08.10.2024 | Tilaajille, Toivakka
Toivakkalainen FC LKL -harrastejalkapallojoukkue voitti MuuRy-Comets Liigasarjan.
Sarja on aikuisille harrastepelaajille tarkoitettu jalkapallosarja/turnaus. Sarja on ennen tunnettu nimellä Comet’s Liiga. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin kahden seuran yhteistyönä: Muuramen Yritys ja Jyväskylän Komeetat. Tästä tuleekin tapahtuman nimi MuuRy-Comets Liiga. Joukkueita sarjassa oli 10.
Tänä vuonna tapahtumaa on uudistettu joukkueiden pyynnöstä myös siten, että on kaksi sarjaa: harrastesarja ja kilpasarja. Harrastesarjassa pelaavat ei niin kilpailulliset tai aktiiviset joukkueet. Näillä joukkueilla ei ole pakko olla vahvaa pelillistä kokemusta.
Harrastesarjassa on tarkoitus nauttia pelistä ja pitää hauskaa joukkuekavereiden kanssa. Pelataan tosissaan, mutta ei totisesti. Harrastesarjan määritelmänä voisi pitää, että jalkapallo on hyvää terveysliikuntaa iästä ja kunnosta riippumatta!
Tämän vuoden voittajajoukkueen, toivakkalaisen FC LKL:n, vastuuhenkilöt ovat Henri Keteli, Niko Suuronen ja Joni Kuusela. Joukkueessa on 20 pelaajaa, joista 16 on toivakkalaisia. Joukkueessa pelaavat Ketelin, Kuuselan ja Suurosen lisäksi Arttu Pylväläinen, Matti Minkkinen, Samu Åström, Tatu Pöyhönen, Toni Kontio, Eemi Ollikainen, Sami Ryynänen, Petteri Luukkonen, Eetu Kuusrainen, Teemu Korhonen, Eeli Hinkka, Otto Ikonen, Aleksi Liias, Aukusti Karanta, Jalmari Karanta, Tatu Leppänen ja Sampo Heiska.
MuuRy-Comets Liiga alkoi toukokuussa ja päättyi syyskuun 21. päivä lopputurnaukseen. Pelit olivat 2 x 15 minuutin mittaisia ja pelit pelattiin 7 vastaan 7 puolikkaalla jalkapallokentällä. Palkintona sarjan voittajalle oli kahden yön mökkilahjakortti Peurungan kylpylässä.
Asetelmia lopputurnaukseen haettiin joka kuukausi runkosarjan otteluilla, jotka pelattiin kerran kuussa syyskuuhun asti. Joka kerralla pelejä oli kaksi. Pelikertoja joukkueella oli kaudella viisi, ja joka kerralla joukkueella oli mahdollisuus saada kuusi pistettä kasaan runkosarjaa varten. Joukkue voitti runkosarjan 30 pisteellä, mikä tarkoitti, että joka kerta joukkue voitti molemmat pelit. Toiseksi runkosarjassa tuli FC Cash 25 pisteellä.
– Joukkueemme runko muodostuu lapsuuden kavereista Toivakasta sekä muutamista kavereista Jyväskylästä. Vahvuutemme on yhteishenki sekä kilpailuhenkisyys, ja se näkyi tämän kauden peleissä. Hienoa on, että vaikka ryhmässämme on vain kaksi pelaajaa, jotka harrastavat vieläkin jalkapalloa, ja muutamia, joilla on harrastuskokemusta, yhdessä tekemisellä parhaitten kavereitten kanssa pääsee pitkälle, vaikka taustaa ei välttämättä olisikaan lajista, kertoo Henri Keteli.
Runkosarjan voiton myötä FC LKL:n asetelmat olivat hyvät lopputurnausta varten. Joukkue sai lähtökohtaisesti helpomman tien finaaliin. Puolivälierässä vastaan tuli Hippo, joka hoitui 3-0 voitolla. Välierässä vastassa oli Jkl United, joka hävisi niukasti 1-0, kertoo Keteli.
Finaalissa vastassa oli Good Fellas. Varsinainen peliaika päättyi 2-2. FC LKL:n maalintekijöinä olivat Henri Keteli sekä Matti Minkkinen. Ottelu eteni rangaistuspotkuille, jossa FC LKL oli lopulta parempi. Molemmat joukkueet vetivät kuusi rankkaria putkeen, kunnes seitsemännellä kierroksella FC LKL:n pelaaja Aleksi Liias teki maalin ja vastustajan pelaaja epäonnistui omassa yrityksessään Henri Ketelin hyvällä torjunnalla.
– Joukkueemme repesi huutoon ja juhlintaan torjuntani jälkeen, juosten kenttää ympäri. Shampanjapullo oli ostettu päivää ennen jo valmiiksi juhlia varten, ja nyt se päästiin korkkaamaan heti ottelun jälkeen. Joukkueemme lähti lopputurnaukseen 14 pelaajalla, joista jokainen pääsi pelaamaan päivän mittaan hyvin. Joukkueemme oli itsevarma ja toiveikas, että mahdollisuus kokosarjan voittoon olisi. Päivästä tulikin aivan uskomaton, kun voitto ratkesi noin tiukan rangaistuspotkukisan jälkeen. Ryhmämme tarkoitus on nauttia Peurungan mökistä sekä aktiviteeteistä vuoden 2025 alussa.
Joukkueenjohtaja Suuronen oli hyvillään kuluneesta kaudesta.
– Kerrassaan onnistunut turnaus koko joukkueelta!
Veikko Ripatti
Kuvateksti: FC LKL – voittopelissä pelasivat seuraavat henkilöt: Ylärivissä vasemmalta: Sami Ryynänen, Eetu Kuusrainen, Teemu Korhonen, Samu Åström, Matti Minkkinen, Joni Kuusela, Toni Kontio. Keskellä vasemmalta lukien Aleksi Liias, Otto Ikonen, Eemi Ollikainen, Niko Suuronen, Tatu Pöyhönen. Maassa edessä vasemmalla, Henri Keteli ja Aukusti Karanta. Nimi LKL tulee sanoista Laji Kuin Laji.
08.10.2024 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan kuntosali on käymässä pieneksi. Valtuutettu Paula Nieminen toimitti asiaa koskevan valtuustoaloitteen 30.1.2023 pidetyssä valtuuston kokouksessa ja sen jälkeen kuntosalialoitetta on valmisteltu kiinteistöohjelman rinnalla niin, että on tutkittu kunnan ennestään omistamia rakennuksia ja niiden eri tiloja mahdollisena kuntosalin uutena sijoituspaikkana.
Toimiva ja turvallinen kuntosalitila vaatii selkeän pohjaratkaisun, käyttäjämäärään nähden riittävän kokoiset sosiaalitilat, riittävän ilmastoinnin ja esteettömyyden huomioimisen. Tällaisen liikuntatilan toteuttaminen yhteenkään kunnan nykyiseen rakennukseen vaatisi varmuudella mittavat muutostyöt niin rakenteisiin, kuin talotekniikkaankin.
Uuden kuntosalin tarvitsema tilamuutos saattaisi olla mahdollinen toteuttaa edelleenkin koulukeskukselle, mutta tähän kuluisi arviolta 8-10 vuotta aikaa ennen kuin tarvittava määrä tiloja jäisi nykyisillä oppilasennusteilla vapaaksi opetuskäytöstä.
Kuntosalin sijoituspaikaksi on pohdittu myös mahdollisia Keski-Suomen hyvinvointialueen käytössä olevia rakennuksia, mikäli näissä hyvinvointialueen tilatarve tulisi supistumaan oleellisesti palveluverkkopäätösten johdosta. Näitä rakennuksia ovat terveysasema ja päivätoimintakeskus, mutta tarvittavat tilamuutokset olisivat molemmissa suuret, eikä suunnittelua tähänkään suuntaan nähdä järkeväksi edistää.
Paras, tarvetta palveleva ja pitkän elinkaaren lopputulos saadaan uudisrakennuksena toteutettavana hankkeena.
Yhtenä mahdollisena tonttivaihtoehtona pidetään vuodelle 2025 suunnitellun purettavan vanhan virastotalon tonttia, jolloin uudisrakennus sijoittuisi kaukolämpöverkoston toiminta-alueelle ja edelleenkin myös koulun läheisyyteen. Tontti uudistuisi samalla näkyvälle ja hyvin saavutettavalle keskeiselle paikalle Toivakan kuntakeskuksessa. Tonttivaihtoehtoja on muitakin, jotka kannattaa selvittää hankesuunnittelun käynnistyttyä. Rakennuspaikan valinnassa huomioitavia asioita ovat saavutettavuuden lisäksi muun muassa asemakaavallinen valmius sekä tarvittavan vesihuollon ja kaukolämmön rakentamisen kustannukset.
Kunta on kontaktoinut vuoden aikana myös yksityisiä kuntasaliyrittäjiä, mutta Toivakan nykyisessä asukaspohjassa ja markkinatilanteessa, kiinnostusta ei ole herännyt uudisrakentamiseen.
Hankkeen kehittäminen nähdään myös vahvasti Toivakan kuntastrategiaa tukevana ja kuntalaisten pito- ja vetovoimatekijänä.
Kuntaympäristölautakunta esitti ja kunnanhallitus kannatti, että uuden kuntosalin rakentamisen hankesuunnittelu käynnistettäisiin jo vuoden 2025 alusta alkaen ja että hanke perustettaisiin talousarviossa 2025 kunnan investointiohjelmaan. Hankesuunnittelussa määritellään rakennuspaikka, tilaohjelma sekä muut rakentamisen laatutavoitteet ja tämän pohjalta päästään kiinni hankkeen tarkempaan kustannusarvioon.
Toivakan kunnanvaltuusto päätti maanantain kokouksessaan käynnistää kuntosalirakennuksen uudisrakentamisen hankesuunnittelun ja osoittaa hankkeelle tarvittavan määrärahavarauksen kunnan investointiohjelmaan tuleville talousarviovuosille. Oikeistoryhmä olisi halunnut jättää päätöksestä uudisrakentamis-termin vielä tässä vaiheessa pois ja käynnistää pelkän hankesuunnittelun. Päätökseksi tuli kuitenkin äänestyksen jälkeen kunnanhallituksen pohjaehdotus.
07.10.2024 | Lue ilmaiseksi, Toivakka
Artilkkeli on julkaistu Kanadan sanomissa 7.5.2024.
Teksti ja kuva: pastori Johanna Porkola, New Hope Lutheran Chuch
Kuvassa ovat Niagaran putouksella vasemmalta lukien Tuula Särkkä, Mikko Särkkä, Pauli ja Raija Särkkä sekä Marja-Leena Laitinen ja Markus Särkkä.
Huhtikuun alussa juhlittiin 100-vuotiaan Sanni Särkän syntymäpäivää. Sanni on vaikuttanut työssään Agricolan luterilaisessa seurakunnassa Torontossa ja myöhemmin eläkkeelle jäätyään Sudburyn hengellisessä elämässä. Sanni tunnetaan vahvasta kristillisestä julistuksesta ja lyömättömästä muististaan virsien ja laulujen esittäjänä.
Sanni syntyi kahdeksantena kuopukseksi pienviljelijäperheeseen Toivakkaan, Jyväskylän lähikuntaan. Sannin koti oli onnellinen ja turvallinen. Lapsista välitettiin ja heitä pidettiin sylissä. Perheen kantava voima oli äiti Iida-Maria, jonka körttiläinen tausta vaikutti kodin hengelliseen ilmapiiriin suopeasti. Se kuljetti perheen myös alueella alkavan helluntaiherätyksen piiriin. Eräässä rukouskokouksessa Jumala kosketti voimakkaasti Sannin elämää ja halu Jumalan käytettäväksi heräsi. Sanni oli tuolloin 12 -vuotias.
Niin kuin monen muunkin suomalaisen perheen, niin Särkkien perhe-elämää järkytti 1939 alkava talvisota. Elävästi Sanni edelleen muistaa, kun tieto sodasta kerrottiin radiouutisissa. Oli selvää, että perhe joutuisi antamaan kolme poikaansa rintamalle. Talvisodassa Sanni oli mukana kotirintaman tehtävissä. Kotimetsästä kaadettiin veljen kanssa koivuja rintamalle suksia varten. Eräässä tällaisessa savotassa Sannin jalkaan osui vahingossa kirves ja sairaalareissu metsän ja hankien keskeltä Jyväskylään, oli edessä. Sanni koki, että Jumala oli antanut hänelle merkin siitä, että hänen tiensä kulkisi toisin kuin muiden nuorten. ”Talvisodan ihme” oli pelastanut suomalaiset vääjäämättömältä neuvostoliittolaisten ylimarssilta. Seistiin yhtenä miehenä ja naisena vihollista vastaan ja unohdettiin poliittiset ja uskonnolliset erimielisyydet. Oltiin kaikki suomalaisia. Tätä vahvistamaan koottiin kotirintamalta asemasodan aikaan ryhmiä, jotka kirjoittivat ja lähettivät postia rintamalle, erityisesti niille, joilla ei ollut omaa perhettä. Sanni oli yksi näistä kotirintaman kirjeystävistä ja muistelee lämmöllä niitä herkkiä ja hengellisiä kirjeitä, joita sai sotilailta vastaanottaa. Sanni menetti rintamalle veljensä ja rakkaan ystävänsä Paavon.
Sannin rohkea ja määrätietoinen esiintyminen kuljetti Sannin mukaan helluntaiherätykseen ja kiertämään Suomea evankelistana. Myöhemmin kutsu vei Vapaakirkkoon, Kauhavalle, jossa hän toimi seurakunnan evankelistana. Eräässä rukouskokouksessa, ystävä evankelista Hilja Aaltonen profetoi, että Sanni tulisi lentämään lentokoneella jonnekin kaukaiseen maahan. Sanni kielsi asian jyrkästi, mutta jo puolen vuoden päästä kokouksesta hänellä oli lentolippu Torontoon 1964. Sannin ystäväperhe Torontossa oli Agricolan luterilaisen seurakunnan kantavia voimia, ja he toivat Sannin ensimmäistä kertaa seurakuntaan puhumaan ja laulamaan kitaroineen. Seurakunnan pastori, kolmannen polven suomalainen, innostui Sannin vahvasta esiintymisestä ja halusi Sannin jäävän seurakuntaan työskentelemään ja opettamaan pastorille parempaa suomen kieltä. Pastorin suostuttelutaitoja tarvittiin, että seurakuntavaltuusto suostuisi ottamaan työntekijäkseen Sannin, joka oli oikeastaan toisen kirkon jäsen. Tätä ei kuitenkaan nähty ongelmana ja Sanni saatiin palkattua seurakuntasisaren tittelillä.
Hänen työalaansa olivat vanhukset ja ”etsivä suomalaistyö”. Sannin tehtäväksi tuli etsiä kirkosta vieraantuneita suomalaisia ympäri Torontoa seurakunnan lahjoittamalla vaaleansinisellä kuplavolkkarilla. Usein tarvittiin melkoisia salapoliisin taitoja ja diplomaattisia kykyjä suomalaisiin tutustuessa. Suomalaiset tunnisti yleensä heidän rakentamistaan taloista, ja siitä olikin talon isännän kanssa hyvä aloittaa keskustelu, ennen kuin mentiin hengellisiin asioihin. Myöhemmin Sannin tehtäviin lisättiin myös jumalanpalvelusten johtaminen pastorin ollessa estyneenä.
Kesälomat Sanni vietti ystävänsä Anjan kanssa Sudburyssä Hanna-järvellä. Näistä yhteyksistä johtuen Sannista tuntui luonnolliselta muuttaa eläkkeellä pois suurkaupungista Sudburyyn. Sudburyssä oli vilkas suomalainen yhteisö ja Finlandia-kylää oltiin rakentamassa. Eläkkeellä Sannia pitivät kiireisenä vapaaehtoistehtävät jumalanpalveluksen johtajana Pyhän Matteuksen seurakunnassa, puhujana Hanna-järvellä ja Siionin helluntaikirkossa. Vaikka Sanni on pysynyt perheettömänä, on hänellä lukuisia ystäviä ja työtovereita, jotka huolehtivat hänestä ja pitävät seuraa Finlandia-kylällä. Rakkaat sukulaiset saapuivat Suomesta Sannin syntymäpäiville ja yhteyttä pidetään taajaan. Kysyttäessä Sannilta, oliko jotain mitä hän olisi tehnyt pitkän elämänsä aikana toisin, ei Sanni osaa lisätä siihen mitään. Elämä on ollut niin kokonaisvaltainen kutsumuksen kautta.
Ainoa, mikä Sannia viehätti nuorena ja mitä olisi mielellään halunnut kokeilla, oli teatteri, jota hänen veljensä Eemeli harrasti. Teatteria ja näytelmäkirjoittamista olisi voinut enemmänkin käyttää osana julistustyötä. Nuorelle itselleen Sanni sanoisi, ”Jeesus Kristus meidän välimiehemme, on vastaus kaikkiin elämämme kysymyksiin.” Hyvää syntymäpäivää Sanni ja armorikkaita vuosia!
01.10.2024 | Tilaajille, Toivakka
Perinteisiä Rutalahden markkinoilla on pidetty kylällä nyt yhdeksäntoista kertaa.
Monenlaista tavaranmyyjää ja toimintansa esittelijää kentältä löytyi tänäkin vuonna. Oli käsityö- ja korunmyyjiä, leivonnaisia sai monesta kojusta ja eikä nälkää tarvinnut nähdä, sillä myytävänä oli monenmoista syötävää kalakeitosta alkaen.
Mielenkiintoinen nähtävyys Rutalahden markkinoilla oli toivakkalaisen Kuljetus- ja maanrakennusliike R & V Ojonen Ky:n nosturiauto. Sen nostokorkeus yltää 38 metrin korkeuteen. Kuljetus- ja maanrakennusliike R & V Ojonen on perheyritys, joka on perustettu vuonna 1977. Yritys toimii pääasiassa Jyväskylässä ja Keski-Suomen alueella ja tarvittaessa koko Suomessa.
– Asiakkaitamme ovat yritykset ja julkinen sektori sekä yksityishenkilöt. Vuosien kokemus ja nykyaikainen kalusto varmistavat urakoiden onnistumisen ja sovituissa aikatauluissa pysymisen. Monipuolinen kalustomme mahdollistaa kattavien nosto-, kuljetus- ja maanrakennuspalveluiden toteuttamisen kustannustehokkaasti ja asiakkaan toiveiden mukaisesti. Kuorma-autojemme nostureiden nostokapasiteetti on 20–150 tonnimetriä ja ulottuvuus 32 metriä. Lavettien kantavuus on enimmillään 27 tonnia ja maanrakennuskoneemme on varustettu nykyaikaisilla varusteilla ja käytettävissä on monenlaisia erikoiskauhoja. Nosturiauton puomin päähän kiinnitettävällä kourasahalla onnistuvat puunkaadot hankalissakin kohteissa, kerrotaan yrityksen tiedotteessa.
Toinen mielenkiintoa herättänyt laite oli Lievestuoreelta olevan Tapio Puikkosen Pikku-Liisa pulling- traktori. Traktori on rakennettu pulling-traktoriksi vuonna 2000 Hollannissa ja se on kulkeutunut Suomeen noin 10 vuotta sitten. Traktori on kolmensylinterinen, noin 500 hevosvoimainen Valmet, ja vuosimalliltaan 1988. Puikkonen ajaa SM-vetotraktorisarjassa Farm 2500 kiloa.
Näiden mielenkiintoisten laitteiden lisäksi markkinoilla oli noin sata myyjää ja kävijämääräksi järjestäjät arvioivat 2000–3000 vierasta. Markkinat onnistuivat hyvin, sillä sääkin armahti markkinaväkeä eikä sade ei pahemmin haitannut.
Veikko Ripatti
24.09.2024 | Tilaajille, Toivakka
Toivakassa kymmenisen vuotta LVI-töitä tehnyt LVI Palvelu Mainio on lopettamassa toimintaansa.
Toivakassa tunnetuksi tullut yrittäjä Petteri Pölkki on nyt uusien työhaasteiden edessä. LVI Palvelu Mainio koki viime vuoden rakennussuhdanteet vaikeina. Monien toisten yritysten tavoin Mainiollakin koettiin raaka-aine- ja tarvikehintojen nousu ja samalla vähentynyt rakentaminen. Työn jatkamista ei yrityksessä koettu enää mielekkääksi vaan edessä oli toiminnan alas ajaminen.
– Kiitän kaikkia asiakkaitamme menneistä kymmenestä vuodesta. Oman yritykseni nimissä toiminta loppuu, niin työt Toivakassakin edelleen jatkuvat, toteaa Petteri.
Petteri siirtyi itse Jyväskylässäkin toimivan Saipu-STT Oy:n Jyväskylän LVI-yksikön päälliköksi. Saipu-STT-konserni on Suomen suurimpia talotekniikka-alan yrityksiä. Toiminnan ydintä on talotekniikan suunnittelu sekä urakointi uudisrakennus- ja korjausprojekteissa, myös haastavissa ja erityisosaamista vaativissa kohteissa. Yrityskonsernin palvelut kattavat rakennusten koko elinkaaren aikaisen taloteknisen huollon ja ylläpidon.
Toivakkalaisille hyvä uutinen tässä on se, että vaikka Petteri itse työskentelee Jyväskylässä, osa LVI Mainion tutuista asentajista tulee työskentelemään entiseen tapaan Toivakassa Saipu-STT:n palveluksessa. Tällä hetkellä heihin saa yhteyden LVI Mainion puhelinnumerosta. Omalla kohdallaan työkuvioitten muuttuminen mahdollistaa Petterille sen, että perheelle ja samalla myös itselle jää enemmän aikaa.
– Yrittäjänä sain kokea sen, että siinä ei juuri vapaa-aikoja ollut.
Veikko Ripatti
17.09.2024 | Alueelta, Tilaajille, Toivakka
Arja Koriseva oli varannut 35-vuotisjuhlakiertueen konserttisalit pitkin Suomea jo aikaa sitten, kun kävi kutsu Tanssii Tähtien kanssa- ohjelmaan. Tiedossa on siis kiireinen syksy. Koriseva nähdään myös Myyrä-nimisessä TV-tuotannossa tänä syksynä. Myyrän kuvaukset ovat olleet jo aiemmin.
– Olen etukäteen jo orientoitunut pitkiin päiviin, vähän samalla tavalla kuin vierailuissa teatterien musikaaleissa urani aikana, Koriseva sanoo.
Leipää, lempee ja lämpöö -konserttikiertue suuntautuu kahteentoista kaupunkiin ja tanssiharjoitukset pitävät artistin myös tiukasti Helsingissä. Tulevana viikonloppuna konserttikiertue suuntaa Hämeenlinnaan ja Turkuun, mutta sunnuntaiaamuna on oltava treenisalilla jo kello kymmenen.
Koriseva kertoo opettajansa Valtteri Palinin olevan kotoisin Turusta.
– Järjestämme tanssiharjoituksia siten, että kumpikin pääsee välillä käymään kotona. Tanssitreenejä on neljä tuntia päivässä.
– Minulle lattarit ovat vaikeampia kuin vakiotanssit. Lattareiden rytmit ovat osin haasteellisia, koska olen joissakin niistä tottunut erilaiseen rytmiin. Kilpatanssissa esimerkiksi cha-cha-cha lasketaan eri tavalla. Vakiotansseissa tanssiasennon löytäminen on vaikeaa. Tanssin pitäisi jaloista suunnata kohti lattiaa, jotta tulisi ponnekkuutta. Toisaalta asennon tulisi venyä ylöspäin.
Arja Koriseva kruunattiin tangokuningattareksi vuonna 1989. Hän on keikkaillut siitä asti samana vuonna perustamansa Fortuna-orkesterin kanssa. Hän on tehnyt yli 15 pitkäsoittolevyä, joiden joukossa on kultalevyjä, platina- sekä tuplaplatinalevyjä. Hänet on palkittu sekä laulajana että televisioesiintyjänä.
Arja Koriseva on osallistunut kahteen suureen kansainväliseen laulukilpailuun, joista molemmista tuli toinen sija.
Hän on osallistunut lukuisiin televisio-ohjelmiin. Kaksi omaakin televisio-ohjelmaa on ollut; Näytönpaikka ja Suuri luokkakokous sekä Jos sais kerran yhdessä Joel Hallikaisen kanssa.
Hän on tehnyt myös lukuisia teatterirooleja, joista ensimmäinen oli teatteri Eurooppa Neljän kanssa vuonna 1995. Koriseva sanoo, että Laulavat sadepisarat Lahdessa ja ja My Fair Lady Turun Samppalinnassa ovat olleet hänelle merkitykselliset ja suuret musikaalit.
Yksi haave täyttyi vuonna 2005, kun hän sai kutsun Seinäjoen kaupunginteatterilta kotiopettajatar Marian rooliin The Sound of Music -musikaalissa. Musikaali oli menestys. Samassa roolissa hänet nähtiin myöhemmin Imatran teatterissa. Mainitsemisen arvoinen on myös vuoden 2008 naispäärooli Herrasmieshuijarit-musikaalissa Tampereen Työväen Teatterissa.
Toivakan oman tähden suorituksia Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa seurataan yhdessä sunnuntaisin Sun Toiveessa. Kisakatsomossa jännitetään ja kannustetaan joka sunnuntai niin kauan kuin Koriseva on kisassa mukana.
Leipää, lempee ja lämpöö -konsertti on Jyväskylän Yliopiston juhlasalissa 4.10.2024.
Maarit Nurminen
