17.03.2026 | Tilaajille, Toivakka
Suvi Kallio on parturoinut toivakkalaisten hiuksia nyt noin viisi kuukautta. Hänen yrityksensä ParturiSuvi toimii samoissa tiloissa parturi-kampaaja Janette Ruokosen kanssa.
Suvin tiedustelu vapaasta parturin paikasta osui täydelliseen aikaan. Samassa tilassa pitkään työskennellyt Paula Hytönen oli jäänyt kokonaan eläkkeelle ja toinen tuoli oli vapautunut.
Ennen Toivakkaan siirtymistä Suvi ehti työskennellä neljä vuotta Jyväskylässä. Alun perin hän on kotoisin Kemistä, ja Keski-Suomeen hänet toi mies Joutsasta. Koti on ollut jo muutaman vuoden ajan Toivakassa.
– Toivakka on mukavasti Joutsan ja Jyväskylän välissä, ja olemme kyllä viihtyneet. Tulee vähän oma kotikylä mieleen. Yritystoimintakin on alkanut hyvin; tuntuu, että Toivakassa on tarvetta miesten hiuksiin ja parran muotoiluun keskittyneelle parturille. Jonkin verran minulla käy myös vanhoja asiakkaita Jyväskylästä, Suvi kertoo.
Toivakassa on nyt mahdollista saada myös amerikkalainen parranajo, mikä on silkkaa hemmottelua.
– Siinä ajetaan parta perinteisesti veitsellä, käytetään lämpimiä pyyhkeitä ja laadukkaita hoitotuotteita, Suvi luettelee.
Suvilla on sekä kampaajan että parturin koulutus, mutta parturiksi hän erikoistui muutettuaan Jyväskylään, kun huomasi sillä puolella olevan paremmin töitä.
– Parturipuoli on aina ollut enemmän omalla mukavuusalueella, joten päätös oli helppo. Leikkaan myös naisten hiuksia, mutta parturileikkaajan kädenjälkeni on skarppi ja kulmikas. Jos haluaa pehmeyttä, kannattaa varata aika esimerkiksi Janetelle.
Parran hoitaminen hiustenleikkauksen yhteydessä tai erikseen on kasvava trendi varsinkin nuorempien miesten keskuudessa.
– Myös parrat ovat lisääntyneet. 2000-luvun alussa haluttiin olla siloposkisia, ja parta miellettiin jopa epäsiistiksi. Muoti kuitenkin muuttui, ja samalla partoja on alettu myös hoitaa. Nyt suosiossa on täysparta, joka on kulmikas ja siististi häivytetty.
ParturiSuvin hyllyssä olevat tuotteet henkivät miehisyyttä; hollantilaisen Reuzelin shampoot näyttävät lähes juotavilta.
– Erityisen tyytyväinen olen suomalaiseen Partawa-sarjaan. Sitä en ainakaan ole vaihtamassa.
Häät tai muut suuret juhlat ovat hetkiä, jolloin omaan ulkonäköön panostetaan tavallista enemmän. Kampaaja on useimpien morsiamien apuna suureen päivään valmistautuessa, mutta sulhasilla ei aivan yhtä usein.
– Mielelläni laitan sulhasten hiukset ja parrat kuntoon. Se on itsellenikin sellainen hifistelypäivä, jolloin käytetään veistä ja varmistetaan, ettei yksikään karva sojota.
Vaikka kalenteri on Toivakassa alkanut täyttyä, mahtuisi siihen vielä asiakkaita lisääkin.
– Tervetuloa tutustumaan, Suvi Kallio toivottaa.
Hanna Lahtinen
17.03.2026 | Tilaajille, Toivakka
Eläkeliiton kerholaiset kokoontuivat 12. maaliskuuta kuulemaan ajankohtaista tietoa kunnan ikääntyneille suunnatuista palveluista sekä hyvinvointialueen uusista linjauksista. Tilaisuudessa esiteltiin myös Toivakan tulevia tapahtumia ja vanhus- ja vammaisneuvoston roolia.
Hyvinvointisuunnittelija Satu Korhosen esityksestä kävi selväksi, että ikääntyneet ovat tärkeä ihmisryhmä kunnalle.
– Toivakan kunnan ikääntyneiden palvelujen suunnitelmassa korostuu tällä hetkellä erityisesti asumisen kehittäminen. Uusi alueellinen työryhmä on käynnistänyt selvitystyön, jossa tarkastellaan nykytilaa, arvioidaan tulevia tarpeita ja laaditaan konkreettisia ehdotuksia asumisratkaisuista. Tavoitteena on ennakoida ikääntyvän väestön tarpeita ja varmistaa turvallinen ja toimiva arki eri elämäntilanteissa, Korhonen kertoi. Suunnitelma kattaa vuodet 2025-2029, hän kertoi.
Nykyäänkin Toivakan kunta tarjoaa runsaasti ikääntyneille suunnattuja palveluja ja aktiviteetteja. Eläkeläisillä on käytössään maksuttomia ja ohjattuja kuntosalivuoroja. Eläkeliiton jäsenille on lisäksi keskiviikkoisin oma ilmainen vuoro. Kunta tarjoaa myös liikuntaneuvontaa sekä hoivakoti Esperin kanssa toteutettua kuntosaliohjausta.
Yhteistyö evankelis-luterilaisen seurakunnan kanssa jatkuu senioripäivien merkeissä, ja kunta tukee osallistumista tarjoamalla kuljetuksia tapahtumiin, kuten Nisulan Soppaa ja seurustelua -tilaisuuteen. Palveluvalikoimaan kuuluvat myös asiointikyydit ja kirjaston kotipalvelu.
Vuonna 2026 jaetaan liukuesteitä kaatumisten ehkäisemiseksi, ja kunta järjestää vuoden mittaan monenlaisia tapahtumia eri ikäryhmille. Lisäksi uutena Korhonen muistuti, että järjestöavustus on haettavissa.
Hyvinvointialueen puolella on käynnistymässä TE26-määrärahahanke Kohtaamisten Keski-Suomi (viereisellä sivulla artikkeli aiheesta), jossa projektityöntekijänä toimii Merja Pihlajasaari. Hankkeessa rakennetaan etsivän vanhustyön verkostoa sekä seniorikeskustoimintamallia.
Kotihoidon palvelut puolestaan siirtyivät maaliskuun aikana terveysasemalle. Seniorineuvonta jatkaa toimintaansa keskitettynä palvelunumeroina, josta ikäihmiset ja heidän läheisensä saavat ohjausta ja voivat tehdä myös huoli-ilmoituksen.
Toivakan vanhus- ja vammaisneuvosto toimii ikääntyneiden kuulemis- ja vaikuttamiskanavana. Se osallistuu kunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan. Neuvosto voi ottaa kantaa mm. terveyteen, asumiseen, osallisuuteen ja liikkumiseen liittyviin kysymyksiin. Hyvinvointisuunnittelija Satu Korhonen koordinoi neuvoston toimintaa, puheenjohtajana toimii Markus Tattari, hän on myös jäsen alueellisissa neuvostoissa. Muita jäseniä, eli ”hihasta nykäistäviä” ovat Elina Sarlund, Minna Huovilainen , Tauno Rantalainen ja Anneli Nieminen, sekä varajäsenet Mikko Paljakka ja Sirpa Vihavainen.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja aluevaltuutettu Sinikka Jäntti puhui, mutta myös kuunteli tarkalla korvalla.
– Se nousi esiin yksikönjohtaja Päivi Pitkon puheenvuoron aikana, että vaikka meillä Toivakassa on oma yksityinen Esperi Hoivakoti Soivakka, silti meidän mummuja ja pappoja ohjataan hoivakoteihin aivan muihin kuntiin. Omaisilta vaaditaan kärsivällisyyttä ja aktiivisuutta, jotta läheinen saa maksusitoumuksen ja pääsee oman kotikuntansa hoivakotiin, Sinikka Jäntti kertoo.
– On tosi surullista, jos esimerkiksi puoliso sijoitetaan jonnekin Keuruulle, eikä Toivakassa asuvalla ole ajokorttia. Sellaistakin on tapahtunut, että avioparit ovat joutuneet erilleen.
Syynä ei ole Hoivakoti Soivakan hoivapaikkojen vähyys tai avioparipaikkojen puute, vaan hallinnon jähmeys ja osittain erilainen suhtautuminen yksityisiin palveluntarjoajiin.
Sinikka Jäntti aikoo nostaa asian esiin hyvinvointialueen valtuustossa.
Esille nousi myös hyvin positiivinen asia Toivakassa.
– Melkein tuntuu, että tämä on liian hyvää ollakseen totta: meillä Toivakassa on oma lääkäri, joka kaiken lisäksi on asiantunteva, sitoutunut ja mahdottoman mukava, Jäntti kertoo. Iloa lisää se, että koska ammatinharjoittajamallin lääkärikokeilu on osoittautunut hyvinvointialueelle myös taloudellisesti kannattavaksi, kokeilua jatketaan ja se muutetaan jossain vaiheessa vakituiseksi käytännöksi. Uusia ammatinharjoittajia haetaan kevään aikana Laukaaseen ja Karstulaan nykyisten Toivakan ja Kyllön yhden ammatinharjoittajan lisäksi.
Toivakalla on ennestään tiiviit yhteydet Joutsan puolella sijaitsevaan Rutalahteen, ja nyt myös Rutalahden suunnasta on esitetty toiveita päästä lääkäriin Toivakkaan. Vaikka Timo Wihersaaren vastuulla on jo 2 200 potilasta, mikä on korkeahko luku omalääkärille, saattaisi mukaan mahtua vielä Rutalahden noin neljäsataa asukasta.
– Tätä asiaa kannattaa ehdottomasti selvitellä, Jäntti sanoo.
Yleinen maailmantilanne ja monilta osin tiukentunut talous on saanut monen ikäihmisen mielen matalalle. Hyvinvointialueestakin kuullaan yleensä niitä huonoja uutisia.
– Tosi surullinen olen lakkautettujen osastojen puolesta. Kovasti yritettiin joulukuussa niiden puolesta äänestää, mutta hävittiin. Jokainen ansaitsee arvokkaan vanhuuden tutussa ympäristössä, ja tämä nykylinja ei kyllä sitä puolusta. Olen kuitenkin varovaisen toiveikas, että uusi hyvinvointialueen johtajamme Piia Vuorela, jolla on lääkäritausta, on otteissaan enemmän ihmisen puolella. Meillä toivakkalaisilla ei ole suurta hätää. Meillä on hyvä lääkäri ja hyvä kunnanjohtaja, ja lapsiakin on niin paljon, että päiväkodit pullistelevat. Tulevaisuus näyttää olosuhteisiin nähden hyvältä, Sinikka Jäntti päättää.
Huhtikuussa Toivakassa tapahtuu monenlaista seniorikuntalaista kiinnostavaa toimintaa. Tiistai-iltana 21.4. Omalääkäri Timo Wihersaari pitää kirjastolla terveysillan. Myös Ikääntyvien yliopiston maksuttomat Ikis-luennot jatkuvat kirjastolla. Keskiviikkona 8.4. aiheena on Tekoäly ja vastuullisuus ja 29.4. Immuunijärjestelmä: Kehon oma turvapalvelu 24/7.
Hanna Lahtinen
10.03.2026 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan vanhustentukiyhdistys on myynyt omistamansa Kotisillan kiinteistöt HAPA Oy:lle. Omistajanvaihdos astui voimaan 1.3.2026. Kiinteistöt myytiin avoimilla markkinoilla, ja niistä saatiin yhteensä neljä tarjousta. Pitkään palvelleet rakennukset myytiin purkukuntoisina, sillä korjausvelkaa oli kertynyt merkittävästi.
Vaikka yhdistys luopui kiinteistöistä, sen toiminta ei lopu. Päätökset varojen käytöstä tehdään myöhemmin, tavoitteena on tukea Toivakan ikäihmisten hyvinvointia entistä paremmin.
Toivakan vanhustentukiyhdistys on yli puolivuosisataisen historiansa aikana ehtinyt tekemään paljon hyvää. Toivakkaan perustettiin Vanhustentukiyhdistys vuonna 1972 vanhusten rivitalon rakentamista varten. Samalla perustettiin ohjelmatoimikunta, jonka tehtäväksi määriteltiin virkistystoiminnan järjestäminen paikkakunnan ikäihmisille.
Vanhustentukiyhdistyksen vanhustentalon harjakaisia vietettiin 11.4.1975 ja rakennus valmistui sittemmin syksymmällä. Nimikilpailun jälkeen valituksi tuli Alvar Tahvosen esittämä Kotisilta. Vanhustentukiyhdistys ry rakensi myöhemmin toisen yksikön nimeltään Kotisilta II. Tämä rakennus rakennettiin silloisen vanhainkodin siipirakennukseksi ja sittemmin vuonna 2009 kunta osti sen ja hoiti sitä siitä eteenpäin.
Nykyään Toivakan Vanhustentukiyhdistyksen puheenjohtaja toimii Isto Liimatainen. Merkittävän ja pitkäaikaisen panoksensa ovat antaneet esimerkiksi Kalevi ja Maire Jääskeläinen, Tuula Särkkä, Pentti Saukko, Irja ja Jaana Lamberg, sekä monet muut.
Uusi omistaja, HAPA Oy:n yrittäjä Hannu Paananen, kertoo yhdessä vaimonsa Annen kanssa tulevista suunnitelmista ja Kotisillan toiminnan jatkosta. Paanasilla on pitkä ja monipuolinen kokemus kiinteistöalalta. Hannu työskentelee yrittäjänä Toivakassa rakennus- ja remontointialalla sekä isännöi useita taloyhtiöitä. Anne puolestaan työskentelee yrityksessä, jolla on noin tuhat vuokra-asuntoa Jyvässeudulla.
Paanasten mukaan ostopäätös syntyi hyvästä ajoituksesta ja halusta tarttua uuteen haasteeseen. Kotisilta vaikutti kiinnostavalta kohteelta, jossa on potentiaalia kehitettäväksi ja ylläpidettäväksi pitkällä aikavälillä.
– Toiminta Kotisillassa jatkuu entiseen tapaan, mutta tavoitteena on parantaa asumisviihtyvyyttä ja kehittää alueen palveluja. Tällä hetkellä vapaana olevia asuntoja remontoidaan, ja pihapiirin parannustoimiin on jo alustavia suunnitelmia. Osa niistä pyritään toteuttamaan jo tulevana kesänä, Hannu Paananen kertoo.
Kotisillan yhteistilat ovat jatkossakin laajasti käytettävissä. Pesutuvassa on teollisuustason pesukoneet, joita voi vuokrata pientä korvausta vastaan myös muut kuin Kotisillan asukkaat. Kerho- ja kokoustila on vuokrattavissa juhlia, kokouksia, koulutuksia ja muita tilaisuuksia varten, ja se tarjoaa puitteet noin 20 henkilölle. Tilassa on täysvarusteltu keittiö. Kokoustilan vieressä sijaitseva sauna on asukkaiden käytössä, mutta myös vuokrattavissa ulkopuolisille.
Paanaset lähettävät lämpimät terveiset sekä nykyisille että tuleville asukkaille ja kaikille toivakkalaisille. Heidän päämääränään on huolehtia vuokralaisista ja tarjota turvallinen, viihtyisä asuinympäristö. He haluavat olla helposti lähestyttäviä kotisiltalaisia ja mukana kehittämässä Kotisillasta paikkaa, joka vastaa monenlaisiin asumisen ja yhteisöllisyyden tarpeisiin.
– On tärkeää, että Toivakassa on erilaisia vaihtoehtoja erilaisiin elämäntilanteisiin. Olemme avoimin mielin mukana tarjoamassa puitteita tempauksille ja kylän yhteisille tapahtumille, Paanaset toteavat.
Isto Liimatainen, Hanna Lahtinen
10.03.2026 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
Toivakkalaisten olohuoneessa, Sun Toive -ravintolassa on edessä viestikapulan vaihto. Ravintolaa vuodesta 2017 pääosin yksin vetänyt Eija Koriseva-Ruohomäki, 62, luopuu asteittain paikasta ja poika Tuomo Koriseva jatkaa.
– Siirryn tässä asteittain eläkkeelle ja siirrän perheyrityksessä vastuun pojalle. Tarkkaa aikaa vaihdokselle ei ole mutta Tuomo on muuttamassa Toivakkaan perheensä kanssa.
Sun Toive, joka on auki keskiviikosta sunnuntaihin, aikoo jatkossakin nimensä mukaisesti toteuttaa toivakkalaisten – ja myös muualta tulevien – toiveita. Kuukausi sitten ravintola aloitti lounaan tarjoamisen keskiviikosta perjantaihin. Lounasta saa kello 14 asti. Paikan erikoisuutena voidaan pitää paikallista pizzaa, joka tunnetaan erityisen rapeasta kuoresta sekä laadukkaista raaka-aineista.
– Siitä on sanottu, että se on ihan parasta omalla, vuosia hiotulla pohjalla ja kastikkeella. Teemme kaikki ruoat alusta alkaen itse ja järjestämme tilauksesta myös cateringpalvelut juhlatilaisuuksiin, Koriseva-Ruohomäki sanoo.
Kun kokkina on thaimaalainenkin, saattaa olla, että menulle ilmestyy myös aasialaisia herkkuja.
– Asiakkaita tulee pizzan perässä ympäri Suomea, jopa Ruotsista asti. Tuomo tulee järjestämään yhä enemmän tapahtumia baarin puolella, livemusiikkia sekä kisastudioita. Mehän olemme paikkakuntalaisille se ainoa ravintola, jossa on vuoden ympäri anniskeluoikeudet sekä mahdollisuus päästä laulamaan karaokea hyvillä vehkeillä.
Velattomaksi Koriseva-Ruohomäki sai ravintolansa koronan aikaan. Remontti tehtiin kolme vuotta sitten, ja nyt paikassa on talvella 120 asiakaspaikkaa, kesällä 150.
– Tämä on toivakkalaisten olohuone. Tänne on helppo tulla. 10 vuoden aikana toivakkalaiset ovatkin tulleet tutuiksi. Minulla ei paikan suhteen ole luopumisen tuskaa, kun tätä ei tarvitse myydä vieraalle. Tuomo saa tästä hyvän paketin. Auttelen varmasti poikaa jatkossakin silloin tällöin.
Ja mitä on eläkeläisellä mielessä?
– Toivakasta en lähde, tämä on sellainen lintukoto, turvallinen paikka, jossa luonto on läsnä. Aion ryhtyä puutarhuriksi. Minulla on 1 200 neliötä vanhaa pellonpohjaa. Olen ikäni hoitanut puutarhaa ja uppoudun siihen harrastelijana, en kaupallisena toimijana, Eija Koriseva-Ruohomäki sanoo.
Vaan mikä sitten muuttuu, kun puikkoihin tarttuu Nokialta Toivakkaan muuttava Tuomo Koriseva? Muuttuuko mikään?
– Tarkoitus on laajentaa toimintaa. Tulee esimerkiksi ruokakuljetuksia toivakkalaisille. Kun nyt on ollut karaokea ja livemusiikkia, niin tarkoitus on laajentaa tapahtumien suuntaan. Esimerkiksi bingo ja joku muu päivätapahtuma sopisi toimintaan hyvin. Suurempia tapahtumia voisi järjestää siten, että saisi niihin mukaan yhteistyökumppaneita.
– Ravintolan nimen mukaan kuullaan toivakkalaisten toiveita ja katsotaan, voidaanko niitä toteuttaa. Esimerkiksi voisi hankkia laajaruututelevisioita baarin puolelle, siellä voisi sitten seurata esimerkiksi urheilulähetyksiä, Tuomo Koriseva sanoo.
Korisevalla on urheilijataustaa muun muassa jyväskyläläisen jalkapalloseura JJK:n riveistä ja e-urheilusta.
Esimerkkejä tapahtumista, joita Sun Toive on voinut hyödyntää jo nyt ovat Vakkafestivaali, jonka nimi muuttuu täksi vuodeksi Toivakkafestiksi sekä Toivakka-ralli. Jälkimmäisen aikaan tupa oli kuulemma tänä vuonna täysi.
Korisevan perheen Nokian-koti on myynnissä ja toiveissa on löytää 5-henkiselle perheelle koti Toivakasta jo ennen kesää. Vaikka Korisevalla ei ole ravintolataustaa, hän uskoo onnistuvansa.
– Olen ollut yrittäjänä ja nyt tuntuu, että edessä on pesti, joka ei tunnu niinkään työltä vaan enemmän kutsumusammatilta. Kun on Korisevan sukua, on tottunut myös ravintola- ja viihde-elämään, Tuomo Koriseva sanoo ja viittaa muun muassa tätiinsä Arja Korisevaan, jota nähdään usein touhuamassa ja auttamassa järjestelyissä Sun Toiveessa.
Ja millaisen ravintoloitsijan toivakkalaiset pojassasi saavat?
– Hyvin sosiaalisen, innokkaan ja helposti lähestyttävän, Eija Koriseva-Ruohomäki sanoo.
Seppo Pänkälainen
03.03.2026 | Tilaajille, Toivakka
oivakka sai helmikuun alussa Mika Karvosesta todella osaavan yleismiehen, jonka virkatitteli on kuntaympäristöjohtaja. Vielä Karvonen hakee yhteyksiä toivakkalaisiin ja yrittää hahmottaa toimenkuvaansa.
– Mukavalta paikaltahan tämä Toivakka vaikuttaa. Minut on otettu lämpimästi vastaan, Karvonen sanoo.
Mies, joka pystyy taidoillaan rakentamaan vaikka talon, ei ainakaan vielä harkitse sellaisen tekemistä Toivakkaan, sillä koti ja perhe ovat Liperissä. Kodin ja Toivakan väliä Karvonen ajaa viikonloppuisin. Mökki on Nurmeksessa, Pielisen rannalla.
Perhe on tottunut isän ja miehen poissaoloon, sillä Karvonen on tehnyt jo pitkään keikkatöitä, Äänekoskelta Helsinkiin.
Miksi Toivakkaan?
– Sopiva pesti työurani varrelle. Teknisen puolen asiat ovat tuttuja. Olen pohjimmiltani talonrakentaja mutta tehnyt myös opettajan hommia.
Karvonen aikoo aluksi tutustua toivakkalaisiin ja Toivakan asioihin ja laatia sen jälkeen aikataulun. Mutta toki töihin tartutaan heti, kun asiat niin vaativat. Haastattelusta Karvonen lähti avaamaan tukkiutunutta viemäriä. Siis mies, joka ei pelkää liata käsiään.
– Olen myös työntekijöiden apuna, kun tarvetta on. Arvostan yhdessä tekemisen kulttuuria. Eteen voi tulla mitä tahansa kaavoituksesta maankäyttöön. Työtapojen muuttaminen vain muuttamisen vuoksi ei ole mielekästä. Katsotaan, voidaanko joitakin asioita jatkossa tehdä fiksummin. Ja jos on tarvetta muutoksille, niin sitten ne pitää ottaa vastaan.
Karvonen on ollut eri tehtävissä vuodesta 2005 ja nähnyt julkisen puolen toiminnassa kaikenlaista. Myös johtamisen osalta.
– Eri kunnissa on ollut erilaisia näkemyksiä. Yritetään löytää Toivakassa yhteinen sävel, joka parhaiten palvelee kuntalaisia. Meidän tehtävänähän on pitää kunta elinvoimaisena ja houkuttelevana. Pitää olla hyvät puitteet lapsiperheille – eikä unohdeta vanhuksia eikä työntekijöitä ja yrityksiä.
Mutta kun ei ole ylempää koulutusastetta kunnassa, niin nuoret lähtevät lukion jälkeen?
– Jyväskylän läheisyys on hyvä asia. Sieltä voi hankkia työpaikan ja asua voi sitten Toivakassa, jos haluaa rauhaa ja luontoympäristön lähelleen. Ajomatka on lyhyt, sanoo mies, jonka ”kotimatka” autolla on kolmisen tuntia.
Karvosen mukaan Toivakassa on kaikkea sopivasti: halpoja tontteja, väljää asumista ja luvitus joutuisaa. Byrokratian kanssa ei tarvitse tapella.
Ja kun kuntaympäristöjohtajalla on vapaa-aika, mihin se kuluu?
– Moottoripyörien rassaamiseen ja pyörillä ajamiseen. Suosikkimallia ei ole, kunhan ei ole kyykkypyörä. Liikunta on muuttunut enemmän penkkiurheiluksi mutta tykkään kyllä liikkua luonnossa. Mökillä ollaan paljon, siellä voi kalastaa, Mika Karvonen sanoo.
Ja minkälaisia terveisiä laitetaan tähän loppuun?
– Vaimolle suuri kiitos arjen pyörittämisestä kotona. Toivakkalaisille sanon, että tulkaa nykäisemään hihasta, jos on asiaa. Aina saa moikata.
Seppo Pänkäläinen
24.02.2026 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan Ruuhimäessä asuvasta Mikko Kaurasesta, 80, on moneksi: näyttelijänä yli 50 vuotta, ohjaajana ja käsikirjoittajana yli 25 vuotta, pellenä yli 35 vuotta ja joulupukkina myös yli 35 vuotta.
Kaikki alkoi Tampereen yliopiston ensimmäiseltä näyttelijäkurssilta (Näty). Kauranen valmistui näyttelijäksi 1969.
– 1969 minua pyydettiin Radioteatteriin, mutta koska en viihtynyt vasemmistolaisessa ilmapiiriissä, en saanut rooleja. Siirryin sitten Jurkka-teatteriin, jossa sainkin rooleja. Mokoma anoppi -näytelmä sai kehuja muun muassa Apu-lehdeltä. Näytelmä rankattiin vuoden nauretuimmaksi näytelmäksi. Siinä oli kohtaus, jossa kerroin vitsin. Mitä paremmin se upposi, sitä kovemmin Elvi Saarnio löi minua poskelle. Ne olivat ihan aitoja lyöntejä, Kauranen muistelee.
Jurkan jälkeen Kauranen näytteli Bunkkeri-teatterissa.
– Kalle Holmberg oli ohjaajana. Teatterin tekemiseen osallistui kaikista ammattiteattereista näyttelijöitä. Me teimme silloin kulttuuritekoja emmekä ottaneet palkkaa. Yleisö pääsi sisälle ilmaiseksi. 300 ensimmäistä otettiin ja sitten laitettiin ovet kiinni. Esitettiin Friedrich Schillerin klassikkonäytelmä Rosvot. Sitten sain irtisanomiskirjeen päivättynä syntymäpäivälleni (24.2.), joten lähdin Helsingistä Kouvolaan 1971.
Kouvolassa Kauranen viihtyi kuusi vuotta, kolmen eri johtajan alaisuudessa.
– Ensin oli Martti Kainulainen kaksi vuotta, sitten Helge Herala kaksi vuotta ja lopuksi Mikko Nousiainen. Laulutunteja otin yksityisesti, sekä Oriveden opiston kursseilla kahtena vuonna. Kouvolassa kun oli operetti joka vuosi. Viktoria ja hänen husaarinsa -näytelmässä sain Buffon roolin. Siinä oli kevyttä sanailua mutta laulaa piti osata. Heralan kaudella Tukkijoella oli menestys Kansallisteatterissa, joten Herala otti varman päälle ja mekin esitimme sitä.
Kouvolan jälkeen Kaurasen tie vei Jyväskylään, jossa hän oli kaupunginteatterissa 1977-2012. Noihin vuosiin mahtuu hyviä ja huonoja asioita.
– Tuloroolini oli Seis maailma, tahdon ulos -musikaali. Päärooli oli todella iso, olin koko ajan näyttämöllä. Siinä oli noin 10 lauluakin. 1982 päästiin muuttamaan uuteen teatteritaloon. Irma La Douce -näytelmässä pääosan esittäjä Mauri Nevonmaa loukkasi jalkansa ja minut määrättiin hänen tilalleen. Oli yö ja päivä aikaa harjoitella vuorosanat ja laulut. Monologipätkät opettelin sanasta sanaan, muutoin luotin enemmän improvisaatioon, vastaan kun kysytään -metodilla. Vain kerran katosivat laulun sanat, mutta kapellimestari auttoi asiassa eteenpäin, Kauranen muistelee.
Jyväskylän ajalle sijoittuu myös Kaurasen menestysrooli Viulunsoittaja katolla -musikaalissa pääosan esittäjänä eli Tevjenä. Se juhlisti Kaurasen 40-vuotista taiteilijauraa.
– Sain kuulla, että olin kaikkien aikojen toiseksi paras Tevje Suomessa. Kukaan ei kuitenkaan koskaan kertonut, kuka oli se paras, Kauranen sanoo ja hymyilee.
Niitä ikäviä asioita oli Jyväskylän junaturma 1998, kun teatterin talouspäällikkö Pirkko Pärnänen kuoli turmassa. Mutta tapauksessa oli myös onnea onnettomuudessa.
– Kollegani Harri Laurikan piti tulla samalla junalla Tampereelta, mutta hän myöhästyi junasta. Olen varma, että hän olisi istunut junassa Pärnäsen seurana.
Se, että Kaurasesta tuli joulupukki, on sekin teatterin ansiota mutta hieman oudolla tavalla.
– Minun ja Kurt Nuotion aurat eivät kohdanneet, joten otin virkavapaata 1990-91. Silloin syntyivät Joulupukki ja sirkuspelle Pelle-Akusti.
– Ei siitä pitkä aika ole, kun eräs nainen halusi pellen esiintymään 50-vuotispäivilleen.
Joku voi muistaa Kaurasen myös tv-ohjelmista. Häntä on nähty Kotikadussa kahdessa jaksossa (2007), Kimmossa (2016) ja Dowshiftaajat kakkosessa (2016).
– Kun korona tuli, minulla oli jo toinen jalka ulkona teatterista. Kun korona vei aika tarkkaan mahdollisuudet tehdä näytelmiä, päätin ottaa sen toisenkin jalan ulos, Mikko Kauranen sanoo.
Seppo Pänkäläinen
