Tiina Lamminaho
– Huhtiasta Karikkoselkään virtaava Könkköjoki on kyllä yksi merkittävimpiä Petäjäveden luontokohteita, Lauri Ijäs ja Pentti Valkeajärvi toteavat ja kertovat, että joelta löytyy sekä arvokasta luontoa että kiinnostavaa historiaa.
– Myllykoskeen on rakennettu ensimmäinen mylly jo lähes kaksisataa vuotta sitten. Petäjäveden varapastori Strömborg perusti jokeen myllyn ja sahan vuonna 1834. Karikon sahan toiminta Sahakoskessa oli suurimmillaan 1800-luvun loppupuolella, silloin se oli iso saha, miehet kertovat.
– 1960-luvulla oli vielä näkyvissä, että alueella on jotain toimintaa ollut. Myllystä oli jäljellä myllynkiviä ja sahasta purukasoja, Pentti Valkeajärvi muistelee.
– Nyt jäljellä ei ole enää mitään sahasta, eikä myllystäkään. Paikalla on lehtomaista, vanhaa metsää, joka olisi arvokas suojelukohde.
Joen alajuoksulla, entisen sahan paikkeilla on paljon lahopuuta, jossa viihtyvät monet harvinaiset lajit, niin eläimet kuin kasvitkin.
– Alueella on lahopuuta sekä pystyssä että kaatuneena, ja monenlaisia jäkäliä, sammaleita ja kääpiä. Linnusto joen alajuoksulla on rehevän metsän linnustoa, muun muassa kerttuja ja useita lajeja tikkoja, valkoselkätikkakin on alueella pesinyt. Samoin isokoskelo-, telkkä- ja sinisorsapoikueet viihtyvät joella, Lauri Ijäs kertoo.
– Alueella on nähty myös liito-oravia ja viime vuosia joen yläjuoksulla on ruvennut pesimään majava. Se on ruvennut patoamaan Huhtia-järveä ja katsonut, että Könkkölän talon yläpuolella on sopiva padon paikka.
Könkköjoella näkee myös monenlaisia korentoja, jopa harvinaista kirjojokikorentoa.
– Korentoja on myös ylempänä joella, siellä vesi virtaa hitaammin, joten siellä tapaa myös järvien ja lampien lajistoa, Lauri Ijäs toteaa.
– Yksi osa jokea on kala-asia, Pentti Valkeajärvi toteaa ja kertoo, että nykyään taimen lisääntyy luontaisesti Könkköjoessa.
– Ensimmäisen kerran taimenia istutettiin Könkköjokeen vuonna 1959, poikaset tuotiin Taivalkoskelta. Sittemmin jokeen on istutettu keskisuomalaisia taimenenpoikasia, 2000-luvulla istutuksia ei ole enää tehty. Joen taimenkanta tulee toimeen omillaan, Pentti Valkeajärvi kertoo.
– Vuodesta 2006 lähtien Könkköjoki on ollut Villi taimen pro -kohde. Vuosittain koskella käy satakunta pyydystä ja päästä -kalastajaa hakemassa elämyksiä. Könkköjokeen nousee myös kuore kutemaan, sitäkin moni käy pyydystämässä.
Joen vartta seurailevat kalastajien polut, joita hyödyntämällä Ijäksen ja Valkeajärven mukaan Könkköjoelle saataisiin luontopolku.
– Könkkölän talon kohdalla joen ylittää kahdesta isosta tukista tehdyt porraspuut. Jos alueelle tehtäisiin luontopolku, siihen pitäisi saada turvallisempi silta. Sahakosken kohdallahan on silta, jonka yli voi mennä kävellen ja pyörällä, vaikka tällä hetkellä siitä ei saakaan autolla ajaa. Jos Könkkölän talon kohdalla porraspuita parannettaisiin turvallisemmaksi sillaksi, luontopolulle saisi hyvän lenkin, miehet kertovat.
– Luontopolun varteen voisi laittaa opastauluja sekä alueen luonnosta ja siellä viihtyvistä lajeista että alueen historiasta. Alue sopisi hyvin luontoretkeilyyn, onhan joki luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi vesi- ja maisemakohteeksi. Huhtia-järvikin sopisi vaikka kanoottiretken kohteeksi, siellä on kivoja saaria ja monipuolista linnustoa.
