04.11.2025 | Tilaajille, Toivakka
oivakassa järjestettiin Teemasalilla keskiviikkona 29.10. asuntoilta, jonka juonsi Matti Tiainen.
Vastuujärjestäjänä olivat SP-koti Jyväskylä yhteistyössä Toivakan kunnan kanssa. Asuntoiltaan saapui yllättävän vähän osanottajia ja kuitenkin mm. facebookissa on ollut useita kyselijöitä Toivakasta löytyvistä asunnoista. Tässä esimerkki Toivakka sivulta löytyvästä asuntokyselystä, joka kertoo, että Toivakka kiinnostaa. ”Etsin itselleni vaatimatonta kerrostaloyksiötä toistaiseksi voimassa olevaan vuokrasuhteeseen… Olen ehdottoman luotettava, päihteetön, savuton ja siisti, luottotiedot kunnossa, ei lemmikkejä…” Tällaiset kyselyt kertovat, että ”Asuntoillan kaltaiset tilaisuudet ovat tarpeen. Paikalla oli myös uusi yrittäjä Mikko Salo Penger Oy:stä. Hän tekee asuntoremontteja ja talonrakentamista.
Toivakan asuntotilanteesta todettiin, että Toivakkaan on enemmän kysyntää mm. vuokra-asunnoista, kuin vuokra-asuntoja on tarjolla.
Yleisesti asuntotilanteesta pohdittiin esimerkiksi sitä, vastaako tarjonta toiveita? Millainen uudiskohde kiinnostaisi? Olisiko se rivitaloasunto, minitalo vai kerrostalo?
– Toivakassa on hyvä olla! Kuntamme on lähellä kaupunkikeskuksen palveluita ja tarjoaa rauhallisen ja turvallisen elinympäristön. Asuntojen ja kotien ympärillä on myös toiveita ja ajatuksia, jotka jäävät välillä kuulumattomiin ja voivat jopa estää kuntamme kasvun. Kasvua tarvitaan, jotta paikkakunnallamme voidaan suunnitella tulevaisuutta ja yritykset uskaltavat asettua tänne, sekä parhaimmillaan tuoda lisää työpaikkoja, totesi Matti Tiainen.
Toivakan kunnasta olivat keskustelussa mukana palvelusuunnittelija, kuntaympäristöpalveluista Minna Siltala sekä hyvinvointisuunnittelija Satu Korhonen. Tonttitarjontaa on Toivakassa jonkun verran ja esimerkiksi rivitalotontteja on tarjolla hyvin.
– Vuokra-asuntoja tarvittaisiin myös heille, jotka ovat aikeissa myöhemmin rakentaa Toivakkaan oman talon, todettiin yleisöstä.
Tiainen keskittyi esittelyssään paljolti minitaloideaan, jota on alettu markkinoida varsinkin ikäihmisten asuntovaihtoehtona. Minitalon hinta-arvio on noin 135 000 euroa siten, että talo toimitetaan avaimet käteen periaatteella. – Sinänsä neliöhintoja vertailtaessa ei minitalo ole muita vaihtoehtoja edullisempi, mutta tonttien hinnassa säästää. Toivakassa minitalotontin saa noin 5000 eurolla. Minitaloasunnoista on ollut kiinnostusta ja jatkossa niistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä kuntaan tai minuun, totesi Tiainen.
Hallinnonjakosopimus nousi myös keskustelun aiheeksi. Esimerkiksi paritalossa se tarkoottaa kustannusten jakautumista.
– Kiinteistön rasitustodistukseen on merkitty kiinteistöön kohdistuvat oikeudet ja rasitukset eli on tällöin merkitty molempien osuus tontista. Muut kulut kirjataan ylös ja jaetaan. Esimerkiksi sähkön perusmaksu menee puoliksi, mutta veden ja sähkön kulutuksen jokainen maksaa oman taloutensa kulutuksen mukaan.
Mielenkiintoinen keskustelun aihe oli myös kerrostalon rakentaminen Toivakkaan. Aiempina vuosina kerrostalohanketta yritettiin toteuttaa ja se etenikin aika pitkälle. Siltala muisteli, että se kaatui lopulta muutaman asuntovarauksen puutteeseen.
Minna Siltala ja Satu Korhonen kertoivat huolestuneensa ikääntyvien ja ikääntyneiden asumismahdollisuuksista. He kertoivat MAL-sopimuksesta, jossa Toivakan kuntakin on mukana. Asia vaatikin selvitystä, sillä monille maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus oli aivan uutta.
– MAL-sopimus perustuu Jyväskylän kaupunkiseudun kahdeksan kunnan ja valtion yhteiseen tahtotilaan seudun kehittämisestä. Mukana ovat Jyväskylän kaupunkiseutu: Jyväskylä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Äänekoski. Sopimuksella vahvistetaan kuntien keskinäistä yhteistyötä ja suunnitteluyhteistyön jatkuvuutta, kumppanuutta seudun kuntien ja valtion välillä sekä osapuolien sitoutumista seudun kehittämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Sopimuksella varaudutaan pitkäjänteiseen kehitykseen, kertoi Minna Siltala. Jyväskylän kaupungin verkkosivuilta löytyy kattavasti tietoa sopimukseen liittyen osoitteesta www.jyvaskyla.fi/seutusuunnittelu/mal
Toivakasta kunnanjohtaja Touko Aalto on mukana MAL-sopimukseen liittyvissä ohjauspalavereissa.
Asuntoillassa nostettiin myös esiin, että pankit eivät mielellään anna lainoja asunnon hankkimiseen Toivakasta.
– MAL-sopimuksen myötä pyritään liittämään Toivakan kunta entistä enemmän Jyväskylän seutuun, mikä toivottavasti myös huomattaisiin rahoittajien piirissä. MAL-ohjausryhmä on päättänyt keväällä 2025, että vuonna 2026 laaditaan seudullinen selvitys, mikä tulisi alustavasti sisältämään ikääntyvien asumisen nykytilan ja maankäytön kehittämistarpeet sekä mahdolliset toimenpide-ehdotukset. Selvitys tulee olemaan tarpeellinen alueen kunnille, mutta myös hyvinvointialueelle. Senioriasuntojen tilanne on heikko monissa pienissä kunnissa ja ikääntyvä väestö muuttaa enenevissä määrin pois muihin kuntiin, joissa asumismahdollisuuksia on enemmän. Hyvinvointialueen palveluverkon muutokset osaltaan vaikuttavat näihin, Siltala totesi.
– Lainaehdot ovat tiukat, joka vaikeuttaa tarvittavan lainan hankkimista. Lainaa on helpompi saada esimerkiksi Jyväskylässä, mutta kyllä lainaa saa myös Toivakkaan. Pankkisäätely on tiukentunut kaikkialla ja lainaehdot ovat tiukentuneet myös valtakunnallisesti. Positiivinen uutinen on tuorein HYPO:n listaus, jossa Toivakan asuntoluot-toluokitus nousi ja se yhdessä nousseen vuokra-asuntokysynnän kanssa kertoo, että Toivakalla on suunta ylöspäin, Touko Aalto iloitsi.
Veikko Ripatti
28.10.2025 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan kunta järjesti yhdessä Toivakan Yrittäjien kanssa illanvieton Teemahostelin tiloissa torstaina 2.10.
Tilaisuudessa käytiin muun muassa läpi yrittäjäkyselyä työllisyys- ja elinkeinosuunnittelija Arja Marjosen johdolla sekä kiitettiin K-Market Perälän kauppiasta Kerttu Vesteristä hänen kauppiasajastaan Toivakassa, kukkien, puheiden, laulun ja runonlausunnan muodossa.
Idea kokoontumiseen lähti kunnanjohtaja Touko Aallolta.
– Halusin, että Toivakan kunta ja Toivakan Yrittäjät voisivat istua yhdessä alas, ikään kuin jatkaen yrittäjäkyselyä paikan päällä, vähemmän kiireellä ja enemmän yhdessä keskustellen. Lisäksi halusin käydä yhteenvetona läpi kunnan elinkeinopolitiikkaa. Kaikkein tärkeintä oli saada ihmiset kohtaamaan kasvotusten – yhdessä ja yhteisöllisesti. Illasta jäi todella hyvä fiilis. Toivakassa on pöhinää! Huhut ovat rantautuneet jopa naapurikunta Joutsaan saakka.
Illan edetessä paikalle saapuneet yrittäjät – varsin runsaslukuisina – esittäytyivät toisilleen, ja kunnanjohtaja Aalto johti keskustelua muun muassa Toivakan yritysalueen kehittämisestä.
Työllisyys- ja elinkeinosuunnittelija Arja Marjosen mukaan työllisyyspalveluiden siirtyminen valtiolta kunnille on sujunut hyvin Jämsän toimiessa veturina palveluiden suunnittelussa, vaikka haasteitakin on ollut: kunnilla työttömyyden kulut ovat lisääntyneet.
– Toivakan työllisyystilanne on hyvä, Marjonen kertoo.
– Omana aikanani se on pysynyt koko ajan alle kymmenessä prosentissa. Meillä ei siinä mielessä ole hätää, mutta työllisyyskulut, eli Kelan maksamat työttömyysetuudet, joista kunta maksaa osan takaisin valtiolle, kasvavat koko ajan. Se on huolestuttava suunta. Tällä hetkellä näyttää, ettei nousu ole niin suuri kuin pelättiin, mutta asiaa on silti tarkkailtava.
Yrittäjien puheenjohtajan Arja Korisevan mukaan Toivakassa todellakin on hyvä pöhinä.
– Olen ollut monena vuonna mukana yrittäjien hallituksessa, ja mielestäni kunnan sekä yrittäjien yhteistyö on aina toiminut. Toukon aikana se on kuitenkin noussut uudelle tasolle. Hän on selkeästi hyvän hengen ja yhteistyön luoja, yrittäjäystävällinen ja tekee Toivakan kunnan puolesta erinomaista työtä. Minusta meillä on nyt todella toimivaa yhteistyötä Toivakan Yrittäjien ja Toivakan kunnan kesken. Lisäksi yrittäjien kesken vallitsee innostunut ilmapiiri, meillä on vahva yhteishenki ja on ilo tehdä asioita yhdessä. Siksi toivotankin kaikki yrittäjät lämpimästi tervetulleiksi mukaan toimintaan!
Joutsaan K-kauppiaaksi Toivakasta siirtyneen, mutta yhä Toivakassa asuvan Kerttu Vesterisen mukaan Toivakan hyvä pöhinä syntyy yksittäisistä ihmisistä, kuten Matti Tiaisesta (Sp-Koti Jyväskylä / Teemahostel) sekä Martti Herman Pistosta (Pistoretki).
– He ovat olleet aloitteentekijöitä, ja siitä innostus on tarttunut muihin yrittäjiin. Touko on puolestaan antanut tälle kaikelle uutta vauhtia lähtemällä rohkeasti mukaan ja tukemalla meitä. Hän on kymmenkertaistanut koko pöhinän! Olin niin onnellinen, että Touko Aalto haki kunnanjohtajaksemme. Hän on iloinen ja positiivinen ihminen – juuri sellainen, jota kuntaamme tarvittiin.
– Olen ollut yrittäjänä neljä ja puoli vuotta, ja osasyy yrittäjäksi lähtemiseen oli halu kehittää asioita, mitä palkkatyössä ei voinut tehdä. Tavoitteeni on tehdä hyvää ja ottaa työntekijät mukaan niin, että teemme asioita yhteisönä. Nuorille yrittäjille haluaisin sanoa, ettei ole parempaa paikkaa yrittää kuin Toivakka. Olen huikean onnellinen, että Toivakassa on aktiivinen 4H-yhdistys. Jos olisin nuorempana tiennyt tällaisesta mahdollisuudesta, olisin varmasti tarttunut siihen, Kerttu Vesterinen päätti.
Samuli Turunen
21.10.2025 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan vanha kunnanvirasto on siirtynyt muistojen joukkoon. Rakennuksen purku on loppusuoralla.
Toivakan kunta on laatinut vuoteen 2035 ulottuvan kiinteistöohjelman, jonka tavoitteena on tehostaa tilankäyttöä, vähentää korjausvelkaa ja varautua tulevaisuuden tarpeisiin.
Yksi merkittävimmistä toimenpiteistä on vuonna 1960 rakennetun vanhan kunnanviraston purkaminen. Rakennus on ollut pääosin tyhjillään uuden virastotalon valmistuttua vuonna 2016. Sen tekninen kunto on heikko, ja korjausvelka on arvioitu 2,6 miljoonaan euroon. Purkaminen mahdollistaa paloaseman päätyseinän viimeistelyn ja uusien teknisten liittymien rakentamisen, sillä nykyiset vesi-, lämpö- ja sähköliitännät kulkevat vanhan virastotalon kautta. Purku toteutettiin kiinteistöohjelmassa suunnitellusti vuoden 2025 aikana, ja sen kustannuksiksi oli vuoden 2025 talousarviossa budjetoitu 200 000 euroa. Kiinteistöohjelmassa säästövaikutusten vuoteen 2035 mennessä arvioidaan olevan noin 149 000 euroa.
Ohjelmassa arvioidaan kunnan omistamien rakennusten kuntoa, käyttöastetta ja taloudellisia vaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Keskeisenä linjauksena on luopua tarpeettomista kiinteistöistä joko myymällä tai purkamalla, ja keskittää resurssit toiminnallisesti tärkeisiin rakennuksiin.
Vanhan virastotalon lisäksi tarkastelun alla ovat esimerkiksi myös kansalaisopisto (vanha terveystalo) ja vanhaa puukoulu, Puukkis. Molemmat rakennukset ovat huonokuntoisia ja niiden korjaaminen olisi kallista, erityisesti mahdollisten suojeluarvojen vuoksi. Molemmat rakennukset ovat kuitenkin myös kauniita ja niitä kohtaan tunnetaan huomattavasti suurempaa kiintymystä kuin vanhaa kunnanvirastoa.
Kiinteistöohjelmassa korostetaan myös ilmastonmuutokseen varautumista ja energiatehokkuuden parantamista. Uusissa investoinneissa ja korjauksissa pyritään huomioimaan rakennusten kestävyys sään ääri-ilmiöitä vastaan sekä mahdollisuudet uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Esimerkiksi aurinkopaneelien ja lämpöpumppujen asentamista selvitetään useisiin kiinteistöihin.
Toivakan kunta aikoo jatkossa keskittää palveluja ja tiloja tehokkaammin. Koulukeskuksen tilajoustoja ja pedagogisesti kestäviä ratkaisuja kehitetään. Tilojen uudelleenkäyttöä suunnitellaan myös järjestöjen, kansalaisopiston ja nuorisotoiminnan tarpeisiin.
Kiinteistöohjelma tukee Toivakan kuntastrategiaa, jonka tavoitteena on houkutella uusia asukkaita, erityisesti lapsiperheitä. Strateginen kiinteistöjohtaminen nähdään keinona vahvistaa kunnan elinvoimaa, parantaa palvelujen laatua ja hallita kustannuksia pitkäjänteisesti.
teksti Hanna Lahtinen
kuva Veikko Ripatti
13.10.2025 | Tilaajille, Toivakka
Sellaista on rakennustarkastaja Risto Salosen työelämä. Hän on nimittäin Joutsan, Luhangan ja Toivakan rakennustarkastaja.
Mies itse asuu Luhangassa.
– Aloitin Luhangassa 2014. Siirryin Joutsan kuntaan 2023. Samassa yhteydessä Luhanka rupesi ostamaan rakennusvalvonnan Joutsalta. Toivakassa aloitin 2024.
– Palkan minulle maksaa Joutsan kunta, joka sitten ottaa muilta kunnilta maksua palveluistani. Omat haasteensahan siinä on alkuun ollut, kun kunnissa on erilaisia käytäntöjä. Mutta kyllä minä nyt alan niihin jo olla perehtynyt, Salonen sanoo Joutsan toimipisteessään.
Miehellä on toimipiste kaikissa kolmessa kunnassa. Työajokilometrejä tulee vuodessa noin 5 000.
Luhangassa hän on yleensä päivän viikosta, Toivakassa 1,5–2 päivää viikossa ja loput sitten Joutsassa. Noin viidennes työajasta kuluu katselmuksissa, loppu on sitten enemmän tai vähemmän toimipisteessä työstämistä tai kokouksissa istumista.
Kahdessa kunnassa on tekninen lautakunta, yhdessä jaosto. Kunnista Joutsa on työllistävin, sitten tulee Toivakka ja sitten Luhanka.
Rakennustarkastaja toimii kunnan rakennusvalvontaviranomaisen alaisena ja vastaa siitä, että rakentaminen tapahtuu myönnettyjen lupien sekä hyväksyttyjen piirustusten mukaisesti. Hänen tehtävänsä liittyvät uuteen rakentamislakiin ja ”muun lainsäädännön noudattamiseen”.
– Rakennuttaja jättää lupahakemuksen, jonka mukana tulevat havainnekuvat ja piirustukset. Katsotaan muun muassa, että kaava mahdollistaa rakentamisen. Eihän näihin kuntiin juuri kerrostaloja enää tule, vähemmän myös rivitaloja. Eniten lupahakemuksia tulee loma-asuntoja koskien. Rakentamisen ohella kyseeseen voi tulla myös maisema- tai purkuluvitus, Salonen sanoo.
Salonen ei ryhdy laittamaan kuntia paremmuusjärjestykseen työnsä kannalta. Toteaa vain, että kaikissa homma toimii. Hän ei myöskään halua nostaa esille erityisen hankalia tapauksia rakennustarkastajan kannalta, koska ”joku voisi niistä itsensä tai naapurinsa tunnistaa”.
Kuriositeettina mainittakoon, että tälle vuodelle sattui Toivakan kunnanjohtajan Touko Aallon omakotitalon lopputarkastus.
– Kaikki oli kunnossa.
Lupahakemuksia Saloselle ei välttämättä tule viikoittain. Tänä vuonna esimerkiksi Toivakan osalta on tehty 32 lupapäätöstä, viime vuonna niitä tehtiin 57.
Jonkin verran rakennustarkastajien työtä helpotti vuoden alussa voimaan tullut rakentamislaki, joka nykyisin sallii alle 30-neliöisen rakennuksen tekemisen ilman lupaa. Muistetaan kuitenkin, että 15 metriä lähemmäksi rantaviivaa ei tönöä saa rakentaa.
Seuraavaksi on valmistelussa alueidenkäyttölaki.
Ei Salonen ryhdy mestaroimaan lakejakaan tai työnsä ongelmia. Toteaa vain, että kaava-asiat saattavat joskus olla pitkäkestoisia.
Salonen on taustaltaan yrittäjä yrittäjäperheestä ja koulutukseltaan talonrakennusteknikko.
Salonen pitää mahdollisena, että pienet kunnat joutuvat jatkossa tekemään enemmänkin yhteisvirkoja, kun talous on tiukalla. Toivakalla ja Joutsalla on Salosen ohella ympäristötarkastaja (Tapio Tervala), jonka palkan maksaa Toivakka.
Ja mitä tekee rakennustarkastaja silloin, kun ei ole tonteilla, työhuoneessaan tai ajelemassa kohdekuntaan?
– Kesällä ajan sähköpyörällä ja talvella laskettelen.
Seppo Pänkäläinen
15.10.2025 klo 11.55 korjattu Tapio Tervalan nimi oikein.
26.09.2025 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan kirjastolla on kesän ajan kokoontunut viikoittain kielikahvila, jossa herkutellaan suomeksi ja suomella.
– Kielikahvilan idea syntyi jo vuosia sitten, kun toimin Joutsassa valmistavan luokan opettajana. Jo silloin mietin, miten kunta voisi tukea integroitumista yhteisöön. Kun aloitin Toivakassa hyvinvointisuunnittelijana, aloitin myös tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon opinnot, jotka olivat käytännössä palvelumuotoilua. Ensimmäinen kielikahvila oli kehittämisprojektini näissä opinnoissa, kertoo hyvinvointisuunnittelija Satu Korhonen.
– Kahvilassa on juteltu hyvin vapaamuotoisesti kaikesta, on tutustuttu kirjaston valikoimaan ja palveluihin, arkisiin ja ajankohtaisiin Toivakan asioihin sekä harjoiteltu suomen kieltä pelailemalla. Muutaman kerran on saatu yllätysvieraitakin, hän jatkaa.
Satun rinnalla kahviloissa, on ollut mukana kirjastonhoitaja Anne Vihinen.
– On ollut mukavaa tutustua uusiin ihmisiin ja saada itsekin tietoa eri kulttuureista. Kielikahvila on myös tuonut uusia asiakkaita kirjastoon, hän kertoo.
Tällä kertaa kahvilassa ovat paikalla kanadalaissyntyinen Sabrina Malhi, sekä ukrainalainen Katerina Klimova tyttärensä Evan kanssa. Katerina tuo mukanaan herkullista porkkanakakkua.
– Toivakka on rauhallinen paikka ja viihdyn täällä, vaikka olen isosta kaupungista kotoisin. Kielikahvilassa on hyvä harjoitella kieltä ja saa tietoa monista asioista, hän sanoo.
Kun Ukrainan sota alkoi, Toivakkaankin saapui Katerinan tavoin useita kymmeniä sotaa paenneita henkilöitä. Kun kielikahvila vuonna 2023 aloitti, mukana saattoi olla kymmenenkin henkilöä. Pikkuhiljaa suuri osa on muuttanut esimerkiksi Jyväskylään lähemmäs opiskelu- tai työpaikkoja. Sillä, että suuri osa ukrainalaisista aloitti uuden elämän Suomessa pienellä paikkakunnalla, saattaa kuitenkin olla vaikutusta heidän nopeaan integroitumiseensa suomalaiseen yhteiskuntaan. Viime viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan vain yhdeksän prosenttia sotaa paenneista ukrainalaisista haluaa palata sodan jälkeen kotimaahansa. Etenkin nuoret ja työikäiset tahtoisivat jäädä Suomeen.
Kanadalaissyntyinen Sabrina Malhi taas on oikea maailmankansalainen. Hän on asunut esimerkiksi Kiinassa ja Vietnamissa. Koronan aikaan hän palasi Suomeen toivakkalaisyntyisen miehensä kanssa.
– Tykkään käydä kielikahvilassa, mutta nykyään minulla on usein opiskelujen vuoksi niin kiire, etten aina ehdi.
Hän on aikaisemmalta koulutukseltaan opettaja ja opiskellut nyt pari viikkoa pelikehitystä Jamkin englanninkielisessä koulutuksessa ja viihtynyt hyvin.
– Kielikahvilalle on vaikea löytää sellaista ajankohtaa, että kaikki halukkaat pääsisivät mukaan. Toivakassa on esimerkiksi Esperissä vuorotyössä työskenteleviä ulkomaalaistaustaisia tai avioliiton kautta Toivakkaan tulleita, joilla saattaa olla pieniä lapsia. Mutta yritetään etsiä jatkossa aika, joka sopisi mahdollisimman monelle. Kielikahvilat kuitenkin jatkuvat, vaikka nyt kesän jälkeen jäädään pienelle tauolle, Satu Korhonen kertoo.
Hanna Lahtinen
26.09.2025 | Lue ilmaiseksi, Lukijalta, Toivakka
Kuusi vuotta sitten (2019) pidimme me Toivakan-Leivonmäen kuntien kokeiluperuskoulusta ja kansalaiskoulusta päässeet 50-vuotisluokkakokouksen, tavoitteena kokoontua uudelleen vuonna 2023, jolloin suurin osa meistä täytti pyöreitä vuosia. Tapaaminen siirtyi kuitenkin pari vuotta eteenpäin, ja kutsujina toimivat jälleen Aila, Anja, Satu, Tauno ja Helena.
Tällä kertaa tutustuimme kauniiseen kirkkoomme ja erityisesti sen kattomaalauksiin, jotka ovat tehneet Toivakan kirkosta yhden Keski-Suomen suosituimmista matkailunähtävyyksistä. Oppaana meillä toimi seurakuntamestari Seppo Soininen, joka kertoi elävästi maalausten valmistumisesta vuosina 1972–1973 ja niiden tekijästä, taiteilija Pellervo Lukumiehestä. B-luokan Ritva Fredin-Partala esitti kirkossa aiheeseen hyvin sopivan runon.
Valitettavasti keskuudestamme on jo poistunut luokkakavereita sekä kansalaiskoululaisten luokanvalvoja Martti Ruponen, jonka haudalle veimme muistokynttilän. Kynttilän sytytimme myös muualle haudattujen muistokivelle edesmenneiden luokkakavereiden muistoksi.
Kirkosta jatkoimme tutustumaan Toivakka-taloon, jota meille ansiokkaasti esitteli kunnanjohtaja Touko Aalto. Hän kertoi, että aulatilan on tarkoitus toimia kaikkien toivakkalaisten “olohuoneena”. Hän esitteli Toivakan vetovoimatekijöitä, kuten raksarahaa, muksurahaa ja monenlaisia liikuntamahdollisuuksia. Kunnalla menee hyvin ja veroäyrikin on maltillinen. Kyselimme häneltä paljon, ja vastaukset tulivat nopeasti ja perustellusti.
Toivakka-talolta matka jatkui ravintola Sun Toiveeseen, jossa Eija Koriseva jo odotteli meitä herkulliselle lounaalle. Nautimme pöydän antimista ja hyvästä seurasta, ja puheensorina oli sen mukaista. Oli aivan mahtavaa tunnistaa sellainenkin luokkakaveri, jota ei ollut nähnyt sitten vuoden 1969!
Keskikoululaisille kokoontuminen oli jo seitsemäs ja kansalaiskoululaisillekin toinen.
Taas esitettiin toive, että kokoonnuttaisiin kolmen vuoden päästä – aika näyttää, kuinka käy.
Kiitokset kaikille osallistujille ja esittelijöille, oli aivan upea iltapäivä!
Helena Järvenpää
