23.04.2024 | Tilaajille, Uurainen
Ensin siinä oli Uuraisten Osuusliike Mäki-Matti, sittemmin Manteli, Siwa ja M-kauppa, joka lopetti syksyllä 2020.
Tämän jälkeen aivan kylän keskustassa sijaitseva, kunnan omistama liiketila on toiminut Sesonkipuoti Selmana ja kahvilana kolmisen kuukautta vuodessa, mutta muina aikoina se on ollut vain satunnaiskäytössä esimerkiksi ukrainalaisten kielikurssin pitopaikkana ja joidenkin liikuntaryhmien kokoontumistilana.
Nyt tilaan on valmistumassa kevyehkö remontti, jolla tilan käytännöllisyys ja sen myötä myös käyttöaste lisääntyy roimasti.
Suurin muutos on, että tilaan muuttaa tällä hetkellä vuokratiloissa toimiva Uurasposti, jolle on erotettu oma tila niin, että myös lastaussilta ja takavarasto tulevat postin käyttöön. Uuraspostin muutto tapahtuu vapun aattona, jolloin posti on suljettu, kuten tietysti myös Vapunpäivänä. Uusissa tiloissa postipalvelut toimivat 2.5. alkaen, mutta varsinaisia avajaisia vietetään vasta toukokuun lopussa, jolloin myös Sesonkipuoti Selma ja kesäkahvila ovat avautumassa.
Muutoksen myötä posti saa yhden lisäaukiolotunnin, eli jatkossa postiin pääsee torstain lisäksi tiistaisin klo 17 saakka. Tilaan tulee myös uusi esteetön wc.
Selma ry:n ylläpitämälle Sesonkipuoti Selmalle jää kohtuullisen kokoinen tila paikallisten käsityö- ja lähiruokatuotteiden pop up -myymälää varten. Kesäkahvilaa pyörittävät ja Selman tuotteiden myynnistä vastaavat nuoret 4H-yrittäjät. Ensi kesänä heitä työskentelee Selmassa seitsemän ja kahvilan ja puodin aukiolot mukailevat Uuraspostin aukioloja niin, että Selma avautuu kesäkuussa joka arkipäivä puolilta päivin, paitsi torstaina jo kymmeneltä. Heinäkuussa Selma on avoinna myös viikonloppuisin.
Kesän lisäksi Selmapuoti kasataan myös marraskuun puolivälissä jouluisella teemalla.
Selma-kauden ulkopuolinen toiminta on ideointi- ja suunnitteluasteella. Maanantai-iltana tilan käyttöä kokoonnuttiin pohtimaan Tulevaisuuden kuntakeskusta -hankkeen Outi Raatikaisen johdolla.
– Vieläkin käynnissä olevassa kyselyssä kaikkein eniten on noussut esiin ympärivuotisen kahvilan toive ja tarve, hän kertoi.
Mukana oli edustusta Martoista, molemmista eläkeläisjärjestöistä, seurakunnasta, helluntaiseurakunnasta, Selmasta ja kunnasta.
Tunnelma oli vapautunut ja innostunut, ideat lentelivät ja vahvasti näyttää siltä, että järjestövoimin tullaan kokeilemaan ainakin torstaikahvilaa myös selmakauden ulkopuolella.
Lisäksi tilaa tultaneen käyttämään kokousten, kurssien ja pienten liikuntaryhmien kokoontumispaikkana. Saattaapa olla että tulevaisuudessa Selman tilassa myös ilmajoogataan.
Kuvassa Sähkö-Teven Teemu Rantanen asentaa viimeisiä valaisimia uuteen Uuraspostiin. Remontin etenemisestä on pitkälti vastannut rakennusammattimies Markus Litmanen (vas) kunnan rakennustiimin kanssa. Toimisto- ja viestintäassistentti, sekä ”postineiti” Taru Kukkonen on ollut mukana varmistamassa, että Uuraspostista tulee käytännöllinen ja toimiva, Tarun lisäksi Uuraspostissa työskentelee Nina Puustelli.
Hanna Lahtinen
23.04.2024 | Tilaajille, Toivakka
oivakan Martat järjesti torstaina 11.4. leivontakurssin, jonka antina oli oppia muffinien ja kakkujen koristelua pursotustekniikoilla. Iloista tekemistä Toivakan koulukeskuksen opetuskeittiössä opiskeli 24 koristelusta kiinnostunutta henkilöä.
Heitä opettivat kondiittorit Marja-Leena Pitkäjärvi ja Jarko Äijänen. Pursotustekniikkojen lisäksi leivontakurssilaiset saivat tietoa kakkujen täytteistä.
Kakkuviipaleiden leikkaaminen olisi tehtävä niin, että kaikille läsnäolijoille sitä riittäisi.
– Näissä täytekakuissa on käytetty Valion sitruuna ja vadelma uutuusrahkoja sekä vanilja- ja sitruuna kreemiä ja kermaa. Nämä Valion uutuustuotteet ovat kevyitä ja raikkaita. Tärkeätä on huomata se, että täytettä laitetaan yhtä paksulti, kuin on kakun pohjaviipaleen vahvuus, kertoi Pitkäjärvi.
Kakkujenkoristeluryhmä oli varsin kansainvälinen. Mukana olivat filippiiniläiset Trixy Uaymot ja Jacqneline Obello sekä intialaiset sukujuuret omaava Sabrina Mahli. Filippiiniläisnuoret tulivat Suomeen töitä saadakseen.
– Minä tulin Suomeen opiskelemaan Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Nyt työskentelen keittiöllä Esperi Hoivakoti Soivakassa, kertoo Trixy.
Jacqneline on kouluttautunut Filippiineillä sairaanhoitajaksi ja työskentelee nyt lähihoitajana Soivakassa.
– Olemme todella tyytyväisiä saadessamme olla töissä Toivakassa ja yleensä pidämme Suomessa olosta, toteavat iloiset filippiiniläiset.
Sabrina tapasi toivakkalaisen nuoren miehen Vietnamissa. Asiat etenivät niin, että Sabrina on nyt tapaamansa miehen puolisona. Sabrinan sukujuuret ovat Intiassa, mutta Toivakkaan hänen tiensä kulki Kanadan Torontosta. Tällä hetkellä hän opiskellee Suomen kieltä Jyväskylän yliopiston Integra-ohjelmassa.
Veikko Ripatti
23.04.2024 | Alueelta, Tilaajille, Uurainen
Muutama kilometri Uuraisten rajalta länteen sijaitsee linna, komea linna onkin.
Pian satavuotias nuorisoseurantalo Sahralinna on Sahrajärven kylän keskus, ainakin nykyään, kun kaupat ja muut palvelut ovat siirtyneet Multian keskustaan tai kauemmaksi. Toki vielä Sahralinnaakin kuuluisampi nykyään on naapurikylä Nikaran Kiiskilänmäki, eteläisen ja keskisen Suomen korkein kohta, merenpintaa 268,55 metriä ylempänä. Nikaran kyläyhdistys rakensi paikalle hienon maisematornin vuonna 2004 ja maisemat tornista ovat huikeat.
Ei siis tarvitse lähteä Pariisiin linnoja ja torneja ihmettelemään, ne löytyvät itäiseltä Multialta ja niin löytyy myös paikallinen ”Moulin Rouge” kun punaisten seinien sisällä Sahralinnan näyttämö esittää aitoa multialaista teatteria, uuraislaisin maustein. Saarijärveltä ja Jyväskylästäkin on pari vahvistusta.
– Täällä on kaikki mitä ihminen tarvitsee, toteavat teatterilaiset kylästään.
Asukkaita Sahrajärven kylällä on reilut sata, mutta henkisesti sahrajärveläisiä moninkertainen määrä. Moni heistä saapuu keväisin katsomaan uutta Sahralinnan näyttämön näytelmää, joka tänä vuonna on nimeltään Ylikonstaapeli Sinkkonen ja hoivakodin kummitus. Sen on kirjoittanut Sakari Pipatti ja ohjannut uuraislainen Teuvo Tanner, joka vaikuttaa myös jyväskyläläisessä improvisaatioteatteri Impropaatissa.
Draamakomedia kertoo miehestä, joka joutuu vahingossa vanhuksille tarkoitettuun suljettuun hoivakotiin naapurinsa sijaan ja keskelle hurjia kokemuksia – mielikuvituksessa ja todellisuudessa.
– Kyseessä on komedia, mutta tämä ei ole valmiiksi naurettu, kertoo Sinkkosta näyttelevä Hannu Pekkarinen.
– Komedian tekeminen on totista hommaa, lisää ohjaaja Tanner vaikka myöntää, että aina pokan pitäminen ei ole ihan helppoa.
Ensi-ilta on Sahralinnassa vapunaattoiltana ja sen jälkeen on vielä neljä esitystä, jolloin Sinkkosen seikkailuja pääsee seuraamaan.
Kansalaisopiston alaisuudessa toimiva Sahralinnan näyttämö on toiminut jo yli 20 vuotta ja perusporukka on pysynyt melko samana.
– Ja se ryhmä tässä onkin parasta. Tietysti on hienoa, että yleisöä tulee ja he pitävät näkemästään, mutta ei tätä innostaisi tehdä, ettei ryhmän henki olisi niin hyvä, kertoo Pekkarinen.
Viime viikolla lähestyvän ensi-illan jännitys alkoi jo kohota.
– Sopiva jännitys kuuluu asiaan. Jos ei yhtään jännitä, niin on aika lopettaa, teatterilaiset miettivät.
Esitystä seuratessa kannattaa kiinnittää huomio myös valaistukseen, joka tuo upeasti esiin huolella lavastetun näyttämön yksityiskohdat. Oikea teatterivalaistus ja myös salin uudet ledit hankittiin leader-tuen avulla viime vuonna.
Näytelmän jälkeen Sahralinnassa avautuu kirppari ja kesäkahvila ja monenlaiselle muullekin toiminnalle Sahralinna tarjoaa majesteetilliset puitteet.
Hanna Lahtinen
22.04.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Ei tämä mikään kultakaivos ole, mutta olemme halunneet pitää talon kylällä kokoontumispaikkana. Nyt alamme kaikki olla niin vanhoja, että tarvitsisimme nuorempia mukaan, tai sitten vaihtoehtoina voisivat olla talon vuokraaminen tai myyminen, Juhani Ahvenus kertoi Suojakallion maaseutuseuran vuosikokouksen aluksi. Paikalle oli kutsuttu eteläisten kylien väkeä keskustelemaan Suojakallion tulevaisuudesta.
Suojakallion maaseutuseura, aiemmalta nimeltään Saakosken maamiesseura, omistaa Suojakallion, vuokraa sitä erilaisiin tapahtumiin ja juhliin sekä järjestää siellä tansseja. Myös talon yläkerran asunto on vuokralla, asukas toimii samalla talonmiehenä.
– Ulkopuolisia vuokraajia on ollut ihan hyvin, täällä pidetään muun muassa useita tiekokouksia ja muitakin kokouksia sekä erilaisia juhlia. Vuokratuloilla ei kuitenkaan saa katettua kokonaan talon ylläpitokuluja. Tansseja olemme järjestäneet edelleen, nyt koronan jälkeen vähän harvemmin kuin ennen, Suojakallion maaseutuseuran puheenjohtaja Ritva Ahvenus kertoo.
– Rahaa kuluu lämmittämiseen, keittiössä ja vessoissa pitää olla talvella lämpö päällä koko ajan, etteivät vesijohdot jäädy, ja se vie sähköä. Salia lämmitämme silloin, kun siellä on joku tilaisuus, salissa on öljylämmitin ja ilmalämpöpumppu, ravintolatilassa pönttöuuni.
Viime vuonna talon menot olivat noin 8400 euroa ja tulot noin 9300 euroa, menoja tulee lämmitys- ja muiden ylläpitokulujen sekä kiinteistöveron lisäksi tanssien järjestämisestä.
– Viime vuonna päästiin poikkeuksellisesti plussalle, mutta viime vuonna ei ostettu lämmitysöljyä eikä halkoja, Matti Iistamo kertoo.
– Vuokran pitäisi olla sellainen, että tappiota ei tulisi, mutta toisaalta sellainen, että olisi vuokraajia. Taloa ei voida pitää, jos se ei ole kannattavaa, ei kukaan kovin pitkään omasta pussistaan rupea menoja maksamaan, Juhani Ahvenus totesi.
Keskustelemaan saapuneet kyläläiset olivat yksimielisiä siitä, että Suojakallio on tärkeä Korpilahden eteläisille kylille.
– Täällähän toimii kolme kyläseuraa eli Saakosken, Horkan ja APS-kylien kyläseurat, sekä lisäksi useampi metsästysseura. Kyläseurojen kesken olemme jo pitkään harjoitelleet yhteistyötä muun muassa Maalaismarkkinoiden järjestämisen yhteydessä. Olemme myös nähneet Suojakallion tilojen tarpeellisuuden, Sirkku Mennala Horkan kyläyhdistyksestä totesi.
– Uskoisin, että parasta olisi jatkaa nykyiseltä pohjalta ja saada vain lisää väkeä maaseutuseuraan. Jos lähdettäisiin yhdistämään seuroja, voisi tulla äkkiä eriäviä mielipiteitä, mutta kun maaseutuseuraan liittyisi lisää väkeä, saataisiin lisää talkoolaisia, jotka jaksaisivat pyörittää toimintaa. Ja perinnekin säilyisi, Jarno Siltala sanoi ja totesi, että kun maaseutuseurassa olisi jäseniä eri yhdistyksistä, he näkisivät myös Suojakallion ylläpitoon kuuluvan rahaliikenteen ja ymmärtäisivät, että tiloista täytyy maksaa käypä vuokra.
Keskustelussa sivuttiin myös Suojakallion tilojen markkinointia ja esitettiin ajatuksia vuokrata tiloja kokonaispakettina pitopalvelun kanssa.
Keskustelutilaisuuden päätteeksi Suojakallion maaseutuseura saikin jo uusia jäseniä. Suojakallion kohtalosta on tarkoitus päättää maaseutuseuran syyskokouksessa syyskuun puolivälissä.
Suojakallio on rakennettu alun perin suojeluskunnan taloksi vuonna 1937. Saakosken kyläkirjan ”Luonnonihana paikka valtamaantien varrella” mukaan on arveltu, ettei kylien yhteisen ponnistuksen takana ollut niinkään suojeluskunta-aate, vaan tarve saada kokoontumispaikka. Kun suojeluskunnat sotien jälkeen lakkautettiin, Saakosken maamiesseura osti Suojakallion.
– Tämä oli vuokrattuna Saakosken Urheilijoille ja silloin täällä oli paljon toimintaa. Kun urheiluseuran toiminta lopahti ja vuokrasopimus umpeutui, puutavara-autot pitivät pihaa lastauspaikkana. Ja kun talossa ei asunut ketään, täällä kävi luvattomia kulkijoita, Juhani Ahvenus kertoo.
– Sitten joskus 1960 – 70 -lukujen vaihteessa maamiesseura piti kokouksen, jossa päätettiin kunnostaa talo. Keräsimme jäsenlainaa tuhat markkaa jäseneltä ja lisäksi otimme pankkilainaa ja laitoimme talon kuntoon.
Nyt Suojakalliolla ei Juhani Ahvenuksen ja Matti Iistamon mukaan ole isoja akuutteja remonttitarpeita.
– Ikkunanpokat pitäisi uusi, ikkunoista vetää ja pokat ovat alkaneet lahota, Iistamo kertoo.
– Suurimmat investoinnit on tehty, sali on laitettu kuntoon, samoin ravintola ja keittiö, ja vesijohto ja viemäri täällä on, Ahvenus sanoo.
– Ulko-ovi saisi käydä tiuhemmin, eli tervetuloa vaan kaikki tansseihin. Voi tulla vaikka kuuntelemaan vain musiikkia, Iistamo toteaa.
Tiina Lamminaho
18.04.2024 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Keski-Suomen hyvinvointialue sai runsaasti näkemyksiä ja kommenttia koskien palveluverkkoselvitystä. Hyvinvointialueelta kerrotaan, että henkilöstön, asukkaiden, toimielinten, kuntien ja muiden sidosryhmien kannanotot ja lausunnot otetaan tarkoin huomioon. Myös aluehallitus on evästänyt jatkovalmistelua.
– Lausunnoista ja palautteista helmikuun lopussa julkaistuun palveluverkon lausuntomateriaaliin on saatu paljon hyviä näkökulmia ja kannanottoja. Lausuntokierros on ollut arvokas. Sosiaali- ja terveyspalvelujen läsnäolo merkitsee paljon ihmisten turvallisuuden kokemukselle ja paikalliselle elinvoimalle. Lausuntojen pohjalta on tarkoitus valmistella päätöksentekoon esitys. Lausunnoissa ja evästyksissä korostuneet asiat ohjaavat jatkovalmistelua, toimialajohtaja Kati Kallimo sanoo.
Lausunnoissa nousi esille, että terveydenhuollon ammattilaisten vastaanottotoiminta nähdään tärkeänä palveluna, joka nähdään vahvasti paikallisena palveluna. Alueellista vuodeosastotoimintaa koskeva ehdotus nykyisten toimipisteiden karsimisesta nähtiin liian suurena supistuksena. Ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja pidetään tärkeinä. Ikääntyneiden päivätoiminnan sekä perhekeskusten toiminnan laajentaminen on nähty hyvin merkittävänä ja molempien osalta laajinta vaihtoehtoa pidettiin kannatettavana. Ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen osalta pidettiin tärkeänä, että palveluverkko kattaisi laajasti Keski-Suomen alueet ja kunnat.
Neuvolatoiminnan jatkamista lähipalveluna ja ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen tärkeyttä sekä lasten, nuorten ja perheiden että ikääntyneiden palveluissa kannatettiin. Sidosryhmät näkivät tärkeänä, että opiskeluterveydenhuolto säilytetään lähipalveluna, ja että laboratorio-näytteenottoa ei tulisi harventaa.
Lähtökohtia palveluverkon uudistamiselle on paljon, ja uudistaminen nähtiin tärkeänä esimerkiksi lautakuntien antamissa lausunnoissa ja kunnissa on myös ymmärrystä uudistamistarpeille. Keskeinen asia on henkilöstön pito- ja vetovoima.
– Ilman riittävää henkilöstöä emme pysty järjestämään palveluja ja ostopalvelut ovat usein omaa tuotantoa kalliimpia. Talous antaa tiukat reunaehdot ja pyrimme siihen, että palveluverkkouudistuksesta löydämme reilun 10 miljoonan säästöt, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo.
Tollet kertoo myös, että nyt palveluverkkoa suunnitellaan nyt vuoteen 2026, jolloin on palveluverkon toisen vaiheen arvioimisen aika.
– Hyvinvointialueen toiminnan käynnistämisestä on hyvin vähän aikaa ja toiminnan uudistamiselle ja vakiinnuttamiselle tulee antaa riittävästi aikaa, Tollet sanoo.
Aluevaltuuston on tarkoitus päättää palveluverkosta 11.6. Aluehallitus ohjaa palveluverkkoa koskevaa valmistelua. Päätöksentekoon tuleva esitys on tarkoitus valmistua toukokuun alkupuolella.
Vaikutukset keskisuomalaisiin
Suuri osa sidosryhmistä painotti, että ihmisten yhdenvertaisuus tulee olla keskiössä palveluverkkoesityksessä. Päätöksenteossa tulisi pyrkiä välttämään ratkaisuja, jotka syventävät eri ihmisryhmien ja alueiden välistä eriarvioisuutta ja asettavat ihmiset taloudellisesti eriarvoiseen asemaan. Alueellinen sairastavuus tulisi ottaa huomioon ja erityishuomiota tulisi kiinnittää ikääntyneisiin, haavoittuvassa asemassa oleviin sekä ihmisiin, joilla on liikkumisen esteitä.
Vaikutus elinvoimaan
Hyvinvointialueen palveluilla nähdään olevan suora vaikutus alueiden elinvoimaan. Tämä tuli voimakkaasti esille erityisesti kuntien lausunnoissa. Jos palvelut siirtyvät kauemmaksi, on mahdollista, että myös ihmiset liikkuvat niiden perässä. Niillä palveluilla puolestaan, joita ollaan vahvistamassa, kuten perhekeskuspalvelut, nähtiin olevan positiivinen vaikutus elinvoimaan.
Ympäristövaikutukset
Useat sidosryhmät esittivät huolensa lisääntyvästä liikkumisen tarpeesta palveluverkon supistuessa sekä tyhjilleen jäävien, vielä käyttöikää omaavien, kiinteistöjen takia.
Talousvaikutukset
Sidosryhmät esittivät toiveen kustannusten tarkennuksista lopulliseen esitykseen esimerkiksi sosiaali- ja terveysasemien lakkauttamisesta aiheutuviin liikkumisen kustannuksiin asukkaille.
Seutuvaikutukset
Seutuvaikutuksissa nousivat esille vaikutukset Keski-Suomen elinvoimaan, muun muassa pitkät etäisyydet palveluihin erityisesti pohjoisessa Keski-Suomessa puhututti sidosryhmiä.
Vaikutus henkilöstöön
Henkilövaikutusten osalta arviointeihin sisältyi monenlaisia näkökulmia. Osa arvioi, että henkilöstön saatavuuden näkökulmasta riittävän kokoiset työyhteisöt ovat yleensä houkuttelevimpia, ja niihin on helpompi rekrytoida henkilöstöä ja isomman tiimin toiminnan haavoittuvuus vähenee. Palautteen perusteella riskinä kuitenkin on, että suurimpien muutosten kohteena olevien toimipisteiden henkilöstön sitoutuminen hyvinvointialueeseen heikentyy voimakkaasti, sillä osa henkilöstöstä on sitoutunut omaan kuntaansa ja lähiympäristöönsä, ja tällöin oman toimipisteen mahdollisen lakkautuksen vaikutus koskee koko identiteettiä. Henkilöstön työpajoissa korostui myös erityisesti suurimpien muutosten kohteena olevien työntekijöiden kokemukset kuormituksesta, kun he ovat joutuneet kohtaamaan myös asiakkaiden ja omaisten huolia muutoksista.
Alueellisesti eniten huolta nousi Pohjoisen Keski-Suomen ja Jämsän osalta
Pohjoisen Keski-Suomen osalta monet esittivät huolensa sekä palveluiden saatavuuteen, saavutettavuuteen että alueen elinvoimaisuuteen liittyen.
Pohjaesitys nosti huolia erityisesti Pihtiputaan osalta. Toimipisteiden saavutettavuuden osalta Pihtiputaan voidaan arvioida olevan kaikista alueista suurin kärsijä ja edustaa suurinta osaa lausuntomateriaalissa esitetystä, saavutettavuudessa 30 minuutin aikarajan ulkopuolelle jäävistä. Jonkun verran huolia nousi myös muiden pohjoisen Keski-Suomen kunnista, kuten Kivijärveltä ja Kyyjärveltä.
Jämsän osalta on noussut huolia liittyen erikoissairaanhoidon ja päivystyksen siirtymiseen Sairaala Novaan ja toimipisteiden lopettamiseen
17.04.2024 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisten kunnanhallitus hyväksyi viime vuoden lopulla esityksen, että Uuraisilla otetaan käyttöön lasten kotihoidontuen kuntalisä 1.8.2024 alkaen ja viime viikolla sivistyslautakunta hyväksyi kotihoidontuen kuntalisän myöntämisperusteet valmistelun mukaisesti.
Viime vuoden lopussa Uuraisilla kotihoidontukea saavien perheiden määrä oli 30, joissa lapsia oli yhteensä 47. Joustavaa hoitorahaa sai 12 ja osittaista hoitorahaa seitsemän perhettä.
Osa perheistä käyttää myös palveluseteliä ja lapsi on hoidossa naapurikunnan päiväkodissa. Kuntalisän käyttöönotto edellytti sitä, että palvelusetelin myöntöperusteita tarkistetaan siten, että paikkoja myönnetään vain siinä tapauksessa, että kunnan omassa toiminnassa ei ole vapaita paikkoja.
Kuntalisän maksamisesta tehdään sopimus Kelan kanssa, jolloin kuntalisä maksetaan perheille kotihoidon tuen ohella. Kuntalisä on sidottu valtakunnalliseen lastenkotihoidon tuen oikeuteen ja se maksetaan hoitorahan korotuksena. Kuntalisää maksetaan niille perheille, joiden lapset eivät ole kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ja perheelle maksetaan kotihoidontukea perheen nuorimman lapsen ollessa alle 3-vuotta. Kuntalisä 300 €/kk myönnetään yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta ja perheen muista alle 3-vuotiaista maksetaan 100 €/kuukaudessa. Kuntalisää saava lapsi ei ole oikeutettu osallistumaan varhaiskasvatuksen kerhotoimintaan eikä kuntalisää makseta esimerkiksi vanhempainpäivärahakauden aikana.
Kotihoidon kuntalisän maksaminen ei ole velvoittavaa, vaan kunta voi itse päättää kuntalisän maksamisesta kotihoidon tuen lisäksi. Moni kunta käyttää kuntalisää houkuttimena kuntaan muuttaville ja toki se on taustalla Uuraistenkin tapauksessa, mutta ei pelkästään. Uurainen on yksi harvoja kuntia Keski-Suomessa, missä syntyvyys on kuolleisuutta suurempi.
– Kuntalisän käyttöönotto perustuu meillä aikaisemmin tehtyyn kyselyyn lapsiperheille. Kysyimme kuinka moni olisi valmis hyödyntämään mahdollista lisää ja mikä olisi riittävä summa, jolla olisi vaikutusta perheen päätöksiin. Haluamme näin tukea kuntamme lapsiperheitä, peruspalvelujohtaja Jouko Nykänen.
Kotihoidon kuntalisällä halutaan myös purkaa paineita varhaiskasvatuksesta. Yksityiset päiväkodit ovat pikkuhiljaa Keski-Suomen kunnista lopettaneet, myös Uuraisilla kaikki kolme päiväkotia ovat tällä hetkellä kunnallisia.
– Ensi syksylle on vielä jonkin verran vapaita paikkoja, jopa Oikariin, joka on suosituin päiväkotimme. Kyseessä on ainakin aluksi kokeilu vuoden 2025 loppuun saakka ja sitten katsotaan jatkoa, Nykänen jatkaa.
MLL:n perhekahvila kokoontuu perjantaisin Perhekeskuksessa.
– Kyllähän 300 euroa on iso lisä kotihoidontukeen ja sen avulla voin olla kotona hiukan pidempään, kertoo Katja Nissinen.
Myös muut perhekahvilan kävijät ovat tutustuneet uuteen lisään ja monelle se antaa joustoa töihin palaamisen suhteen. – Järkevä päätös Uuraisten kunnalta, toivottavasti asiasta myös tiedotetaan riittävästi, perhekahvilan vanhemmat sanovat.
Hanna Lahtinen
