19.05.2025 | Korpilahti, Tilaajille
MTK Korpilahti-Muurame lahjoitti polkutraktoreita korpilahtelaisille ja muuramelaisille päiväkodeille osana yhdistyksen panostusta lasten hyvinvointiin ja maaseudun tunnettuuden lisäämiseen. Päiväkotien väki haki traktorit lasten käyttöön viime perjantaina Syrjälän tilalta Muuramesta.
-Lahjoituksen taustalla on ajatus maatalouden ja maaseudun myönteisen mielikuvan tukemisesta jo varhaisessa iässä. Polkutraktorit kannustavat lapsia ulkoiluun, liikuntaan ja leikin kautta oppimiseen – sekä herättelevät kiinnostusta maatilojen maailmaan, Minna Häkkinen, MTK Korpilahti-Muuramen puheenjohtaja kertoi.
Korpilahdelle traktorit saatiin kirkonkylän ja Tikkalan päiväkotiin.
– Haluamme tuoda maataloutta ja maaseudun arvoja tutuksi lapsille hauskalla ja konkreettisella tavalla. Leikkiessä polkutraktorilla lapset voivat eläytyä viljelijän rooliin ja oppia arvostamaan ruoan alkuperää ja luonnon merkitystä.
Lahjoitus tukee myös liikunnallista elämäntapaa sekä varhaiskasvatuksen tavoitteita motoristen taitojen kehittämisessä. Polkutraktorit ovat kestäviä ja monipuolisia ulkoleikkeihin, jotka innostavat luovaan toimintaan.
-Tavoitteena on ilahduttaa päiväkotilapsia, lisätä positiivista näkyvyyttä maataloudelle ja rakentaa siltaa sukupolvien välillä. MTK Korpilahti-Muurame toivoo, että hanke voi toimia esimerkkinä muillekin paikallisjärjestöille.
MTK-Korpilahti-Muurame on myös useana vuonna hankkinut sponsorit niin että 8 -luokkalaiset kotitalousopiskelijat voivat tehdä Kokkaa kotimaista yhden aterian sekä alakoululaiset ovat saaneet mahdollisuuden päästä tutustumaan maatiloilla.
Heinäkuussa järjestetään Niittyahon tilalla kaikille avoin tapahtuma klo 11-15, jossa lapset ja aikuiset pääsevät tutustumaan oikeisiin traktoreihin työkoneineen sekä kohtaamaan paikallisia viljelijöitä. Tapahtuma on Jyväs-riihen rahoittama Leader -rahoitteinen Siemenestä sadoksi -hanke, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä maataloudesta ja sen merkityksestä arjessa.
15.05.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Korpilahden sydänyhdistyksen ja TATU-hankkeen järjestämässä elvytysillassa opeteltiin yhdessä elvytystä.
– Elvyttäminen on kansalaistaito, jokaisen olisi osattava elvyttämisen perusteet, projektipäällikkö Outi Raatikainen Keski-Suomen sydänpiirin hallinnoimasta Taajamien turvallisuus Keski-Suomessa -hankkeesta totesi hankkeen ja Korpilahden sydänyhdistyksen järjestämässä elvytysillassa. Elvytystä opeteltiin illan aikana sekä teoriassa että käytännössä hankkeen asiantuntijan Kaisu Paalasen johdolla.
– Jos kadulla tai vaikkapa kaupan lattialla makaa eloton aikuinen, hänen elottomuutensa hyvin todennäköisesti johtuu sydämestä, Kaisu Paalanen totesi ja kertoi, että kammiovärinä tarkoittaa tilaa, jossa sydän ei enää pumppaa verta, vaan värisee, ja se johtaa kuolemaan. Kammiovärinä on eri asia kuin eteisvärinä.
– Jos kammiovärinäpotilaalle ei aloiteta paineluelvytystä viiden minuutin sisällä, potilas menehtyy yli 50 prosentin todennäköisyydellä. Jos paineluelvytys aloitetaan ilman viivästyksiä, potilaan ennuste jäädä henkiin paranee kaksin- tai kolminkertaiseksi, Paalanen sanoi.
Jos elottomalta vaikuttava henkilö ei herää herättelyllä ja hengitysteiden avaamisella, tärkeintä Kaisu Paalasen mukaan on ensin soittaa hätänumeroon ja sitten aloittaa paineluelvytys, jos autettava ei hengitä. Jos yksi henkilö painelee, ja lähellä on sydäniskuri, toinen voi hakea sen. Jos sydäniskuri on kauempana, painelemaan pitäisi jäädä vähintään kaksi henkilöä, jotta painelijaa voidaan vaihtaa välillä, sillä painelu vaatii voimaa.
– Nykyään ei enää opasteta puhaltamaan, painelu on tärkeämpää, Kaisu Paalanen totesi.
– Ladatkaa puhelimeenne 112-sovellus. Kun soitatte hätäpuhelun sen kautta, puhelin paikannetaan automaattisesti, eli ei haittaa, vaikka ette tietäisi osoitettakaan. 112-sovelluksesta löytyy myös paljon muuta tietoa, esimerkiksi lähimpien sydäniskureiden sijainnit, siihen kannattaa tutustua. Myös puhelimen laittamista kaiuttimelle kannattaa harjoitella ennen tositilannetta, tosipaikan tullen hätäkeskus antaa ohjeita, ja kun puhelin on kaiuttimella, voi samalla toimia, Outi Raatikainen ohjeisti.
Kaisu Paalanen painotti, että paineluelvytyksen antamista tai sydäniskurin käyttöä ei pidä arastella.
– Paineluelvytyksessä painellaan rintalastan keskeltä suoraan alaspäin. Rintalastan pitää selkeästi painua alas, mutta myös selkeästi palautua ylös, jotta sydän täyttyy verellä. Hätäkeskus pyytää laskemaan painalluksia ääneen ja kertoo, onko tahti sopiva. Elvytyksessä on hienosäätöä, ja siksi sitä kannattaakin harjoitella tällaisissa tilaisuuksissa. Harjoittelu antaa rohkeutta ja itseluottamusta, mutta ilman harjoitteluakin tositilanteessa on parempi, että yrittää kuin se, että ei tee mitään, Kaisu Paalanen sanoi.
Sydäniskureita on erilaisia, mutta laitteet neuvovat, miten niitä käytetään. Kun hakee sydäniskurin säilytyspaikasta, myös sydäniskurin tarvikepussi pitää ottaa mukaan.
– Laite laitetaan ensin päälle, ja sitten elektrodit kiinnitetään paljaalle iholle. Laite kertoo, onko sähköisku tarpeen ja jos iskua tarvitaan, laite käskee pysymään irti potilaasta ja painamaan sähköiskunappia. Joskus yksi sähköisku voi auttaa, joskus iskuja tarvitaan useampia. Aina sydäniskurikaan ei auta, Kaisu Paalanen totesi.
– Sydäniskuri on turvallinen käyttää, se ei anna sähköiskua, jos sitä ei tarvita. Paineluelvytykselläkään tilannetta ei voi tehdä huonommaksi. Jos sydän ei pumppaa verta, happi ei kulje elimistössä. Paineluelvytyksessä voi teoriassa murtua kylkiluita, mutta kylkiluut paranevat, elottomuudesta ei parane.
Tiina Lamminaho
14.05.2025 | Korpilahti, Tilaajille
– Tällä hetkellä on tilausta kerronnallisille tietokirjoille, joita voi lukea kuin romaania. Kerronnallinen tietokirjallisuus lainaa kaunokirjallisuudesta keinoja, kuten dialogia ja miljöökuvausta, mutta kerronnallisessa tietokirjassa kaiken on oltava totta. Tähän kirjaan kerronnallisuus sopii erittäin hyvin senkin takia, että Veronica Francolla oli niin mielenkiintoinen elämä, johon mahtui monenlaista. Olisi tuntunut väärältä tehdä hänestä perinteinen tietokirja, kirjailija Meri Parkkinen totesi Korpilahden kirjastossa järjestetyssä kirjailijatapaamisessa, jossa hän esitteli viime vuonna ilmestynyttä kirjaansa ”Veronica Francon syntinen työ”.
Veronica Franco oli 1500-luvun loppupuolella Venetsiassa elänyt kirjailija ja kurtisaani, joka otti kirjoituksissaan kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Parkkisen mukaan Veronica Francoa voidaan pitää feministinä etenkin siinä mielessä, että hän ajoi kaikkien tasa-arvoa.
– Veronica Franco kirjoittaa paljon aatelismiesten etuoikeuksista ja toteaa, että naisilla on samanlainen sydän kuin miehillä. Veronica oli itse etuoikeutetussa asemassa, hän teki seksityötä, mutta ylhäisön parissa. Kirjoituksissaan Veronica Franco kuitenkin puhuu myös niiden puolesta, jotka eivät päässeet hoviin kirjoittamaan runoja, Meri Parkkinen kertoo.
Veronica Franco oli jo omana aikanaan suosittu kirjailija, joka myös aiheutti ristiriitoja. Hän oli eronnut ja elätti itse itsensä ja lapsensa.
Parkkisen mukaan kirjan nimi viittaa seksityöhön, mutta myös Veronica Francon työhön kirjailijana.
– Tuon ajan Venetsiassa seksityö ei ollut niin paheksuttavaa kuin se, että nainen oli esillä ja kirjoitti muun muassa yhteiskunnallisista epäkohdista, Parkkinen toteaa.
– Veronican elämä kiinnosti minua, sillä olen pohtinut nykypäivän ihmisten suhtautumista seksityöhön, ja sitä, millaisia vaikutteita olemme saaneet historiasta. 1500-luvun Venetsiassa kurtisaani oli samanlainen ammatti kuin muutkin, sitä verotettiin ja säädeltiin laeilla. Veronica itse oli toisaalta ylpeä seksityöstään, toisaalta hän ei kannustanut muita siihen ja oli järkyttynyt, kun hänen ystävänsä oli valmis pakottamaan oman tyttärensä kurtisaaniksi. Hän ei hyväksynyt ihmiskauppaa ja parittamista ja hän otti esille myös seksityön vaarat. Veronican aikaan äidit toimivat monesti kurtisaanina toimivan tyttärensä ”turvamiehenä”, Parkkinen kertoo.
Veronica Franco kuoli 46-vuotiaana kuumetautiin, tutkijoiden mukaan todennäköisesti seksitautiin.
– Itse kiinnostuin Veronica Francosta nähtyäni Tintoretton hänestä maalaaman muotokuvan wieniläisessä taidemuseossa, Meri Parkkinen kertoo.
– Kirjassa kerron myös omista tutkimuksistani ja Venetsiaan tekemästäni matkasta. Halusin ehdottomasti mennä paikan päälle Venetsiaan, ja pääsin siellä tutkimaan arkistojakin. Minulla oli melko kapea kuva renessanssista, tunsin toki renessanssin miesnerot ja sen ajan maalauksia, mutta Veronican elämää tutkiessani näin toisenkin puolen 1500-luvun Venetsiasta.
Meri Parkkisen mukaan Veronica Franco oli sekä menestynyt uranainen että äiti, ja lisäksi hyvin kaunis; hän poseerasi mallinen moniin taideteoksiin.
– Minua kiinnostaa, mistä hänen ajatuksensa esimerkiksi miesten ja naisten tasa-arvoisuudesta ovat tulleet. Sukupuolten tasa-arvosta oli toki esitetty ajatuksia jo aiemmin, ja Veronica oli lukenut paljon, Meri Parkkinen toteaa.
– Veronican tekstejä tarvittiin 1500-luvulla, ja minusta tuntuu, että niitä tarvitaan edelleen, Parkkinen totesi.
Kirjailijatapaamisen järjestivät Jyväskylän tyttölyseon entiset oppilaat yhdessä kirjaston kanssa.
– Tämän kirjan ja kirjailijan valitsimme siksi, että tässä kirjassa on naisasiaa; mehän olemme myös naisasian vaalijoita, Annamari Maukonen totesi.
– Halusimme myös tuoda kirjailijatapaamisen Korpilahden kirjastoon, ettei kaikki aina tapahdu Jyväskylän keskustassa.
Tiina Lamminaho
13.05.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Kevään koittaessa sosiaalisen median ryhmissä roihahtaa koirankakkakeskustelut. Vähemmälle huomiolle jää nykyisin se, että ihmiset heittelevät edelleen roskia luontoon, vaikka tässä asiassa kansalaisia on valistettu iät ja ajat. Viikko sitten tiistaina oli perinteiset kaiken kansan siivoustalkoot asuinalueilla.
Nurmisen Tuulia ja Elsisen Marja laajensivat roskien keruuta kirkonkylän ulkopuolelle.
Ysitien varrelta kohti Jämsää on löytynyt kaikenlaista roskaa autonosista lähtien.
-Sieltä löytyy kaikenlaista roskaa ihan uskomattomia määriä, Marja sanoo.
-Välillä ovat niin painaviakin, että hyvä kun jaksaa kantaa.
Tuulia aloitti roskatalkoot lumien sulettua.
– Olen kerännyt yksin sekä tyttären kanssa, osan ihan kävelylenkillä tai asioilla käydessä kylällä, Tuulia sanoo.
Hän arvelee, että roskasaldo on ainakin 500-600 litraa lumien sulamisen jälkeen.
Tuulia sanoo, että kun yhden pätkän saa kerättyä siistiksi, uusia roskia ilmaantuu.
-Petäjävedentien Muottituotteelle asti olen keränny ainakin kaksi kertaa viimeisen puolentoista kuukauden aikana, samoin pohjoisen liittymän tienoon. Ei ne roskat lopu. Joka päivä tulee uusia.
Tien vieriltä löytyy kaikenlaista ryönää. Kertakäyttökahvimuki päätyy helposti auton ikkunasta pientareelle.
– Noiden lisäksi tietty tupakka-askit, tumpit ja koko ajan enemmän nikotiinipussirasiat. Kolmioleipien ja vastaavien muovipakkausten määrä on myös yllättävän suuri. Ja tölkit! Lista on loputon. Kahvimukien kannet ovat muuten hapertuessaan aivan viheliäisiä kerättäviä. Ja niitä löytyy paljon.
Maarit Nurminen
12.05.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Ysitien tiesuunnitelmat ovat edenneet ympäristövaikutusten arviointiin. Tiesuunnitelmissa ykkösvaihtoehdossa valtatie parannetaan Painaan ja Korpilahden välillä moottoriliikennetieksi, joka on jatkuva ohituskaistatie. Korpilahden ja Muuramen välille rakentuisi nelikaistainen moottori- tai moottoriliikennetie. Ysitie jatkui moottoritienä Muuramesta Keljonkankaalle. Valinta Korpilahti‒Muurame -osuudella moottori- ja moottoriliikennetien välillä tehdään ympäristövaikutusten arvioinnin selostusvaiheessa.
Koko suunnittelualueella olisi voimassa 100 kilometriä tunnissa nopeustaso. Suunnitteluvälille on tulossa viisi eritasoliittymää. Uudet eritasoliittymät, joissa kaikki kääntymissuunnat ovat mahdollisia, ovat Painaan eritasoliittymä, Korpilahden pohjoinen eritasoliittymä ja Vespuolen eritasoliittymä. Korpilahden eteläpuolelle toteutetaan suuntaisliittymä, jossa on rampit vain etelän suuntaan ja nykyinen ajomahdollisuus pohjoiseen poistettaisiin.
Muuramen Teollisuustien nykyinen tasoliittymä muutetaan suuntaisliittymäksi, josta on ajo mahdollista vain Teollisuustieltä pohjoisen eli Jyväskylän suuntaan. Viime viikolla Muuramessa pidetyssä yleisötilaisuudessa tätä ratkaisua kritisoitiin paljon.
Nykyiset Niittyahon eritasoliittymä ja Muuramen eritasoliittymä parannetaan nykyisille paikoilleen. Koko suunnitteluvälille toteutetaan yhtenäinen maantietasoinen rinnakkaistie sekä jalankulku- ja pyörätie. Tämä tarkoittaisi siis pyörätietä Korpilahdelta Muurameen saakka.
Suunnittelualue, joka on noin 27 kilometriä pitkä, ulottuu etelässä Korpilahdelta Painaanjärven kohdalta pohjoiseen Jyväskylään, Keljonkankaan eritasoliittymän eteläpuolelle. Vuonna 2023 tiellä laskettiin liikennemääriä. Painaanjärven ja Korpilahden taajaman välillä kulki noin 8 700 ajoneuvoa vuorokaudessa, Korpilahden kirkonkylän ja Muuramen välillä 10 700 – 12 100 ajoneuvoa sekä Muuramen ja Keljonkankaan välillä noin 16 200 ajoneuvoa. Raskaan liikenteen osuus oli alle 10 prosenttia. Raskaan liikenteen osuus on 6,5–8,5 %.
Patalahden ja Juokslahden kohdalla on tapahtunut 11 onnettomuutta vuosina 2017-2021, joista yksi on kuolemaan johtanut ja kaksi henkilövahinkoon johtanutta. Vastaavana aikana Painaan ja Lahdenvuoren kohdalla on tapahtunut 15 onnettomuutta, joista yksi on kuolemaan johtanut ja neljä henkilövahinkoon johtanutta. Kaikista onnettomuuksista yhteensä 11 on ollut hirvieläinonnettomuuksia.
YVA-ohjelma on nähtävillä 16.4.-23.5.2025 ja siihen voi tutustua Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristö-vastuualueen verkkosivuilla. YVA-ohjelma on nähtävillä Keski-Suomen ELY-keskuksessa, Korpilahden lähikirjastossa ja Muuramen kirjastossa.
Maarit Nurminen
12.05.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Seurakunnan naistoimikunnan tarjoilemia naisten aamukahveja juotiin taas perinteiseen tapaan äitienpäivää edeltävänä lauantaina. Perinne on jatkunut jo 35 vuotta, Korpilahdelle sen toi Irja Lahtinen.
– Olin Jämsässä töissä ja toin sieltä tänne ideoita. Silloinen Korpilahden seurakunnan diakonissa Marjatta Salo oli myötämielinen ajatuksille, Irja Lahtinen kertoo.
– Poikani Jarkko Lahtinen oli töissä Honkasen puutarhassa ja kehui, kuinka isoja ja kauniita orvokkeja siellä on. Kerroin orvokeista Marjatta Salolle ja niin me tilasimme orvokit jaettavaksi kaikille naisten aamukahveille osallistuville. Eli siis sekin perinne on ollut voimissaan jo 35 vuoden ajan, Lahtinen toteaa.
Ensin naisten aamukahvitilaisuudet pidettiin vanhassa pappilassa.
– Siihen aikaan naistoimikunta leipoi itse tarjottavat. Tilaisuudessa on ollut aina joku puhumassa, muun muassa Jämsän sairaalapastori Hellevi Malinen oli suosittu puhuja, samoin Hellin Torkki. Tyttäreni Marjo Kouhia lauloi monena vuonna tilaisuudessa ”Äidin sydän” -laulun ja naistoimikunnan puheenjohtaja Anita Lounialalle oli tärkeää, että naistoimikunnan tilaisuudet lopetettiin aina laulamalla ”Sinua siunata tahdon”, Irja Lahtinen kertoo. Lahtinen on myös itse toiminut naistoimikunnan puheenjohtajana, pitkäaikainen puheenjohtaja Lahtisen jälkeen oli Kaija Uusitalo.
– Olen kyllä mielissäni, että naisten aamukahvitapahtuma jatkuu, tämä on tärkeä kaikille naisille, Irja Lahtinen toteaa.
Tärkeänä tapahtumaa pitävät myös monena vuonna mukana olleet Marjaliisa Kolula, Eeva Nyberg ja Liisa Kiho.
– Täällä on aina hyvää ohjelmaa ja täällä näkee tuttuja, sellaisiakin, joita muuten näkee harvemmin, Marjaliisa Kolula sanoi.
Eeva Nyberg ja Liisa Kiho sanoivat naisten aamukahvien yhdistävän naisia.
– Tämä on kaikkien naisten tapahtuma, ei vain äitien, vaikka tätä vietetäänkin äitienpäivää edeltävänä päivänä.
Tällä kertaa aamukahvitilaisuuden ohjelmasta vastasivat Säpäkät Soinnut ja fysioterapeutti Kristiina Kytönen, rukoushetken piti seurakuntapastori Katariina Korhonen.
Kristiina Kytösen johdolla mietittiin yhdessä, mitä hyvinvointi on. Ja siihen löydettiinkin monia tekijöitä: joku mainitsi hyvän unen, joku henkisen tasapainon, joku hyvät naapurit ja joku päivärytmin ja rutiinit.
– Kaikki nämä kuuluvat hyvinvointiin. Uni ja ruoka ovat perustarpeita, mutta hyvinvointiin kuuluvat myös psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi, Kristiina Kytönen totesi.
Liikunnasta ja liikkumisesta Kytönen puhui myös.
– Jokaisen olisi hyvä päästä ulos joka päivä, mutta liikkumisen pitää tuntua mielekkäältä. Mitä useammin liikumme, sitä paremmassa kunnossa pysymme, mutta pitää muistaa myös levätä. Kaikki, mitä teemme, auttaa meitä pysymään kunnossa, fyysistä harjoitusta on vaikkapa laulaminen tai ruoanlaitto. Ja liikuntaan on helppo yhdistää sosiaalisuus, voi vaikka pyytää naapurin kävelylenkille, Kristiina Kytönen totesi.
Tilaisuus oli perinteiseen tapaan seurakunnan naistoimikunnan järjestämä. Naistoimikuntaa vetää diakonissa Marjo Mattila ja siihen kuuluvat Eeva-Liisa Valtonen, Marjatta Lappalainen, Merja Vanhala, Ritva Ahvenus, Aila Ahvenus, Piritta Kohvakka, Tuija Tikanniemi ja kunniajäsenenä Irja Lahtinen. Ja tälläkin kertaa tilaisuudessa järjestettiin arpajaiset lähetystyön hyväksi, myös vapaaehtoinen kahviraha meni lähetystyölle.
Tiina Lamminaho
