05.09.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Toivakka
Toivakkalaisia on lykästänyt. He pääsivät mukaan Keski-Suomen hyvinvointialueen kokeiluun, jossa vuoden verran katsotaan, miten omalääkärimalli toimii. Hyvaksin alueella omalääkäreitä on kaksi, se toinen on Jyväskylässä. Noin 2 200 asukkaan Toivakassa omalääkärinä aloitti reilu kuukausi sitten Timo Wihersaari, 39.
Kokeiluun kahden omalääkärin osalta on varattu 390 000 euroa.
Ammatinharjoittajalääkäri Wihersaaren mukaan hänet on otettu hyvin vastaan ja vastaavasti Wihersaari on viihtynyt työssään.
– Ilahduttavasti potilaat ovat ottaneet yhteyttä. Oleellista on hoidon jatkuvuus, potilaiden tunteminen ja ennakoiva terveydenhuolto. Tavallaan teen yleislääkärinä kansanterveystyötä, joka pitkän päälle voi säästääkin, jos ja kun saadaan kuntalaisten sokeriarvot (diabetespotilaat), kolesteroliiarvot ja verenpaineet kohdilleen. THL:n tilastojen mukaan Toivakassa on tehtävä työtä diabetespotilaiden sokeritasapainon kanssa. Kun vastaava kokeilu on myös Länsi-uudenmaan alueella, teemme yhteistyötä, Wihersaari sanoo.
Muuramessa asuva Wihersaari ajaa joka arkiaamu kello 8-9 Toivakkaan ja aloittaa vastaanoton. Ajan Toivakan terveyskeskukseen voi varata puhelimitse tai verkossa. Myös kiireellisissä tapauksissa tulee soittaa, jotta potilas osataan ohjata oikeaan paikkaan. Wihersaaren apuna on hoitaja. Työpäivä on sen mittainen kuin potilaita on, illalla Wihersaari voi jatkaa työntekoa tietokoneella.
– Työssä kiehtoo sen vapaus ja potilaiden kohtaaminen. En ole hyvinvointialueella palkollisena vaan saan työstäni korvauksen tehdyn työn perusteella. Jos olen sairaana tai lomalla, rahaa ei tule. En ole rajaton resurssi ja minun pitää opetella, mikä malli täällä toimii. Mutta uutuudenviehätys miellyttää minua. Tätä voisi tehdä isommassakin kuvassa.
Wihersaaren tehtäviin kuuluvat terveyskeskuksen vastaanoton ohella lähellä olevan hoivakodin asukkaat sekä kotihoidon potilaat. Ulkopuolelle jäävät kouluterveys ja neuvola.
– Luottamus potilaisiin on saatava. Jos kerron potilaalle, että hänen kannattaa tehdä tätä ja tuota elämänlaatunsa parantamiseksi, niin hänen on uskottava, että se todella kannattaa. Täällä ei ole vähään aikaan ollut omaa lääkäriä, joten maaperä on otollinen. Ajatuksena on, että kokeilu houkuttelisi nuoria lääkäreitä terveyskeskuksiin.
Kokeilun taustalla on muutama asia. Hyvinvointialue haluaa tehdä terveyskeskuslääkärin työstä nykyistä houkuttelevampaa ja myös hakea säästöjä. Vakituisista terveyskeskuslääkäreiden viroista Keski-Suomessa oli 2024 täyttämättä kolmannes.
Yksi tapa saada säästöjä on vähentää – tai jopa päästä eroon – niin sanottujen vuokralääkäreiden käyttöä. 2024 hyvinvointialue käytti perusterveydenhuollon vuokralääkäreihin yli 12 miljoonaa euroa. Kalleuden ohella vuokralääkäreiden käytön ongelma on juuri hoidon jatkuvuus: vaikka sopimus kestäisi parikin vuotta, vuokralääkärin lähtö katkaisee potilassuhteen. Ennen vanhaan kunnanlääkärit tunsivat potilaansa ja sitä haetaan myös omalääkärikokeilulla.
Hyvaks seuraa, mitä Wihersaari Toivakassa saavuttaa. Mittareina ovat hoitotulokset etenkin diabetes- ja kolesterolipotilaiden osalta sekä myäs hoidon jatkuvuus ja hoitoonpääsy. Toki Wihersaari hoitaa myös esimerkiksi haava- ja infektiopotilaita sekä tuki- ja liikuntaelinvammoja mutta vakavammat tapaukset laitetaan eteenpäin.
– Voisin järjestää toivakkalaisille päivän, jossa tietoiskumaisesti kertoisin kansanterveystyöstä. Kannustaisin kuntalaisia hoitamaan itseään.
Toivakkalaiset ovat tyytyväisiä omalääkäriinsä – vaikkakin kovin moni terveyskeskuksessa asioinut kieltäytyi kommentoimasta asiaa nimellään.
Reija muutti Toivakkaan 40 vuotta sitten. Terveyskeskukseen hän tuli vaivan, joka oli valvottanut häntä edellisyönä, vuoksi.
– Tämä on ensimmäinen kerta omalääkärin luona ja on ilo tutustua häneen. Tällaista on odotettu Toivakkaan. Muistan ajan, jolloin täällä oli kaksikin lääkäriä. En varannut aikaa vaan tulin tänne. Olen nyt odottanut 40 minuuttia mutta ei se mitään, eläkeläisellä on aikaa. Toivakka on hieno paikka asua ja omalääkäri on kirsikka kakun päälle.
Ja kun lääkärin ja potilaan kohtaamisessa on aina myös small talkia, niin toivakkalaisille tiedoksi, mistä asioista Wihersaaren kanssa ainakin voisi jutella: kanalintumetsästyksestä ja liikuntaharrastuksista, etenkin sulkapallosta, padelista ja golfista.
Seppo Pänkäläinen
04.09.2025 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan kirjaston salissa on avautunut uusi näyttely, jossa on esillä Toivakan päivätoiminnan asiakkaiden töitä.
– Kädentaitotöitä tehdään paljolti fiiliksen mukaan. Materiaaleihin ei ole paljon varoja, mutta olemme mahdottoman luovia. Sanomalehdet, vessapaperirullat ja langanjämät ovat ahkerassa käytössä. Olemme saaneet myös materiaaleja tosi paljon lahjoituksina, kiitos siitä kaikille, kertoo ohjaaja Elina Nikkonen, joka työskenteli aiemmin Joutsassa, jossa myös painotettiin käsillä tekemistä.
Työparina hänellä on Mari Pitkäaho, joka siirtyi kehitysvammatyöhön vanhalta palvelukeskukselta vuonna 2018. Hän on viihtynyt hyvin.
– Tämä työ on sellaista, että se vie mennessään, molemmat vakuuttavat.
Enimmillään päivätoiminnassa on mukana 12 henkilöä, ja jokaiselta on näyttelyssä esillä jotain. Askarteluhetkien lisäksi päivätoiminta on paljon muutakin.
– Ulkoillaan ja käydään kuntosalilla, täällä näyttelyissä tai kuntoportailla kuntoilemassa. Lisäksi meidän roskapartio pitää Toivakan tienpientareet siistinä. Joskus lähdetään ihan linja-autolla kaupungille humputtelemaan ja syömään.
04.09.2025 | Alueelta, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Uutinen
Keski-Suomen hyvinvointialue lomauttaa henkilöstöään 1–8 päiväksi. Lomautukset ovat osa kesän 2025 yhteistoimintaneuvotteluissa sovittuja sopeuttamistoimia. Lomautuksilla vaikutetaan vuoden 2025 tilikauden tulokseen. Säästöä lomautuksilla arvioidaan saatavan vajaa 1,9 miljoonaa euroa. Lomautuksista on nyt tehty tarkemmat suunnitelmat.
– Tilanne on hyvin valitettava, mutta meidän on tehtävä lisätoimenpiteitä, jotta saamme taitettua kustannusten kasvua ja kurottua taloutta suunnitellulle uralle. Käsitykseni mukaan henkilöstö on suhtautunut ymmärtäväisesti tilanteeseen, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet sanoo. Lomautukset toteutetaan loppuvuoden aikana toimialajohtajien tekemien viranhaltijapäätösten mukaisesti. Lomautussuunnitelmat on tehty niin, että niistä saadaan mahdollisimman paljon säästöä, mutta samalla niin, että kriittisten toimintojen jatkuvuus turvataan ja asiakkaille ja potilaille lomautuksista aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.
–Palveluissamme on erilaisia resurssitilanteita ja lomautussuunnittelun yhteydessä on määritelty myös yksiköitä, joista emme voi henkilöitä lomauttaa. Meillä on palveluita, joissa apuun on vastattava kiireellisesti ja palveluita, joissa on lakisääteisiä mitoituksia. Joissakin palveluissa on myös tehtäviä täyttämättä tai tiedossa olevia poissaoloja loppuvuodelle, millä saavutetaan vastaavaa säästöä, sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtaja Kati Kallimo kuvaa.
Lomautuksia ei toteuteta muun muassa sosiaali- ja kriisipäivystyksessä, ensihoidon hoito- ja perustason ensihoitajatehtävissä ja nuorisokotien kasvatus- ja hoitotehtävissä. Hyvinvointialueen johdolle (johtajat ja päälliköt) on säästötoimenpiteenä jo aiemmin päätetty seitsemän päivän palkaton vapaa vuodelle 2025, minkä lisäksi myös johtajat ja päälliköt lomautetaan vähintään yhdeksi päiväksi. Johdolle palkattomia päiviä kertyy siis minimissään 8 päivää vuodelle 2025. Henkilöstön osalta lomautuspäivien määrä vaihtelee 1–8 päivää.
Lomautusten vaikutuksista yksittäisiin palveluihin kerrotaan tarkemmin lomautusten edetessä.
03.09.2025 | Tilaajille, Toivakka
Elokuun 26. päivänä vietettiin kansainvälistä koiranpäivää. Päivä muistuttaa meitä koirien merkityksestä ihmisen elämässä. Koirat toimivat viranomaisten apuna ja työtovereina. Ne ovat verrattomia lemmikkejä, harrastuskavereita sekä arjen apureita, kuten opas- ja avustajakoirat. Koiranpäivä muistuttaa myös ihmisen vastuusta ja eläinten hyvinvoinnista huolehtimisesta.
Tiina Lehtomäki ja Seija Leppänen ovat pitkän linjan toivakkalaisia koirien kasvattajia ja kouluttajia.
– Kasvatustoiminta Bright Eyes -kennelissä alkoi jo vuonna 1985, jolloin ensimmäinen suursnautseri tuli taloon. Muutaman vuoden kuluttua tulivat kääpiösnautserit, joita kasvatimme useamman pentueen. Vuonna 1996 Suomen Kennelliitto myönsi Bright Eyes -kennelille arvostetun Vuolasvirta-palkinnon ansiokkaasta kasvatustyöstä. 1990-luvun alkupuolella aloimme myös kouluttaa suursnautsereita palveluskoirakokeiden kansallisiin lajeihin: jäljestykseen, hakuun, viestille sekä etsintäkokeeseen. Nykyisin koulutamme labradorinnoutajia opas- ja avustajakoiriksi sekä kasvatus- ja kuntoutustehtäviin. Näissä tehtävissä koirat auttavat esimerkiksi nuorten ja lasten kanssa työskentelyssä luomalla luottamuksellista suhdetta ja tuomalla läsnäolollaan hyvää mieltä, Lehtomäki kertoo.
Mitä eroja olette havainneet rotujen välillä.
– Rotujen ominaisuuksissa on eroja. Suursnautsereiden kanssa yhteistyö täytyy rakentaa, kun taas labradorinnoutajilla on enemmän halua miellyttää ihmistä ja toimia yhteistyössä. Sosiaalisen ja ihmisystävällisen luonteensa vuoksi labradorinnoutaja sopii erityisen hyvin opas- ja avustajakoiraksi ihmisläheiseen työhön.
Mitä yhteistyökumppaneita koirien kasvatukseen ja koulutukseen löytyy?
– Tällä hetkellä meille on juuri tulossa Suomen Opas- ja Avustajakoirakoulun omistuksessa olevia koiria koulutukseen. Koirat ovat tullessaan 8 kuukauden – 1 vuoden ikäisiä. Ne ovat kasvaneet hoitoperheissä pentuvaiheen ajan, ja testien jälkeen koulutukseen valitaan vain sopivimmat yksilöt. Koirat koulutetaan yksilöllisesti laaditun suunnitelman mukaan, ja ne lähtevät työelämään yleensä kahden vuoden ikäisinä. Hoitoperheet tekevät arvokasta työtä pentujen sosiaalistamisessa ja erilaisten ympäristöjen tutustuttamisessa, Lehtomäki kertoo.
– Kun koirat tulevat meille koulutukseen, ne ensin tutustuvat uuteen kotiin ja rutiineihin. Vasta sen jälkeen alkaa täsmäkoulutus työelämän taitoihin. Koulutuksen suuntautumisesta riippuu, mitä taitoja opetetaan. Opaskoiran kanssa kuljetaan paljon ja opetetaan esimerkiksi suunnan pitäminen, suojateiden etsiminen ja turvallinen liikkuminen liikenteessä. Opaskoira toimii näkövammaisen käyttäjänsä silminä. Avustajakoiralle opetetaan tehtäviä kuten esineiden nostaminen, nimettyjen esineiden hakeminen, ovien avaaminen ja hissin tilaaminen. Liikuntarajoitteisen ihmisen arkea helpottaa suuresti koiran tuoma apu. Koulutuksellisesti suurin työ on kuitenkin hallinnan opettamisessa, jotta koirat voivat kulkea käyttäjiensä kanssa missä tahansa häiritsemättä muita. Työtehtävissä ollessaan koirat eivät saa kiinnostua ympäristön häiriöistä, kuten vieraista ihmisistä tai toisista koirista, Lehtomäki sanoo.
Opas- tai avustajakoiraa ei saa missään tapauksessa lähestyä tai puhutella sen ollessa työtehtävissä. Koiralle on annettava työrauha. Opaskoira tunnistetaan kahvallisista valjaista ja avustajakoira kolmion muotoisesta työliivistä. Liiveissä on yleensä merkinnät ja tekstit, jotka kertovat koiran koulutustarkoituksesta. Opas- ja avustajakoirat ovat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä, ja ne ohjautuvat asiakkaille siten, että asiakas ottaa ensin yhteyttä oman hyvinvointialueensa apuvälineyksikköön.
– Meidän tehtävämme kouluttajina on huolehtia tämän elävän apuvälineen moitteettomasta toiminnasta sekä antaa apua ja tukea koirien käyttäjille heidän kohdatessaan haasteita. Käyttäjiä ohjataan myös huolehtimaan koirien hyvinvoinnista, sillä olipa kyseessä opas- tai avustajakoira, niiden lajityypilliset tarpeet on pystyttävä huomioimaan.
Tällä hetkellä Lehtomäen ja Leppäsen perheessä on neljä omaa koiraa: kaksi jo mummoikään ehtinyttä rouvaa ja kaksi hieman nuorempaa koiraystävää. Omien koirien kanssa harrastetaan erilaisia aktiviteetteja, kuten etsintätehtäviä ja luonnossa liikkumista. Nuorinta koulutetaan palveluskoiratoimintaan, mutta laji on vielä avoin.
– Koiranpäivää vietettiin meillä normaalein rutiinein, ulkoillen ja touhuten yhdessä.
Veikko Ripatti
03.09.2025 | Toivakka
Huikon Helmen 35-vuotisjuhlaa vietettiin lauantaina 23.8. aurinkoisessa, vaikkakin hieman viileässä säässä noin 150 vieraan voimin.
Pala Huikon Helmen perustamishistoriaa Tapio Mynttisen puheesta poimittuna: Elettiin 1980-luvun loppua, kun tuli tieto, että vuonna 1990 alkaa Huikontien maantien parantaminen. Samalla kävi ilmi, että Tielaitos lunastaisi Salmenniemen sillan kupeessa, Urakkalahden ja Maunosen välissä sijaitsevan ns. Jeren harjun itselleen. Paikan omisti tuolloin Aarne Häkkinen puolisoineen.
Syksyllä 1989 Häkkisen tyttärenpojan Tapio Mynttisen (kuva) puoliso Irma sai idean kesäkahvilan perustamisesta ja hyvän idean saikin. Lupa myönnettiin, ja rakentaminen alkoi sekä ammattilaisten että talkoolaisten voimin. Aikataulu oli tiukka, mutta niin vain kesäkahvila Huikon Helmi avattiin suunnitelmien mukaisesti kauniina aurinkoisena päivänä lauantaina 5.5.1990, noin 500 vieraan todistaessa avajaisia. Parhaiksi myyntiartikkeleiksi muodostuivat omatekoiset munkit kahvin kera sekä irtojäätelö.
Mynttiset pitivät kahvilaa seitsemän kesän ajan. Vuodesta 1997 eteenpäin kahvila on palvellut asiakkaita joka kesä useiden eri yrittäjien toimesta. Kesän 2025 ajan kahvilaa on luotsannut meille kaikille jo viime kesänä Helmen työntekijänä tutuksi tullut ja tämän juhlan iloksemme järjestänyt upea ja aina ystävällinen asiakaspalvelun ammattilainen Noora Piitulainen.
Kahvilasta on vuosien mittaan muodostunut kyläläisten ja ohikulkijoiden kesäolohuone, helmi, josta toivottavasti saamme nauttia jatkossakin.
Maarit Kovanen
26.08.2025 | Korpilahti, Tilaajille, Toivakka, Uurainen
Toivakan kirjastossa on elokuun ajan saanut ihastella jyväskyläläisen Jukka Parkkisen erikoista ja värikästä kokoelmaa Marilyn Monroe -aiheisia esineitä. Näyttely kantaa nimeä Marilyn Kissed Me@41660, ja postinumero vaihtuu aina paikkakunnan mukaan.
– Aika monta postinumeroa on tullut, pitkälti toistakymmentä. Keski-Suomesta olisi jäljellä enää Uurainen sekä Karstula, Parkkinen toteaa. Onpa näyttely vieraillut jopa kaksi kuukautta Lieksassa saakka. Näyttelyn nimi, Marilyn Kissed Me, liittyy Marilynin mainostamaan lasipulloiseen Coca Colaan.
Ensimmäinen Marilyn-näyttely oli Keltinmäen kylätalolla loppuvuodesta 2020. Parkkisen linkki Toivakkaan on Leppälahdessa, jossa hän nuoruutensa vietti. Pysyvää näyttelyä hänellä ei ole vielä ollut.
– Kun Toivakan näyttely loppuu, vien esineistön Ylä-Muuratjärven kylätalolle. Kun näyttely ei ole aktiivinen, se voi olla siellä esillä. Maakuntakirjastoon en ole vielä kysynyt, kun olen syönyt vähän kuin puuroa lautaselta – ensin reunoilta, ja voisilmä on sitten siinä keskellä, Parkkinen virnistää.
Noin sadan esineen kokoelmassa on monenlaista tavaraa, mm. Marilyn-aiheisia sateenvarjoja, tyynyjä, tauluja, matkalaukkuja ja jopa jääkaappi. Mielenkiintoisimpiin tavaroihin liittyy yleensä jokin tarina, ja onpa kokoelmassa myös joitakin aivan uniikkeja esineitä, kuten jyväskyläläisen taiteilija Päivi Soikkelin tekemät Marilyn-aiheiset jakkara, laukku sekä tarjotin.
– Päivin tekemä tarjotin on ollut näyttelyissä aina kunniapaikalla siitä asti, kun olen sen saanut. Näyttelyiden rakentamisessa minua kiehtoo se, että jokainen paikka on erilainen ja esillepano rakennetaan aina tilan mukaan.
– Toivakassa haasteena oli tilan pienuus, ja mielestäni voitin haasteen aika hyvin. Tulee onnistumisen fiilis, kun saa näyttelyn rakennettua. Muuramen kirjaston näyttelyssä oli imartelevaa, kun eräs nainen ei voinut uskoa, että pitkälle ikkunaseinälle aseteltu näyttely oli minun tekemäni; hän luuli, että nainen oli tehnyt sen.
Työkseen rekkaa ajava Parkkinen ei ole koristellut rekkaansa Marilyn-aiheella, mutta on toki asiaa miettinyt.
– Voisi työnantajalta kysyä, saisiko Volvon kupeisiin laittaa printit. Muuramessa olisi paikka, Barasmainos, jossa sen voisi teettää.
Lopuksi Parkkinen toteaa: – Kiitoksia, Toivakka, että pääsin käymään täällä, koska olen Toivakkaa vierestä nähnyt pienen ikäni!
