VakkaKurko oli Petteri Huikon toteutunut unelma

VakkaKurko oli Petteri Huikon toteutunut unelma

Supersuosittu Kurkocup rantautui Toivakkaan kun Itä-Päijänteen Rasti sai järjestää VakkaKurkon iltasuunnistustapahtumana Paikkalanvuoren maastoissa viime torstai-iltana. Tapahtumakeskuksena toimii Toivakan Urheilukenttä.
Itä-Päijänteen Rastin Petteri Huikko muisteli elämänsä kulkua. Hän eli ja kasvoi suunnistuksesta kiinnostuneessa perheessä. Näin hän muistelee aikaa, jolloin Kurkocup oli vain hämärä toive kotimaastoissa toteutettavaksi.
– Mennään vuoteen 1990 kun pieni suunnistajan alku avasi silmänsä ja katseli ikkunasta vanhempiensa sylistä kivistä Paikkalanvuoren rinnettä. Ehkei ihan vielä tuolloin ajatus Kurkocupista Paikkalanvuoressa kytenyt mielessä, mutta lähes seuraavat 35 vuotta tästä on hekumoitu.
VakkaKurkon projekti nytkähti liikkeelle joulukuussa 2024 Toivakkatalon neuvotteluhuoneessa, kun siellä karttaprojektista sovittiin toivakkalaiseen rentoon tyyliin.
– Matkan varrella on kriisipalavereita pidetty ratamestarin ja valvojien välillä sen verran paljon, että valvomiseksi on meinannut mennä yötkin.
Ensimmäinen kriisipalaveri pidettiin sen jälkeen, kun ratamestari kävi lampun valossa tsekkailemassa uutta karttaa ja rastipisteitä sekä toteamassa pelkonsa todeksi; kova mukulainen maa-aines ei ole maatunut 15 vuodessa.
Oli siinä Petterin äidilläkin ihmettelemistä miksi aina niin puhelias nuorimies on niin maansa myynyt.
– Lähellä oli, että meillä ei olisi maastoa ja ratamestaria… tai ainakaan ratamestaria. Onneksi muutama Kurkocupin tapahtuma ehti vierähtää tässä välissä ja mieli taas muuttui.
Monien suunnittelujen ja kriisiarviointien jälkeen Kurkocup kuitenkin toteutui 13.11.2025.

 

Tapahtuma alkoi suunnistajien kokoontumisilla ja suunnistuskorttien aktivoimisella. Korttien ja suunnistajien ylöskirjaamisen suoritti ratamestari sekä tapahtuman johtaja Petteri Huikko. Hänen apunaan mm. osallistumismaksujen vastaanottajana oli Heikki Peltonen ja muita aktiivisia talkoolaisia.
Maastoon startattiin arvokkaasti, minuutin hiljaisen hetken jälkeen. Oli vaikuttava näky, kun 134 suunnistajaa hiljeni kunnioittamaan urheilu- ja suunnistuskaveriaan toivakkalaista Tapani Häkkistä.
Hiljaisen hetken jälkeen suunnistus käynnistyi ja hetkessä Paikkalanvuoren valtasivat eri sarjoissa ja kukin oman sarjansa rataa kiertävien suunnistajien kirkkaat otsalamput.
Lähtöpaikka oli pururadan urheilukentältä katsottuna viimeinen mutka. Siitä suunnistajat ottivat oman karttasuuntansa ja etenivät päästäkseen mahdollisimman joutuisasti urheilukentällä sijaitsevalle maalille.
Monenikäisiä oli tapahtumassa mukana nuorista aina ”pihkaniskoihin” asti.

Kurkocupin nettisivun loppukommentti ja voittajien nimet olivat seuraavat:
VakkaKurkossa oli tarjolla eri vaikeustasoisia ratoja, kuten Kurko, Gubbe ja SuperGubbe. Kurkotar, Nassikat, SuperGubbe ja Helppo Elämä -sarjat. Kurkoissa monien vaiheiden jälkeen tolpan nappasi Vilho Hietala, jota ei pururadan sammutetut valot hetkauttanut lopussa. Gubeissa Vesa Taanila lasketteli maaliin ykkösenä. Liekö sitten pikkukiireellä saapuminen Kurkokeskukseen antanut sopivat adrenaliinit vauhdikkaille kankaille. VakkaKurko-illan Kurkotar oli Selma Mäkäräinen. Vaikka pieniä mutkia Selman matkalle tarttui niin tyyli ”kun pummaat, niin pummaa vauhdilla” oli selkeästi toimiva.
Nassikoissa Helinä Wannas ei häkeltynyt, vaikka ennakkoon ehkä pahimmat kilpakumppanit hakeutuivatkin kohti lakuja turhankin aikaisin, selkeä voitto ja pisteet kotiin.
SuperGubeissa nähtiin ehkä illan aidoin ja levein hymy kun Jyrki Ijäs rullaili maaliin piikissä. Mies ei ollut maalissa uskoa, että voitto napsahti…, mutta tottahan me aina puhumme. Helppo Elämä -sarjassa Viljo Kohvakka nautiskeli reissusta sekä maalin lakuista; ykköstila haltuun selkeällä erolla seuraaviin.

Veikko Ripatti

Eräseura Huikon Eräpeikoilla hyvät hirvimaat

Eräseura Huikon Eräpeikoilla hyvät hirvimaat

Hirvenmetsästysaika on parhaillaan käynnissä, ja hirvet saavat kyytiä koirien siivittämänä. Toivakan kunnan alueella toimii kuusi metsästysseuraa: Huhtapuron Erä ry, Huikon Eräpeikot ry, Jyväskylän Metsästyksenhoitoyhdistys ry, Nisulan Metsästysseura ry, Ruuhi-Lapin Erämiehet ry sekä Toivakan Metsä- ja Kalamiehet ry.
Vuonna 1963 perustetussa metsästysseurassa, Huikon Eräpeikot ry:ssä, on tällä hetkellä yhteensä 65 jäsentä. Jäsenistä neljä on seuran perustajajäseniä ja samalla kunniajäseniä. Seurassa on myös kolme nuorisojäsentä. Nuorisojäsenistä yksi osallistuu jahtiin ampujana, ja kaksi nuorta on mukana koiranohjaajien apuna sekä osallistuu innokkaasti seuran toimintaan.
Tämän vuoden hirvijahtiin osallistuu seitsemäntoista seuran jäsentä, joista kaksi on naisjäseniä. Eräpeikkojen hirviporukan ikäjakauma on hyvä: alle 40-vuotiaita on kolme, 40–60-vuotiaita yksitoista ja yli 70-vuotiaita kolme. Seuran jäsenrakennetta tukee tulevaisuutta ajatellen se, että osa porukasta tuo mukanaan kouluikäisiä lapsia ja lapsenlapsia tutustumaan jahtiin. Tämä koetaan seurassa tärkeäksi.
– Eräpeikkojen alueella on hyvä hirvikanta. Siitä olemme saaneet vahvistuksen kesäaikaisista riistakamerahavainnoista ja myös meneillään olevan metsästyksen aikana. Meidän hirvilupamme tälle syksylle ovat kuusi aikuista ja kuusi vasaa. Tämän lupamäärän tarkoitus on pienentää alueemme hirvikantaa edellisistä vuosista. Saalismäärän toteutuessa alueellinen tavoitteemme asettuu hirvikannan toivotulle tasolle, noin kolme hirveä tuhatta hehtaaria kohden, kertoo seuran sihteeri Ismo Paukku.
Hirven vasojen osuus metsästettävästä hirvikannasta on pysynyt Huikon alueella hyvänä. Vasatuotto on ollut hyvä, eikä pedot ole vaikuttaneet alueen vasojen määrään.
– Tämän vuoden hirvijahti on sujunut mallikkaasti. Siitä kiitos kuuluu erityisesti kolmelle hirvikoirallemme. Ne ovat onnistuneet hyvin löytämään hirviä, ja hyvällä tuurilla hirvet ovat myös tulleet metsästäjien ulottuville.
Kolmen viikonlopun jahdissa Huikon Eräpeikot ovat saaneet saaliiksi viisi aikuista hirveä, joista kolme urosta ja kaksi naarasta. Lisäksi vasoja on saatu viisi.

Veikko Ripatti

Toivakkalaisten oma lääkäri kannusti pieniin arkisiin terveystekoihin

Toivakkalaisten oma lääkäri kannusti pieniin arkisiin terveystekoihin

Toivakkalaiset ottivat kiitollisina vastaan Toivakan kunnan työntekijöiden ja yleislääketieteen erikoislääkäri Timo Wihersaaren järjestämän terveysillan kirjastosalissa. Paikalle saapui noin 80 kuulijaa, ja kirjastosali oli vähällä jäädä pieneksi.
Toivakassa toteutetaan vuoden kestävää omalääkärimallia. Pilottihankkeen tavoitteena on hoidon hyvä jatkuvuus ja sen seurauksena väestön parempi terveydentila. Terveysillan koordinoijana ja suunnittelijana toimi kunnan hyvinvointisuunnittelija Satu Korhonen.
Illan aikana tarkasteltiin alueen väestön terveyttä erityisesti tyypin 2 diabeteksen näkökulmasta. Wihersaari kävi läpi tilastoja Toivakan diabeetikoiden hoidosta ja kehotti pohtimaan, miten tuloksia voitaisiin yhdessä parantaa. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta myös verenpaineesta, kolesterolitasoista ja verensokerista sekä kannustaa kuntalaisia mittaamaan, seuraamaan ja ymmärtämään omia arvojaan.

– Keskustelemme konkreettisista keinoista, joilla jokainen voi itse ehkäistä ja hoitaa diabetesta, korkeaa verenpainetta ja kohonnutta kolesterolia. Toivakka on hyvässä tilanteessa Keski-Suomen kuntia vertailtaessa esimerkiksi HbA1c-mittauskattavuudessa, Wihersaari totesi.
HbA1c-mittaus arvioi kolmen viime kuukauden keskimääräistä verensokeritasoa, eikä vaadi paastoa. Sitä käytetään tyypin 2 diabeteksen diagnosointiin ja hoidon seurantaan.
Wihersaari kertoi keinoista, joilla diabeteksen puhkeamista voi ehkäistä.
– Riittävä uni, monipuolinen ja terveellinen ruokavalio, päivittäinen arkiliikunta sekä oman terveydentilan sallima rasittavampi liikunta. Vähimmäissuositus 18–64-vuotiaille on lihaskuntoharjoittelua kaksi kertaa viikossa ja rasittavaa liikuntaa reilun tunnin verran tai pari tuntia reipasta liikkumista viikossa. Lisäksi kevyttä liikkumista kannattaa harrastaa mahdollisimman usein ja tauottaa paikallaanoloa.
Kuulijat saivat myös muistilistan diabeetikon seurattavista asioista, kuten verensokeri, pitkäaikaissokeri (HbA1c), verenpaine ja LDL-kolesteroli. Yleisiä tavoitearvoja ovat HbA1c alle 53, verenpaine alle 135/85 ja LDL alle 2,6, useimmiten alle 1,8.
Wihersaari nosti esiin huolestuttavan tiedon, että noin miljoona suomalaista käyttää verenpainelääkkeitä, mutta vain 40 prosentilla verenpaine on hoitotavoitteessa. Syitä ovat muun muassa ikä, perimä, suolan saanti, ylipaino, tupakointi, alkoholi ja vähäinen liikunta. Kohonnut verenpaine lisää sydän- ja aivoinfarktiriskiä ja lyhentää elinikää.
Myös korkea LDL-kolesteroli lisää valtimosairauksien riskiä. Yleisesti kolesteroli tulisi olla alle 5 ja LDL alle 3. Valtimotautiriskin ollessa kohtalainen LDL-tavoite on alle 2,6, korkeassa riskissä alle 1,8 ja jo sairastuneilla alle 1,4.
– Korkean kolesterolin hoidossa keskeisintä on elintapahoito. Jos se ei riitä, turvaudutaan lääkehoitoon. Yhteenvetona sanoisin, että tiedä tavoitearvosi, minimoi suolan käyttö, huomioi elintapasi, nuku riittävästi, aikuisilla unen tarve on 7-9 tuntia ja lapsilla 8-10 tuntia, tee pieniä arkisia valintoja ja harrasta hyötyliikuntaa, Wihersaari tiivisti.

Veikko Ripatti

 

Highway Haukanmaalle

Highway Haukanmaalle

Oravasaaren uusi eritasoliittymä Nelostiellä Jyväskylässä otetaan osittain käyttöön maanantaina 10. marraskuuta 2025. Liikenteelle avataan neljästä rampista kaksi. Toista ramppia pitkin pääsee liittymään Haukanmaantieltä valtatielle pohjoisen suuntaan ja toisesta puolestaan nousemaan valtatieltä pohjoisen suunnasta tultaessa Haukanmaantielle.

-Rakentaminen on edennyt suunniteltua nopeammin, ja pääsemme avaamaan eritasoliittymän osittain jo marraskuussa. Etelän suunnan rampeilla pohjaolosuhteet vaativat rakenteille painuma-ajan talven yli ennen viimeisten pintojen rakentamista, ja viimeistelytyöt tehdään näiltä osin kesäkaudella 2026. Kokonaisuudessaan eritasoliittymä otetaan käyttöön ensi vuonna”, kertoo projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläinen Väylävirastosta.

Valtatieltä pääsee siirtymään rinnakkaistielle Oravasaaren kohdalla

-Uusi eritasoliittymä tuo kaivatun yhteyden 21 kilometrin mittaiselle moottoriliikennetien osuudelle, jolla ei ole ollut yhtään liittymää. Liittymä helpottaa asukkaiden arkea ja lyhentää matka-aikoja, kun valtatieltä pääsee siirtymään Haukanmaantielle. Myös pelastuslaitoksen ja poliisin yhteydet alueella paranevat. Lisäksi valtatien mahdollisissa häiriötilanteissa liikenne voidaan ohjata kulkemaan rinnakkaistien kautta, Hämäläinen sanoo.

Samassa yhteydessä on parannettu Haukanmaantietä maantien 644 liittymän ja Oravasaaren risteyssillan välillä, jotta yhteys palvelisi kasvavaa liikennemäärää sekä raskasta liikennettä. Työt Haukanmaantiellä ja Oravasaarentiellä saatiin valmiiksi lokakuun lopussa. Haukanmaantietä levennettiin, ja sen rinnalle rakennettiin jalankulun ja pyöräilyn väylä sekä tievalaistus. Lisäksi Haukanmaantien ja Oravasaarentien liittymä linjattiin uudelleen. Oravasaarentiellä tehtiin myös muutoksia yksityistieliittymiin. Oravasaaren eritasoliittymän yhteyteen on rakennettu linja-autopysäkit ja uusi liityntäpysäköintialue, jotka otetaan käyttöön kesäkaudella 2026, kun koko eritasoliittymä valmistuu.

 

Kerrostalo, paritalo vai minitalo? Asuntoilta kartoitti toiveita Toivakassa

Kerrostalo, paritalo vai minitalo? Asuntoilta kartoitti toiveita Toivakassa

oivakassa järjestettiin Teemasalilla keskiviikkona 29.10. asuntoilta, jonka juonsi Matti Tiainen.
Vastuujärjestäjänä olivat SP-koti Jyväskylä yhteistyössä Toivakan kunnan kanssa. Asuntoiltaan saapui yllättävän vähän osanottajia ja kuitenkin mm. facebookissa on ollut useita kyselijöitä Toivakasta löytyvistä asunnoista. Tässä esimerkki Toivakka sivulta löytyvästä asuntokyselystä, joka kertoo, että Toivakka kiinnostaa. ”Etsin itselleni vaatimatonta kerrostaloyksiötä toistaiseksi voimassa olevaan vuokrasuhteeseen… Olen ehdottoman luotettava, päihteetön, savuton ja siisti, luottotiedot kunnossa, ei lemmikkejä…” Tällaiset kyselyt kertovat, että ”Asuntoillan kaltaiset tilaisuudet ovat tarpeen. Paikalla oli myös uusi yrittäjä Mikko Salo Penger Oy:stä. Hän tekee asuntoremontteja ja talonrakentamista.

Toivakan asuntotilanteesta todettiin, että Toivakkaan on enemmän kysyntää mm. vuokra-asunnoista, kuin vuokra-asuntoja on tarjolla.
Yleisesti asuntotilanteesta pohdittiin esimerkiksi sitä, vastaako tarjonta toiveita? Millainen uudiskohde kiinnostaisi? Olisiko se rivitaloasunto, minitalo vai kerrostalo?
– Toivakassa on hyvä olla! Kuntamme on lähellä kaupunkikeskuksen palveluita ja tarjoaa rauhallisen ja turvallisen elinympäristön. Asuntojen ja kotien ympärillä on myös toiveita ja ajatuksia, jotka jäävät välillä kuulumattomiin ja voivat jopa estää kuntamme kasvun. Kasvua tarvitaan, jotta paikkakunnallamme voidaan suunnitella tulevaisuutta ja yritykset uskaltavat asettua tänne, sekä parhaimmillaan tuoda lisää työpaikkoja, totesi Matti Tiainen.
Toivakan kunnasta olivat keskustelussa mukana palvelusuunnittelija, kuntaympäristöpalveluista Minna Siltala sekä hyvinvointisuunnittelija Satu Korhonen. Tonttitarjontaa on Toivakassa jonkun verran ja esimerkiksi rivitalotontteja on tarjolla hyvin.
– Vuokra-asuntoja tarvittaisiin myös heille, jotka ovat aikeissa myöhemmin rakentaa Toivakkaan oman talon, todettiin yleisöstä.
Tiainen keskittyi esittelyssään paljolti minitaloideaan, jota on alettu markkinoida varsinkin ikäihmisten asuntovaihtoehtona. Minitalon hinta-arvio on noin 135 000 euroa siten, että talo toimitetaan avaimet käteen periaatteella. – Sinänsä neliöhintoja vertailtaessa ei minitalo ole muita vaihtoehtoja edullisempi, mutta tonttien hinnassa säästää. Toivakassa minitalotontin saa noin 5000 eurolla. Minitaloasunnoista on ollut kiinnostusta ja jatkossa niistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä kuntaan tai minuun, totesi Tiainen.
Hallinnonjakosopimus nousi myös keskustelun aiheeksi. Esimerkiksi paritalossa se tarkoottaa kustannusten jakautumista.
– Kiinteistön rasitustodistukseen on merkitty kiinteistöön kohdistuvat oikeudet ja rasitukset eli on tällöin merkitty molempien osuus tontista. Muut kulut kirjataan ylös ja jaetaan. Esimerkiksi sähkön perusmaksu menee puoliksi, mutta veden ja sähkön kulutuksen jokainen maksaa oman taloutensa kulutuksen mukaan.
Mielenkiintoinen keskustelun aihe oli myös kerrostalon rakentaminen Toivakkaan. Aiempina vuosina kerrostalohanketta yritettiin toteuttaa ja se etenikin aika pitkälle. Siltala muisteli, että se kaatui lopulta muutaman asuntovarauksen puutteeseen.

Minna Siltala ja Satu Korhonen kertoivat huolestuneensa ikääntyvien ja ikääntyneiden asumismahdollisuuksista. He kertoivat MAL-sopimuksesta, jossa Toivakan kuntakin on mukana. Asia vaatikin selvitystä, sillä monille maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus oli aivan uutta.
– MAL-sopimus perustuu Jyväskylän kaupunkiseudun kahdeksan kunnan ja valtion yhteiseen tahtotilaan seudun kehittämisestä. Mukana ovat Jyväskylän kaupunkiseutu: Jyväskylä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Äänekoski. Sopimuksella vahvistetaan kuntien keskinäistä yhteistyötä ja suunnitteluyhteistyön jatkuvuutta, kumppanuutta seudun kuntien ja valtion välillä sekä osapuolien sitoutumista seudun kehittämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Sopimuksella varaudutaan pitkäjänteiseen kehitykseen, kertoi Minna Siltala. Jyväskylän kaupungin verkkosivuilta löytyy kattavasti tietoa sopimukseen liittyen osoitteesta www.jyvaskyla.fi/seutusuunnittelu/mal
Toivakasta kunnanjohtaja Touko Aalto on mukana MAL-sopimukseen liittyvissä ohjauspalavereissa.
Asuntoillassa nostettiin myös esiin, että pankit eivät mielellään anna lainoja asunnon hankkimiseen Toivakasta.
– MAL-sopimuksen myötä pyritään liittämään Toivakan kunta entistä enemmän Jyväskylän seutuun, mikä toivottavasti myös huomattaisiin rahoittajien piirissä. MAL-ohjausryhmä on päättänyt keväällä 2025, että vuonna 2026 laaditaan seudullinen selvitys, mikä tulisi alustavasti sisältämään ikääntyvien asumisen nykytilan ja maankäytön kehittämistarpeet sekä mahdolliset toimenpide-ehdotukset. Selvitys tulee olemaan tarpeellinen alueen kunnille, mutta myös hyvinvointialueelle. Senioriasuntojen tilanne on heikko monissa pienissä kunnissa ja ikääntyvä väestö muuttaa enenevissä määrin pois muihin kuntiin, joissa asumismahdollisuuksia on enemmän. Hyvinvointialueen palveluverkon muutokset osaltaan vaikuttavat näihin, Siltala totesi.
– Lainaehdot ovat tiukat, joka vaikeuttaa tarvittavan lainan hankkimista. Lainaa on helpompi saada esimerkiksi Jyväskylässä, mutta kyllä lainaa saa myös Toivakkaan. Pankkisäätely on tiukentunut kaikkialla ja lainaehdot ovat tiukentuneet myös valtakunnallisesti. Positiivinen uutinen on tuorein HYPO:n listaus, jossa Toivakan asuntoluot-toluokitus nousi ja se yhdessä nousseen vuokra-asuntokysynnän kanssa kertoo, että Toivakalla on suunta ylöspäin, Touko Aalto iloitsi.

Veikko Ripatti

Toivakassa on pöhinää!

Toivakassa on pöhinää!

Toivakan kunta järjesti yhdessä Toivakan Yrittäjien kanssa illanvieton Teemahostelin tiloissa torstaina 2.10.
Tilaisuudessa käytiin muun muassa läpi yrittäjäkyselyä työllisyys- ja elinkeinosuunnittelija Arja Marjosen johdolla sekä kiitettiin K-Market Perälän kauppiasta Kerttu Vesteristä hänen kauppiasajastaan Toivakassa, kukkien, puheiden, laulun ja runonlausunnan muodossa.
Idea kokoontumiseen lähti kunnanjohtaja Touko Aallolta.
– Halusin, että Toivakan kunta ja Toivakan Yrittäjät voisivat istua yhdessä alas, ikään kuin jatkaen yrittäjäkyselyä paikan päällä, vähemmän kiireellä ja enemmän yhdessä keskustellen. Lisäksi halusin käydä yhteenvetona läpi kunnan elinkeinopolitiikkaa. Kaikkein tärkeintä oli saada ihmiset kohtaamaan kasvotusten – yhdessä ja yhteisöllisesti. Illasta jäi todella hyvä fiilis. Toivakassa on pöhinää! Huhut ovat rantautuneet jopa naapurikunta Joutsaan saakka.
Illan edetessä paikalle saapuneet yrittäjät – varsin runsaslukuisina – esittäytyivät toisilleen, ja kunnanjohtaja Aalto johti keskustelua muun muassa Toivakan yritysalueen kehittämisestä.
Työllisyys- ja elinkeinosuunnittelija Arja Marjosen mukaan työllisyyspalveluiden siirtyminen valtiolta kunnille on sujunut hyvin Jämsän toimiessa veturina palveluiden suunnittelussa, vaikka haasteitakin on ollut: kunnilla työttömyyden kulut ovat lisääntyneet.
– Toivakan työllisyystilanne on hyvä, Marjonen kertoo.
– Omana aikanani se on pysynyt koko ajan alle kymmenessä prosentissa. Meillä ei siinä mielessä ole hätää, mutta työllisyyskulut, eli Kelan maksamat työttömyysetuudet, joista kunta maksaa osan takaisin valtiolle, kasvavat koko ajan. Se on huolestuttava suunta. Tällä hetkellä näyttää, ettei nousu ole niin suuri kuin pelättiin, mutta asiaa on silti tarkkailtava.
Yrittäjien puheenjohtajan Arja Korisevan mukaan Toivakassa todellakin on hyvä pöhinä.
– Olen ollut monena vuonna mukana yrittäjien hallituksessa, ja mielestäni kunnan sekä yrittäjien yhteistyö on aina toiminut. Toukon aikana se on kuitenkin noussut uudelle tasolle. Hän on selkeästi hyvän hengen ja yhteistyön luoja, yrittäjäystävällinen ja tekee Toivakan kunnan puolesta erinomaista työtä. Minusta meillä on nyt todella toimivaa yhteistyötä Toivakan Yrittäjien ja Toivakan kunnan kesken. Lisäksi yrittäjien kesken vallitsee innostunut ilmapiiri, meillä on vahva yhteishenki ja on ilo tehdä asioita yhdessä. Siksi toivotankin kaikki yrittäjät lämpimästi tervetulleiksi mukaan toimintaan!
Joutsaan K-kauppiaaksi Toivakasta siirtyneen, mutta yhä Toivakassa asuvan Kerttu Vesterisen mukaan Toivakan hyvä pöhinä syntyy yksittäisistä ihmisistä, kuten Matti Tiaisesta (Sp-Koti Jyväskylä / Teemahostel) sekä Martti Herman Pistosta (Pistoretki).


– He ovat olleet aloitteentekijöitä, ja siitä innostus on tarttunut muihin yrittäjiin. Touko on puolestaan antanut tälle kaikelle uutta vauhtia lähtemällä rohkeasti mukaan ja tukemalla meitä. Hän on kymmenkertaistanut koko pöhinän! Olin niin onnellinen, että Touko Aalto haki kunnanjohtajaksemme. Hän on iloinen ja positiivinen ihminen – juuri sellainen, jota kuntaamme tarvittiin.
– Olen ollut yrittäjänä neljä ja puoli vuotta, ja osasyy yrittäjäksi lähtemiseen oli halu kehittää asioita, mitä palkkatyössä ei voinut tehdä. Tavoitteeni on tehdä hyvää ja ottaa työntekijät mukaan niin, että teemme asioita yhteisönä. Nuorille yrittäjille haluaisin sanoa, ettei ole parempaa paikkaa yrittää kuin Toivakka. Olen huikean onnellinen, että Toivakassa on aktiivinen 4H-yhdistys. Jos olisin nuorempana tiennyt tällaisesta mahdollisuudesta, olisin varmasti tarttunut siihen, Kerttu Vesterinen päätti.

Samuli Turunen