21.01.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
7 käveli sisään on käsikirjoittaja-ohjaaja Tony Heinon mukaan komediallinen mysteerielokuva. Ensi-iltansa se tulee saamaan todennäköisesti suoratoistopalvelussa. Elokuvaa kuvattiin viime viikolla torstaina Toivakassa ravintola Sun Toiveessa.
–Tällainen pyyntö tuli viime viikolla. Onhan se ihan mahtavaa, että ravintola pääsee elokuvaan, Eija Koriseva huikkaa.
Baaritiskin takana näyttelijät Kristiina Kykkänen ja Lauri Ketonen käyvät tiukkasanaista keskustelua. Ketosen esittämä laulaja Aatami on saamassa baarinpitäjä Kykkäseltä potkut. Aatami on mielestään suurikin stara, mutta tosielämässä asianlaita taitaa olla toisin.
Freelance -näyttelijä Lauri Ketonen on tunnettu musikaalirooleista ja hän myös keikkailee laulajana.
– Teen itsekin aika paljon laulukeikkoja, joten ehkä tunnistan tämän tyyppisiä ihmisiä kuin Aatami. Hän on kyllä överihahmo, jonka elämässä vaikuttavat stressi uran hiipumisesta ja taloudellisesta tilanteesta, Ketonen kuvailee.
Ketonen sanoo kokevansa komedian omakseen. Samoin elokuvan dekkarimainen juoni on ollut pinnalla myös teattereissa viime vuosina.
– Kun Hiirenloukku esitettiin Rauman kaupunginteatterissa, ei silloin kukaan tehnyt dekkareita.
Agatha Christien dekkaria esitetään tänä talvena Jyväskylän kaupunginteatterissa.
Ketonen oli ensimmäistä kertaa Toivakassa ja sanoi, että kuvauspaikkojen autenttisuus on tärkeä asia.
– Elokuvan tekeminen on hauskaa vaihtelua teatterityölle. Onneksi minulla oli aikaa osallistua tähän tuotantoon.
Ketonen on ollut mukana myös aiemmissa Nordbron elokuvatuotannoissa.
Tony Heinolla on pitkä kokemus mainos- ja dokumenttituotannoista ennen elokuvien tekemistä.
– Kävin täällä Toivakassa eräällä maatilalla erään mainostuotannon yhteydessä ja siitä on jäänyt yhteys tänne, Heino kertoo Toivakan valikoitumisesta erääksi kuvauspaikaksi.
Heino sanoo, että suoratoistopalvelut tulevat haastamaan perinteisen elokuvan jakelu- ja katsomistavan mullistavalla tavalla.
– Kaikilla ei ole mahdollisuutta mennä elokuvateatteriin ja kotiteatterit ovat nykyisin kehittyneitä. Pitäisin muutosta yhtä suurena kuin aikanaan VHS -videosoittimien tuloa.
Sun Toiveen lisäksi Toivakassa kuvauksia tehdään edellä mainitulla maatilalla ja Toivakka-talolla.
Toivakan kunta on tukenut elokuvatuotantoa 10000 eurolla ja saa vastineeksi näkyvyyttä.
Kykkäsen ja Ketosen lisäksi 7 käveli sisään -elokuvassa näyttelevät muun muassa Panu Mikkola ja Jouko Ahola.
Maarit Nurminen
21.01.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
Toivakan yrittäjät ry:n hallitus valitsi Miian Kukkapalvelun yrittäjän Miia Mäkelän vuoden yrittäjäksi 2024 viime vuoden puolella. Perusteluissa todettiin muun muassa, että Mäkelä sai paljon ääniä kuntalaisilta.
Valintaa juhlitaan Keski-Suomen yrittäjäjuhlassa ensi lauantaina Jyväskylän Paviljongissa.
Mäkelä on toiminut yrittäjänä kuusi vuotta helmikuun alussa. Alalla hän on ollut jo kolmisenkymmentä vuotta.
– Menin aikoinaan jouluapulaiseksi kukkakauppaan. Silloinen kukkakauppa sijaitsi tämän rakennuksen toisessa päässä. Sinne sitten jäin ja aloitin oppisopimuskoulutuksen. Kukka-ala ei ollut siis mikään haave, vaan se kävi vähän kuin vahingossa.
Mäkelä teki töitä Toivakan Tuliaisessa ja Rauta-Tuliaisessa. Kun yrittäjät jäivät eläkkeelle, Miia mietiskeli mitä tekisi ja sitten hän päätti ryhtyä itse yrittäjäksi.
Mäkelä sanoo, että suurin muutos vuosikymmenten aikana on ollut se, että kukkamyynnistä on tullut osa ruokakauppojen tarjontaa.
Kukkien lisäksi Miian Kukkapalvelusta saa hautaustoimistopalveluita.
– Minä hoidan asiat muutoin, mutta kuljetukset ja sen sellaiset tekee Somman hautauspalvelut. Tässä on myös Matkahuollon ja Postnordin palvelut, mitkä tuovat mukavan lisän. Lisäksi myynnissä on lahja- ja sisustustavaraa sekä puutarhatuotteita.
Mäkelä kiittelee toivakkalaisia siitä, että oman kukkakaupan palveluita käytetään.
– Jos ollaan lähdössä hautajaisiin toisaalle, kukkalaite haetaan usein tästä omasta kaupasta.
Maarit Nurminen
14.01.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
Joona Hokkanen on 15-vuotias ja Aleksi Halttunen 14-vuotias. Nuoret miehet ovat jo ehtineet monille metsästysreissuille mukaan. Joona aloitti metsästyksen 13-vuotiaana ja on metsästänyt mm. jäniksiä ja lintuja. Ensimmäisen hirvensä hän kaatoi 15-vuotiaana. Aleksi taas aloitti harrastuksen riistan parissa jo 11-vuotiaana, jolloin hän ampui ensimmäisen heinäsorsansa.
– Siitä se alkoi, lintujen, jänisten ja myös pienpetojen pyynti. Ensimmäisen hirven kaadoin 13-vuotiaana, kertoo Aleksi.
Molemmat nuoret miehet ovat ehtineet jo tutustua metsästyksen lisäksi riistan käsittelyyn. He ovat olleet mukana mm. hirven suolistamisessa, joka tapahtuu metsässä heti kaadon jälkeen. He ovat olleet myös oppimassa hirven nylkemistä ja lihojen käsittelyä seuran vajalla.
Nuoret saavat osallistua hirven pyyntiin itsenäisesti vasta 15 vuotta täytettyään. Sitä ennen metsästys tapahtuu vanhempien valvonnassa. Molempien poikien kotoa löytyy metsästyskaveriksi koiria. Halttusella on jämtlanninpystykorvia ja suomenpystykorva. Hokkasilla taas on venäjänajokoira ja suomenpystykorva, joten lähes kaikenlaiseen metsästykseen sopiva koira löytyy.
– Koirien käyttö metsästyksessä ja koirien käsittely on jo käynyt tutuksi. Kyllähän niiden kanssa on aina omat kuvionsa ja haasteensakin, toteavat pojat.
Mitä metsästys on näille nuorille antanut?
– Se antaa meille hyvän harrastuksen ja sopivasti liikuntaa. Ulkoilma on lisäksi terveellistä ja luontokokemuksena metsästysretket ovat mukavia. Myös riistanhoitotyöhön, kuten esimerkiksi riistapeltojen tekemiseen otamme osaa muun seuran jäsenten kanssa, kertovat Joona ja Aleksi.
– Ampuminen vaatii myös harjoittelua, ja sitä toteutamme ampumaradoilla. Tällöin myös aseiden kohdistus suoritetaan.
Aleksi on ampunut kaksi hirveä, vasan vuonna 2023 ja uroshirven hän kaatoi 2024. Joonan hirvisaaliina on yksi vuonna 2024 kaadettu naarashirvi.
Eivätkä näiden perheiden nuoret riistamiehet lopu näihin kahteen, vaan nuoremmat 12-vuotiaat velipojat hiipivät jo kannoilla. Joonan veli Eemeli ja Aleksin veli Lauri ovat vastikään saaneet metsästyskortin ja ovat aloittelemassa metsästysharrastusta. Eemeli on jo ehtinytkin pyytää jäniksen, heinäsorsan ja kyyhkysen, joten Sulkulan Erä Ry:llä on riistanhoidon ja metsästyksen jatkuvuus taattuna.
Veikko Ripatti
07.01.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
Toivakan kunnan taloutta on usean valtuustokauden ajan sävyttänyt kaikesta säästäminen. Kriisikunnan rajakin on häilynyt toisinaan pelottavan lähellä, mutta juustohöyläten ja omaisuutta myymällä on vuosi kerrallaan selvitty.
Suurin yksittäinen tuloutus tapahtui vuonna 2023, kun kunta myi omistamansa Suur-Savon Sähkön osakkeet Savonlinnan kaupungille reilulla kolmella miljoonalla eurolla.
Vuoden 2024 aikana Toivakka on onnistunut siirtymään alijäämien kattamis- ja säästötoimien kierteestä kohti kasvua ja kunta kertoo suuntaavansa nyt voimavaransa kuntalaisten hyvinvointiin ja kunnan tulevaisuuden turvaamiseen.
Verot pysyvät ennallaan vuoden 2024 tasolla, ja vuoden 2025 talousarvio ennustaa 166 000 euron positiivista tilikauden tulosta. Tämä on merkittävä saavutus, joka mahdollistaa useita uusia aloitteita erityisesti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen vuosikate on 896 652 euroa.
Erityisenä painopisteenä tulee olemaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi. Konkreettisena lapsiperheiden hyvinvointia ja arjen tukea lisäävinä toimenpiteinä otetaan käyttöön sekä muksuraha että maksuton varhaiskasvatus vuoden 2025 alusta.
Toivakan kunta tahtoo huomioida myös asemakaavan ulkopuolisen alueen asukkaat ja tukea arjen sujuvuutta ja teiden kunnossapitoa 50 000 euron satsauksella yksityisteiden avustuksiin. Lisäksi uudisrakentajan raksaraha otettiin käyttöön 1.6.2024 ja se on käytössä koko talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosien ajan.
Toivakan kunta investoi vuoden 2025 aikana vesihuollon verkoston, taajama-alueen tieinfrastruktuurin ja led-valaistusprojektin II-vaiheen kaltaisiin kohteisiin sekä jatkaa suunnitelman mukaisia koulukeskuksen korjausinvestointeja. Näiden välttämättömien investointikohteiden lisäksi kunta jatkaa Viisarimäen yritysalueen kehittämistä, Nisulan OKT-alueen pienvenelaiturin pysäköintialueen toteuttamisen ja Uimalan rakennusten ja rakenteiden päivittämisen kautta. Tulevaisuutta suunnitellaan myös uuden kuntosalirakennuksen hankesuunnitelman ja Toivakantien maisemasuunnittelun aloittamisen avulla.
Kuvassa Toivakan tiimi markkinoi peukut pystyssä esimerkiksi Raksarahaa viime vuoden raksamessuilla. Sama meno jatkunee tänä vuonna.
Hanna Lahtinen
17.12.2024 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan sotaveteraanit ry piti viimeisen kokouksensa 4.12.2024. Kokouksen asialistalla oli Toivakan sotaveteraanit ry:n lakkauttaminen ja sen omaisuuden hallinnan siirrot.
Yhdistyksen viimeisen puheenjohtajan kunniakasta tehtävää on hoitanut Kalevi Jääskeläinen.
Kokouksen alussa kirkkoherra Panu Partanen piti hartauspuheen ja kiitti samalla Toivakan sotaveteraanit ry:tä hyvin sujuneesta yhteistyöstä vuosikymmenten aikana.
– Edelleen pidämme yhteistyötä yllä perinneyhdistyksen merkeissä. Veteraanien näkökulmasta katsomme menneisyyteen ja poisnukkuneisiin. Tiedostamme veteraanitoiminnan loppumisen ja perinneyhdistyksen korvaavan toiminnan. Yksi kysymys onkin se, miten ja mitä ovat tulevaisuuden näköalat? Voimme todeta vain tämän hetken ja valmistua tulevaan, sekä turvallisin mielin jättää huolemme ja murheemme Jumalamme kannettavaksi, Partanen sanoi.
Tärkein ja merkittävin päätös kokouksessa oli, että Toivakan sotaveteraanit ry päätettiin lopettaa tämän vuoden viimeinen päivä 31.12.2024. Toinen tärkeä päätös oli se, että lahjakirjalla Toivakan sotaveteraanit ry lahjoitti Toivakan Pitäjäseuralle veteraanikorsun irtaimistoineen, kenttäkeittiön sekä 1939 vuonna valmistetun tykin. Lisäksi kaikista kuluista huolehtimisen jälkeen jäljelle jäävät varat lahjoitetaan myös Pitäjäseuralle ja Toivakan sotaveteraanit ry:n tili Keski-Suomen Osuuspankissa lopetetaan. Myös Toivakan sotaveteraanien lippu siirtyy Pitäjäseuran omistukseen.
Matrikkelikirjojakin on vielä jäljellä noin 60 kappaleta, mutta ne eivät ole olleet kirjanpidossa mukana. Lisäksi yhdistyksen kokousmateriaalit siirrettiin Toivakan Vanhaan pappilaan.
Jatkossa valtakunnallista ja maakunnallista veteraaniperinnettä vaalii myös perinneyhdistys.
Keski-Suomeen perustettiin Tammenlehvän Keski-Suomen Perinneyhdistys Peurungassa veteraanipäivänä 27.4.2023. Yhdistyksen tarkoituksena on jatkaa veteraaniperinteen siirtoa seuraaville sukupolville. Vuoden 2024 aikana Keski-Suomen sotaveteraanipiiri ja myös valtakunnallinen sotaveteraaniliitto lakkautetaan.
Toivakassa on perustettu epävirallinen perinnetoimikunta jo vuonna 2023. Sen tehtävänä on pitää huolta vielä elossa olevista veteraanipolven jäsenistä ja veteraaniperinteestä. Tähän toimikuntaa tulivat valituiksi Pertti Ahonen (Lions Club Toivakka) Kati Markkanen (Pitäjäseura), Panu Partanen (srk), Kerttu Vesterinen (Toivakan Yrittäjät) Satu Paalanen (Toivakan kunta) ja Janne Karanta (Toivakan sivistystoimi).
Toivakan yhdistyksen veteraanit ja veteraanien lesket tullaan siirtämään automaattisesti kunniajäseninä uuteen Tammenlehvän Keski-Suomen perinneyhdistykseen. Vuoden 2024 lopulla Keski-Suomen Perinneyhdistys siirtyy Tammenlehvän Perinneliiton alaisuuteen.
Kuvassa osa Toivakan sotaveteraanit ry:n viimeiseen kokoukseen osallistuneista järjestäytyivät yhteiskuvaan. Takarivissä vas. Pentti Marttinen, Olavi Jouttijärvi, Marjatta Taipale, Eeva-Liisa Koriseva. Eturivissä ovat Sakari Huovilainen, Pentti Saukko, Kalevi Jääskeläinen ja Irja Nieminen.
Veikko Ripatti
17.12.2024 | Toivakka
Kankaisten kyläkoululla ei oltu hiljaa torstaina vaan näyteltiin, laulettiin, naurettiin ja itkettiin, kun maailman paras kouluruuan tekijä Hilja Puikkonen istui kuningattaren tuoliin. Eläkkeelle siirtyvä ikuinen farkkutyttö pääsi katsomaan koululaisten tekemää juhlanäytelmää, jossa ei puhuttu naisten iästä eikä painosta, vaan sen sijaan käytiin vakoilemassa Hiljuskan työelämää Toivakan kunnan palveluksessa kuudella eri vuosikymmenellä.
Kaikki alkoi 1970-luvun kokkaamiskoulusta, josta valmistunut Hilja pyöräili Kankaisten koululle töihin Elsa-opettajan ja pönttöuunien aikaan. Oppilaat haaveilivat kanaviillokista ja lantusta, ja sitä varten oli ensin kynittävä se kana ja laitettava tulet keittiön puuhellaan. 1980-luku toi mukanaan koulun remontin ja paljon uusia työkavereita mm. ylioppilastyttö Päivin. Oppilaat kuiskivat, että onko se totta, että Hilja voi ottaa uunimakkaravuuan kuumasta uunista ilman patalappuja? Ja olihan se totta – ne sormet pystyy mihin vaan!
Sitten tuli 90-luku ja työkavereiksi pari nuorta opettajaa: Vesa ja Taina. Keittiö oli koulun keskus ja Hilja kuunteli siellä kaikkien huolet vuorotellen. Sirkka toi ruokatarvikkeita ja Pentti johti johtokuntaa. Kymppiuutiset tulivat kuvaamaan avaruusyökoulua loppukevennykseensä. Ja Hilja palautti työkavereitaan säännöllisesti maanpinnalle ja opetti vähän elämää. 2000-luku oli astianpesukoneiden, tietokoneiden ja kännyköiden aikaa. Suomea johti Tarja Halonen ja koulussa pomottivat Hiljan lisäksi Jonna, Taina ja Päivi. Puhelinasia puhutti ja Hiljalla oli varmaan sormensa pelissä, kun vanhempien kanssa sovittiin lasten kännyköiden repussa pitämisestä.
2010-luvulla Hilja siirtyi kokkailemaan keskuskeittiöön Toivakkaan ja huristeli sieltä ruuan kanssa Kankaisille. Vanha koulu todettiin niin huonokuntoiseksi, että piti rakentaa uusi. Ruuhiryhmäkin tuli mukaan ja Hilja ja Irma pääsivät koristelemaan uuden ruokasalin joulun kunniaksi vimosen päälle. 2020-luku aloitettiin räväkästi maaliskuun koronasululla. Koululaiset laitettiin etäopetukseen. Hilja jakoi perheille ruokakasseja ja patisti oppilaita meet-tunneille, ja päästinhän sitä lopulta maskien kanssa takaisin koululle ja tortilloja syömään.
Vuosikymmenten kuluessa Hilja on ruokkinut satoja kyläkoulun oppilaita. Näin he Hiljaa muistelevat:
– Hilja oli aivan maailman paras kouluruuan valmistaja. Jonossa seisottiin ja Hilja annosteli sopivan annoksen. Muisti aina kysyä: Onko sopivasti?
– Hiljan lempeä katse on vieläkin muistoissa, kun hän istui tiskipöydän lähellä keittiössä ja katseli ruokailevia oppilaita.
– Hilja keittiössä oli kuin äiti kotona, joka päivä ne tutut kasvot ja ojentikin, jos ei ihan toiminut pelisääntöjen mukaan.
– Hilja oli aina iloinen ja jutteli ja kuunteli, jos oli jotain tärkeää mielen päällä.
– Laskiaisen pulkkamän ”pitkien pelaavien” jälkeen mentiin koulun keittiöön ja siellä oli Hiljan kermalla täytetyt laskiaispullat. Maistui erityisen hyvältä kirpsakan pakkaspäivän päälle.
– Parasta olivat mantelikala ja spagettipaistos – vieläkin tulee vesi kielelle, kun niitä muistelee.
Ei siis ihme, että juhlanäytelmä päättyi sanoihin: – Tästä ei enää nyt muuta puutu kuin kolminkertainen eläköön-huuto Hiljalle! Eläköön! Eläköön! Eläköön!
Taina Hoskari
