21.10.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Kintauden kyläyhdistys järjestää lauantaina 25. lokakuuta talkoot virikepuistossa. Talkoilla siistitään ja raivataan pusikoitunutta ympäristöä, ja kotaakin saa kunnostaa, mikäli innostusta riittää.
– Kintauden kyläyhdistyksen toiminta on ollut hyvin pientä tässä jo pitemmän aikaa. Nyt toimintaa olisi tarkoitus herätellä, mikäli sille olisi tilausta ja kylältä löytyisi voimavaroja. Tämähän on kuitenkin aika pieni kylä ja täällä on muitakin toimijoita, esimerkiksi Kintauden nuorisoseura on iso ja hyvä toimija, samoin koulun vanhempainyhdistys, Kintauden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Raija Kauppinen toteaa.
Kintauden kyläyhdistyksen toiminnan herättely sai alkunsa Kintaudella pidetystä kyläillasta.
– Kyläillassa nousi esille toiveita Kintauden kyläyhdistyksen aktivoitumisesta ja minä sitten soitin Raijalle ja kysyin, voisimmeko yrittää saada toimintaa liikkeelle, Eija-Kaisa Klinga kertoo.
– Itse en ole ollut aikuisiällä mukana kylätoiminnassa, mutta minulla on siitä lämpimiä muistoja lapsuudestani, kun asuin Iisalmessa. Mielestäni kokemuksen puute ei ole este kyläyhdistyksessä toimimiselle. Kyläyhdistyksen toimintaan osallistujilta ei vaadita mitään erityisiä tietoja, taitoja tai ominaisuuksia, vaan kylätoiminta on toimintaa matalalla kynnyksellä, Klinga sanoo.
– Kylätoiminnassa ei myöskään tarvitse sitoutua tekemään jotain jatkuvasti. Joku voi haluta olla mukana aktiivisesti aina, joku taas silloin, kun hänellä on kalenterissa tilaa. Molemmat tavat, ja kaikki tavat niiden väliltä, ovat hyviä.
Viestinviejänä ja yhteen kokoajana
Raija Kauppinen pohtii, mikä kyläyhdistyksen rooli voisi olla.
– Itse näen kylätoiminnan tärkeänä, mutta pitää miettiä realistisesti, mihin rahkeet riittävät ja millaiseen toimintaan on tarvetta. Kyläyhdistys voisi olla esimerkiksi linkkinä kyläläisten ja kunnan välillä, välittämässä kyläläisten terveisiä kuntaan. Aikoinaan kyläiltoja järjestettiin säännöllisesti ja kunnan virkamiehet kävivät täällä juttelemassa kyläläisten kanssa, sellaisessa kyläyhdistys voisi olla aktiivinen toimija, Kauppinen toteaa.
– Kyläyhdistys on toiminut jonkinlaisena kylän äänenä viranomaisten suuntaan, antanut esimerkiksi lausuntoja Ely-keskukselle. Ja aikoinaan, kun piti nimetä kaikki tiet, kyläyhdistys organisoi nimienantoa. Myös moniin hankkeisiin kyläyhdistys on osallistunut, Kauppinen kertoo.
Kylän kehittämisen vauhdittajan ja viestinviejän roolin lisäksi kyläyhdistys voisi olla kyläläisiä yhteen kokoava voima.
– Minä uskon, että eri ikäisten ihmisten kokoontuminen yhteen erilaisten asioitten äärelle kasvattaa sosiaalista pääomaa ja yhteisöön kuulumisen tunnetta, Eija-Kaisa Klinga toteaa.
– Kun omat lapset olivat pieniä, tunsi kaikki kyläläiset, mutta nyt, kun lapset ovat jo aikuisia ja muuttaneet muualle, tuntuu, että ei samalla tavalla ole yhteyttä kyläläisiin. Ihmiset ikääntyvät täälläkin, ja myös ikäihmiset pitäisi huomioida ja tuoda heillekin yhteisöllisyyttä, Raija Kauppinen sanoo.
– Nykyäänhän puhutaan siitä, että kolmannen sektorin toimijat voisivat järjestää myös palveluja. Sitäkin voisi pohtia, voisiko kyläyhdistyksellä olla jonkinlainen rooli palvelujen järjestäjänä, siitä meillä ei ole vielä mitään ajatuksia. Aikoinaan, kun täällä oli vanhustentalo, kyläyhdistys muun muassa pesi talkoilla vanhustentalon asukkaiden mattoja, Kauppinen kertoo.
– Kylätoimintaan voi osallistua monella tavalla, mutta halua siihen tarvitaan. Vain muutaman hengen voimin kylätoimintaa ei pysty pyörittämään, eikä siinä ole mitään järkeäkään, Kauppinen ja Klinga sanovat.
– Myös yhteistyö kylän muiden yhdistysten kanssa olisi tervetullutta, naiset toteavat.
Eija-Kaisa Klingan mukaan virikepuiston talkoot ovat herättäneet kiinnostusta.
– Juuri tuollaista kylätoiminta voisi olla; hyvän mielen toimintaa ja välillä ahertamistakin. Virikepuiston ympäristön siistiminenkin onnistuu porukalla paljon paremmin kuin muutaman hengen voimin, Klinga toteaa.
Tiina Lamminaho
17.10.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Useimmissa Suomessa kunnissa – ehkä jopa kaikissa – on niin sanottu toriparlamentti, joka yleensä koostuu vanhemmista miehistä. Joukko kokoontuu arkiaamuisin puimaan ajankohtaisia asioita. Keuruulla ”parlamentti” kokoontuu ABC:llä, Petäjävedellä Kyläsepässä.
Petäjävesi-lehti lähti selvittämään, mitä Kyläsepän toriparlamentissa ajatellaan kunnan viimeaikaisesta viranhoidosta, kun sekä kunnanjohtaja Arto Kummalla että hallintojohtaja Sari Kaakkomäki jatkavat matkaa suhteellisen lyhyen pestin (noin 1,5 vuotta) jälkeen. Kummala kärsi luottamuspulasta ja Kaakkomäki haki – ja pääsi – Oriveden kaupungin henkilöstö- ja hallintopäälliköksi. Kaakkomäki toimii kunnanjohtajana vt ja lähtee Hämeeseen vielä tämän vuoden puolella.
Yllätys ei ollut, että kukaan haastatelluista ei suostunut kuvaan tai kertomaan sukunimeään. Haastatellut ovat kuitenkin todellisia ja lehti haastatteli heitä kasvotusten.
Jussi ja Timo hieman naureskelivat kunnan touhuille. On kuulemma tullut jopa kompostien tarkastajia, joilla on laajat valtuudet tutkia ihmisten komposteja.
– Aivan järjetöntä. Sen jälkeen kun Tiihonen jäi eläkkeelle, ei olisi uutta kunnanjohtajaa edes tarvittu, Jussi sanoo ja viittaa Tarmo Tiihoseen, joka oli Petäjäveden kunnanjohtaja 28 vuotta (1972-2000).
– Nyt on tuuliviiripolitiikkaa.
Kahdesta asiasta haastateltavat olivat samaa mieltä. Isot erorahat eivät kuntalaisia miellytä ja kuntaliitoksia ei kaivata.
– Eihän niitä erorahoja pitäisi maksaa, ei ainakaan isoja summia, totesivat mökkiläiset Ulla ja Reijo, jotka olivat tulleet Kyläseppään aamukahville ja lehtiä lukemaan.
Samaa mieltä oli Rane.
– Pitäisi olla virassa joku määräaika ennen erorahaa, ehkä sellaiset 4-5 vuotta. Huonoltahan tämä meno juuri nyt näyttää.
– Eihän se eroraha oikein ole. Yritysmaailmassa sen ymmärtää, jos johtaja tekee tulosta, Timo sanoi.
Kummala asui Jämsässä Petäjäveden kunnanjohtajana. Aamukahville Kyläseppään tulleella Annella oli asiaan näkemys.
– Kyllähän kunnanjohtajan olisi hyvä asua kunnassa, ainakin osittain. Pääsee paremmin tutustumaan kuntalaisiin. Kultainen kädenpuristus sen sijaan on vähän kaksipiippuinen juttu, mutta eihän se hullu ole, joka pyytää vaan se, joka maksaa. Rahastuksen makua, jos pian päättääkin lähteä muihin hommiin, Jyväskylässä asuva Petäjäveden mökkiläinen kertoi.
Ja se mahdollinen kuntaliitos Keuruun tai Jyväskylän kanssa?
– Ei kiitos. Ennen oli kaksi johtavaa virkamiestä ja kunnanlääkäri ja kaikki toimi hyvin. Pitäisikö miettiä paluuta vanhaan, Timo sanoi, joka ei hirveästi odotuksia uuteen kunnanjohtajaan lataa.
– Nykyisin asian ajaisi pahviukko kunnantalolla ja kunnanjohtajan palkka jakoon. Eikö kunnanhallitus ja -valtuusto riittäisi?
Myöskään Rane ei innostu kuntaliitoksesta.
– Itsellisenä jatketaan. Jos jokin asia vähän huonommin onkin, niin siihen on jo tottunut. Petäjävesi on hyvä paikka asua.
Kaikki haastateltavat olivatkin tyytyväisiä joko asumiseen Petäjävedellä tai elämään vierailijana.
– Täällä on kaikki aina siistiä. Teiden pientareetkin hyvin hoidettu, Ula suitsutti.
Petäjäveden keskeistä sijaintia kehuivat Timo, Jussi ja Rane.
– Se vain pitäisi hyödyntää paremmin.
Vaan yksi asia on jäänyt toriparlamentaarikkoja kaihertamaan, nimittäin kunnantalon myynti 2024. Kun uusi kunnantalo otettiin käyttöön 2011, Petäjävesi möi pitkään vanhaa kuntalaa. Lopulta kauppahinnaksi muodostui sata euroa.
– Laita siihen loppuun, että kunnan sloganiksi sopisi hyvin Petäjävesi – satasen kunta.
Seppo Pänkäläinen
13.10.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
– Kyllä viime keväänä tehtyjen kouluterveyskyselyjen tuloksista nousi huoli petäjävetisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Osa tuloksista on sellaisia, jotka ovat haasteita valtakunnallisestikin, joissakin asioissa taas on menty parempaan suuntaan niin valtakunnallisesti kuin maakunnallisestikin, mutta Petäjävedellä suunta onkin ollut huonompaan, hyvinvointikoordinaattori Sami Jylhä toteaa.
– Etenkin yläkoululaisten tyttöjen hyvinvoinnin lasku on valtakunnallinen ilmiö, ahdistuneisuus, koulu-uupumus, elämään tyytymättömyys ja yksinäisyys kasvavat. Petäjävedellä lähes 32 prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä kokee itsensä yksinäiseksi, ja se on paljon suurempi luku kuin koko maan vastaava prosenttiosuus. Onkohan niin, että harrastaminen ja nuorisotilat ovat poikien juttuja, pitäisikö meillä olla enemmän tytöille suunnattua toimintaa, Jylhä pohtii ja toteaa harrastuksista luopumisen vievän nuorten maailmasta pois myös aikuiskontakteja.
– Kun harrastukset lopetetaan jo alakoulussa, jäädään ilman ylimääräisiä kasvattajia, eikä ympärillä ole useampia aikuisia, jotka olisivat kiinnostuneita kuulemaan nuorten kuulumisia, Sami Jylhä sanoo.
Petäjävetisten yläkoululaisten vastauksissa Sami Jylhän yllätti muun muassa päihdemyönteisyys etenkin alkoholin käytön suhteen.
– Niiden 8.- ja 9.-luokkalaisten osuus, jotka eivät käytä alkoholia, on noussut sekä valtakunnallisesti että Keski-Suomessa, Petäjävedellä sen sijaan on menty toiseen suuntaan. Vielä neljä vuotta sitten 64 prosenttia Petäjäveden 8.- ja 9.-luokkalaisista ei käyttänyt alkoholia ollenkaan, nyt prosentti oli 56. Etenkin tyttöjen kohdalla alkoholia käyttävien määrä on noussut. Kertooko se sitten jotain asenneilmapiiristä ja vertaissuhteista, pitääkö käyttää alkoholia, että pääsee porukoihin, Sami Jylhä toteaa.
Ilmapiirin parantamiseksi tehty työtä
Sami Jylhän mukaan kouluterveyskyselyn vastaukset antavat myös melko synkän kuvan yläkoulun ilmapiiristä.
– Vastauksista nousi esille kiusaamisen ja syrjinnän sekä fyysisen uhan kokemista. Esimerkiksi seksuaalista häirintää kertoi kokeneensa 37 prosenttia petäjävetisistä viime kevään 8.- ja 9.-luokkalaisita tytöistä, se on kymmenisen prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maan vastaava luku, Jylhä sanoo.
Yläkoulun rehtorin Ville Metsäpellon mukaan koulussa on kiinnitetty paljon huomiota kiusaamiseen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, myös seksuaalinen häirintä on ollut esillä.
– On todella valitettavaa, että sitä esiintyy. Tässä tarvitaan myös kodin ja koulun yhteistyötä; koulu tukee kodin kasvatustyötä, mutta kyllä nuori ammentaa paljon käyttäytymiseensä kotoakin, Metsäpelto toteaa.
– Olemme tehneet koululla paljon töitä koulukuraattorin ja koulunuorisotyötekijän kanssa ilmapiirin parantamiseksi, ja tuloksia on jo tullut viime kevääseenkin verrattuna. Kiusaamiskyselyjä teemme koulussa säännöllisesti ja seuraamme tilannetta. Pitää muistaa myös, että pienellä paikkakunnalla ikäluokat ovat pieniä, joten kouluterveyskyselyssä esiintyy isojakin vaihteluja eri ikäluokkien kesken, Metsäpelto sanoo ja kertoo, että viime kevään kouluterveyskyselyyn vastasi noin sata petäjävetistä yläkoululaista.
Tyttöjen kokemaan yksinäisyyteen myös Metsäpelto kiinnitti huomiota.
– En osaa sanoa, miksi se on koholla. Olemme koulussa panostaneet yksinäisyyden torjuntaan muun muassa ryhmäytymisillä, Metsäpelto toteaa.
– Erityisesti tytöt kokevat myös paljon koulu-uupumista, pojat eivät niinkään. Se saattaa johtua siitä, että pojat suhtautuvat ehkä eri tavalla koulutyöhön kuin tytöt.
Kouluruoka maistuu edelleen
Petäjäveden yläkoulun yhtenä vahvuutena Ville Metsäpelto nostaa esille kouluruokailun.
– Meillä syödään edelleen kouluruokaa, vaikka koko maan tasolla koululounaan suosio on laskenut roimasti. Me saimme todella hyviä tuloksia sekä koululounaan laadusta ja mausta että siihen varatusta ajasta. Niitä, jotka eivät syö aamupalaa joka aamu, on Petäjävedelläkin entistä enemmän, mutta koulussa tarjolla oleva aamupuuro on ollut kuitenkin tasaisen suosittua, Metsäpelto kertoo ja sanoo, että muitakin hyviä asioita tuloksista löytyy.
– Tämänkertainen kouluterveyskysely tehtiin ennen uuden kännykät oppitunnilla kieltävän lain voimaantuloa, mutta meillä nuoret olivat jo silloin kyselyn mukaan sitä mieltä, ettei oma puhelin ole häirinnyt oppitunneilla opiskelua, myös koukuttava netinkäyttö on kyselyn mukaan vähentynyt.
Positiivinen muutos Metsäpellon mukaan on myös se, että sähkösavukkeiden käyttö on vähentynyt paljon.
– Minua itseäni lämmittää etenkin se, että vähintään tunnin päivässä liikkuvien nuorten osuus on noussut. Nyt 32 prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista ilmoitti liikkuvansa vähintään tunnin päivässä, kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 19 prosenttia, Metsäpelto toteaa.
Huolenaiheet valuneet alakouluun
Sami Jylhän mukaan monet kouluterveyskyselyissä esiin nousseet huolenaiheet ovat liukuneet jo alakoulun puolelle.
– Aiemmin oltiin huolissaan, kun yläkoululaiset eivät nuku tarpeeksi, eivät liiku tarpeeksi eivätkä syö aamupalaa, nyt samoista asioista pitää olla huolissaan jo alakoululaistenkin kohdalla, Sami Jylhä toteaa.
Kirkonkylän alakoululaisten vastauksista suunta näkyy selvästi; sekä aamupalan syöminen että nukkuminen on vähentynyt.
– Aamupalan söi joka arkiaamu enää 56 prosenttia meidän viime kevään 4.- ja 5.-luokkalaisistamme ja 74 prosenttia koki nukkuvansa tarpeeksi. Eli lähes puolet jättää aamupalan syömättä ja neljäsosa ei nuku tarpeeksi. Tämä heijastuu myös koulutyöhön; vain 16 prosenttia kyselyyn vastanneista oppilaista koki, että luokassa on usein rauhallista, Kirkonkylän alakoulun johtaja Hanna-Maria Jylhä kertoo.
– Terveyttä edistäviä elintapoja meidän 4.- ja 5.-luokkalaisitamme oli vain 17 prosentilla, kun koko maan vastaava luku on 31. Summaindikaattoriin on laskettu aamupalan syömisen ja nukkumisen lisäksi liikunta. Koulunkäynnistä ilmoitti pitävänsä vain 59 prosenttia kyselyyn vastanneista, kun siinä koko maan luku oli 70 prosenttia. Uskon, että nämä asiat liittyvät toisiinsa; kun ei nukuta riittävästi, eikä syödä aamupalaa, ollaan koulussa väsyneitä, eikä pidetä koulunkäynnistä. Perusasioilla eli riittävällä syömisellä ja levolla on iso merkitys koulussa jaksamiseen ja myös koulussa viihtymiseen. Asia on nostettu esille koulussa, mutta tässä täytyy heittää palloa kotienkin suuntaan, Hanna-Maria Jylhä sanoo ja toteaa, että koulussa on mietitty, pitäisikö koulun alkamisajankohtaa siirtää nykyisestä vartin yli kahdeksasta hieman myöhäisemmäksi.
Kintaudella perusasiat kunnossa
Kintauden alakoulussa viime kevään 4.- ja 5.-luokkalaisista 78 prosenttia ilmoitti syövänsä aamupalaa joka arkiaamu ja 90 prosenttia nukkuvansa tarpeeksi.
– Eli täällä perusasiat ovat kunnossa. Täällä myös niiden oppilaiden osuus, jotka keskustelevat usein vanhempiensa kanssa koulupäivästä, on isompi kuin koko maassa tai Keski-Suomessa, Kintauden alakoulun johtaja Riikka Pellinen kertoo.
– Myös se on hyvin myönteinen tulos, että 90 prosenttia vastaajista ilmoitti, että tuntee voivansa olla koulussa oma itsensä. Sen sijaan kiusaamista täällä on koettu melko paljon, toinen selkeä kehittämiskohde on oppilaiden osallistuminen koulun toiminnan suunnitteluun, Pellinen sanoo ja toteaa, että Kintauden alakoulun tuloksissa on hyvä muistaa, että vastaajia oli vain 31.
– Osallisuuden lisäämisen me otimme kehittämiskohteeksi jo kaksi vuotta sitten edellisten kouluterveyskyselyiden tulosten tultua, ja osallisuuden kokemus on pikkuisen parantunutkin. Jatkamme osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämistä ja yritämme saada lasten ääntä entistä enemmän mukaan suunnitteluun, Riikka Pellinen sanoo.
– Kaveritaitotyöskentelyäkin meillä on ollut, mutta nyt reagoimme näihin tuloksiin ja vahvistamme kaveritaitoja entisestään koulukuraattorin ja koulunuorisotyöntekijän kanssa yhdessä.
Kirkonkylällä kiusaaminen vähentynyt
Kirkonkylän alakoulussa kiusaaminen ja fyysisen uhan kokeminen ovat laskeneet edelliseen kouluterveyskyselyyn verrattuna ja lasten osallisuuden kokemus on noussut.
– Lapset kokevat, että he ovat saaneet osallistua koulun tapahtumien suunnitteluun, kouluruokailun suunnitteluun ja välituntitoiminnan suunnitteluun. Oppilaat myös uskaltavat sanoa mielipiteensä entistä useammin, Hanna-Maria Jylhä kertoo.
– Osallisuus ja yhteisöllisyys on ollut meillä vahva teema, on kiva, että se näkyy tuloksissakin. Myös kiusaamisen vastaista työtä olemme tehneet paljon, ja sekin näkyy, Jylhä iloitsee.
– Ja onhan se aivan ihana tulos, että sata prosenttia petäjävetisistä 4.- 5.-luokkalaisista pojista ilmoittaa olevansa tyytyväinen elämäänsä tällä hetkellä.
Tiina Lamminaho
13.10.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Päijänteen metsänhoitoyhdistys käyttää entistä enemmän drooneja metsälannoituksiin, boorilannoitusta on tehty tänä vuonna Päijänteen mhy:n alueella jo satoja hehtaareja droonilla.
– Drooneja on käytetty metsälannoitukseen Suomessa viitisen vuotta, mutta näin isossa mittakaavassa niiden kanssa on toimittu vuoden tai parin verran, myyntipäällikkö Henri Mommo Päijänteen mhy:stä kertoo.
–Tekniikka on kehittynyt ja nykydroonit pystyvät kantamaan entistä isompaa kuormaa, joten drooneista on tullut kustannustehokkaampia vaihtoehtoja nimenomaan boorilannoitukseen, siinä levitettävä lannoitemäärä on sen verran pieni. Metsien kasvatuslannoitukset tehdään edelleen helikoptereilla.
Mommon mukaan metsien kasvatuslannoituksessa levitetään typpilannoitetta 300 – 600 kiloa hehtaarille, boorilannoituksessa taas levitetään lannoitetta 25 kiloa hehtaarille.
– Nykyiset isot maatalousdroonit pystyvät kantamaan noin 40 kilon kuorman. Ihan niin paljon boorilannoitetta ei mahdu droonin säiliöön, käytännössä yhdellä säiliöllisellä pystytään lannoittamaan yksi hehtaari, Mommo selvittää.
– Droonilannoitus on kustannustehokasta, koska siinä tarvitaan kalustoa ja miehistöä vähemmän kuin helikopterilannoituksessa. Droonilannoitus on sellainen mies ja pakettiauto -ratkaisu, Päijänteen mhy:n toiminnanjohtaja Petri Takalo toteaa.
Lannoitukseen käytettävät droonit ovat isoja, huomattavasti kuvauskoptereita isompia.
– Droonit ovat jopa kolme metriä leveitä ja niissä on kuusi propellia. Iso koko ja ammattimainen lennättäminen vaatii sen, että luvat ovat kunnossa. Lentokieltoalueille droonien kanssa ei tietenkään mennä, ja lennätyssääntöjen mukaan lennättäjällä täytyy olla näköyhteys drooniin, Mommo sanoo.
– Droonilevityksissä pyritään siihen, että levitettävän alueen reunaan on tieltä korkeintaan 500 metriä. Keski-Suomessa on niin paljon metsäautoteitä, ettei matka tuota ongelmaa. Sekä drooni- että helikopterilannoituksissa tehdään etukäteen lentosuunnitelma ja työmaalla huomioidaan tuulen suunta ja nopeus, jotta lannoite saadaan sinne, minne halutaan. Myös suojakaistat vesistöjen ja rakennusten läheisyydessä otetaan huomioon.
Päijänteen mhy teettää lannoitukset ostopalveluna, lannoituskohteet pyritään keräämään yhteiseen kimppaan.
– Mitä enemmän työmaita on, sitä kustannustehokkaampaa levitys on, ja lannoitus tulee maanomistajalle halvemmaksi. Metsän terveyslannoitukseen saa myös Metsäkeskuksen myöntämää metka-tukea, se kattaa ison osan kustannuksista, Mommo ja Takalo kertovat.
Yhteensä metsiä lannoitetaan Päijänteen mhy:n alueella jopa 2000 hehtaaria vuodessa.
– Boorilannoituksia meillä on tehty satoja hehtaareja vuosittain jo kauan, nykyään kasvatuslannoitustenkin määrä liikkuu sadoissa hehtaareissa vuosittain, Takalo kertoo.
– Boorin puute on Päijänteen ympäristön metsissä yleistä, ja se heikentää metsän kasvua. Vakava boorin puute tuo myös laatuvikoja.
Keskimääräiset lannoitustyömaat ovat useiden hehtaarien kokoisia, isoimmat useiden kymmenien hehtaarien kokoisia. Metka-tukea voi saada vähintään kahden hehtaarin terveyslannoitukselle.
– Mutta lannoitettavan alueen ei tarvitse olla samaa kuviota, jotta voisi saada metka-tukea. Ja jos metsä tarvitsee lannoitusta, kannattaa sitä lannoittaa, vaikka siihen ei saisikaan tukea, Takalo toteaa.
Lannoitustöissä pörräävät droonit ovat Henri Mommon mukaan herättäneet jonkin verran kiinnostusta.
– Pelkästään positiivista kiinnostusta, sellaiseen en ole törmännyt, että droonien olisi epäilty olevan asiattomilla lennoilla, Mommo tarkentaa.
– Mehän käytämme myös pienempiä kuvausdrooneja. Niillä kuvataan metsätiloja kiinteistönvälitystoimintaamme liittyen. Ja eihän sitä tiedä, vaikka droonit kehittyisivät niin, että jonain päivänä niitä käytettäisiin myös metsien kasvatuslannoitukseen.
Tiina Lamminaho
13.10.2025 | Korpilahti, Tilaajille
– Viime kevään kouluterveyskyselyn tulokset eivät tuoneet mitään isoja yllätyksiä. Olemme huomanneet kouluterveyskyselyssä esiin nousseet asiat, niin negatiiviset kuin positiivisetkin, täällä koulun arjessakin, Korpilahden yhtenäiskoulun rehtori Satu Lahti toteaa.
Yksi asia, joka nousee esiin niin valtakunnan tuloksissa kuin Korpilahdellakin, on kouluruokailu. Koko maassa viime kevään 8.- ja 9.-luokkalaisista 56 prosenttia ilmoitti syövänsä koululounasta päivittäin, Korpilahden 8.- ja 9.-luokkalaisista vain 46 prosenttia.
– Kaksi vuotta sitten tehdyssä kouluterveyskyselyssä koululounasta ilmoitti syövänsä päivittäin 69 prosenttia meidän kyselyyn vastanneista yläkoululaisistamme, eli pudotus on todella iso. Sen suhteen meidän täytyy tehdä töitä, koululounas on kuitenkin iso osa hyvinvointia, Satu Lahti sanoo.
Koululounaan maku ja laatu ei vakuuta korpilahtelaisia yläkoululaisia. Koululounaan makua piti hyvänä 35 prosenttia ja laatua 31 prosenttia korpilahtelaista 8.- ja 9.-luokkalaisista, koko maassa vastaavat luvut olivat 42 ja 39 prosenttia, toisaalta 4.- ja 5.-luokkalaisten tuloksissa koululounasta pidetään Korpilahdella sekä maultaan että laadultaan parempana nyt kuin kaksi vuotta sitten.
– Toinen asia, joka yläkoulun tuloksista nousee esiin, ovat harrastukset. Korpilahden yläkoululaisista 72 prosenttia ilmoitti harrastavansa jotain ainakin kerran viikossa, kun koko maassa vastaava luku on 80 prosenttia, täällä myös koetaan harrastuspaikkojen sijaitsevan liian kaukana. Toisaalta kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna entistä useampi 8.- ja 9.-luokkalainen oli nyt sitä mieltä, että Korpilahdella järjestetään nuorille kiinnostavaa vapaa-ajantoimintaa ja täällä on tarpeeksi oleskelutiloja nuorille, Satu Lahti kertoo.
Viime kevään kouluterveyskyselyn tulokset toivat esille paljon hyviä asioita korpilahtelaisista nuorista.
– Terveydentilansa koki keskinkertaiseksi tai huonoksi vain kuusi prosenttia Korpilahden viime kevään 8.- ja 9.-luokkalaisista, koko maassa vastaava luku oli 22 prosenttia. Eli korpilahtelaiset nuoret kokevat terveydentilansa hyväksi, ja se on iso asia, joka tarkoittaa sitä, että myös moni muu asia on hyvin, Satu Lahti sanoo.
Korpilahdella myös iso osa 8.- ja 9.-luokkalaista ilmoitti nukkuvansa vähintään kahdeksan tuntia arkisin ja on tyytyväinen elämäänsä. Vähintään kahdeksan tuntia arkisin ilmoitti nukkuvansa 80 prosenttia Korpilahden viime kevään 8.- ja 9.-luokkalaisista, koko maassa vastaava luku oli 62 prosenttia, tyytyväisiä elämäänsä oli 82 prosenttia viime kevään kyselyyn vastanneista Korpilahden yläkoululaisista, koko maan luku oli 68 prosenttia.
– Meillä myös iso osa 8.- ja 9.-luokkalaisista koki, että heillä on mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista, Korpilahdella prosenttiosuus oli 67, koko maassa 49 prosenttia, Satu Lahti kertoo.
– Terveystarkastusta kehuttiin sekä yläkoululaisten että alakoululaisten vastauksissa, tästä kiitokset meidän pitkäaikaiselle terveydenhoitajallemme Leena Heilälle.
Viime kevään 4.- ja 5.-luokkalaisten vastauksissa myönteisenä asiana nousi esille osallisuus; Korpilahdella oppilaat kokevat pääsevänsä osallistumaan koulun tapahtumien ja oppituntien sisällön suunnitteluun paremmin kuin koko maassa keskimäärin. Paremmalla tolalla oli myös netin käyttö; Korpilahden 4.- ja 5.-luokkalaisista 24 prosenttia ilmoitti, että on yrittänyt usein viettää vähemmän aikaa netissä, mutta ei ole onnistunut, koko maan vastaava luku oli 31 prosenttia.
– Koukuttava netinkäyttö oli vähentynyt kaksi vuotta sitten tehdyn kyselyn tuloksiin verrattuna, Satu Lahti kertoo.
– Erittäin positiivinen tulos oli myös se, että 87 prosenttia Korpilahden 4.- ja 5.-luokkalaisista ilmoitti tulevansa hyvin toimeen koulukavereidensa kanssa, koko maan luku oli 80 prosenttia. Toisaalta kiusaaminen näyttäisi hieman lisääntyneen kahden vuoden takaisesta. Olemme tehneet kiusaamisen vastaista työtä ja teemme myös omia kiusaamiskyselyjä. Kiusaaminen on aina merkki jostain muusta ongelmasta; sen lisäksi, että puutumme kiusaamistapahtumiin, meidän täytyy pystyä muuttamaan jotain isossa kuvassa ja parantaa kouluviihtyvyyttä.
Kouluinnostusta Korpilahden viime kevään 4.- ja 5.-luokkalaiset kokivat hieman vähemmän kuin samanikäiset koko maassa keskimäärin, Korpilahdella kouluinnostusta koki 42 prosenttia, koko maassa 48 prosenttia kyselyyn vastanneista alakoululaisista. Harrastuksiin osallistuminen oli myös alakoulun puolella hieman vähäisempää kuin koko maassa keskimäärin.
– Yksi koko maan tuloksia huonompi tulos Korpilahdella oli alakoulun puolella opettajien ja oppilaiden vuorovaikutuksessa. Täällä 37 prosenttia 4.- ja 5.-luokkalaista vastasi, että opettajat ovat usein kiinnostuneita siitä, mitä oppilaille kuuluu, koko maassa vastaava luku oli 43 prosenttia. Tunne siitä, että aikuiset eivät ole kiinnostuneita, nousee esille myös meidän omissa kyselyissämme, ja olemme yrittäneet kiinnittää siihen huomiota, Satu Lahti sanoo.
– Käymme vielä läpi kouluterveyskyselyn tuloksia opettajien ja muun henkilökunnan kesken. Tarkkoja suunnitelmia siitä, miten tulokset vaikuttavat koulun arkeen, meillä ei vielä ole, mutta toki huolenaiheisiin mietitään vaikuttamiskeinoja.
Kouluterveyskyselyyn vastasi viime keväänä noin sata korpilahtelaista alakoululaista ja noin 110 yläkoululaista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyt toteutetaan joka toinen vuosi.
Tiina Lamminaho
13.10.2025 | Tilaajille, Toivakka
Sellaista on rakennustarkastaja Risto Salosen työelämä. Hän on nimittäin Joutsan, Luhangan ja Toivakan rakennustarkastaja.
Mies itse asuu Luhangassa.
– Aloitin Luhangassa 2014. Siirryin Joutsan kuntaan 2023. Samassa yhteydessä Luhanka rupesi ostamaan rakennusvalvonnan Joutsalta. Toivakassa aloitin 2024.
– Palkan minulle maksaa Joutsan kunta, joka sitten ottaa muilta kunnilta maksua palveluistani. Omat haasteensahan siinä on alkuun ollut, kun kunnissa on erilaisia käytäntöjä. Mutta kyllä minä nyt alan niihin jo olla perehtynyt, Salonen sanoo Joutsan toimipisteessään.
Miehellä on toimipiste kaikissa kolmessa kunnassa. Työajokilometrejä tulee vuodessa noin 5 000.
Luhangassa hän on yleensä päivän viikosta, Toivakassa 1,5–2 päivää viikossa ja loput sitten Joutsassa. Noin viidennes työajasta kuluu katselmuksissa, loppu on sitten enemmän tai vähemmän toimipisteessä työstämistä tai kokouksissa istumista.
Kahdessa kunnassa on tekninen lautakunta, yhdessä jaosto. Kunnista Joutsa on työllistävin, sitten tulee Toivakka ja sitten Luhanka.
Rakennustarkastaja toimii kunnan rakennusvalvontaviranomaisen alaisena ja vastaa siitä, että rakentaminen tapahtuu myönnettyjen lupien sekä hyväksyttyjen piirustusten mukaisesti. Hänen tehtävänsä liittyvät uuteen rakentamislakiin ja ”muun lainsäädännön noudattamiseen”.
– Rakennuttaja jättää lupahakemuksen, jonka mukana tulevat havainnekuvat ja piirustukset. Katsotaan muun muassa, että kaava mahdollistaa rakentamisen. Eihän näihin kuntiin juuri kerrostaloja enää tule, vähemmän myös rivitaloja. Eniten lupahakemuksia tulee loma-asuntoja koskien. Rakentamisen ohella kyseeseen voi tulla myös maisema- tai purkuluvitus, Salonen sanoo.
Salonen ei ryhdy laittamaan kuntia paremmuusjärjestykseen työnsä kannalta. Toteaa vain, että kaikissa homma toimii. Hän ei myöskään halua nostaa esille erityisen hankalia tapauksia rakennustarkastajan kannalta, koska ”joku voisi niistä itsensä tai naapurinsa tunnistaa”.
Kuriositeettina mainittakoon, että tälle vuodelle sattui Toivakan kunnanjohtajan Touko Aallon omakotitalon lopputarkastus.
– Kaikki oli kunnossa.
Lupahakemuksia Saloselle ei välttämättä tule viikoittain. Tänä vuonna esimerkiksi Toivakan osalta on tehty 32 lupapäätöstä, viime vuonna niitä tehtiin 57.
Jonkin verran rakennustarkastajien työtä helpotti vuoden alussa voimaan tullut rakentamislaki, joka nykyisin sallii alle 30-neliöisen rakennuksen tekemisen ilman lupaa. Muistetaan kuitenkin, että 15 metriä lähemmäksi rantaviivaa ei tönöä saa rakentaa.
Seuraavaksi on valmistelussa alueidenkäyttölaki.
Ei Salonen ryhdy mestaroimaan lakejakaan tai työnsä ongelmia. Toteaa vain, että kaava-asiat saattavat joskus olla pitkäkestoisia.
Salonen on taustaltaan yrittäjä yrittäjäperheestä ja koulutukseltaan talonrakennusteknikko.
Salonen pitää mahdollisena, että pienet kunnat joutuvat jatkossa tekemään enemmänkin yhteisvirkoja, kun talous on tiukalla. Toivakalla ja Joutsalla on Salosen ohella ympäristötarkastaja (Tapio Tervala), jonka palkan maksaa Toivakka.
Ja mitä tekee rakennustarkastaja silloin, kun ei ole tonteilla, työhuoneessaan tai ajelemassa kohdekuntaan?
– Kesällä ajan sähköpyörällä ja talvella laskettelen.
Seppo Pänkäläinen
15.10.2025 klo 11.55 korjattu Tapio Tervalan nimi oikein.
