07.05.2025 | Tilaajille, Uurainen
Jarno Liimataisella on ollut pari vuotta esimerkiksi turvallisuuskatselmuksia tarjoava yritys Asiantuntija- ja Työturvallisuuspalvelut Liimatainen Oy ja on edelleenkin, mutta nyt hän on myös laajentanut aivan uudelle alalle ja Sinun Hierojasi – Hierontapalvelut Liimatainen on aloittanut Uuraisten keskustassa ravintola Keskipisteen vieressä. Liiketila on kokenut kevyen remontin ja on nyt värimaailmaltaan rauhoittavan vihertävä.
– Korona vaikutti työturvallisuusalaan siten, että esimerkiksi työturvakorttikoulutukset siirtyivät kokonaan nettiin. Vakuutusyhtiöiden ostamat lämpölaitoksien turvallisuuskatselmukset sen sijaan vetävät ihan kohtuullisesti ja nykyään teen myös onnettomuustutkintaa. Työhyvinvointi on olennainen osa työturvallisuutta ja kehonhuolto taas edesauttaa työhyvinvointia. Eli eivät alat niin kaukana toisistaan olekaan, Jarno Liimatainen kertoo.
Puhutaan kovasta ja pehmeästä työturvallisuudesta. Kova työturvallisuus keskittyy teknisiin ja fyysisiin toimenpiteisiin, kuten turvallisuuslaitteisiin, -varusteisiin, protokolliin ja teknisiin ratkaisuihin. Pehmeä työturvallisuus puolestaan ihmisten käyttäytymiseen ja organisaatiokulttuuriin, kuten koulutukseen, johtamiseen ja työntekijöiden osallistamiseen.
– Asioiden lokeroiminen on oikeastaan turhaa, eikä mieltä ja kehoa voi tässäkään asiassa erottaa, kokonaisuus ratkaisee, Liimatainen kertoo.
Jarno Liimataisen kiinnostus omaan hyvinvointiin lisääntyi 40-vuotissynttäreiden jälkeen ja sen myötä myös tiedonjano. Nyt hän on kouluttautunut klassiseksi hierojaksi ja erikoistunut urheilu- purentalihas- ja fasciahierontaan. Ala on toki sellainen, että omaa osaamista voi ja pitääkin täydentää jatkuvasti.
– Koin, että sain apua esimerkiksi osteopaatilta tai kalevalaiselta jäsenkorjaajalta. Omaan ammatilliseen suuntautumiseen vaikutti myös se, että hieroja lasketaan terveyspalveluksi ja siksi alvittomia palveluja. Jos olisin nuorempi, opiskelisin osteopaatiksi, mutta koulutus on aika pitkä ja kallis.
Teknologia kehittyy myös hyvinvointipalveluissa, mutta taitavinkaan hierontarobotti ei pysty tarjoamaan sitä inhimillistä kanssakäymistä, mitä oikea hieroja.
– Pidän asiakaspalvelutyöstä ja sitä hierontakin mitä suurimmissa määrin on. On hienoa, jos pystyn antamaan vinkkejä arkeen tai vaikka vain kuuntelemaan, sekin on tärkeää, Jarno Liimatainen jatkaa.
Omaa konseptiaan miettiessään hän on päätynyt siihen, että tarjoaa myös ilta-aikoja, jotta päivätyössä käyvät kansalaiset ehtivät hierontaan.
– Työsuojelutausta antaa tiettyjä vahvuuksia juuri työikäisten palveluihin, mutta toki ihan kaikenikäiset ovat tervetulleita, hän sanoo.
Jarno Liimataisella on myös visio laajentumisesta – kunnianhimoinen, mutta aivan mahdollinen.
– Visioni on, että viiden vuoden kuluttua minulla on Sinun hierojasi -brändin mukainen hierontakonsepti ja 5-10 toimipistettä Suomessa. Muoto olisi eräänlainen francihising ja alihankintaketjun yhdistelmä. Haaveilen hyvästä tiimistä, jonka kanssa toimia ja rakentaa kokonaisuutta.
Hanna Lahtinen
06.05.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Alkoholia kutsutaan nautintoaineeksi, mikä on melkoisen paradoksaalista, sillä mikään muu kurkusta alas kulahtava aine ei maailmassa aiheuta enemmän kärsimystä ja pahaa oloa kuin tämä ”nautintoaine”.
Suomalaisten suhde alkoholiin on erityisen kompleksinen. 30-luvun kieltolaki ennemminkin lisäsi kuin hillitsi suomalaisten taipumusta humalahakuiseen juomiseen. Sodassa ohiammutut, mutta sielustaan särkyneet miehet lääkitsivät pahaa oloaan miestä väkevämmällä, jonka seurauksena syntyi ylisukupolvinen trauma. Maailman onnellisin maa on myös tuhansien murheellisten laulujen maa.
Tänä päivänä on nähtävissä myös positiivinen pilkahdus, nuoret juovat vähemmän kuin ennen. Toisaalta rinnalle on tullut paljon muita päätä sekoittavia aineita.
Alkoholismista kärsii myös sairastuneen lähipiiri ja kuntoutuminen on usein pitkä ja vaikea tie. Keinoja on monia ja se mikä auttaa toista ei toimi toisella. Yksi vanhimmista raittiutta tukevista toiminnoista on vertaistukeen perustuva AA-toiminta. Ainut AA:n jäseneksi pääsyn vaatimus on halu lopettaa juominen.
Tässä jutussa äänessä ovat Uuraisten AA-kerholaiset, tietenkin nimettöminä.
– Kävin Äänekosken AA:ssa ja mietin ääneen, että miten Uuraisilla ei ole muita alkoholisteja kuin minä. Tätä kautta yhytin erään toisen uuraislaisen, joka kävi Tikkakosken ryhmässä ja päätimme perustaa Uuraisille oman ryhmän noin nelisen vuotta sitten. Aluksi kokoonnuimme seurakuntakodilla ja nykyään tapaamme perhekeskuksella maanantai-iltaisin. Pikkuhiljaa kävijämäärä on lisääntynyt, harvoin meitä nykyään on seitsemää vähempää, toinen ryhmän perustajista kertoo.
Ryhmään ovat tervetulleita myös he, joilla ongelmana ovat muut päihdyttävät aineet alkoholin sijaan tai lisäksi.
Koska alkoholistit ovat anonyymeja, ei myöskään kotipaikkaa kysellä ja Uuraisten ryhmässäkin käy muilta paikkakunnilta. Kesän lähestyessä ryhmään ovat luonnollisesti tervetulleita myös alueen kesäasukkaat.
AA-toiminta täyttää aivan pian 90 vuotta, ensimmäinen AA-kokous pidettiin 10. kesäkuuta 1935 Ohiossa. Anonyymien Alkoholistien eli AA:n ohjelman perustivat alkoholistit Bill Wilson ja Bob Smith. Nyt AA on maailmanlaajuinen yhteisö, joka tarjoaa vertaistukea alkoholiongelmista kärsiville ihmisille. AA:n toiminta perustuu 12 askeleen ohjelmaan, joka auttaa jäseniä saavuttamaan ja ylläpitämään raittiutta.
Kokouksissa jäsenet jakavat kokemuksiaan, tukevat toisiaan ja työskentelevät yhdessä kohti yhteistä tavoitetta: elämää ilman alkoholia.
– Meillä on todella hyvä ryhmä, vaihtuvuutta on sopivasti. Joka kerta kun lähden ryhmästä, minulla on tunne, että olen jättänyt sinne raskaan taakan ja askel on taas kevyt.
– Sillä mitä olet ryhmän ulkopuolella ei ole mitään merkitystä, ryhmässä olemme kaikki samanarvoisia ihmisiä, joilla on yksi tavoite: raitis elämä.
– Jokainen saa puhua niin pitkään kuin haluaa ja saa jakaa asioita, mitä haluaa. On ihmeellinen tunne, kun tietää, että vieruskaveri tietää täsmälleen mitä tarkoitat.
– Alkoholistit ovat itsekeskeisiä ja omiin ongelmiinsa keskittyviä, siksi puhumisen lisäksi myös kuunteleminen on tärkeää.
– On kummallista, että kun käsittelee raskaita asioita, tulee niin keventynyt olo.
Alkoholismi eli alkoholiriippuvuus on krooninen, eli pitkäaikainen tai toistuva ja usein hitaasti kehittyvä sairaustila, jossa mieli ja elimistö tulevat riippuvaiseksi alkoholista. Sen kehittymiseen tarvitaan geneettinen alttius ja laukaisevia tekijöitä voivat olla esimerkiksi koulukiusaaminen tai turvattomuus. Alkoholistit ovat usein hyvin herkkiä ja he tuntevat voimakkaasti.
Erityisesti naisilla alkoholismin kehittymiseen vaikuttavat usein suorituspaineet ja stressi. Alkoholistit ovat usein myös ihmistyyppiä, jotka eivät osaa pitää rajojaan ja hakevat hyväksyntää muilta.
Äitiys ja alkoholismi taas ovat yhdistelmä, johon liittyy valtavan paljon myyttejä, paineita ja odotuksia.
Alkoholismi on sairaus, joka koskettaa erittäin suuresti myös alkoholistin perhettä. Perheenjäsenillä on suuri vaara sairastua läheisriippuvuuteen, joka voi lapsella esimerkiksi ilmetä vanhemman suojeluna ja elämän suorittamisena.
– Minä suoritin elämääni, enkä koskaan omasta mielestäni riittävän hyvin. Ensin otin yhden töiden jälkeen, jotta jaksoin. Hyvin pian määrät lisääntyivät ja alkoholista tuli elämän keskipiste.
Alkoholista eroon pääseminen on usein pitkä tie. Usein matkalle mahtuu monia katkoja ja kuntoutuksia, jotka joillakin auttavat, joilla ei, joillakin jopa pahentavat tilannetta ja tuovat mukaan huumeet tai lääkkeiden väärinkäytön. Ensimmäinen ja erittäin tärkeä askel on ongelman myöntäminen.
– Retkahdukset ovat tyypillisiä. Meillä AA:ssakin on monia, jotka olemme sinnikkäästi hakeneet apua, retkahtaneet juomaan, mutta olemme saaneet toisistamme vertaistukea ja uskoa siihen, että lopulta juominen loppuu. Jokainen raitis päivä on voitto ja kiitollisuus siitä on valtava.
– On hienoa tuntea olevansa tervetullut, vaikka olisi epäonnistunut. Aina on toivoa.
Niin raskas kuin tie alkoholismista raittiuteen onkin, on asiassa myös positiivisia piirteitä.
En ikinä osaisi elää niin täysillä, tuntea syvästi ja nauttia jokaisesta selvästä päivästä, myös itsetuntemus on tällä rankalla polulla valtavasti kasvanut.
Juovan alkoholistin elämä on usein täyttä kaaosta, johon liittyy vahvasti häpeän tunteita. Kun juominen loppuu, kaaos selkenee ja häpeä hälvenee.
– Joka päivä pitää palata sen tosiasian äärelle, että olen alkoholisti, joka ei juo. Mutta, että paluu kaaokseen ja häpeään on vain yhden ryypyn päässä.
Sote-sektorin säästöistä puhutaan paljon. Juuri käydyissä vaaleissa ei tainnut löytyä kovin montaa ehdokasta, joka olisi ilmoittanut haluavansa ajaa alkoholistien asiaa. Kuitenkin juova alkoholisti tulee yhteiskunnalle hyvin kalliiksi, niin terveys- kuin sosiaalipuolellakin, lisäkuluja tulee esimerkiksi lastensuojelun asiakkuuksista. Mutta kun alkoholisti lopettaa juomisen, hänestä tulee yleensä kuluerän sijaan veroja maksava yhteiskunnan tuottava osanen.
Tukea päihdeongelmiin on saatavilla, mutta usein se edellyttää henkilöltä itseltään tarmokkuutta ja sinnikkyyttä, sekä valitettavan usein myös luukulta toiselle kulkemista. On tyypillistä, että koska päihdeongelmiin liittyy usein myös mielenterveysongelmia, ihminen saattaa joutua outoon kierteeseen. Hän on liian päihdeongelmainen saadakseen mielenterveyspalveluja, mutta toisaalta ei tarpeeksi juoppo päästäkseen päihdekuntoutukseen.
– AA:ssa on se hyvä puoli, että koska toiminta perustuu täydelliseen vapaaehtoisuuteen, ovi on aina auki tulla. AA:ssa kukaan ei ole liikaa tai liian vähän alkoholiongelmainen. Toipuvalle alkoholistille on äärimmäisen tärkeää, että hän saa tukea säännöllisesti. Moni käy varsinkin raittiuden alkuvaiheessa monissa ryhmissä ja se on täysin ok.
– Jos joku tässä maailmassa on ihme, niin se, että alkoholisti raitistuu. Meillä on jokaisella korkeampi voima, mikä se sitten itse kullakin on – ja se on se mikä ihmeen mahdollistaa.
Lisätietoja www.aa.fi
Keski-Suomen alueen auttava puhelin 24/7
050 575 9300
Hanna Lahtinen
05.05.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Reivilän alueen asemakaavamuutoksen laatiminen on aloitettu ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupungin nettisivuilla.
– Asemakaavan muutos liittyy valtatie 9:n parannussuunnitelmiin. Alueelle on tulossa rinnakkaistie ja kaavassa on tarkoitus osoittaa rinnakkaistielinjaus tiesuunnitelmassa esitetyn mukaisesti, kaavoitusinsinööri Outi Toikkanen Jyväskylän kaupungilta toteaa.
Rinnakkaistie on tulossa Reiviläntien ja ysitien väliselle alueelle. Outi Toikkasen mukaan tiesuunnitelma aiheuttaa muutoksia Reiviläntien alkuosaan, tien loppuosan ympäristö säilyy kaavassa nykyisellään.
– Tiesuunnitelma on tulossa nähtäville todennäköisesti kesän aikana. Kaavaluonnos tehdään sen jälkeen, koska kaavamuutos perustuu tiesuunnitelmaan, Toikkanen sanoo.
Valtatie 9:n suunnitelmista riippuvat myös kaupungin kaavoitusohjelmassa olevat Pihlajamäen ja Huovilan alueiden kaavoitukset. Molemmilla alueilla kyse on työpaikkarakentamisesta sekä liikennejärjestelyistä. Pihlajamäen alue on valtatie 9:n ja Petäjävedentien risteyksen tuntumassa, Seon huoltoaseman paikkeilla, Huovilan alue taas samalla puolella ysitietä, mutta hieman kaupunkiin päin.
– Pihlajamäen alueelle on olemassa tiesuunnitelmaan liittyvä aluevaraus, siihenhän suunnitellaan eritasoliittymää. Pihlajamäen kaavaa on mahdollista edistää nopeammin kuin Huovilan kaavaa, alueella tehdään luontoselvityksiä kesällä ja kaavan laadinta käynnistetään niiden jälkeen. Kaava tarkistetaan vastaamaan nykytilannetta sekä valtatie 9:n suunnitelmia, Outi Toikkanen kertoo.
Huovilan alueen kaava on laitettu vireille jo vuonna 2009.
– Kaavoituksen käynnistäminen on viivästynyt valtatie 9:n suunnitelmien takia. Alue on sijainniltaan erittäin hyvä työpaikkarakentamiseen, ja se pidetään kaavoituskohteiden joukossa, mutta kaavaa ei voida tehdä, ennen kuin valtatie 9:n suunnitelmat on ratkaistu riittävän pitkälle ja esimerkiksi alueen liittymäjärjestelyt ovat tiedossa, Outi Toikkanen sanoo ja toteaa, että valtatie 9:n parantamiseen liittyen välin Korpilahti – Keljonkangas ympäristövaikutusten arviointiohjelma on nähtävillä, tietoa hankkeista löytyy Ely-keskuksen ja Väyläviraston nettisivuilta.
Kärkisten pohjoisrannan osayleiskaavan muutos on tarkoitus käynnistää loppuvuoden aikana. Lopullinen aluerajaus ratkaistaan Jyväskylän yleiskaava 2050 -luonnoksen yhteydessä. Luonnos oli nähtävillä, ja nyt käydään läpi saatua palautetta.
– Kärkisten pohjoisrannan kaavamuutoksella on tarkoitus lisätä vakituisen asumisen mahdollisuuksia ranta-alueilla. Kärkisten alue on lähellä taajamaa, sinne on edellytyksiä osoittaa vakituisen asumisen paikkoja, Outi Toikkanen kertoo.
– Suunnitelma-aluetta laajennetaan mahdollisesti Iloniemen suuntaan, kokonaisuus ei ole vielä ihan ratkennut. Päätöksiä aluerajauksesta tehdään loppuvuoteen mennessä.
Toinen Korpilahtea koskeva, asumiseen liittyvä kaava kaupungin kaavoitusohjelmassa on Teletien ja Martinpolun asemakaavamuutos, jolla on tarkoitus mahdollistaa alueelle pientalorakentamista. Tällä hetkellä alue on merkitty kaavassa yleiseen rakentamiseen tarkoitetuksi alueeksi.
– Teletien ja Martinpolun asemakaavamuutos ei ole vielä aktiivisessa vaiheessa, Toikkanen toteaa. Tavoiteaikatauluksi kaavalle on asetettu ensi vuosi.
Tiina Lamminaho
05.05.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Ylä-Muuratjärvellä opeteltiin viime viikolla joukkoruokailun järjestämistä. Alkuviikosta käytettiin yksi ilta teoriaopintoihin, lauantaina soppatykin ja kaasutoimisen paellapannun käyttöä harjoiteltiin käytännössä Maa- ja kotitalousnaisten opastuksella, samalla nuoret kesätyöntekijät opettelivat lettujen paistoa muurinpohjapannulla.
– Tämä koulutus on osa meidän Kylätalosta valmiuskeskus -hankettamme, samalla tästä on hyötyä tapahtumien järjestämiseen, Ylä-Muuratjärviseuran puheenjohtaja Helena Mieskolainen kertoi.
– Rallikansalta on tullut toiveita makkaraperunoista, ja nyt mietimmekin pyttipannun tekemistä rallikioskissa. Aiemmin olemme myyneet makkaraa ja lettuja kahvin ja pullan lisäksi, ja siihen meillä on jo rutiinia, Mieskolainen totesi.
Koulutuspäivässä käytössä ollut paellapannu oli lainassa Maa- ja kotitalousnaisilta, soppatykki sen sijaan on Ylä-Muuratjärviseuran, metsästysseuran ja Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistyksen yhteinen.
– Soppatykki on saatu lahjoituksena, mutta sitä ei ole käytetty pitkään aikaan. Sitä piti vähän korjaillakin, Helena Mieskolainen kertoi.
– Paellapannun hankkimista mietimme vakavasti, jos vaikka koettaisimme myydä pyttipannua ralleissa. Sekä soppatykki että paellapannu voisivat palvella poikkeusoloissa, esimerkiksi pitkän sähkökatkon aikana, ja kyllä silloin tarvitaan muurinpohjapannujakin ja niillä paistettuja lettuja. Tähän harjoitukseen kuuluu myös se, että viemme kylän ikäihmisille kotiin täällä tehtyä ruokaa; samoin toimisimme tarvittaessa poikkeustilanteessakin.
Anneli Kuusinen-Laukkalan mukaan myös soppatykkiä voidaan käyttää muulloinkin kuin poikkeustilanteissa, vaikka sitä ei rallikioskiin viedäkään.
– Hirvikeittoa sillä on tarkoitus tehdä peijaisiin, ja onhan täällä muitakin tilaisuuksia, missä voitaisiin tarjoilla jotain keittoa, Anneli Kuusinen-Laukkala sanoo.
Soppatykillä ja paellapannulla ruoan laittoa opettanut Mirja Pummila Maa- ja kotitalousnaisista totesi, että huomiota pitää kiinnittää etenkin turvallisuuteen. Paellapannua käytettäessä pitää olla hyvin suojaava esiliina, joka ei myöskään ole kovin helposti syttyvää materiaalia. Sekä paellapannu että soppatykki pitää myös sijoittaa turvalliseen paikkaan.
– Ja tietenkin pitää huolehtia siitä, että käytettävät astiat ovat puhtaita. Soppatykissä on vesivaippa ja se on tärkeää, että siellä on vettä. Puulämmitteistä soppatykkiä ei myöskään saa jättää valvomatta, Mirja Pummila opasti.
Hygieniapuoleen tutustuttiin kurssin teoriaosuudella, käytännön osuudella muun muassa mitattiin kypsennettävän ruoan lämpötiloja. Kurssilla tehtiin paellapannulla pyttipannua ja soppatykillä jauhelihakeittoa.
– Yleisimminhän soppatykillä tehdään juuri keittoja, mutta myös puurot ja kiisselit sekä periaatteessa muhennoksetkin onnistuvat soppatykillä, Mirja Pummila kertoo.
– Soppatykillä voi tehdä ruokaa tavallisten reseptien mukaan, määriä pitää vain isontaa. Ja esimerkiksi lihan määrää voi miettiä tilaisuuden mukaan; juhlavampaan keittoon voi laittaa enemmän lihaa, arkikeittoon taas vähemmän, ja esimerkiksi hernekeiton voi tehdä myös kokonaan ilman lihaa, Pummila totesi.
Kurssilla oli parikymmentä henkeä, Ylä-Muuratjärveltä ja naapurikylistä.
– Minä olen paistanut muurinpohjapannulla lettuja todella monessa tilaisuudessa, tänne tulin tutustumaan pyttipannun tekoon paellapannulla. Eihän sitä tiedä, jos sellaiselle osaamiselle tulisi jossain vaiheessa tarvetta, Metsäkulmalta Petäjäveden puolelta kurssille tullut Seija Sarava kertoi.
– Minua kiinnosti etenkin se, miten soppatykin käyttäminen sujuu. Itse en ole koskaan soppatykillä keittänyt, mutta sivusta olen seurannut, Anneli Kuusinen-Laukkala sanoi.
– Tässä on nyt harjoiteltu samalla kylän hälytysryhmän toimintaa ja sitä, kuinka saamme joukkoruokailun järjestetyksi. Ennen kaikkea tämä on kuitenkin yhdessä tekemistä ja sosiaalinen tapahtuma, Helena Mieskolainen totesi.
Tiina Lamminaho
29.04.2025 | Tilaajille, Uurainen
Jyrki Paanasen yritystoiminta on sen verran erikoinen yhdistelmä, että hänelle on helppo keksiä erilaisia määritelmiä kuten laulava metsuri, moottorisahatrubaduuri tai uusimpana konsertoiva jyrsijä.
Jyrsijäksi häntä voi nimittää Rakennus- ja metsäpalvelu Paanaset Oy:n uusimman laitehankinnan vuoksi. Leader JyväsRiihen hieman rahallisesti tukemana yritys on hankkinut kantojyrsimen, joka on todennäköisesti helpoin tapa poistaa häiritsevä kanto pihasta.
– Toinen vaihtoehto on kaivinkone, mutta pelkän yksittäisen kannon takia ei isoa konetta kannata tontille rahdata. Jyrsimellä poistetun kannon kohta häviää olemattomiin muutamassa kuukaudessa, Paananen kertoo.
Hintaa yhden kannon poistolle tulee noin sata euroa ja jos kantoja on useita, niin luonnollisesti yksikköhinta pienenee.
– Ajatus kantojyrsimen hankinnasta tai mahdollisesti toiselta yrittäjältä lainaamisesta on ollut jo yrityksen perustamisesta lähtien. Laite on kuitenkin sen verran kallis, että hetki piti harkita. Tarve kuitenkin kasvaa samassa tahdissa kuin myös pihapuiden kaatopalveluja osataan käyttää. Suosittelen muillekin JyväsRiihen leader-tukien käyttämistä, hän jatkaa.
Pihapuuta ei kannata lähteä itse kaatamaan, ellei ole aivan varma omista metsurintaidoistaan. Ammattilaisella on käytössä paitsi oma tietotaitonsa, myös apuvälineitä, kuten kaadonsuuntain tai kiipeilyvarusteet.
Jyrki Paananen on siis jyrsijä ja metsuri, mutta myös muusikko. Itse hän pitää nimityksestä kantrivaari. Nyt kantrivaari harjoittelee työn ohessa tulevan äitienpäiväkonsertin ohjelmistoa. Perjantai-iltana 9.5. Selma-tilassa hän laulaa äideistä ja äideille.
– Lisäksi myös lapseudesta, sisaruudesta ja monenlaisista ihmissuhteiden kiemuroista. Ohjelmiston olen pyrkinyt valitsemaan niin, että mennään reippaasti tunnelmasta toiseen ja näkökulmia vaihdellen, hän kertoo.
Mukana on jotain tuttua ja omiakin kappaleita, mutta myös aivan uutta ja ennen kuulematonta, tulkintoja Aznavourista Hanhiniemeen.
Tämän haastattelun kolmas pointti on se, että Jyrki Paananen on melko tuore Uuraisten Yrittäjien puheenjohtaja. Vielä hetken hän on myös kunnanvaltuutettu.
– Olo on valtuustovelvoitteiden päättyessä hieman huojentunut ja nyt energiaa on enemmän myös järjestötyöhön. Mietimme yrittäjien hallituksessa, että yhteistyö kunnan kanssa on tärkeää, mutta liian läheistä se ei saa olla. Siksi edellinen puheenjohtaja Samuli Mattila halusi luopua tehtävästä tultuaan valituksi kunnanhallituksen puheenjohtajaksi. Haluaisin viedä yrittäjäyhdistyksen roolia enemmän siihen suuntaan, että se on yhdistys muiden yhdistysten joukossa. Ilahduttavaa on, että hallituksessa on nyt mukana uusia, nuoria jäseniä meidän kokeneempien lisäksi.
Paananen näkee, että uuraislainen yrittäjyys on nousussa ja uusia yrityksiä pulpahtelee ilahduttavasti. Tämä näkyy myös Uuraisten keskustassa, jonka kuolemaa on pitkään pelätty. Juuri nyt esimerkiksi liiketilojen täyttöaste on varsin korkea.
Yhteyden pitäminen kuntaan on hänen mielestään kuitenkin yksi yrittäjäyhdistyksen päätehtävistä kuten kaikkinainen yrittämisen mahdollisuuksien parantaminen ja verkostoituminen.
– Tärkeää on myös yrittäjien vertaistuki, jossa kokeneet yrittäjät voi jelpata nuorempia ja tietoa jaetaan toisten avuksi. Lisäksi on vielä valtakunnallinen tuki esimerkiksi lakiasioissa.
Yrittäjäyhdistykseltä on myös toivottu erilaisten tapahtumien järjestämistä.
– Lähitulevaisuuden suunnitelma on, että lähdemme entistä aktiivisemmin mukaan jo olemassa oleviin tapahtumiin, kuten Valon kylään tai Uuraisten Viikon tapahtumiin. Katsotaan omia tapahtumia ehkä sitten vähän myöhemmin, hän päättää.
Hanna Lahtinen
29.04.2025 | Tilaajille, Toivakka
Ruuhimäen kylätalolla vietettiin perinteistä Papin torstaita maaliskuun lopussa. Kylätalolle oli kokoontunut kyläläisiä myös naapurikyliltä. Salissa oli juhlan tuntua, kun remontin jälkeen tilat on saatu käyttöön ja tilojen siunaaminen oli ohjelmassa.
Kappalainen Panu Partanen toimitti kylätalon siunaamisen remontin jälkeen. Hän käytti rukoushetken pohjana kodin siunaamiseen kaavaa, koska eräänlaisesta kodistahan on kyse: kaikkien kyläläisten ja tilaa käyttävien yhteisestä olohuoneesta.
Puheessaan Partanen nosti esille kolme seikkaa. Ensiksi hän mainitsi, että kaikki on lahjaa. Vaikka ihmiskädet ovat remontin ahkeroineet, niin mahdollisuudet tällaiseen on suotu ylhäältä Taivaan Isältä. Jokapäiväiseen leipään kuuluvat ruuan lisäksi vaikkapa hyvät naapurit, kyläyhteisö ja yhteiset tilat – tästä kaikesta saamme kiittää tänäänkin.
Toiseksi hän mainitsi, että ihmisiäkin on syytä kiittää. Menneitä sukupolvia, jotka olivat rakennuksen kouluksi urakoineet nopealla aikataululla 1930-luvulla sekä kyläseuran talkoolaisia, jotka olivat tehneet valtavan työn kunnostaessaan tilat pohjarakenteita myöten. Työ on vaatinut sitoutumista, vastuunkantoa ja pitkäjänteisyyttä. Kärsivällisyyttä on tarvittu myös siinä, että avustusbyrokratioista on selvitty. Nyt saamme iloita kauniista ja toimivista tiloista, ja samalla muistaa sen suuren talkootuntimäärän, jota yhteiseen hyvään on käytetty.
Kolmanneksi Partanen kannusti, että tiloja käytettäisiin runsaasti. Kylätalo on tarkoitettu ihmisille. Se luo turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä antaa puitteet monenlaisiin juhliin ja tilaisuuksiin. Tilojen siunauksen tarkoituksena ei olekaan siunata elottomia lattioita, kattoja ja rakenteita, vaan ennen muuta kaikkea elävää, heitä, jotka tiloissa tekevät vapaaehtoistyötä ja niissä vierailevat. Siunauksen tarkoituksena on muistuttaa arvoista ja Jumalan hengestä, joka levittää ympärilleen rauhaa ja hyvää. Kylätalon juhlavissa ja kodikkaissa tiloissa onkin hyvät olosuhteet kaikkien viihtymiseen.
Lopuksi Partanen vielä kiitti kyläseuraa läheisestä yhteistyöstä seurakunnan kanssa ja toivotti menestystä kylätalon toiminnalle.
Tuija Kokko muisteli kouluaikaisia musiikkiopintoja ja bändikokemuksia sekä esitti laulun Täällä pohjan tähden alla.
Hannu Hyvönen kertoi koulun historiasta ja koulurakennuksen muuttumisesta kylätaloksi.
Ruuhimäki-seura perustettiin aikanaan vuonna 1977 koulun lakkautusuhkan alla koulua pelastamaan ja kylää elvyttämään. Ruuhimäki-seura oli Suomen ensimmäinen kyläseura. Koulun toimintaa saatiin jatkettua vuoteen 2009 saakka, jonka jälkeen Ruuhimäki-seura vuokrasi rakennuksen kylätaloksi. Kunnan päivähoito jatkoi vielä tiloissa vuoden 2019 kevääseen.
Kun kunnan toiminta päättyi, Ruuhimäki-seura hankki kiinteistön omistukseensa vuonna 2019.
Remontissa kaksi luokkatilaa on yhdistetty yhdeksi saliksi, johon mahtuu isompikin joukko kerralla ja tarvittaessa vaikka koko kylän väki. Yläkertaan tehtiin verstashuone, jossa voidaan tehdä puutöitä ym. askartelua.
Remontti toteutettiin Maaseutukehitys ry:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluvana hankkeena ja toteutus tehtiin pääosin talkootyönä.
Kylätalossa järjestetään monipuolista harrastustoimintaa kyläläisille ja lähiympäristölle. Tilaa vuokrataan esim. kokouksien ja juhlatilaisuuksien pitoon. Talon toivotaan muodostuvat kyläläisten yhteiseksi olohuoneeksi.
Panu Partanen, Hannu Hyvönen
Seppo Sirenius aloitti Ruuhimäki-seuran puheenjohtajana
Kylätalo on remontoitu toimintaa varten ja sitä on tälläkin viikolla reilusti luvassa. Tänä iltana lapset ja lapsenmieliset juhlivat vappua naamiaisten merkeissä ja varsinaisia Ruuhimäen kylätalon tupaantuliaisia vietetään ensi lauantaina klo 16–19. Silloin kylän ylpeyteen saapuu tutustumaan kunnanjohtaja Touko Aalto. Tunnelmaa luomassa on myös paikallinen tanssiorkesteri Waarin baari.
Ruuhimäen kyläseuralla on myös uusi puheenjohtaja. Leena Rouhiaisen työtä jatkaa nyt Seppo Sirenius, joka uusi valtuustopaikkansa juuri käydyissä kuntavaaleissa.
– Kyläseuran ja kylän asiat ovat lähellä sydäntäni ja haluan tuoda niitä esiin myös valtuustossa. Kylien elinvoimaisuus on tärkeää koko Toivakan kannalta. Kyläseuran toiminnasta minulla on vielä paljon oppimista, mutta onneksi on kokeneita ympärillä, iloisin ja avoimin mielin olen aloittamassa, Sirenius sanoo.
Sirenius näkee, että pienten yhdistyksen kannattaa yhdistää voimavaransa aina kun se on järkevää. Hän toivoo entisestäänkin tiivistyvää yhteistoimintaa esimerkiksi metsästysseuran ja vanhempainyhdistyksen kanssa ja tietysti myös Kankaisten kylän, jonka kanssa Ruuhimäki oikeastaan muodostaa kyläparin.
Yhdistystoiminnassa koetaan välillä hiljaisempia ja välillä vilkkaampia kausia, molempia on mahtunut Suomen vanhimman kyläseurankin taipaleelle. Seppo Sirenius toivoo, että upea kylätalo inspiroi yhä vain lisää aktiivista ja monipuolista toimintaa.
– Yhteisöllisyys on voimavaramme, sen huomasi esimerkiksi pääsiäiskokolla, jolle lopulta saatiin pelastuslaitokselta polttolupa ja jossa oli yli 50 osallistujaa. Erityisesti ilahduttivat nuoret miehet Antti ja Joonas, jotka hoitivat kokon jälkivartioinnin mallikkaasti.
Maailmalla Ruuhimäki tunnetaan tietysti rallista. Ensi kesänä heinä-elokuun vaihteessa Ruuhimäen erikoiskoe ajetaan ensin shakedownina ja vielä kaksi kertaa itse rallissa. Tämä tietää ruuhkaa Ruuhimäelle ja kyläseuralle kiireitä.
Hanna Lahtinen
