03.07.2024 | Lue ilmaiseksi, Toivakka
Suomalainen uusiutuvan energian yhtiö Myrsky on jättänyt Toivakan kunnalle kaavoitusaloitteen tuulivoimaosayleiskaavan laatimiseksi Metsäsalon alueelle. Hankealueen koko on noin 418 hehtaaria ja se sijaitsee kuusi kilometriä Toivakan keskusta-alueesta lounaaseen.
Yhtiön lähettämän tiedotteen mukaan alustavien selvitysten mukaan Metsäsaloon voidaan rakentaa viisi tuulivoimalaa. Yksittäisen tuulivoimalan yksikköteho on 6–10 megawattia ja korkeus noin 250 metriä. Hankkeen voimaloiden määrä, sijainti ja kokonaiskorkeus tarkentuvat, kun tuulivoimaosayleiskaavoitus ja ympäristövaikutusten arviointimenettely etenevät.
Metsäsalon hankkeesta vastaavan Myrskyn hankekehityspäällikkö Ilkka Väänäsen mukaan maanomistajat ovat olleet hyvin kiinnostuneita hankkeesta, ja noin kolme neljäsosaa alueen yksityisistä kiinteistöistä on tehnyt maanvuokrasopimuksen.
Se, ovatko kyseiset maanomistajat myös paikallisia asukkaita, ei tiedotteesta selviä, mutta todennäköisesti eivät ole, sillä vastustus Nisulan suunnalla on hyvin vahvaa. Ainakaan kesäkuun alussa Toivakan kirjastossa järjestettyyn kuntalaisiltaan ei saapunut hanketta kannattavia maanomistajia. Erään paikallaolijan mukaan myöskään uusien sopimusten solmiminen ei olisi edennyt tammikuun jälkeen.
Myös Nisulan kyläseura on lähestynyt kuntaa ja kuntapäättäjiä kirjeellä, jossa perustelevat kantaansa. Kannanotto on vahva kyläläisten ja vapaa-ajan asukkaiden viesti siitä, viesti on, että Nisula, ja Päijänteen maisemat ovat aivan väärä paikka tuulivoimateollisuudelle.
– Asiassa vihastuttaa eniten se, että kyläläisillä, ja niillä joihin tuuliteollisuusalue vaikuttaisi kaikista eniten, ei ole juuri vaikutusmahdollisuuksia, eikä heidän mielipiteensä tunnu kuuluvan kovin kovaa. Suurin osa kunnanvaltuutetuista asuu ”toisella puolella Toivakkaa”, eikä hanke kosketa heitä läheisesti mitenkään. Meidän upea kylä ja upeat Päijänteen maisemat ja luonto tuntuvat olevan myös vieraita monille kuntalaisillekin. Meidän tietoomme yksikään maanomistajista – ja hankeen mahdollisista hyötyjistä – ei asu Nisulassa, ei ehkä Toivakassakaan, sanoo kyläseuran ja kyläläisten äänellä Henna Järvenpää.
– Lisäksi ei ole kovin montaa vuotta, kun Haukanmaalla oli vastaavanlainen tuuliteollisuushanke, jossa luonto- ja maisema-arvoja oli myös vähätelty, niin tästäkin on jatkuva stressi ja epävarmuus maalla asuville, ja tämänkin hankkeen aiheuttama stressi tulee jatkumaan vielä pitkään, hän lisää.
Nisula on elävä ja toimelias kylä, mutta Myrsky Energian omissa suunnitelmissa Nisulan kylä mainitaan vain ”tiheämmän maaseutumaisen asutuksen alueena”. Lähimmiksi kyliksi mainitaan Viisarimäki, Rutalahti ja Majalahti. Hankealueelta on kuitenkin vain joitain satoja metrejä lähimpään vapaa-ajan asutukseen ja itse 250 m korkeilta myllyiltä vain kilometrin verran merkittävään määrään vakituisen asumisen kiinteistöjä ja vapaa-ajanasuntoja.
Hanke ei toisi myöskään Toivakan kunnalle pelkkiä etuja, sillä Toivakan läntisen alueen rantaosayleiskaava ja Nisulan kylän osayleiskaava on astunut voimaan vain kaksi vuotta sitten toukokuussa ja kaavan tarkoituksena on ollut mahdollistaa kyläalueen kehittäminen tärkeänä kyläkeskuksena, parantaa kylän elinvoimaisuutta sekä ranta-alueiden, vesistöjen, sekä luonto- että maisema-arvojen turvaaminen. Se, miten näihin arvoihin tuulivoimalat sopivat on myös mietinnän paikka.
Hankealueen sisällä on yksi luonnonsuojelualue ja aivan sen liepeillä neljä muuta. Luonnonperintösäätiön ja Päijänteen luonnonperintösäätiön omistamassa, vuonna 2021 perustetussa Riuttasalossa osa on Pentti Linkolan muistometsää. Matkaa lähimpiin tuulimyllyihin tulisi olemaan vain parisataa metriä. Lisäksi alueella on useita erityisen tärkeitä elinympäristöjä, valtakunnallisen kallioinventoinnin kohteita ym. huomioonotettavia luonnonsuojelullisia arvoja. Kaksi Natura-aluetta sijaitsee alle kahden kilometrin päässä hankealueesta.
Kaavoitusaloitteen jälkeen hankkeen seuraavat vaiheet ovat kaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä ympäristövaikutusten arviointiohjelman laatiminen. Suunnittelussa huomioidaan osayleiskaavoituksen ja YVA-menettelyn yhteydessä tehtävien selvitysten tulokset sekä sidosryhmien esittämät näkemykset. Kaavoituksen rinnalla hankealueella tehdään myös kattavat tuulimittaukset ja selvitetään sähkönsiirron toteutusvaihtoehdot.
– Tavoitteemme on, että yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ympäristövaikutusten arviointiohjelma ovat nähtävillä alkuvuodesta 2025, jolloin myös järjestämme yleisötilaisuuden paikkakunnalla. Kuntalaiset ja loma-asukkaat ovat lämpimästi tervetulleita tilaisuuteen, Ilkka Väänänen Myrsky Energiasta kertoo.
Nyt suunnitellun Toivakan hankkeen lisäksi Myrskyllä on kaavoituksessa useita muita hankkeita Keski-Suomessa. Hankealueet sijaitsevat Pihtiputaalla, Kinnulassa, Kyyjärvellä, Saarijärvellä ja Konnevedellä. Myrskyn tavoitteena on aloittaa heidän ensimmäisen tuulivoimapuiston sa rakentaminen Suomessa ensi vuonna.
Hanna Lahtinen
28.06.2024 | Lue ilmaiseksi, Toivakka
Myrsky Energia selvittää mahdollisuutta rakentaa tuulivoimaa Toivakan Metsäsaloon. Tuulivoima-alueen kokonaisteho on noin 31–50 megawattia.
Suomalainen uusiutuvan energian yhtiö Myrsky on jättänyt Toivakan kunnalle kaavoitusaloitteen tuulivoimaosayleiskaavan laatimiseksi Metsäsalon alueelle. Hankealueen koko on noin 418 hehtaaria ja se sijaitsee kuusi kilometriä Toivakan keskusta-alueesta lounaaseen.
Alustavien selvitysten mukaan Metsäsaloon voidaan rakentaa viisi tuulivoimalaa. Yksittäisen tuulivoimalan yksikköteho on 6–10 megawattia ja korkeus noin 250 metriä. Hankkeen voimaloiden määrä, sijainti ja kokonaiskorkeus tarkentuvat, kun tuulivoimaosayleiskaavoitus ja ympäristövaikutusten arviointimenettely etenevät.
”Maanomistajat ovat olleet hyvin kiinnostuneita hankkeesta, ja noin kolme neljäsosaa alueen yksityisistä kiinteistöistä on tehnyt maanvuokrasopimuksen”, kertoo Metsäsalon hankkeesta vastaava Myrskyn hankekehityspäällikkö Ilkka Väänänen.
Kaavoitusaloitteen hyväksymisen jälkeen hankkeen seuraavat vaiheet ovat kaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä ympäristövaikutusten arviointiohjelman laatiminen. Suunnittelussa huomioidaan osayleiskaavoituksen ja YVA-menettelyn yhteydessä tehtävien selvitysten tulokset sekä sidosryhmien esittämät näkemykset. Kaavoituksen rinnalla hankealueella tehdään myös kattavat tuulimittaukset ja selvitetään sähkönsiirron toteutusvaihtoehdot.
”Tavoitteemme on, että yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ympäristövaikutusten arviointiohjelma ovat nähtävillä alkuvuodesta 2025, jolloin myös järjestämme yleisötilaisuuden paikkakunnalla. Kuntalaiset ja loma-asukkaat ovat lämpimästi tervetulleita tilaisuuteen”, Väänänen kertoo.
Myrsky on luonnonvoimien asialla tuuli- ja aurinkovoimahankkeissa ympäri Suomea. Työn alla on 5 000 megawattia maatuulivoimaa ja 2 000 megawattia aurinkovoimaa. Kaavoitukseen edenneitä hankkeita on yhteensä 24. Nyt suunnitellun Toivakan hankkeen lisäksi Myrskyllä on kaavoituksessa useita muita hankkeita Keski-Suomessa. Hankealueet sijaitsevat Pihtiputaalla, Kinnulassa, Kyyjärvellä, Saarijärvellä ja Konnevedellä.
Lisätietoja www.myrsky.fi
25.06.2024 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan Päivätoiminnan kauden päättäjäisiä vietettiin viime viikolla Huikon Helmessä. Pitkältä tuntuneen talven jälkeen päivätoimintaryhmässä vallitsi iloinen ja vapautunut tunnelma.
Lisäksi muistettiin kesäloman aikana synttäreitä viettäviä onnittelukorteilla. Synttäreitä viettävät lähiaikoina mm. Sauli Humala ja Mikko Ruokonen. Synttärisankareille laulettiin yhteinen onnittelulaulu. Merkittävä asia oli myös Mikko Ruokosen muuttaminen pysyvästi Palokkaan, joten läksiäisiäkin vietettiin.
Mikon syntymäkunta on Kemijärvi. Syntymäpaikkakuntansa Mikko jätti taakseen kahden vuoden ikäisenä perheen muuttaessa etelään. – No, onhan se nyt vaihtelua muuttaa Palokkaan. Toivakasta jää tosi hyvät muistot, onhan kotini ollut jo kauan aikaa täällä. No, nyt on näin. Elämässä otetaan uusi askel. Muistelen ilolla päivätoiminnan aikaani täällä Toivakassa. Siellä ovat nykyiset kaverini ja tulen varmasti heitä jatkossa tapaamaan, kunhan nyt ensin kotiudun Palokan uuteen kotiini, Mikko kertoi.
Ohjelmassa oli päivätoiminnan väelle mieluisa numerobingo. Bingokonetta pyöritteli ohjaaja Inka Keteli. Numerot toisensa jälkeen ponnahtivat koneesta pöydälle ja neljän numeron rivejä etsittiin, Kukin tarkkaili omaa numerolappuaan ja kun tavoiteltu numerosuora täyttyi, huudettiin ”bingo”.
Ohjaajina Toivakan Päivätoiminnassa ovat Inka Keteli ja Mari Pynnönen.
– Talvi oli kova, mutta se sujui mukavasti askarrellessa ja ulkoiltaessa. Runsas vierailijoiden määrä piristi arkeamme. Meillä kävivät vierailijoina mm. kunnanjohtaja Touko Aalto, Martti Herman Pisto hevosensa kanssa ja Toivakan palomiehet kalustoineen., kertoo Keteli.
Lopuksi Päivätoiminnan väki nautti Huikon Helmen antimista ja jokainen sai ostaa tiskiltä ihan, mitä halusi.
Veikko Ripatti
18.06.2024 | Tilaajille, Toivakka
Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuuston kokouksessa 11.6.2024 käsittelyssä olivat muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkko, vuoden 2023 arviointikertomus ja tilinpäätös.
Palveluverkkoesitys aiheutti monenlaista kuohuntaa kevään mittaan erityisesti niissä kunnissa, joissa palvelut tulevat vähenemään.Aluevaltuusto hyväksyi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjausten mukaisen palveluverkon ja palveluverkon periaatteet aluehallituksen esityksen mukaisesti yhtä muutosehdotusta lukuun ottamatta.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkon uudistuminen on välttämätön osa Keski-Suomen hyvinvointialueen uudistumista, jotta valtakunnallisesti muutokselle asetetut tavoitteet sekä hyvinvointialueen omat strategiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Toisin sanoen, rahat ei riitä. Keski-Suomen esitys noudattaa periaatteiltaan valtakunnan yleistä linjaa, mutta on lähtökohtaisesti toiminnallisilta muutoksiltaan ja euromääräiseltä tasoltaan varsin maltillinen.
Palveluverkkotyön päätavoitteina on turvata palvelujen saatavuus ja jatkuvuus, huomioiden taloudelliset reunaehdot ja henkilöstön saatavuus. Tarkoituksena on vahvistaa ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palveluita, monipuolistaa palvelutarjontaa sekä turvata palveluiden tuottaminen ja niiden jatkuvuus. Sosiaali- ja terveysasemien palveluja tarjotaan kaikissa kunnissa fyysisesti joko sosiaali- ja terveysasemalta tai sote-palvelupisteestä.
Kokouksessa tuotiin esille viisi kappaletta muutosesityksiä, joista ainoastaan aluevaltuutettu Jouko Nykäsen esitys muutti pohjaesitystä. Nykäsen muutosehdotus, Terhi Simonen-Jokisen, Marika Visakorpi-Kemppaisen, Sari Hovilan, Irma Hirsjärven, Tuula Peltosen, Pekka Huikon, Juha Hyötyläisen, Marko Kolulan, Leena Kautto-Koukan ja Kari Parkkosen kannattamana, koski alueellisten osastojen lukumäärän säilyttämistä entisellään ja Joutsan osaston toiminnan säilymistä, kun pohjaesityksessä esitettiin osastojen määrän muutosta 12 osastosta 11 osastoon sekä Joutsan osastotoiminnasta luopumista. Äänestyksen tulos oli 19–49, poissa 1 ja asia hyväksyttiin muutosesityksen mukaisesti.
Sen sijaan esitykset Jämsän alueellisen osastotoiminnan paikkamäärän maltillisemmasta vähentämisestä, Säynätsalon terveysaseman säilyttämisestä ja Sumiaiskodin, Konginkankaan palvelutalon ja Konneveden palvelutalojen säilyttämiseksi kaatuivat.
Palveluverkkoesityksen hyväksyminen tarkoittaa, että Uuraisilla säilyy paikallinen sote-asema, Toivakkaan tulee Sote-palvelupiste. Sote-palvelupisteillä tuetaan palveluiden saatavuutta pitkien etäisyyksien vuoksi. Tulevaisuus näyttää, mitä se käytännössä tarkoittaa.
Toivakkaan on suunniteltu myös lisäyksiä, sillä tavoitteena on perustaa sinne fyysinen perhekeskus vuoteen 2030 mennessä, Uuraisilla perhekeskus jo on.
Aluevaltuusto päätti, että hyvinvointialueen vuoden 2023 tilikauden alijäämä -113 496 750,10 euroa kirjataan taseen omaan pääomaan tilikauden alijäämäksi ja hyväksyi poikkeamat aluevaltuustoon nähden sitoviin tavoitteisiin.
Aluevaltuusto merkitsi hyvinvointialueen tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2023 tiedokseen, päätti hyväksyä hyvinvointialueen tilinpäätöksen vuodelta 2023 sekä myönsi vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.-31.12.2023 hyvinvointialueen hallintoa ja taloutta hoitaneille tilivelvollisille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille.
Aluevaltuusto merkitsi potilasasiamiehen ja sosiaaliasiamiehen selvityksen vuodelta 2023 sekä yksilöasiainjaoston lausunnon tiedoksi. Potilasasiamiehelle tulevien yhteydenottojen määrä lisääntyi hyvinvointialueen toiminnan alkaessa. Sosiaaliasiamiehen näkökulmasta ensimmäinen toimintavuosi on sujunut ennakoitua paremmin: muutoksenhaku on vähentynyt ja päätösten itseoikaisu on toiminut. Merkittävä osa yhteydenotoista liittyy asiakkaan kohtaamiseen.
Hanna Lahtinen
Torjuntavoitto Toivakkaan
Terveyspalvelujen väheneminen ja mahdollinen terveysaseman sulkeminen on Toivakassa otettu vastaan tyrmistyneenä. Katu- ja kuppilakeskusteluissa esille nousevat ne tarpeet, joita kuntalaisilla on saadakseen lähipalvelua silloin, kun terveys pettää ja voimat vähenevät. Nyt on tullut tietoon, että Toivakassa jatkaa terveysaseman sijaan palvelupiste? Mitä se sitten tarkoittaa, on monien huulilta nouseva kysymys johon oikeutetusti halutaan vastaus.
Toivakan kunnanjohtajaan Touko Aalto kertoo, että Toivakka on käynyt puolustamaan terveyspalvelujensa säilyttämistä ja oikonut hyvinvointialueen papereissa ilmenneitä vääriä tietoja, sekä pyrkinyt kertomaan toivakkalaisten palvelutarpeista ja Toivakan erityispiirteistä. Selkeästi on ilmaistu myös se, että Toivakan kunta ei hyväksy Toivakassa jo alkaneita ja palveluverkkosuunnitelmassa esitettyjä uusia toimintojen supistamisia. On kerrottu, että Toivakan kunta edellyttää terveysaseman säilyttämistä Toivakassa. Toivakan kunta on esittänyt samalla syvän huolensa ihmisten perusoikeuksien toteutumatta jäämisestä, jos palveluverkkoselvityksessä esitetyt sosiaali- ja terveyspalveluihin esitetyt heikennykset toteutuvat. Aalto jatkaa kysymyksiimme vastaamista seuraavasti:
– Toivakan kunta on tehnyt vaikuttamistyötä hyvinvointialueen suuntaan ja kuvannut alueellisen palvelutarpeen sekä Toivakan erityispiirteet. Se, että sote -palvelut säilyvät jatkossakin Toivakassa, on torjuntavoitto. Se, että palveluiden määrää ja saatavuutta supistetaan terveyskeskuksen palveluista palvelupisteeksi, on tietenkin vastoin Toivakan kunnan lausuntoa. Moni asia jatkuu, kuten ennenkin. Tiloista vielä neuvotellaan ja palveluntarvetta arvioidaan jatkuvasti. Toivakassa palvelupiste tarkoittaa hyvinvointialueelta saatujen vastausten perusteella jatkossa sairaanhoitajan vastaanottoa tiettyinä päivinä viikossa, hoitaja-avusteista etälääkärivastaanottoa tutkimusvälineillä samoina päivinä, lääkäri paikan päällä fyysisesti; palvelukodin kierrot, neuvola ja koulut niin kuin tähänkin asti, fysioterapeuttipalvelut ja mielenterveys- ja päihdepalvelut niin kuin nyt, laboratorionäytteenotto, suun terveydenhuolto jatkaa niin kuin nyt ja monniammatilliset tiimipalvelut ja päiväkiirevastaanotto asiakkaan tilanteen ja tarpeen mukaan toteutuvat joko Joutsasta tai Jyväskylän Vaajakosken Sampoharjusta.
Mitä Touko Aalto kunnanjohtajana haluaa sano asiasta pettyneille kuntalaisille?
– Toivakan kunnan vaikuttamistyö, lausunnot ja kuntalaisten palaute muun muassa adressin kautta on ollut tärkeää. Keski-Suomen hyvinvointialue ja sen päättäjät ovat tehneet päätöksensä, onneksi siihen on onnistuttu vaikuttamaan osin. Hyvä asia on se, että sote-palvelut säilyvät, mutta huono asia se, että niitä supistetaan. Palveluverkkoa karsitaan nyt kovalla kädellä kaikkialla, ja ne kunnat, jotka pääsivät nyt osin säikähdyksellä, elävät jatkuvassa epävarmuudessa ja ovat seuraavana listalla, kun palveluiden karsintaa tehdään uudestaan. Seuraavaksi alkaa keskustelu hyvinvointialueen tekemän päätöksen toimeenpanosta, jonka yhteydessä neuvotellaan vuokratiloista, kertoi Aalto.
Keski-Suomen hyvinvointialue on ollut yhteydessä päätösten jälkeen Toivakan kuntaan ja kertonut, että ensi syksynä Toivakan kunnassa järjestetään Keski-Suomen hyvinvointialueen järjestämä tapahtuma, jossa kaikista muutoksista kerrotaan paikan päällä Toivakassa.
Ehkäpä tämä tieto siitä, että kaikesta ei tarvitse luopua, rauhoittaa jo hieman kuumenneita tunteita ja poistaa epätietoisuutta tulevaisuuden palvelutarjonnasta.
Veikko Ripatti
11.06.2024 | Tilaajille, Toivakka
Tänä vuonna tutustuimme Toivakan Avoimet kylät -tapahtumaan osallistuneista kylistä Ruuhimäen ja Nisulan tarjontaan.
Nisulan Maalaisbrunssi sisälsi graavilohta, uunimunakasta, kermaperunoita, pastasalaattia, kaali-porkkana salaattia, eli Coleslawia, vihreää salaattia, sienisalaattia, pikkelöityä punasipulia, salaatinkastiketta, uunimakkaraa, sinappia ja ketsuppia. Lisäksi sai nauttia oman kylän ruisleipää ja nokkossämpylöitä. Palanpainikkeeksi löytyi kotikaljaa, mehua ja vettä. Jälkiruoaksi oli tarjolla raparperipiirakkaa, kinuskikermaa, kahvia sekä Nisula – teetä, joten tarjonta oli varsin kattava. Nisulan tulevista toimista kertoi kyläseuran puheenjohtaja Annikki Lehto.
– Kylätalomme kunnostamisessa on edessä WC-remontti ja rappusten uusiminen ja muutakin remonttia. Hankerahoitus on vetämässä ja vastauksen siihen saamme kesäkuun lopussa. Tulemme myös tekemään luontoretkiä ja järjestämme rantajumppaa kylärannassamme.
Myös Ruuhimäen kylätalona toimivassa vanhassa koulurakennuksessa on meneillään kunnostustyöt. Myynti tapahtuikin pihapiirissä ja kodassa. Ruuhimäelle oli järjestetty Ruuhimäki-seuran oma taimimyyntikatos. Sieltä sai ostaa ja vaihtaa erilaisia taimia. Taimia oli myynnissä paljon. Löytyi tomaattia, kurkkua, kesäkurpitsaa, chiliä ym. Kyläseuran hyväksi kasvatettuja taimia esitteli Tuula Suuronen ja taimet menivätkin hyvin kaupaksi.
– Mikäli tomaatintaimia jää myymättä, ne kasvatetaan tomaateiksi ja myydään sitten valmiina tuotteina ja edelleen kyläseuran hyväksi, kertoi Suuronen.
Taimimyynnin lisäksi pihapiirin kodassa oli kyläseuran kahvila. Siellä lettuja paisteli Sinikka Manninen. Kyläseuran pöydältä löytyi mm. omatekoista perinteistä Ruuhimäen kesäsinappia kauniiseen lasipurkkiin pakattuna. Sinappi sisälsi sinappijauhoa, sokeria, kahvia ja etikkaa.
Kyläseuran myyntipisteen lisäksi kylätalon pihalta löytyi monenlaisia tuotteita myyviä kyläläisiä. Kotiin vietäväksi sai ostaa vaikka ahvenfileitä. Yksi vanhan tavaran myyjistä oli Eila Toivonen. Häneltä löytyi vanhaa kirjallisuutta ja erilaisia käyttöesineitä sekä itse kudottuja sukkia.
– Isä opetti, että laiskana ei saa istua. Kun istuu ja neuloo sukkia, silloin ei ole laiskana, totesi Toivonen.
Toivakan kylän keskustassa löytyi Salen pihalta partiolaisten myyntiteltta. Toivakan Lepinkäiset paistelivat lettuja ja grillimakkaraa ja niitä sai nautiskella telttakatoksen alla sateelta suojassa.
Veikko Ripatti
05.06.2024 | Toivakka
Joutsan ja Toivakan seurakunnat liitetään Jyväskylän seurakuntaan vuoden 2025 alussa. Kirkkohallitus päätti seurakuntaliitoksesta täysistunnossaan 5. kesäkuuta. Pohjaesityksenä oli, että Jyväskylän seurakuntaan olisi liitetty Joutsan ja Toivakan lisäksi Petäjäveden ja Hankasalmen seurakunnat.
Päätös otettiin hämmentyneenä vastaan niin Lapuan hiippakunnan tuomikapitulissa kuin Jyväskylän seurakunnassa.
– Se, että kirkkohallituksen täysistunto päätyi tämän tyyppiseen ratkaisuun, oli yllätys. On poikkeuksellista, että päätös oli merkittävästi erilainen kuin päätösehdotus, tuomiokapitulin lakimiesasessori Tuomas Hemminki kommentoi.
– Toisaalta ratkaisu herätti huolen siitä, miten Petäjäveden ja Hankasalmen seurakunnat tulevat pärjäämään.
Myös Jyväskylän seurakunnan kirkkoherran Arto Viitalan mielestä oli yllättävää, että vain osa päätösesityksestä toteutui.
– Elämme Jyväskylän seurakunnassa sen mukaan, mitä kirkkohallituksen täysistunto on päättänyt, ja jatkamme valmisteluja uudelta pohjalta Joutsan ja Toivakan kanssa.
Kirkkohallituksen täysistunnossa tehtiin asiasta kaksi muutosesitystä, joista ensimmäisessä ehdotettiin, että Hankasalmi jätetään päätöksen ulkopuolelle ja toisessa, että sekä Hankasalmi että Petäjävesi jätetään päätöksen ulkopuolelle. Jälkimmäinen ehdotus voitti äänestyksen yhdellä äänellä, 6–7. Toisessa äänestyksessä esitys jättää Hankasalmi ja Petäjävesi lakkauttamis- ja liittämispäätöksen ulkopuolelle voitti alkuperäisen esityksen äänin 2–11.
Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli teki keväällä aloitteen Joutsan, Petäjäveden, Toivakan ja Hankasalmen seurakuntien liittämisestä Jyväskylän seurakuntaan. Tuomiokapitulin näkemyksen mukaan seurakuntajaon uudistaminen on välttämätöntä seurakuntien toimintakyvyn turvaamiseksi tulevaisuudessa. Joutsan ja Toivakan kirkkovaltuustot puolsivat liitosta, mutta Hankasalmi ja Petäjävesi vetosivat seurakuntien itsenäisyyden säilyttämisen puolesta.
Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin on tarkoitus nimetä 19. kesäkuuta järjestelytoimikunta, joka ryhtyy valmistelemaan liitosta. Järjestelytoimikunta koostuu 15 jäsenestä – 14 seurakuntien luottamushenkilöstä ja puheenjohtajana toimivasta Jyväskylän seurakunnan kirkkoherrasta Arto Viitalasta. Järjestelytoimikunta hyväksyy muun muassa laajenevan seurakunnan ensi vuoden veroprosentin. Laajentuvan Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto muodostetaan vuoden 2022 seurakuntavaalien tuloksen perusteella
