15.03.2026 | Petäjävesi, Tilaajille
Seppo Pänkäläinen
Petäjävedeltä löytyy Jouko Jokinen, jota voi kutsua sääprofeetaksi hyvällä syyllä. Hänellä kun on taitoja, joita oli myös isälläni: luontoa tarkkailemalla hän pystyy ennakoimaan säätilan vaihtelut. Tämä perustuu ajatukseen, että luonto ei ole koskaan väärässä ja tietyt asiat luonnossa toistuvat.
Jokisella on ihaltava kokoelma säähavaintoja 1980-luvun alkupuolelta. Ne on siististi kirjattu useampaan muistivihkoon.
Otetaan esimerkki: Kun tämä haastattelu tehtiin 11. maaliskuuta, niin Jokisen muistiinpanot kertovat, että vuonna 2005 samana päivänä pakkasta oli miinus 30. Päivän aikana lämpötila nousi rajusti, aina miinus neljään. Vuonna 1999 samana päivänä pakkasta oli miinus 18.
-Kyllähän nyt koettu talvi oli kylmä tammikuun ja helmikuun osalta mutta eivät ne pakkaslukemat olleet sitä luokkaa mitä aiemmin. Vähäluminenkin tämä talvi oli, Jokinen kertoo.
Viimeiset 10 vuotta Jokinen on ollut hyvin aktiivinen säämerkintöjensä suhteen. Havainnointi alkaa heti aamusta, kun mies herää kuuden pintaan.-Merkitsen ylös lämpötilat, sademäärät ja pilvisyyden. Säätä ja luontoa voi tarkkailla myös eläimistä ja saaliskaloista. Kun järvessä näkyy kesällä juovia, se tietää huonoa kesää.
Jokinen on hyvin perillä myös vanhan kansan säätä koskevista viisauksista. Kun elettiin agraarissa yhteisössä, ihmisille oli tärkeää ennakoida säätä koskien muun muassa viljelyksiä: kun auringon ympärillä on kesällä kehä, luvassa on hellettä, itätuuli taas tuo sateita.
-Kevät etenee nyt vauhdilla, mutta jos talitinttejä on uskominen, niin vielä ei ole valmista. Kun tintti yleensä viheltelee titityy, niin tällä hetkellä se ”viilaa” eli laulaa tiityy, tiityy, Jokinen kertoo.
Jokisen pappa osasi tulkita luontoa ja Jokisen isä teki hänkin säähavainnoista muistiinpanoja. Jatkajaa ei Jokisen perinnölle kuitenkaan perhepiiristä löydy, kun poika ja tytär eivät ole osoittaneet asiaan harrastuneisuutta.
Kun tätä haastattelua tehtäessä viikonlopulle oli luvassa myrskyä, kyseessä oli karmutuulet tai kaarna- tai oksatuulet, kuten Jokinen niitä kutsuu. Tuulen nimi tulee siitä, että tuuli roskaa luontoa, kun hangille jää oksia ja kaarnaa. Oleellista tässä ilmiössä on, että se ennustaa jäiden lähdön. Seitsemän-yhdeksän viikkoa karmutuulista ja vedet ovat vapaat.
Ja sitten niitä pitkän aikavälin ennusteita.
-Vaikka vuodet eivät olekaan samanlaisia, niin voi sanoa, että syksyt ovat pidentyneet ja ovat entistä kosteampia. Talven tulo on siirtynyt myöhäisemmäksi, kun se ennen saattoi alkaa jo loka-marraskuussa.
Ja lopuksi kaikille hyviä uutisia.
-Tulee aikainen kevät. Jo toukokuussa on helteitä, Jouko Jokinen sanoo ja häntä on helppo uskoa.
15.03.2026 | Korpilahti, Tilaajille
Tiina Lamminaho
Hyvinvointialueen palveluverkkopäätöksen mukaisesti Korpilahden sosiaali- ja terveysaseman toiminta loppuu toukokuun lopussa. Siihen asti lääkärille ja hoitajan vastaanotolle pääsee Korpilahdella normaalisti, kesäkuun alusta lähtien potilaat ohjataan Muuramen sosiaali- ja terveysasemalle tai Jämsän sosiaali- ja terveyskeskukseen. Halutessaan korpilahtelaiset voivat valita omaksi asiointipaikakseen myös jonkun muun sosiaali- ja terveysaseman Keski-Suomen hyvinvointialueelta.
– Potilaiden ei tarvitse tehdä itse mitään, heidät ohjataan oikeaan paikkaan, palvelupäällikkö Minna Leppäkynnäs Keski-Suomen hyvinvointialueelta toteaa.
– Ajatuksena on, että suurin osa korpilahtelaista ohjataan käyttämään Muuramen sosiaali- ja terveysasemaa, eteläisellä reunalla Korpilahtea asuvat on tarkoitus ohjata käyttämään Jämsän sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluita, Leppäkynnäs selvittää ja sanoo, että halutessaan korpilahtelaiset voivat valita itselleen sopivan asioimispaikan.
– Mikäli valitsee jonkun muun sosiaali- ja terveysaseman, valinta sitoo vuoden ajan, Leppäkynnäs sanoo.
Omahoitaja – omalääkärimalli toimii jo tällä hetkellä Muuramen sosiaali- ja terveysasemalla, Jämsässä siihen on tarkoitus siirtyä ensi syksyn aikana. Omahoitajalle ja omalääkärille potilaat on jaettu asuinpaikan mukaan.
– Muurameen olemme perustamassa uusia lääkärin virkoja potilaiden tarvitseman määrän verran, samoin uusia hoitajia palkataan. Määrät eivät ole vielä täsmentyneet, eikä virkoja ole ehditty vielä perustaa, joten heti kesäkuun alussa Muuramessa ei välttämättä ole omaa vakituista lääkäriä korpilahtelaisille, Minna Leppäkynnäs kertoo.
– Tällä hetkellä sekä Muuramessa että Jämsässä on hyvä lääkäritilanne. Muuramessa kaikki olemassa olevat lääkärinvirat on täytetty, Jämsässä ihan kaikissa viroissa ei ole vakinaista viranhaltijaa, mutta sielläkin tilanne on hyvä.
Leppäkynnään mukaan lääkäriin pääsee sekä Muuramessa että Jämsässä noin kahdessa viikossa, mikäli vaiva ei kaipaa kiireellistä hoitoa.
– Toki hoidontarpeen arvioinnissa voidaan katsoa, että ennen lääkäriin menoa tarvitaan esimerkiksi verenpaineen seurantaa tai laboratoriotutkimuksia, joten aina ei välttämättä anneta sitä ensimmäistä vapaata aikaan, vaan katsotaan, että tarvittavat tutkimukset ehditään tehdä ensin, Leppäkynnäs sanoo.
Jämsässä palveluita tarjoaa sosiaali- ja terveyskeskus, Muuramessa sosiaali- ja terveysasema.
– Meillähän on hyvinvointialueella kolme laajaa sosiaali- ja terveyskeskusta, Jämsän lisäksi Äänekoskella ja Novassa. Niihin on keskitetty lääkärin lähetteellä tehtäviä erikoistutkimuksia ja niissä on kiirevastaanotot arki-iltaisin kello 16 – 20 ja viikonloppuisin kello 8 – 20, Minna Leppäkynnäs kertoo.
– Esimerkiksi röntgeniin pääsee sekä Jämsässä että Muuramessa, samoin laboratorioon. Jämsän kiirevastaanotto iltaisin ja viikonloppuisin on tarkoitettu myös muuramelaisille eli vaikka olisi muuten Muuramen sosiaali- ja terveysaseman asiakas, voi käydä kiirevastaanotolla Jämsässä.
Palveluverkon muutosten yhteydessä myös laboratoriopalvelut loppuvat Korpilahdelta, sen sijaan neuvola jatkaa täällä, samoin suun terveydenhuolto. Leppäkynnään mukaan hyvinvointialueen ajatuksena olisi, että neuvola muuttaisi samaan kerrokseen hammashoitolan kanssa, mutta tilakysymyksistä neuvottelut kaupungin kanssa ovat vielä kesken. Jämsään ollaan suunnittelemassa uutta sosiaali- ja terveyskeskusta, uuden rakennuksen odotetaan valmistuvan vuonna 2029.
Lisää tietoa palveluverkon muutoksiin liittyen hyvinvointialue lupaa sitä mukaa kun asiat varmistuvat.
– Korpilahdella pidämme asukasillan 28. huhtikuuta, Minna Leppäkynnäs kertoo.
10.03.2026 | Tilaajille, Uurainen
Rakennus Rentola Oy on Kari Rentolan ulkomaalaukseen ja remontointiin keskittyvä pari vuotta sitten perustettu yritys. Ja kyllä, hän on niitä Rentoloita, samaa veljessarjaa, joiden yritykset LVI-Rentola ja Sähkötyö Rentola ovat erityisesti uuraislaisille tulleet tutuiksi ammattitaitoisesta ja luotettavasta työstä sekä ystävällisestä palvelusta. Rakennus Rentolan kotipaikka on Puuppola, mutta työkeikat suuntautuvat useimmiten juuri Uuraisten ja Saarijärven suuntaan.
– Nimestä on kieltämättä hyötyä esimerkiksi viime aikoina, kun olen kierrellyt Uuraisilla. Aika moni tietää, millaisia miehiä Rentolat ovat ja että ihan oikealla asialla ollaan, Kari Rentola kertoo ja sanoo kädentaitojen olevan myös geeneissä.
Ovikellon rimpauttaminen ei ole maaseudulla ihan jokapäiväistä, ja moni on oikeutetustikin aluksi epäluuloinen, sillä myös huijareita on liikenteessä.
– Siksi aina esittelen itseni ja jätän myös käyntikortin. Mitään en ryhdy väkisin myymään, vaan kerron, mitä teen, ja jos tarvetta on tai myöhemmin ilmenee, niin sitten jatketaan keskustelua. Etenkin, jos kyseessä vanhemman sukupolven edustaja, niin toivoisinkin, että lapset tai joku muu läheinen on mukana kaupanteossa tai remontin suunnittelussa. Tosin usein keskustelu jatkuu muutenkin ja aivan muista asioista, sillä monella yksinasuvalla ei ole montaa juttukumppania päivässä. Niin kiire minulla ei ole, ettenkö ehdi jutella, jos huomaan, että se piristää, Rentola kertoo.
Huijariosasto on Rentolan yrittäjille valitettavasti tullut tutuksi netin puolelta, sillä googlaus tarjoaa usein rentola.fi- tai rentola.com-sivuja, jotka markkinoivat vuokra-asuntoja maailmanlaajuisesti. Näillä sivuilla ei ole mitään tekemistä kenenkään keskisuomalaisen Rentola-nimisen yrittäjän kanssa, ja niiden luotettavuus on vähintäänkin epävarmaa. Varsinkin rekisteröitymistä näille sivuille pitää ehdottomasti välttää, ettei joudu identiteettivarkauden tai muun huijauksen uhriksi.
Vaikka Rakennus Rentola on vielä suhteellisen nuori yritys, Kari Rentolalla on noin 20 vuoden kokemus maalaus- ja rakennustöistä sekä myös myyntityöstä.
– Kuluneet kaksi vuotta ovat olleet rakennusalalla hiljaisia ja maailmantilannekin mietityttää monia. Urakoita on silti riittänyt ja uskon, että riittää tulevaisuudessakin. Uskon vahvasti taloudelliseen nousuun ja siihen, että ”pato murtuu” uudis- ja korjausrakennusalalla jo lähiaikoina. Pääasiallisesti teen kesäaikana julkisivumaalauksia ja muina aikoina julkisivu- ja kattoremontteja sekä myös sisäremontteja.
Päätöstä ryhtyä yrittäjäksi hän ei ole hetkeäkään katunut.
– Tietyn tasapainon löytäminen on vielä vähän etsinnässä. Välillä töitä on liikaakin ja sitten on ollut hiljaisempia kausia. Ulkomaalauksia ei luonnollisestikaan voi tehdä talvella, mutta julkisivu- ja kattoremontit onnistuvat lähes ympäri vuoden.
Vaikka maalatessa työskennellään telineillä, yrittäjänä Rentola kuvailee itseään hyvin jalat maassa pitäväksi.
– Tavoittelen yrittäjänä vakaata tilannetta ja sitten, kun sellaisen saavutan, on aika miettiä ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Oma jälkikasvu onkin kesätöissä ollut jo maalaamassa.
Ulkoverhousten maalaustyöt ovat tällä hetkellä Rakennus Rentolan pääasiallinen palvelu. Ulkomaalauksen voi toki tehdä itsekin, mutta pitää olla tarkkana, millä ja miten maalaa. Kauniimpaan ja kestävämpään lopputulokseen pääsee ammattilaisen avulla.
Maalaustöiden hinta määräytyy työn laajuuden, tarvittavien pohjatöiden ja käytettävien materiaalien mukaan. Hintaan vaikuttaa myös se, kuinka kauan edellisestä maalauksesta on kulunut ja missä kunnossa maalattavat pinnat ovat – mitä enemmän pohjatöitä tarvitaan, sitä enemmän työhön menee aikaa ja materiaaleja.
– Neuvojia on usein paljon ja neuvot keskenään ristiriitaisia. Omia isovanhempia tai kylän vanhaa maalaria ei yleensä kannata kuunnella, sillä maalit kehittyvät koko ajan. Usein törmään siihen, että uusi maalaus on tehty väärällä tuotteella. Itse käytän eniten Teknoksen Nordica-sarjaa; hirsipinnalle suosin Visa- tai Visa Premiumia – niissä on pitkä huoltoväli. Kuultaville hirsipinnoille suosin Teknoksen Woodex Premiumia. Näihin tuotteisiin olen päätynyt yli 800 maalatun talon kokemuksella.
Museokohteissa projekti aloitetaan ottamalla näyte vanhasta maalipinnasta ja analysoimalla se laboratoriossa.
– Haluan aina käydä ennakkoon paikan päällä, vaikka asiakas osaisi kertoa neliöt ja kunnon hyvinkin tarkkaan. Paikan päällä pystyn varmistamaan aikaisemman maalipinnan ja myös laskemaan työn määrän, mitä esimerkiksi parvekkeet lisäävät. On myös paljon kohteita, joihin ei kannata enää maalausta suorittaa vaan pitkällä tähtäimellä järkevämpi vaihtoehto on uusia ulkoverhous kokonaan. Pitkä työkokemus alalta auttaa arvioimaan, mitä kohteelle kannattaa tehdä. Usein törmään myös käsitykseen, että huoltomaalauksen aika on, kun maali alkaa irtoilemaan. Tällöin ollaan jo myöhässä. Edullisin vaihtoehto olisi tehdä huoltomaalaus riittävän ajoissa.
Dokumentoiminen on nykypäivänä onneksi helppoa ja siinä Kari Rentola on tarkkana.
– Otan joka työvaiheesta useita kuvia ja niistä on helppo myöhemminkin tarkistaa työn vaiheet ja sen, mitä pinnan alta löytyy.
Tulevaisuuden Kari Rentola näkee valoisana. Rakennus Rentolan urakat voivat olla pienistä muutaman tunnin urakoista useampaan viikkoon.
– Kolmessa tunnissa ehtii vaikka vaihtamaan oven. Tähän kevättalveen toivoisin ulkoverhousurakoita, nyt olisi hyvä aika tehdä niitä.
Esimerkiksi rintamamiestalon ulkoverhousremontissa vanha puretaan ensin pois ja sitten tarkastetaan lisäeristyksen tarve.
– Ympärivuotiseen asuntoon suosittelen vähintään paksumman tuulensuojalevyn lisäämistä, usein myös koolataan ja lisätään puukuitueristettä, mikä sopii hyvin vanhan talon rakenteisiin. Jokainen kohde on omanlaisensa, mutta lähtökohtaisesti rintamamiestalot ovat yhä hyviä ja terveitä taloja, Kari Rentola sanoo.
Hanna Lahtinen
10.03.2026 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan vanhustentukiyhdistys on myynyt omistamansa Kotisillan kiinteistöt HAPA Oy:lle. Omistajanvaihdos astui voimaan 1.3.2026. Kiinteistöt myytiin avoimilla markkinoilla, ja niistä saatiin yhteensä neljä tarjousta. Pitkään palvelleet rakennukset myytiin purkukuntoisina, sillä korjausvelkaa oli kertynyt merkittävästi.
Vaikka yhdistys luopui kiinteistöistä, sen toiminta ei lopu. Päätökset varojen käytöstä tehdään myöhemmin, tavoitteena on tukea Toivakan ikäihmisten hyvinvointia entistä paremmin.
Toivakan vanhustentukiyhdistys on yli puolivuosisataisen historiansa aikana ehtinyt tekemään paljon hyvää. Toivakkaan perustettiin Vanhustentukiyhdistys vuonna 1972 vanhusten rivitalon rakentamista varten. Samalla perustettiin ohjelmatoimikunta, jonka tehtäväksi määriteltiin virkistystoiminnan järjestäminen paikkakunnan ikäihmisille.
Vanhustentukiyhdistyksen vanhustentalon harjakaisia vietettiin 11.4.1975 ja rakennus valmistui sittemmin syksymmällä. Nimikilpailun jälkeen valituksi tuli Alvar Tahvosen esittämä Kotisilta. Vanhustentukiyhdistys ry rakensi myöhemmin toisen yksikön nimeltään Kotisilta II. Tämä rakennus rakennettiin silloisen vanhainkodin siipirakennukseksi ja sittemmin vuonna 2009 kunta osti sen ja hoiti sitä siitä eteenpäin.
Nykyään Toivakan Vanhustentukiyhdistyksen puheenjohtaja toimii Isto Liimatainen. Merkittävän ja pitkäaikaisen panoksensa ovat antaneet esimerkiksi Kalevi ja Maire Jääskeläinen, Tuula Särkkä, Pentti Saukko, Irja ja Jaana Lamberg, sekä monet muut.
Uusi omistaja, HAPA Oy:n yrittäjä Hannu Paananen, kertoo yhdessä vaimonsa Annen kanssa tulevista suunnitelmista ja Kotisillan toiminnan jatkosta. Paanasilla on pitkä ja monipuolinen kokemus kiinteistöalalta. Hannu työskentelee yrittäjänä Toivakassa rakennus- ja remontointialalla sekä isännöi useita taloyhtiöitä. Anne puolestaan työskentelee yrityksessä, jolla on noin tuhat vuokra-asuntoa Jyvässeudulla.
Paanasten mukaan ostopäätös syntyi hyvästä ajoituksesta ja halusta tarttua uuteen haasteeseen. Kotisilta vaikutti kiinnostavalta kohteelta, jossa on potentiaalia kehitettäväksi ja ylläpidettäväksi pitkällä aikavälillä.
– Toiminta Kotisillassa jatkuu entiseen tapaan, mutta tavoitteena on parantaa asumisviihtyvyyttä ja kehittää alueen palveluja. Tällä hetkellä vapaana olevia asuntoja remontoidaan, ja pihapiirin parannustoimiin on jo alustavia suunnitelmia. Osa niistä pyritään toteuttamaan jo tulevana kesänä, Hannu Paananen kertoo.
Kotisillan yhteistilat ovat jatkossakin laajasti käytettävissä. Pesutuvassa on teollisuustason pesukoneet, joita voi vuokrata pientä korvausta vastaan myös muut kuin Kotisillan asukkaat. Kerho- ja kokoustila on vuokrattavissa juhlia, kokouksia, koulutuksia ja muita tilaisuuksia varten, ja se tarjoaa puitteet noin 20 henkilölle. Tilassa on täysvarusteltu keittiö. Kokoustilan vieressä sijaitseva sauna on asukkaiden käytössä, mutta myös vuokrattavissa ulkopuolisille.
Paanaset lähettävät lämpimät terveiset sekä nykyisille että tuleville asukkaille ja kaikille toivakkalaisille. Heidän päämääränään on huolehtia vuokralaisista ja tarjota turvallinen, viihtyisä asuinympäristö. He haluavat olla helposti lähestyttäviä kotisiltalaisia ja mukana kehittämässä Kotisillasta paikkaa, joka vastaa monenlaisiin asumisen ja yhteisöllisyyden tarpeisiin.
– On tärkeää, että Toivakassa on erilaisia vaihtoehtoja erilaisiin elämäntilanteisiin. Olemme avoimin mielin mukana tarjoamassa puitteita tempauksille ja kylän yhteisille tapahtumille, Paanaset toteavat.
Isto Liimatainen, Hanna Lahtinen
10.03.2026 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
Toivakkalaisten olohuoneessa, Sun Toive -ravintolassa on edessä viestikapulan vaihto. Ravintolaa vuodesta 2017 pääosin yksin vetänyt Eija Koriseva-Ruohomäki, 62, luopuu asteittain paikasta ja poika Tuomo Koriseva jatkaa.
– Siirryn tässä asteittain eläkkeelle ja siirrän perheyrityksessä vastuun pojalle. Tarkkaa aikaa vaihdokselle ei ole mutta Tuomo on muuttamassa Toivakkaan perheensä kanssa.
Sun Toive, joka on auki keskiviikosta sunnuntaihin, aikoo jatkossakin nimensä mukaisesti toteuttaa toivakkalaisten – ja myös muualta tulevien – toiveita. Kuukausi sitten ravintola aloitti lounaan tarjoamisen keskiviikosta perjantaihin. Lounasta saa kello 14 asti. Paikan erikoisuutena voidaan pitää paikallista pizzaa, joka tunnetaan erityisen rapeasta kuoresta sekä laadukkaista raaka-aineista.
– Siitä on sanottu, että se on ihan parasta omalla, vuosia hiotulla pohjalla ja kastikkeella. Teemme kaikki ruoat alusta alkaen itse ja järjestämme tilauksesta myös cateringpalvelut juhlatilaisuuksiin, Koriseva-Ruohomäki sanoo.
Kun kokkina on thaimaalainenkin, saattaa olla, että menulle ilmestyy myös aasialaisia herkkuja.
– Asiakkaita tulee pizzan perässä ympäri Suomea, jopa Ruotsista asti. Tuomo tulee järjestämään yhä enemmän tapahtumia baarin puolella, livemusiikkia sekä kisastudioita. Mehän olemme paikkakuntalaisille se ainoa ravintola, jossa on vuoden ympäri anniskeluoikeudet sekä mahdollisuus päästä laulamaan karaokea hyvillä vehkeillä.
Velattomaksi Koriseva-Ruohomäki sai ravintolansa koronan aikaan. Remontti tehtiin kolme vuotta sitten, ja nyt paikassa on talvella 120 asiakaspaikkaa, kesällä 150.
– Tämä on toivakkalaisten olohuone. Tänne on helppo tulla. 10 vuoden aikana toivakkalaiset ovatkin tulleet tutuiksi. Minulla ei paikan suhteen ole luopumisen tuskaa, kun tätä ei tarvitse myydä vieraalle. Tuomo saa tästä hyvän paketin. Auttelen varmasti poikaa jatkossakin silloin tällöin.
Ja mitä on eläkeläisellä mielessä?
– Toivakasta en lähde, tämä on sellainen lintukoto, turvallinen paikka, jossa luonto on läsnä. Aion ryhtyä puutarhuriksi. Minulla on 1 200 neliötä vanhaa pellonpohjaa. Olen ikäni hoitanut puutarhaa ja uppoudun siihen harrastelijana, en kaupallisena toimijana, Eija Koriseva-Ruohomäki sanoo.
Vaan mikä sitten muuttuu, kun puikkoihin tarttuu Nokialta Toivakkaan muuttava Tuomo Koriseva? Muuttuuko mikään?
– Tarkoitus on laajentaa toimintaa. Tulee esimerkiksi ruokakuljetuksia toivakkalaisille. Kun nyt on ollut karaokea ja livemusiikkia, niin tarkoitus on laajentaa tapahtumien suuntaan. Esimerkiksi bingo ja joku muu päivätapahtuma sopisi toimintaan hyvin. Suurempia tapahtumia voisi järjestää siten, että saisi niihin mukaan yhteistyökumppaneita.
– Ravintolan nimen mukaan kuullaan toivakkalaisten toiveita ja katsotaan, voidaanko niitä toteuttaa. Esimerkiksi voisi hankkia laajaruututelevisioita baarin puolelle, siellä voisi sitten seurata esimerkiksi urheilulähetyksiä, Tuomo Koriseva sanoo.
Korisevalla on urheilijataustaa muun muassa jyväskyläläisen jalkapalloseura JJK:n riveistä ja e-urheilusta.
Esimerkkejä tapahtumista, joita Sun Toive on voinut hyödyntää jo nyt ovat Vakkafestivaali, jonka nimi muuttuu täksi vuodeksi Toivakkafestiksi sekä Toivakka-ralli. Jälkimmäisen aikaan tupa oli kuulemma tänä vuonna täysi.
Korisevan perheen Nokian-koti on myynnissä ja toiveissa on löytää 5-henkiselle perheelle koti Toivakasta jo ennen kesää. Vaikka Korisevalla ei ole ravintolataustaa, hän uskoo onnistuvansa.
– Olen ollut yrittäjänä ja nyt tuntuu, että edessä on pesti, joka ei tunnu niinkään työltä vaan enemmän kutsumusammatilta. Kun on Korisevan sukua, on tottunut myös ravintola- ja viihde-elämään, Tuomo Koriseva sanoo ja viittaa muun muassa tätiinsä Arja Korisevaan, jota nähdään usein touhuamassa ja auttamassa järjestelyissä Sun Toiveessa.
Ja millaisen ravintoloitsijan toivakkalaiset pojassasi saavat?
– Hyvin sosiaalisen, innokkaan ja helposti lähestyttävän, Eija Koriseva-Ruohomäki sanoo.
Seppo Pänkälainen
03.03.2026 | Tilaajille, Toivakka
oivakka sai helmikuun alussa Mika Karvosesta todella osaavan yleismiehen, jonka virkatitteli on kuntaympäristöjohtaja. Vielä Karvonen hakee yhteyksiä toivakkalaisiin ja yrittää hahmottaa toimenkuvaansa.
– Mukavalta paikaltahan tämä Toivakka vaikuttaa. Minut on otettu lämpimästi vastaan, Karvonen sanoo.
Mies, joka pystyy taidoillaan rakentamaan vaikka talon, ei ainakaan vielä harkitse sellaisen tekemistä Toivakkaan, sillä koti ja perhe ovat Liperissä. Kodin ja Toivakan väliä Karvonen ajaa viikonloppuisin. Mökki on Nurmeksessa, Pielisen rannalla.
Perhe on tottunut isän ja miehen poissaoloon, sillä Karvonen on tehnyt jo pitkään keikkatöitä, Äänekoskelta Helsinkiin.
Miksi Toivakkaan?
– Sopiva pesti työurani varrelle. Teknisen puolen asiat ovat tuttuja. Olen pohjimmiltani talonrakentaja mutta tehnyt myös opettajan hommia.
Karvonen aikoo aluksi tutustua toivakkalaisiin ja Toivakan asioihin ja laatia sen jälkeen aikataulun. Mutta toki töihin tartutaan heti, kun asiat niin vaativat. Haastattelusta Karvonen lähti avaamaan tukkiutunutta viemäriä. Siis mies, joka ei pelkää liata käsiään.
– Olen myös työntekijöiden apuna, kun tarvetta on. Arvostan yhdessä tekemisen kulttuuria. Eteen voi tulla mitä tahansa kaavoituksesta maankäyttöön. Työtapojen muuttaminen vain muuttamisen vuoksi ei ole mielekästä. Katsotaan, voidaanko joitakin asioita jatkossa tehdä fiksummin. Ja jos on tarvetta muutoksille, niin sitten ne pitää ottaa vastaan.
Karvonen on ollut eri tehtävissä vuodesta 2005 ja nähnyt julkisen puolen toiminnassa kaikenlaista. Myös johtamisen osalta.
– Eri kunnissa on ollut erilaisia näkemyksiä. Yritetään löytää Toivakassa yhteinen sävel, joka parhaiten palvelee kuntalaisia. Meidän tehtävänähän on pitää kunta elinvoimaisena ja houkuttelevana. Pitää olla hyvät puitteet lapsiperheille – eikä unohdeta vanhuksia eikä työntekijöitä ja yrityksiä.
Mutta kun ei ole ylempää koulutusastetta kunnassa, niin nuoret lähtevät lukion jälkeen?
– Jyväskylän läheisyys on hyvä asia. Sieltä voi hankkia työpaikan ja asua voi sitten Toivakassa, jos haluaa rauhaa ja luontoympäristön lähelleen. Ajomatka on lyhyt, sanoo mies, jonka ”kotimatka” autolla on kolmisen tuntia.
Karvosen mukaan Toivakassa on kaikkea sopivasti: halpoja tontteja, väljää asumista ja luvitus joutuisaa. Byrokratian kanssa ei tarvitse tapella.
Ja kun kuntaympäristöjohtajalla on vapaa-aika, mihin se kuluu?
– Moottoripyörien rassaamiseen ja pyörillä ajamiseen. Suosikkimallia ei ole, kunhan ei ole kyykkypyörä. Liikunta on muuttunut enemmän penkkiurheiluksi mutta tykkään kyllä liikkua luonnossa. Mökillä ollaan paljon, siellä voi kalastaa, Mika Karvonen sanoo.
Ja minkälaisia terveisiä laitetaan tähän loppuun?
– Vaimolle suuri kiitos arjen pyörittämisestä kotona. Toivakkalaisille sanon, että tulkaa nykäisemään hihasta, jos on asiaa. Aina saa moikata.
Seppo Pänkäläinen
