäisemmäksi, kun se ennen saattoi alkaa jo loka-marraskuussa.
Ja lopuksi kaikille hyviä uutisia.
-Tulee aikainen kevät. Jo toukokuussa on helteitä, Jouko Jokinen sanoo ja häntä on helppo uskoa.
15.03.2026 | Korpilahti, Tilaajille
Tiina Lamminaho
Hyvinvointialueen palveluverkkopäätöksen mukaisesti Korpilahden sosiaali- ja terveysaseman toiminta loppuu toukokuun lopussa. Siihen asti lääkärille ja hoitajan vastaanotolle pääsee Korpilahdella normaalisti, kesäkuun alusta lähtien potilaat ohjataan Muuramen sosiaali- ja terveysasemalle tai Jämsän sosiaali- ja terveyskeskukseen. Halutessaan korpilahtelaiset voivat valita omaksi asiointipaikakseen myös jonkun muun sosiaali- ja terveysaseman Keski-Suomen hyvinvointialueelta.
– Potilaiden ei tarvitse tehdä itse mitään, heidät ohjataan oikeaan paikkaan, palvelupäällikkö Minna Leppäkynnäs Keski-Suomen hyvinvointialueelta toteaa.
– Ajatuksena on, että suurin osa korpilahtelaista ohjataan käyttämään Muuramen sosiaali- ja terveysasemaa, eteläisellä reunalla Korpilahtea asuvat on tarkoitus ohjata käyttämään Jämsän sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluita, Leppäkynnäs selvittää ja sanoo, että halutessaan korpilahtelaiset voivat valita itselleen sopivan asioimispaikan.
– Mikäli valitsee jonkun muun sosiaali- ja terveysaseman, valinta sitoo vuoden ajan, Leppäkynnäs sanoo.
Omahoitaja – omalääkärimalli toimii jo tällä hetkellä Muuramen sosiaali- ja terveysasemalla, Jämsässä siihen on tarkoitus siirtyä ensi syksyn aikana. Omahoitajalle ja omalääkärille potilaat on jaettu asuinpaikan mukaan.
– Muurameen olemme perustamassa uusia lääkärin virkoja potilaiden tarvitseman määrän verran, samoin uusia hoitajia palkataan. Määrät eivät ole vielä täsmentyneet, eikä virkoja ole ehditty vielä perustaa, joten heti kesäkuun alussa Muuramessa ei välttämättä ole omaa vakituista lääkäriä korpilahtelaisille, Minna Leppäkynnäs kertoo.
– Tällä hetkellä sekä Muuramessa että Jämsässä on hyvä lääkäritilanne. Muuramessa kaikki olemassa olevat lääkärinvirat on täytetty, Jämsässä ihan kaikissa viroissa ei ole vakinaista viranhaltijaa, mutta sielläkin tilanne on hyvä.
Leppäkynnään mukaan lääkäriin pääsee sekä Muuramessa että Jämsässä noin kahdessa viikossa, mikäli vaiva ei kaipaa kiireellistä hoitoa.
– Toki hoidontarpeen arvioinnissa voidaan katsoa, että ennen lääkäriin menoa tarvitaan esimerkiksi verenpaineen seurantaa tai laboratoriotutkimuksia, joten aina ei välttämättä anneta sitä ensimmäistä vapaata aikaan, vaan katsotaan, että tarvittavat tutkimukset ehditään tehdä ensin, Leppäkynnäs sanoo.
Jämsässä palveluita tarjoaa sosiaali- ja terveyskeskus, Muuramessa sosiaali- ja terveysasema.
– Meillähän on hyvinvointialueella kolme laajaa sosiaali- ja terveyskeskusta, Jämsän lisäksi Äänekoskella ja Novassa. Niihin on keskitetty lääkärin lähetteellä tehtäviä erikoistutkimuksia ja niissä on kiirevastaanotot arki-iltaisin kello 16 – 20 ja viikonloppuisin kello 8 – 20, Minna Leppäkynnäs kertoo.
– Esimerkiksi röntgeniin pääsee sekä Jämsässä että Muuramessa, samoin laboratorioon. Jämsän kiirevastaanotto iltaisin ja viikonloppuisin on tarkoitettu myös muuramelaisille eli vaikka olisi muuten Muuramen sosiaali- ja terveysaseman asiakas, voi käydä kiirevastaanotolla Jämsässä.
Palveluverkon muutosten yhteydessä myös laboratoriopalvelut loppuvat Korpilahdelta, sen sijaan neuvola jatkaa täällä, samoin suun terveydenhuolto. Leppäkynnään mukaan hyvinvointialueen ajatuksena olisi, että neuvola muuttaisi samaan kerrokseen hammashoitolan kanssa, mutta tilakysymyksistä neuvottelut kaupungin kanssa ovat vielä kesken. Jämsään ollaan suunnittelemassa uutta sosiaali- ja terveyskeskusta, uuden rakennuksen odotetaan valmistuvan vuonna 2029.
Lisää tietoa palveluverkon muutoksiin liittyen hyvinvointialue lupaa sitä mukaa kun asiat varmistuvat.
– Korpilahdella pidämme asukasillan 28. huhtikuuta, Minna Leppäkynnäs kertoo.
10.03.2026 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan vanhustentukiyhdistys on myynyt omistamansa Kotisillan kiinteistöt HAPA Oy:lle. Omistajanvaihdos astui voimaan 1.3.2026. Kiinteistöt myytiin avoimilla markkinoilla, ja niistä saatiin yhteensä neljä tarjousta. Pitkään palvelleet rakennukset myytiin purkukuntoisina, sillä korjausvelkaa oli kertynyt merkittävästi.
Vaikka yhdistys luopui kiinteistöistä, sen toiminta ei lopu. Päätökset varojen käytöstä tehdään myöhemmin, tavoitteena on tukea Toivakan ikäihmisten hyvinvointia entistä paremmin.
Toivakan vanhustentukiyhdistys on yli puolivuosisataisen historiansa aikana ehtinyt tekemään paljon hyvää. Toivakkaan perustettiin Vanhustentukiyhdistys vuonna 1972 vanhusten rivitalon rakentamista varten. Samalla perustettiin ohjelmatoimikunta, jonka tehtäväksi määriteltiin virkistystoiminnan järjestäminen paikkakunnan ikäihmisille.
Vanhustentukiyhdistyksen vanhustentalon harjakaisia vietettiin 11.4.1975 ja rakennus valmistui sittemmin syksymmällä. Nimikilpailun jälkeen valituksi tuli Alvar Tahvosen esittämä Kotisilta. Vanhustentukiyhdistys ry rakensi myöhemmin toisen yksikön nimeltään Kotisilta II. Tämä rakennus rakennettiin silloisen vanhainkodin siipirakennukseksi ja sittemmin vuonna 2009 kunta osti sen ja hoiti sitä siitä eteenpäin.
Nykyään Toivakan Vanhustentukiyhdistyksen puheenjohtaja toimii Isto Liimatainen. Merkittävän ja pitkäaikaisen panoksensa ovat antaneet esimerkiksi Kalevi ja Maire Jääskeläinen, Tuula Särkkä, Pentti Saukko, Irja ja Jaana Lamberg, sekä monet muut.
Uusi omistaja, HAPA Oy:n yrittäjä Hannu Paananen, kertoo yhdessä vaimonsa Annen kanssa tulevista suunnitelmista ja Kotisillan toiminnan jatkosta. Paanasilla on pitkä ja monipuolinen kokemus kiinteistöalalta. Hannu työskentelee yrittäjänä Toivakassa rakennus- ja remontointialalla sekä isännöi useita taloyhtiöitä. Anne puolestaan työskentelee yrityksessä, jolla on noin tuhat vuokra-asuntoa Jyvässeudulla.
Paanasten mukaan ostopäätös syntyi hyvästä ajoituksesta ja halusta tarttua uuteen haasteeseen. Kotisilta vaikutti kiinnostavalta kohteelta, jossa on potentiaalia kehitettäväksi ja ylläpidettäväksi pitkällä aikavälillä.
– Toiminta Kotisillassa jatkuu entiseen tapaan, mutta tavoitteena on parantaa asumisviihtyvyyttä ja kehittää alueen palveluja. Tällä hetkellä vapaana olevia asuntoja remontoidaan, ja pihapiirin parannustoimiin on jo alustavia suunnitelmia. Osa niistä pyritään toteuttamaan jo tulevana kesänä, Hannu Paananen kertoo.
Kotisillan yhteistilat ovat jatkossakin laajasti käytettävissä. Pesutuvassa on teollisuustason pesukoneet, joita voi vuokrata pientä korvausta vastaan myös muut kuin Kotisillan asukkaat. Kerho- ja kokoustila on vuokrattavissa juhlia, kokouksia, koulutuksia ja muita tilaisuuksia varten, ja se tarjoaa puitteet noin 20 henkilölle. Tilassa on täysvarusteltu keittiö. Kokoustilan vieressä sijaitseva sauna on asukkaiden käytössä, mutta myös vuokrattavissa ulkopuolisille.
Paanaset lähettävät lämpimät terveiset sekä nykyisille että tuleville asukkaille ja kaikille toivakkalaisille. Heidän päämääränään on huolehtia vuokralaisista ja tarjota turvallinen, viihtyisä asuinympäristö. He haluavat olla helposti lähestyttäviä kotisiltalaisia ja mukana kehittämässä Kotisillasta paikkaa, joka vastaa monenlaisiin asumisen ja yhteisöllisyyden tarpeisiin.
– On tärkeää, että Toivakassa on erilaisia vaihtoehtoja erilaisiin elämäntilanteisiin. Olemme avoimin mielin mukana tarjoamassa puitteita tempauksille ja kylän yhteisille tapahtumille, Paanaset toteavat.
Isto Liimatainen, Hanna Lahtinen
