Iris Mäkinen asuu Petäjävedellä, vaikka bisnekset ovat Keuruulla ja Mäntässä: ”Ala-Kintaus on loppusijoituspaikkani”

20.04.2026 | Petäjävesi, Tilaajille

Seppo Pänkäläinen

Mikä yhdistää Petäjävettä, Keuruuta ja Mänttä-Vilppulaa. Joku voi vastata, että tie, mutta oikea vastaus on yrittäjä Iris Mäkinen, 59. Mäkinen asuu Petäjävedellä ja pyörittää yritystoimintaa osaomistajana Keuruun Hotelli Keurusselän alueella sekä Mäntässä Mäntän Klubia. Loppusijoituspaikakseen hän sanoo kuitenkin Petäjäveden.

-Löydettiin aikoinaan Petäjävedeltä kiva paikka. Koti on metsän keskellä, järven rannalla. Talvella voi hiihtää järven jäällä ja kesällä pulahtaa aamulla veteen ennen kuin aloittaa työpäivän. Ala-Kintaus on sijainniltaan hyvä vaikkakin joskus ajaminen on ikävää. Mutta parempi niin kuin, että asuisi työpaikan vieressä. 16 vuotta on täällä asuttu. Paikkakunnan yhteisöllisyys on ihanaa ja kansalaisopiston jumpat mahtavia.

Mäkisen bravuuria on hotelli- ja resortliiketoiminnan kokonaisjohtaminen, yritysten ja organisaatioiden strateginen kehittäminen, hallitustyö ja edunvalvonta sekä henkilöstö- ja muutosjohtaminen. Mäkinen perustaa yritystoimintansa arvoille, joista keskeisimpiä on henkilöstöstä huolehtiminen. Niin, että työntekijät säilyttävät työpaikkansa ja että heitä koulutetaan ja kehitetään työssään.

-Vastuullisuus ja yhdessä tekeminen. Pidetään huoli siitä, että pienilläkin paikkakunnilla säilyvät majoitus- ja ravintolapalvelut. Ne luovat elinvoimaa. On parempi, että ihmiset kohtaavat toisiaan eivätkä erakoidu koteihin ja mökkeihin.

Mäkisellä on menossa melkoinen juhlavuosi: joulukuussa tulee täyteen 60 vuotta, alalla hän on ollut 40 vuotta, joista 35 vuotta esihenkilönä. Keski-Suomeen hän tuli 25 vuotta sitten ja yrittäjänä hän on ollut 15 vuotta.

-Äitini, joka teki elämäntyönsä keittiössä, toivoi, että minusta ei tulisi ravintolatyöntekijää. Turhaan toivoi, monenlaisia majoitus- ja ravitsemusalan töitä tehnyt Iris Mäkinen sanoo ja nauraa helakasti.

Jokainen tietää, mitä pandemia teki ravintolabisnekselle ja mitä Ukrainan sota ja yleinen epävarmuus ovat tehneet Suomen taloudelle. Mäkinen jaksaa silti uskoa alaan. Pitää vain olla luova ja uskaltaa.

– Haasteena alalla on sesonkiluonteisuus, ja alkuvuosi on aina vaikea. Töitä tehdään ympärivuotisuuden ja kansainvälisten vieraiden saamisen eteen. Kansainvälisessä markkinoinnissa on tärkeä näkyä yhtenä alueena ja saada ihmiset Keski-Suomeen. Tampereen lentokentän läheisyys ja sitä kautta saatavat hyvät yhteydet Eurooppaan on kiinnostava mahdollisuus, samoin Suomen luonto.

– Uskon luontomatkailuun ja retkeilyyn. Tuotteet vain pitää tehdä helposti saavutettavaksi sekä digitaalisesti että fyysisesti. Ihmiset janoavat luontoon ja meillä on tarjota upeita paikkoja, jossa retkeillä ja harrastaa erämatkailua. Eikä kaikkien tarvitse yöpyä laavulla, jos majoituspalvelut ovat lähellä.

Retkeilykaupunki Keuruun matkailustrategia tehtiin 2023 ja siinä kärkenä on juuri retkeily.

-Nyt meidän pitää vain yhdessä tuumin viedä paremmin asioita konkretiaan. Tavoitteisiin päästään kovalla työllä, yhteistyöllä ja hyvillä tuotteilla, Mäkinen sanoo.

Viime talvena Keurusselällä järjestettiin potkukelkkailun MM-kisat. Mäkisen mukaan järjestelyt onnistuivat mutta taloudellinen tulos jäi ohueksi. Nyt Mäkinen haluaisi panostaa Keuruun ja Mäntän väliin sijoittuvaan kansallispuistoon. Kansallispuistot ovat olleet viime vuosina suosittuja kohteita ja sellaisen saaminen Keuruun maisemiin olisi ihan jackpot.

-Keuruun alueen vesistö on ainutlaatuinen, Iris Mäkinen sanoo.

Aina elämä ei ole kohdellut Mäkistä hyvin. Vuodenvaihteen perheloma Lapissa 2024 päättyi kaatumiseen rapuissa, jolloin edessä oli sairaalareissu ja pitkä kuntoutusjakso. Hänestä oli juuri tullut MaRa ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Mäkinen kuvitteli, että voi hoitaa tehtävää vammoista huolimatta. Oikea ratkaisu oli kuitenkin vetäytyä Petäjävedelle toipumaan sekä hoitamaan pakollisia yritysasioita kännykällä.

Mäkinen sanoo väsyvänsä nykyisin aiempaa helpommin, mutta muutoin toipuminen on ollut täydellistä. Petäjäveden yrittäjänainen onkin täynnä energiaa ja uusia ideoita.

Petäjän Canto kokoaa laulajat yhteen

14.04.2026 | Petäjävesi, Tilaajille

Tiina Lamminaho

– Kuoroon kannattaa tulla, täällä on hauskaa, toteaa Petäjän Canto -kuorossa laulava Pirjo Kukkonen. Vesa Asunnan johtamassa Petäjän Canto -kuorossa on tällä hetkellä kuoronjohtajan lisäksi 19 laulajaa, lisääkin kuorolaisia otetaan mukaan.
– Toivoisimme lisää laulajia, etenkin tenoreita, mutta muihinkin ääniin mahtuu, Vesa Asunta toteaa.
– Meillä ei ole laulukokeita tai minkäänlaisia karsintoja, nuotinlukutaitoakaan ei vaadita.
Petäjän Canto toimii Keuruun kansalaisopiston ryhmänä. Petäjäveden Viihdekuoro perustettiin jo 34 vuotta sitten, ja sitä johti Petter Ohls.
– Sitten siinä oli pieni tauko välissä. Petäjän Canto perustettiin syksyllä 2010, ja siinä on ollut useampia johtajia. Vesan johdolla olemme laulaneet neljä vuotta, kuorolaiset kertovat.
– Toivottavasti Vesa jatkaa laulun johtamista yhtä pitkään kuin isänsä. Erkko Asunta johti kuoroa Muuramessa lähes 90-vuotiaaksi, Aira Kivelä toteaa.
Petäjän Canto -kuorossa laulaa edelleen useampi sellainen, joka on aloittanut kuorolaulun 34 vuotta sitten Petäjäveden Viihdekuorossa.
– Kuorolaiset käyvät harjoituksissa uskollisesti, lähes kaikki ovat yleensä paikalla, Vesa Asunta kertoo. Kuorolaiset lisäävät, että he lauloivat korona-aikanakin, silloin maskit kasvoilla.
Kuoron kanssa laulamista pidetään niin tärkeänä, että sinne tullaan pitemmästäkin matkasta.
– Me muutimme kahdeksan vuotta sitten Jyväskylään, mutta ei tästä kuorosta voi jäädä pois. Täällä on niin mukavat laulukaverit ja hyvä opettaja, Sirkka ja Raimo Kauppinen kertovat.
– Matka ei haittaa, kun täällä on niin mukavaa, toteaa myös 25 kilometrin päästä Koskenpäältä kuoroharjoituksiin ajava Hilkka Heinonen.
– Sen lisäksi että tämä on mukavaa, tämä on myös kehittävää, etenkin kun laulamme neliäänisesti, Aira Kivelä sanoo.
– Kuorolauluhan vahvistaa aivoja aivan tutkitustikin, Vesa Asunta toteaa ja viittaa hiljattain julkaistuun Helsingin yliopiston väitöskirjatutkimukseen.
Mukavien laulukavereiden, laulamisen halun ja yhteisöllisyyden lisäksi joitakin kuorolaisia vetää kuoroon suvun perintö.
– Isäni on laulanut kuorossa, pitäähän tyttärenkin laulaa, Katriina Pekkarinen toteaa.

Syksyllä jatketaan
Petäjän Canto -kuoron ohjelmistoon kuuluu lähinnä kevyttä musiikkia.
– Esimerkiksi Toni Edelmannin ja Kaj Chydeniuksen tuotantoa olemme laulaneet aika paljon. Joulun aikaan laulamme joululauluja laidasta laitaan, siellä saattaa olla mukana vähän hengellisiäkin lauluja, mutta muuten jätämme hengellisten laulujen puolen Lehterilaulajille, Vesa Asunta sanoo.
Esiintymistilaisuuksia Petäjän Canto kaipaisi lisää. Kuoro on laulanut Petäjäkodissa, kirkossa ja kansalaisopiston tapahtumissa Miilussa, Keuruulla ja Multialla.
– Ja esiinnyimme me Petäjävesi Elää -viikon tapahtumassakin, lauloimme rekan lavalla torilla. Se oli mukavaa, kuorolaiset muistelevat.
Kuoro harjoittelee kerran viikossa, tiistaisin. Tältä keväältä kuoroharjoitukset ovat jo ohi, mutta mukaan pääsee syksyllä, kansalaisopiston ilmoittautumisen kautta. Kansalaisopiston ryhmät aloittavat kokoontumiset syyskuun alussa.

Petäjävedellä liikuttiin viikonloppuna ja julkistettiin kunnan liikkumisohjelma

14.04.2026 | Petäjävesi, Tilaajille

Tiina Lamminaho

– Liikkumisohjelmalla halutaan luoda selkeä linja siitä, miten liikkumista edistetään, hyvinvointikoordinaattori Sami Jylhä toteaa. Jylhän ja Kristiina Makkosen koostamaa liikkumisohjelmaesitystä esiteltiin viikonlopun Petäjävesi liikkuu -tapahtumassa.
– Halusimme toimijoiden äänen kuuluviin heti alusta lähtien, joten liikkumisohjelmaa on työstetty useissa työpajoissa, joissa on ollut mukana monenlaisten liikkujien kanssa toimivia henkilöitä. Kristiina Makkosen halusin mukaan kokoamaan ohjelmaa, hän on aktiiviliikkuja, kunnanvaltuutettu ja terveystieteiden maisteri, Sami Jylhä kertoo.
Liikkumisohjelmassa sekä kuvataan petäjävetisten liikkumisen ja liikuntapaikkojen nykytilaa että esitellään visiota tulevasta.
– Petäjävedellä ihmiset arvostavat kunnassa olevia liikuntapaikkoja ja liikunnan harrastaminen on hyvällä tasolla. Toisaalta kaikki eivät kuitenkaan liiku tarpeeksi. Noin viidennes petäjävetisistä ei liiku lainkaan tai liikkuu hyvin vähän ja myös koululaisten MOVE!-testeistä, etenkin yläkoulun puolella, on tullut aika hälyttäviäkin lukuja, Sami Jylhä sanoo.
– Haasteena on näiden vähän tai ei ollenkaan liikkuvien tavoittaminen. Joillakin liikkumisen esteenä voivat olla terveydelliset syyt, joillakin taas työelämän kuormittavuus tai vaikkapa sosiaalinen epävarmuus. Näihin haasteisiin olisi tavoitteena vastata aloittamalla erilaisia liikuntaryhmiä. Yksi konkreettinen ideakin on noussut esille; käveleminen salissa musiikin tahtiin talvella, kun ulkona on hankalaa kävellä liukkauden takia. Salissa on tyhjiä tunteja, joten tällainen ryhmä olisi ihan mahdollista järjestää.
Joillakin liikunnan esteenä voi olla se, että liikuntapaikat ovat hankalasti saavutettavissa. Sitä voitaisiin Sami Jylhän mukaan yrittää korjata esimerkiksi tuomalla kylille omia liikuntapaikkoja.
– Myös tiedon jakamista liikuntamahdollisuuksista voitaisiin lisätä. Eri lajien ja eri seurojen kesken voitaisiin pitää myös yhteisiä harjoituksia. Tarkoitus olisi saada mahdollisimman moni liikkumaan, Jylhä sanoo.

Liikunta osaksi arkea
Yhtenä isona ajatuksena liikkumisohjelmassa on, että liikunta nähtäisiin tärkeänä hyvinvoinnin ja ilon lähteenä, ei vain suorittamisena.
– Liikunta pitäisi saada osaksi arkea, ei vain kaksi kertaa viikossa ohjatusti tehdyksi suoritukseksi. Liikkua voi joka päivä, vaikkapa työmatkalla tai matkalla kaverin luo. Kaikki liikunta on arvokasta, Sami Jylhä sanoo.
– Tärkeää on myös se, että jokainen löytäisi oman tapansa liikkua, on se sitten kuntosaliharjoittelua, luonnossa liikkumista, jalkapalloa tai jotain muuta.
Liikkumisohjelmaan on otettu mukaan myös tiedolla kehittäminen ja yhteistyön vahvistaminen.
– Tarkoitus on toteuttaa kyselyitä kuntalaisten keskuudessa entistä tiuhempaan tahtiin, jotta näemme, toimiiko suunnitelma. Kuntalaisilta saadaan myös toivottavasti ihan konkreettisia ideoita, miten liikuntapaikkoja voitaisiin kehittää. Yhteistyötä haluamme vahvistaa niin urheiluseurojen, muiden yhdistysten kuin ihan yksittäisten ihmistenkin kanssa, Jylhä toteaa.
Liikkumisohjelma on tehty kuudeksi vuodeksi, vuoden 2031 loppuun asti. Mukana on pienempien tavoitteiden lisäksi isojakin tavoitteita.
– Isoin tavoite on varmaankin pyöräilytie Kintaudelta kirkonkylälle. Meillä on useita vaarallisia risteyksiä, joiden takia lapset eivät kulje kävellen tai pyöräillen kouluun, näiden haasteiden esille nostaminen on liikkumisohjelman yksi tavoite. Lyhyen aikavälin tavoitteina ohjelmaan on kirjattu muun muassa uusien harrastusryhmien perustaminen, joilla yritetään tavoittaa vähän liikkuvia, Jylhä kertoo.

Viikonloppuna liikuntaa kaikille
Liikkumisohjelman laatiminen ei ole pakollista, mutta Jylhän mukaan sellainen on jo monessa kunnassa.
– Liikkumisohjelma on hyvä tapa linjata liikkumisen tukea. Ihmisten liikkeelle saaminen ja sitä kautta hyvinvoinnin lisääminen on kansallinen tavoite, Sami Jylhä toteaa.
– Nyt minun ja Kristiinan kokoama liikkumisohjelmaesitys annetaan seuroille ja muille toimijoille tarkasteltavaksi, jotta saamme yhteisen näkemyksen siitä, mitä aletaan konkreettisesti tehdä. Liikkumisohjelma tulee osaksi hyvinvointikertomusta, ja se käsitellään hyvinvointilautakunnassa, kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa.
Viimeviikonloppuinen Petäjävesi liikkuu -tapahtumaviikonloppu koottiin Sami Jylhän mukaan liikkumisohjelman julkistamisen ympärille.
– Halusimme matalan kynnyksen tapahtuman, johon kaikkien on helppo osallistua. Tähän lähdettiin tosi hyvin mukaan, viikonlopun aikana järjestettiin useita kaikille avoimia tapahtumia, lisäksi työpaikatkin järjestivät omia tapahtumiaan, Jylhä kiittelee.
Liikunnan järjestäjien lisäksi myös liikkujat lähtivät hyvin mukaan, kaunis kevätsääkin houkutteli ulkoliikunnan pariin.
– Seuraavan kerran liikuntaviikonloppua voisi järjestää syksyllä, Sami Jylhä suunnittelee.

Petäjäveden tuulivoimavalitukset nurin hallinto-oikeudessa – rakennuslupahakemus pian kuntaan

18.03.2026 | Petäjävesi, Tilaajille

Maarit Nurminen

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on hylännyt kaikki valitukset, joita on tehty Petäjäveden Pitkälänvuoren tuulivoimakaavasta. Pitkälänvuoren Tuulipuisto Oy:n Timo Koljonen sanoo, että rakennuslupahakemus on valmiina ja se lähtee kuntaan pikimmiten.
-Kun kaavoitus kestää pitkään valituksineen, voi olla, että aikaikkuna investoinneille sulkeutuu. Olemme kuitenkin laskeneet, että Pitkälänvuoren tuulivoimapuiston rakentaminen on kannattavaa, Koljonen totesi.

Pitkälänvuoren tuulivoimakaavasta tehtiin yhteensä neljä valitusta. Valitukset tekivät Luonnonmukaisen asuinympäristön puolesta ry,  kaksi valitusta tuli lähialueen asukkailta ja vapaa-ajanasukkailta. Petäjäveden seurakunta, Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö ja Petäjävesi-seura tekivät yhteisen valituksen. Valituksissa vedottiin muun muassa puutteellisiin selvityksiin esimerkiksi luontoarvojen osalta. Myös tuulivoimaloiden vaikutusta ihmisten terveyteen ja kiinteistöjen arvoihin arvioitiin puutteelliseksi selvitetyiksi.

Viime vuonna Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle toimitettiin lisäselvityksenä Pitkälänvuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavapäätöksestä tehtyihin valituksiin ICOMOSin lausunto, jossa toivotaan vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen etsimistä tuulivoimaloille, jotta ne eivät toisi kielteisiä vaikutuksia Petäjäveden vanhan kirkon maisemaympäristöön. ICOMOS on järjestö, joka toimii asiantuntijana Unescolle historiallisten rakennusten ja alueiden suojelussa.

Tuulivoimaselvitysten yhteydessä tehdyssä HIA-arvioinnissa todettiin, että Petäjäveden vanhan kirkon erityinen yleismaailmallinen arvo perustuu ennen muuta sen merkitykseen edustavana, ainutlaatuisena esimerkkinä pohjoisen Euroopan puurakentamisperinteestä, eikä tuulivoimapuiston rakentamisella ole mitään vaikutuksia vanhan kirkon arkkitehtuuriin, ulkoasuun, sisätiloihin, materiaaleihin tai rakennustekniikkaan eli niihin tekijöihin, jotka ovat kirkon erityisen yleismaailmallisen arvon tärkeimpiä perusteita.

Museovirasto totesi omassa lausunnossaan, että tuulivoimapuiston kielteisiä vaikutuksia vanhan kirkon laajempaan maisemakuvaan on syytä pienentää. Pitkälänvuoren huipulle suunniteltu tuulivoimalan paikka on Museoviraston mukaan huonosti harkittu. Lisäksi Museovirasto totesi kaavoitusprosessin aikana antamassaan lausunnossaan, että on hyvä huomata, että Unesco voi antaa raportissaan huomioon otettavaa palautetta. kulttuuriympäristöpalveluiden osaston johtaja Ulla Salmela Museovirastosta totesi Petäjävesi-lehdessä 20.5.2025, että Museovirasto on ollut koko ajan samoilla linjoilla kuin ICOMOS, eli tuulivoimapuisto vaikuttaa kielteisesti Petäjäveden vanhan kirkon laajempaan maisemakuvaan.

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan, että tuulivoimaloiden etäisyys on kuitenkin niin suuri, ettei niiden haitallisia vaikutuksia maisemaan voida pitää sellaisina, että osayleiskaava olisi yleiskaavan sisältövaatimusten vastainen.

Kunnanvaltuusto hyväksyi tuulivoimarakentamisen mahdollistavan osayleiskaavan kesäkuussa 2024.  Pitkälänvuoreen on tarkoitus rakentaa 11 tuulivoimalaa. Tuulivoimahanke on ollut käynnissä jo kymmenen vuotta. Osayleiskaava on lainvoimainen noin kuukauden kuluttua, mikäli valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei haeta.

Petäjäveden sääprofeetta lupaa aikaista kevättä ja hienoa kesää

15.03.2026 | Petäjävesi, Tilaajille

Seppo Pänkäläinen

Petäjävedeltä löytyy Jouko Jokinen, jota voi kutsua sääprofeetaksi hyvällä syyllä. Hänellä kun on taitoja, joita oli myös isälläni: luontoa tarkkailemalla hän pystyy ennakoimaan säätilan vaihtelut. Tämä perustuu ajatukseen, että luonto ei ole koskaan väärässä ja tietyt asiat luonnossa toistuvat.
Jokisella on ihaltava kokoelma säähavaintoja 1980-luvun alkupuolelta. Ne on siististi kirjattu useampaan muistivihkoon.
Otetaan esimerkki: Kun tämä haastattelu tehtiin 11. maaliskuuta, niin Jokisen muistiinpanot kertovat, että vuonna 2005 samana päivänä pakkasta oli miinus 30. Päivän aikana lämpötila nousi rajusti, aina miinus neljään. Vuonna 1999 samana päivänä pakkasta oli miinus 18.

-Kyllähän nyt koettu talvi oli kylmä tammikuun ja helmikuun osalta mutta eivät ne pakkaslukemat olleet sitä luokkaa mitä aiemmin. Vähäluminenkin tämä talvi oli, Jokinen kertoo.
Viimeiset 10 vuotta Jokinen on ollut hyvin aktiivinen säämerkintöjensä suhteen. Havainnointi alkaa heti aamusta, kun mies herää kuuden pintaan.-Merkitsen ylös lämpötilat, sademäärät ja pilvisyyden. Säätä ja luontoa voi tarkkailla myös eläimistä ja saaliskaloista. Kun järvessä näkyy kesällä juovia, se tietää huonoa kesää.

Jokinen on hyvin perillä myös vanhan kansan säätä koskevista viisauksista. Kun elettiin agraarissa yhteisössä, ihmisille oli tärkeää ennakoida säätä koskien muun muassa viljelyksiä: kun auringon ympärillä on kesällä kehä, luvassa on hellettä, itätuuli taas tuo sateita.
-Kevät etenee nyt vauhdilla, mutta jos talitinttejä on uskominen, niin vielä ei ole valmista. Kun tintti yleensä viheltelee titityy, niin tällä hetkellä se ”viilaa” eli laulaa tiityy, tiityy, Jokinen kertoo.

Jokisen pappa osasi tulkita luontoa ja Jokisen isä teki hänkin säähavainnoista muistiinpanoja. Jatkajaa ei Jokisen perinnölle kuitenkaan perhepiiristä löydy, kun poika ja tytär eivät ole osoittaneet asiaan harrastuneisuutta.
Kun tätä haastattelua tehtäessä viikonlopulle oli luvassa myrskyä, kyseessä oli karmutuulet tai kaarna- tai oksatuulet, kuten Jokinen niitä kutsuu. Tuulen nimi tulee siitä, että tuuli roskaa luontoa, kun hangille jää oksia ja kaarnaa. Oleellista tässä ilmiössä on, että se ennustaa jäiden lähdön. Seitsemän-yhdeksän viikkoa karmutuulista ja vedet ovat vapaat.

Ja sitten niitä pitkän aikavälin ennusteita.
-Vaikka vuodet eivät olekaan samanlaisia, niin voi sanoa, että syksyt ovat pidentyneet ja ovat entistä kosteampia. Talven tulo on siirtynyt myöhäisemmäksi, kun se ennen saattoi alkaa jo loka-marraskuussa.

Ja lopuksi kaikille hyviä uutisia.
-Tulee aikainen kevät. Jo toukokuussa on helteitä, Jouko Jokinen sanoo ja häntä on helppo uskoa.