10.03.2026 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan vanhustentukiyhdistys on myynyt omistamansa Kotisillan kiinteistöt HAPA Oy:lle. Omistajanvaihdos astui voimaan 1.3.2026. Kiinteistöt myytiin avoimilla markkinoilla, ja niistä saatiin yhteensä neljä tarjousta. Pitkään palvelleet rakennukset myytiin purkukuntoisina, sillä korjausvelkaa oli kertynyt merkittävästi.
Vaikka yhdistys luopui kiinteistöistä, sen toiminta ei lopu. Päätökset varojen käytöstä tehdään myöhemmin, tavoitteena on tukea Toivakan ikäihmisten hyvinvointia entistä paremmin.
Toivakan vanhustentukiyhdistys on yli puolivuosisataisen historiansa aikana ehtinyt tekemään paljon hyvää. Toivakkaan perustettiin Vanhustentukiyhdistys vuonna 1972 vanhusten rivitalon rakentamista varten. Samalla perustettiin ohjelmatoimikunta, jonka tehtäväksi määriteltiin virkistystoiminnan järjestäminen paikkakunnan ikäihmisille.
Vanhustentukiyhdistyksen vanhustentalon harjakaisia vietettiin 11.4.1975 ja rakennus valmistui sittemmin syksymmällä. Nimikilpailun jälkeen valituksi tuli Alvar Tahvosen esittämä Kotisilta. Vanhustentukiyhdistys ry rakensi myöhemmin toisen yksikön nimeltään Kotisilta II. Tämä rakennus rakennettiin silloisen vanhainkodin siipirakennukseksi ja sittemmin vuonna 2009 kunta osti sen ja hoiti sitä siitä eteenpäin.
Nykyään Toivakan Vanhustentukiyhdistyksen puheenjohtaja toimii Isto Liimatainen. Merkittävän ja pitkäaikaisen panoksensa ovat antaneet esimerkiksi Kalevi ja Maire Jääskeläinen, Tuula Särkkä, Pentti Saukko, Irja ja Jaana Lamberg, sekä monet muut.
Uusi omistaja, HAPA Oy:n yrittäjä Hannu Paananen, kertoo yhdessä vaimonsa Annen kanssa tulevista suunnitelmista ja Kotisillan toiminnan jatkosta. Paanasilla on pitkä ja monipuolinen kokemus kiinteistöalalta. Hannu työskentelee yrittäjänä Toivakassa rakennus- ja remontointialalla sekä isännöi useita taloyhtiöitä. Anne puolestaan työskentelee yrityksessä, jolla on noin tuhat vuokra-asuntoa Jyvässeudulla.
Paanasten mukaan ostopäätös syntyi hyvästä ajoituksesta ja halusta tarttua uuteen haasteeseen. Kotisilta vaikutti kiinnostavalta kohteelta, jossa on potentiaalia kehitettäväksi ja ylläpidettäväksi pitkällä aikavälillä.
– Toiminta Kotisillassa jatkuu entiseen tapaan, mutta tavoitteena on parantaa asumisviihtyvyyttä ja kehittää alueen palveluja. Tällä hetkellä vapaana olevia asuntoja remontoidaan, ja pihapiirin parannustoimiin on jo alustavia suunnitelmia. Osa niistä pyritään toteuttamaan jo tulevana kesänä, Hannu Paananen kertoo.
Kotisillan yhteistilat ovat jatkossakin laajasti käytettävissä. Pesutuvassa on teollisuustason pesukoneet, joita voi vuokrata pientä korvausta vastaan myös muut kuin Kotisillan asukkaat. Kerho- ja kokoustila on vuokrattavissa juhlia, kokouksia, koulutuksia ja muita tilaisuuksia varten, ja se tarjoaa puitteet noin 20 henkilölle. Tilassa on täysvarusteltu keittiö. Kokoustilan vieressä sijaitseva sauna on asukkaiden käytössä, mutta myös vuokrattavissa ulkopuolisille.
Paanaset lähettävät lämpimät terveiset sekä nykyisille että tuleville asukkaille ja kaikille toivakkalaisille. Heidän päämääränään on huolehtia vuokralaisista ja tarjota turvallinen, viihtyisä asuinympäristö. He haluavat olla helposti lähestyttäviä kotisiltalaisia ja mukana kehittämässä Kotisillasta paikkaa, joka vastaa monenlaisiin asumisen ja yhteisöllisyyden tarpeisiin.
– On tärkeää, että Toivakassa on erilaisia vaihtoehtoja erilaisiin elämäntilanteisiin. Olemme avoimin mielin mukana tarjoamassa puitteita tempauksille ja kylän yhteisille tapahtumille, Paanaset toteavat.
Isto Liimatainen, Hanna Lahtinen
10.03.2026 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
Toivakkalaisten olohuoneessa, Sun Toive -ravintolassa on edessä viestikapulan vaihto. Ravintolaa vuodesta 2017 pääosin yksin vetänyt Eija Koriseva-Ruohomäki, 62, luopuu asteittain paikasta ja poika Tuomo Koriseva jatkaa.
– Siirryn tässä asteittain eläkkeelle ja siirrän perheyrityksessä vastuun pojalle. Tarkkaa aikaa vaihdokselle ei ole mutta Tuomo on muuttamassa Toivakkaan perheensä kanssa.
Sun Toive, joka on auki keskiviikosta sunnuntaihin, aikoo jatkossakin nimensä mukaisesti toteuttaa toivakkalaisten – ja myös muualta tulevien – toiveita. Kuukausi sitten ravintola aloitti lounaan tarjoamisen keskiviikosta perjantaihin. Lounasta saa kello 14 asti. Paikan erikoisuutena voidaan pitää paikallista pizzaa, joka tunnetaan erityisen rapeasta kuoresta sekä laadukkaista raaka-aineista.
– Siitä on sanottu, että se on ihan parasta omalla, vuosia hiotulla pohjalla ja kastikkeella. Teemme kaikki ruoat alusta alkaen itse ja järjestämme tilauksesta myös cateringpalvelut juhlatilaisuuksiin, Koriseva-Ruohomäki sanoo.
Kun kokkina on thaimaalainenkin, saattaa olla, että menulle ilmestyy myös aasialaisia herkkuja.
– Asiakkaita tulee pizzan perässä ympäri Suomea, jopa Ruotsista asti. Tuomo tulee järjestämään yhä enemmän tapahtumia baarin puolella, livemusiikkia sekä kisastudioita. Mehän olemme paikkakuntalaisille se ainoa ravintola, jossa on vuoden ympäri anniskeluoikeudet sekä mahdollisuus päästä laulamaan karaokea hyvillä vehkeillä.
Velattomaksi Koriseva-Ruohomäki sai ravintolansa koronan aikaan. Remontti tehtiin kolme vuotta sitten, ja nyt paikassa on talvella 120 asiakaspaikkaa, kesällä 150.
– Tämä on toivakkalaisten olohuone. Tänne on helppo tulla. 10 vuoden aikana toivakkalaiset ovatkin tulleet tutuiksi. Minulla ei paikan suhteen ole luopumisen tuskaa, kun tätä ei tarvitse myydä vieraalle. Tuomo saa tästä hyvän paketin. Auttelen varmasti poikaa jatkossakin silloin tällöin.
Ja mitä on eläkeläisellä mielessä?
– Toivakasta en lähde, tämä on sellainen lintukoto, turvallinen paikka, jossa luonto on läsnä. Aion ryhtyä puutarhuriksi. Minulla on 1 200 neliötä vanhaa pellonpohjaa. Olen ikäni hoitanut puutarhaa ja uppoudun siihen harrastelijana, en kaupallisena toimijana, Eija Koriseva-Ruohomäki sanoo.
Vaan mikä sitten muuttuu, kun puikkoihin tarttuu Nokialta Toivakkaan muuttava Tuomo Koriseva? Muuttuuko mikään?
– Tarkoitus on laajentaa toimintaa. Tulee esimerkiksi ruokakuljetuksia toivakkalaisille. Kun nyt on ollut karaokea ja livemusiikkia, niin tarkoitus on laajentaa tapahtumien suuntaan. Esimerkiksi bingo ja joku muu päivätapahtuma sopisi toimintaan hyvin. Suurempia tapahtumia voisi järjestää siten, että saisi niihin mukaan yhteistyökumppaneita.
– Ravintolan nimen mukaan kuullaan toivakkalaisten toiveita ja katsotaan, voidaanko niitä toteuttaa. Esimerkiksi voisi hankkia laajaruututelevisioita baarin puolelle, siellä voisi sitten seurata esimerkiksi urheilulähetyksiä, Tuomo Koriseva sanoo.
Korisevalla on urheilijataustaa muun muassa jyväskyläläisen jalkapalloseura JJK:n riveistä ja e-urheilusta.
Esimerkkejä tapahtumista, joita Sun Toive on voinut hyödyntää jo nyt ovat Vakkafestivaali, jonka nimi muuttuu täksi vuodeksi Toivakkafestiksi sekä Toivakka-ralli. Jälkimmäisen aikaan tupa oli kuulemma tänä vuonna täysi.
Korisevan perheen Nokian-koti on myynnissä ja toiveissa on löytää 5-henkiselle perheelle koti Toivakasta jo ennen kesää. Vaikka Korisevalla ei ole ravintolataustaa, hän uskoo onnistuvansa.
– Olen ollut yrittäjänä ja nyt tuntuu, että edessä on pesti, joka ei tunnu niinkään työltä vaan enemmän kutsumusammatilta. Kun on Korisevan sukua, on tottunut myös ravintola- ja viihde-elämään, Tuomo Koriseva sanoo ja viittaa muun muassa tätiinsä Arja Korisevaan, jota nähdään usein touhuamassa ja auttamassa järjestelyissä Sun Toiveessa.
Ja millaisen ravintoloitsijan toivakkalaiset pojassasi saavat?
– Hyvin sosiaalisen, innokkaan ja helposti lähestyttävän, Eija Koriseva-Ruohomäki sanoo.
Seppo Pänkälainen
03.03.2026 | Tilaajille, Toivakka
oivakka sai helmikuun alussa Mika Karvosesta todella osaavan yleismiehen, jonka virkatitteli on kuntaympäristöjohtaja. Vielä Karvonen hakee yhteyksiä toivakkalaisiin ja yrittää hahmottaa toimenkuvaansa.
– Mukavalta paikaltahan tämä Toivakka vaikuttaa. Minut on otettu lämpimästi vastaan, Karvonen sanoo.
Mies, joka pystyy taidoillaan rakentamaan vaikka talon, ei ainakaan vielä harkitse sellaisen tekemistä Toivakkaan, sillä koti ja perhe ovat Liperissä. Kodin ja Toivakan väliä Karvonen ajaa viikonloppuisin. Mökki on Nurmeksessa, Pielisen rannalla.
Perhe on tottunut isän ja miehen poissaoloon, sillä Karvonen on tehnyt jo pitkään keikkatöitä, Äänekoskelta Helsinkiin.
Miksi Toivakkaan?
– Sopiva pesti työurani varrelle. Teknisen puolen asiat ovat tuttuja. Olen pohjimmiltani talonrakentaja mutta tehnyt myös opettajan hommia.
Karvonen aikoo aluksi tutustua toivakkalaisiin ja Toivakan asioihin ja laatia sen jälkeen aikataulun. Mutta toki töihin tartutaan heti, kun asiat niin vaativat. Haastattelusta Karvonen lähti avaamaan tukkiutunutta viemäriä. Siis mies, joka ei pelkää liata käsiään.
– Olen myös työntekijöiden apuna, kun tarvetta on. Arvostan yhdessä tekemisen kulttuuria. Eteen voi tulla mitä tahansa kaavoituksesta maankäyttöön. Työtapojen muuttaminen vain muuttamisen vuoksi ei ole mielekästä. Katsotaan, voidaanko joitakin asioita jatkossa tehdä fiksummin. Ja jos on tarvetta muutoksille, niin sitten ne pitää ottaa vastaan.
Karvonen on ollut eri tehtävissä vuodesta 2005 ja nähnyt julkisen puolen toiminnassa kaikenlaista. Myös johtamisen osalta.
– Eri kunnissa on ollut erilaisia näkemyksiä. Yritetään löytää Toivakassa yhteinen sävel, joka parhaiten palvelee kuntalaisia. Meidän tehtävänähän on pitää kunta elinvoimaisena ja houkuttelevana. Pitää olla hyvät puitteet lapsiperheille – eikä unohdeta vanhuksia eikä työntekijöitä ja yrityksiä.
Mutta kun ei ole ylempää koulutusastetta kunnassa, niin nuoret lähtevät lukion jälkeen?
– Jyväskylän läheisyys on hyvä asia. Sieltä voi hankkia työpaikan ja asua voi sitten Toivakassa, jos haluaa rauhaa ja luontoympäristön lähelleen. Ajomatka on lyhyt, sanoo mies, jonka ”kotimatka” autolla on kolmisen tuntia.
Karvosen mukaan Toivakassa on kaikkea sopivasti: halpoja tontteja, väljää asumista ja luvitus joutuisaa. Byrokratian kanssa ei tarvitse tapella.
Ja kun kuntaympäristöjohtajalla on vapaa-aika, mihin se kuluu?
– Moottoripyörien rassaamiseen ja pyörillä ajamiseen. Suosikkimallia ei ole, kunhan ei ole kyykkypyörä. Liikunta on muuttunut enemmän penkkiurheiluksi mutta tykkään kyllä liikkua luonnossa. Mökillä ollaan paljon, siellä voi kalastaa, Mika Karvonen sanoo.
Ja minkälaisia terveisiä laitetaan tähän loppuun?
– Vaimolle suuri kiitos arjen pyörittämisestä kotona. Toivakkalaisille sanon, että tulkaa nykäisemään hihasta, jos on asiaa. Aina saa moikata.
Seppo Pänkäläinen
24.02.2026 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan Ruuhimäessä asuvasta Mikko Kaurasesta, 80, on moneksi: näyttelijänä yli 50 vuotta, ohjaajana ja käsikirjoittajana yli 25 vuotta, pellenä yli 35 vuotta ja joulupukkina myös yli 35 vuotta.
Kaikki alkoi Tampereen yliopiston ensimmäiseltä näyttelijäkurssilta (Näty). Kauranen valmistui näyttelijäksi 1969.
– 1969 minua pyydettiin Radioteatteriin, mutta koska en viihtynyt vasemmistolaisessa ilmapiiriissä, en saanut rooleja. Siirryin sitten Jurkka-teatteriin, jossa sainkin rooleja. Mokoma anoppi -näytelmä sai kehuja muun muassa Apu-lehdeltä. Näytelmä rankattiin vuoden nauretuimmaksi näytelmäksi. Siinä oli kohtaus, jossa kerroin vitsin. Mitä paremmin se upposi, sitä kovemmin Elvi Saarnio löi minua poskelle. Ne olivat ihan aitoja lyöntejä, Kauranen muistelee.
Jurkan jälkeen Kauranen näytteli Bunkkeri-teatterissa.
– Kalle Holmberg oli ohjaajana. Teatterin tekemiseen osallistui kaikista ammattiteattereista näyttelijöitä. Me teimme silloin kulttuuritekoja emmekä ottaneet palkkaa. Yleisö pääsi sisälle ilmaiseksi. 300 ensimmäistä otettiin ja sitten laitettiin ovet kiinni. Esitettiin Friedrich Schillerin klassikkonäytelmä Rosvot. Sitten sain irtisanomiskirjeen päivättynä syntymäpäivälleni (24.2.), joten lähdin Helsingistä Kouvolaan 1971.
Kouvolassa Kauranen viihtyi kuusi vuotta, kolmen eri johtajan alaisuudessa.
– Ensin oli Martti Kainulainen kaksi vuotta, sitten Helge Herala kaksi vuotta ja lopuksi Mikko Nousiainen. Laulutunteja otin yksityisesti, sekä Oriveden opiston kursseilla kahtena vuonna. Kouvolassa kun oli operetti joka vuosi. Viktoria ja hänen husaarinsa -näytelmässä sain Buffon roolin. Siinä oli kevyttä sanailua mutta laulaa piti osata. Heralan kaudella Tukkijoella oli menestys Kansallisteatterissa, joten Herala otti varman päälle ja mekin esitimme sitä.
Kouvolan jälkeen Kaurasen tie vei Jyväskylään, jossa hän oli kaupunginteatterissa 1977-2012. Noihin vuosiin mahtuu hyviä ja huonoja asioita.
– Tuloroolini oli Seis maailma, tahdon ulos -musikaali. Päärooli oli todella iso, olin koko ajan näyttämöllä. Siinä oli noin 10 lauluakin. 1982 päästiin muuttamaan uuteen teatteritaloon. Irma La Douce -näytelmässä pääosan esittäjä Mauri Nevonmaa loukkasi jalkansa ja minut määrättiin hänen tilalleen. Oli yö ja päivä aikaa harjoitella vuorosanat ja laulut. Monologipätkät opettelin sanasta sanaan, muutoin luotin enemmän improvisaatioon, vastaan kun kysytään -metodilla. Vain kerran katosivat laulun sanat, mutta kapellimestari auttoi asiassa eteenpäin, Kauranen muistelee.
Jyväskylän ajalle sijoittuu myös Kaurasen menestysrooli Viulunsoittaja katolla -musikaalissa pääosan esittäjänä eli Tevjenä. Se juhlisti Kaurasen 40-vuotista taiteilijauraa.
– Sain kuulla, että olin kaikkien aikojen toiseksi paras Tevje Suomessa. Kukaan ei kuitenkaan koskaan kertonut, kuka oli se paras, Kauranen sanoo ja hymyilee.
Niitä ikäviä asioita oli Jyväskylän junaturma 1998, kun teatterin talouspäällikkö Pirkko Pärnänen kuoli turmassa. Mutta tapauksessa oli myös onnea onnettomuudessa.
– Kollegani Harri Laurikan piti tulla samalla junalla Tampereelta, mutta hän myöhästyi junasta. Olen varma, että hän olisi istunut junassa Pärnäsen seurana.
Se, että Kaurasesta tuli joulupukki, on sekin teatterin ansiota mutta hieman oudolla tavalla.
– Minun ja Kurt Nuotion aurat eivät kohdanneet, joten otin virkavapaata 1990-91. Silloin syntyivät Joulupukki ja sirkuspelle Pelle-Akusti.
– Ei siitä pitkä aika ole, kun eräs nainen halusi pellen esiintymään 50-vuotispäivilleen.
Joku voi muistaa Kaurasen myös tv-ohjelmista. Häntä on nähty Kotikadussa kahdessa jaksossa (2007), Kimmossa (2016) ja Dowshiftaajat kakkosessa (2016).
– Kun korona tuli, minulla oli jo toinen jalka ulkona teatterista. Kun korona vei aika tarkkaan mahdollisuudet tehdä näytelmiä, päätin ottaa sen toisenkin jalan ulos, Mikko Kauranen sanoo.
Seppo Pänkäläinen
17.02.2026 | Lue ilmaiseksi, Toivakka
Arjen yläpuolelle runojen siivin
Toivakan Eläkeliiton torstaikerhossa eläydyttiin ystävänpäivätunnelmiin jo pari päivää etuajassa.
Aluksi nautimme kahvit sydänmunkin ja suklaasydämien kera. Pääohjelmana oli näyttelijä-laulaja Jari Pylväisen rakkausaiheinen runo- ja lauluesitys. Ohjelmisto koostui tunnettujen suomalaisten runoilijoiden, mm Anna-Mari Kaskinen, Eeva Kilpi, Eino Leino ja Tommy Taberman, runoista, jotka monin eri tavoin kuvasivat rakkauden kokemuksia.
Ehkä kuulijakunnan keski-ikä vaikutti siihen, että selvästi suosituimmaksi koettiin Eeva Kilven Laulu rakkaudelle: Ja eräänä päivänä me koukistumme toistemme ympärille…
Runojen välissä saimme kuulla aiheeseen liittyviä uusia ja vanhempia lauluja, kaikki kauniisti tulkittuina. Monet toivat mieleen vanhoja Suomi-filmejä, mutta uudempiakin oli runsaasti. Ystävän laulu tietysti ajankohtaisin.
Ohjelmisto oli hyvin taitavasti koostettu ja esitetty ja kohotti mukavasti tavallisen arjen yläpuolelle. Kiitos Jari ja muut vastuuhenkilöt! – LP
kuva Hannu Hyvönen
Pakkanen ei Kankaisten pelejä ja bileitä haitannut
Perjantaina 13.2. Kankaisten kyläkoulun vanhempainyhdistys järjesti kyläkoululla perinteeksi muodostuneen Ystävänpäivän pelit ja bileet – tapahtuman. Keli oli tällä kertaa hyvin viileä, illalla oli jopa -26 astetta pakkasta mutta pakkanen ei tunnelmaa haitannut.
Pelissä lapset ja aikuiset pelasivat vastakkain. Peliin osallistui tällä kertaa seitsemän aikuista ja 18 lasta sekä aikuiset maalivahdit, joten pelaamisen taso oli erittäin kova. Vaikka kunnanjohtajamme Toukokin osallistui peliin, niin päättyi ottelu lasten voittoon 5-1.
Samaan aikaan koulun sisällä ruokalassa oli kioski, jonne kyläkoulun aktiiviset vanhemmat olivat leiponeet erittäin herkullisia leivoksia.
Ruokalan viereisessä luokassa oli pulpetit siirretty syrjään ja värivalot väritti luokan kattoa. Taustalla soi koulun lasten ja nuorten toivebiisejä mahtavasta kajarista. Osa lapsista nautti musiikista kaverin kanssa kuunnellen mutta muutama otti areenan haltuun tanssien.
Tänä vuonna kaukalon jää on ollut erinomaisessa kunnossa, koska Kankaisten kyläseura purki keväällä kaukalon sekä kunnosti pohjan. Syksyllä kaukalo koottin takaisin talkootyönä. Kyläseura sai myös Lions Clubilta lahjoituksen, jonka ansiosta kyläseura hommasi ensimmaisenä hankintanaan uudet peliliivit. Nämä liivit vihittiin käyttöön ottelun alussa.
Anna Kaisa Lehmonen
Tupa täynnä kahvikonsertissa Nisulan kylätalolla
Aurinkoisena pakkassunnuntaina järjestimme kahvikonsertin, jossa esiintyi Nisulasta kotoisin oleva laulaja Niina Järvinen, joka nykyään asustaa Huikossa. Häntä säesti pikavauhtia koottu Toivakan housebändi Veli-Pekka Vihisen johdolla.
Teemana oli Juha Tapion laulut, jotka ovat kulkeneet Niinan ja bändin sydämissä jo pidemmän aikaa. Juha Tapio on esiintynyt Toivakassa vuonna 2005, jolloin Niina sai kipinän Juha Tapion musiikkiin. Housebändin jäsenistä Veli-Pekka ja Isto Liimatainen toimivat silloin Juha Tapion lämppärinä.
Ohjelmisto koostui Juha Tapion gospelajan musiikista ja myöhemmistä erittäin tunnetuista lauluista kuten Sitkeä sydän, Mitä silmät ei nää, Kelpaat kelle vaan ja Sinun vuorosi loistaa, joka suurten taputusten myötä esitettiin encorena.
Niinan mielestä keikka sujui mainiosti ja bändin kanssa oli mahtava esiintyä. Yleisö oli haltioissaan ja toivoi lisää tällaisia tapahtumia.
Kahvikonsertissa tarjottiin kotitekoisia karjalanpiirakoita munavoin kera sekä herkullisia leivoksia kahvin ja Nisula-teen kanssa.
Nisulan kyläseura
17.02.2026 | Toivakka
Toivakka Ralli ajettiin ystävänpäivänä talvisissa Toivakan maisemissa pirteässä pakkassäässä. Rallin reitti koostui viidestä erikoiskokeesta: EK1 Huikko, EK2 Taulu, EK3 Kankainen, EK4 Ruuhijärvi sekä EK5 Humalajärvi.
Kilpailun voittoon Ford Fiestallaan (N5) ajoi liettualainen Gezevicius Deividas kartanlukijansa Tomas Nenartaviciusin kanssa. Eroa kilpailun toiseksi ajaneisiin, Saku Vierimaahan ja Mika Rajasaloon (Hyundai i20 R5), kertyi noin minuutti. Kolmanneksi ajoi Peetu Patajoki (Opel Astra), kartanlukijanaan Roni Nyholm.
Toivakka Ralli on ennen kaikkea yhteisöllinen tapahtuma, joka vetää paljon vapaaehtoistoimijoita mukaan yhteiseen tekemiseen. Mukana oli tälläkin kertaa lukuisia paikallisia sekä lähikuntien järjestöjä.
Kilpailunjohtaja Sami Heikkilä kommentoi tilannehuoneen tiimellyksen keskeltä:
– Pieni harmi tuli, kun nolla-auto paloi ensimmäisellä erikoiskokeella ja jouduimme kirimään aikataulua sen vuoksi, mutta muuten on mennyt ihan hyvin. Vielä täytyy pysyä tarkkana, koska reitillä on nyt eniten autoja, toteaa Heikkilä ja osoittaa tietokoneen ruudulla näkyvää karttanäkymää.
Toivakan Rivakan makkaranpaistokojullakin kävi vilinä, vaikka itse toivakkalaisia ei kireästä pakkassäästä johtuen aivan edellisvuosien veroisesti näkynytkään.
– Makkaroita varattiin 500, ja melkein kaikki ovat jo menneet, toteaa Kati Markkanen ToiRin kojulta.
– Innostutaan ja tehdään yhdessä – siinä on onnistuneen tapahtuman tärkein resepti. Toivakka Ralli on noussut Suomen suurimmaksi talviralliksi: lähes 200 autokuntaa ja tuhatpäinen yleisö! Harrastukset tuovat sisältöä ja merkitystä ihmisten elämään sekä ihmisiä yhteen. Se luo pohjaa kaikelle yhteiselle tekemiselle, kunnanjohtaja Touko Aalto kiittelee onnistunutta tapahtumaa.
– Kiitos Yellow Racing Teamille, Lions Club Toivakalle ja Luhangalle, Mieskonmäen kyläseuralle, Joutsan seudun autourheilijoille, Airoteamille, Tractor Pulling ry:lle, Toivakan Rivakalle sekä Toivakan kunnalle ja sen useille työntekijöille. Erityiskiitos vielä muutamalle yksittäiselle Toivakan kantavalle voimalle: Kalle Ruokonen, Topi Saarelainen ja Kai Bågman.
Toivakka Rallin katsastuspäällikkö Jari Valkosellakin oli syytä tyytyväisyyteen.
– Autot alkavat meidänkin ralleissamme olla nykyään tosi asiallisia ja turvallisia. Pieniä huomautuksia voi tulla turvavöiden sokista ynnä muusta pienestä, jotka kilpailijat sitten hoitavat ja tulevat näyttämään uudestaan. Ralli on mennyt hyvin, Valkonen toteaa.
Samuli Turunen
Toivakka Ralli – Yleiskilpailu TOP 10
1. Gezevicius Deividas / Nenartavicius Tomas – 25:08,2
2. Vierimaa Saku / Rajasalo Mika – 26:08,9
3. Patajoki Peetu / Nyholm Roni – 26:14,1
4. Iivari Jooa / Määttänen Markus – 26:18,5
5. Hulkkonen Tapani / Jaskari Hannu – 26:55,8
6. Halonen Lauri / Heino Niklas – 27:20,0
7. Koverola Henrik / Minkkinen Tomi – 27:51,1
8. Tukiainen Aleksi / Saukkomaa Jere – 28:22,3
9. Paavilainen Juha / Kanninen Veikko – 28:45,3
10. Huhtala Tommi – 28:51,7
