23.04.2024 | Tilaajille, Uurainen
Ensin siinä oli Uuraisten Osuusliike Mäki-Matti, sittemmin Manteli, Siwa ja M-kauppa, joka lopetti syksyllä 2020.
Tämän jälkeen aivan kylän keskustassa sijaitseva, kunnan omistama liiketila on toiminut Sesonkipuoti Selmana ja kahvilana kolmisen kuukautta vuodessa, mutta muina aikoina se on ollut vain satunnaiskäytössä esimerkiksi ukrainalaisten kielikurssin pitopaikkana ja joidenkin liikuntaryhmien kokoontumistilana.
Nyt tilaan on valmistumassa kevyehkö remontti, jolla tilan käytännöllisyys ja sen myötä myös käyttöaste lisääntyy roimasti.
Suurin muutos on, että tilaan muuttaa tällä hetkellä vuokratiloissa toimiva Uurasposti, jolle on erotettu oma tila niin, että myös lastaussilta ja takavarasto tulevat postin käyttöön. Uuraspostin muutto tapahtuu vapun aattona, jolloin posti on suljettu, kuten tietysti myös Vapunpäivänä. Uusissa tiloissa postipalvelut toimivat 2.5. alkaen, mutta varsinaisia avajaisia vietetään vasta toukokuun lopussa, jolloin myös Sesonkipuoti Selma ja kesäkahvila ovat avautumassa.
Muutoksen myötä posti saa yhden lisäaukiolotunnin, eli jatkossa postiin pääsee torstain lisäksi tiistaisin klo 17 saakka. Tilaan tulee myös uusi esteetön wc.
Selma ry:n ylläpitämälle Sesonkipuoti Selmalle jää kohtuullisen kokoinen tila paikallisten käsityö- ja lähiruokatuotteiden pop up -myymälää varten. Kesäkahvilaa pyörittävät ja Selman tuotteiden myynnistä vastaavat nuoret 4H-yrittäjät. Ensi kesänä heitä työskentelee Selmassa seitsemän ja kahvilan ja puodin aukiolot mukailevat Uuraspostin aukioloja niin, että Selma avautuu kesäkuussa joka arkipäivä puolilta päivin, paitsi torstaina jo kymmeneltä. Heinäkuussa Selma on avoinna myös viikonloppuisin.
Kesän lisäksi Selmapuoti kasataan myös marraskuun puolivälissä jouluisella teemalla.
Selma-kauden ulkopuolinen toiminta on ideointi- ja suunnitteluasteella. Maanantai-iltana tilan käyttöä kokoonnuttiin pohtimaan Tulevaisuuden kuntakeskusta -hankkeen Outi Raatikaisen johdolla.
– Vieläkin käynnissä olevassa kyselyssä kaikkein eniten on noussut esiin ympärivuotisen kahvilan toive ja tarve, hän kertoi.
Mukana oli edustusta Martoista, molemmista eläkeläisjärjestöistä, seurakunnasta, helluntaiseurakunnasta, Selmasta ja kunnasta.
Tunnelma oli vapautunut ja innostunut, ideat lentelivät ja vahvasti näyttää siltä, että järjestövoimin tullaan kokeilemaan ainakin torstaikahvilaa myös selmakauden ulkopuolella.
Lisäksi tilaa tultaneen käyttämään kokousten, kurssien ja pienten liikuntaryhmien kokoontumispaikkana. Saattaapa olla että tulevaisuudessa Selman tilassa myös ilmajoogataan.
Kuvassa Sähkö-Teven Teemu Rantanen asentaa viimeisiä valaisimia uuteen Uuraspostiin. Remontin etenemisestä on pitkälti vastannut rakennusammattimies Markus Litmanen (vas) kunnan rakennustiimin kanssa. Toimisto- ja viestintäassistentti, sekä ”postineiti” Taru Kukkonen on ollut mukana varmistamassa, että Uuraspostista tulee käytännöllinen ja toimiva, Tarun lisäksi Uuraspostissa työskentelee Nina Puustelli.
Hanna Lahtinen
23.04.2024 | Alueelta, Tilaajille, Uurainen
Muutama kilometri Uuraisten rajalta länteen sijaitsee linna, komea linna onkin.
Pian satavuotias nuorisoseurantalo Sahralinna on Sahrajärven kylän keskus, ainakin nykyään, kun kaupat ja muut palvelut ovat siirtyneet Multian keskustaan tai kauemmaksi. Toki vielä Sahralinnaakin kuuluisampi nykyään on naapurikylä Nikaran Kiiskilänmäki, eteläisen ja keskisen Suomen korkein kohta, merenpintaa 268,55 metriä ylempänä. Nikaran kyläyhdistys rakensi paikalle hienon maisematornin vuonna 2004 ja maisemat tornista ovat huikeat.
Ei siis tarvitse lähteä Pariisiin linnoja ja torneja ihmettelemään, ne löytyvät itäiseltä Multialta ja niin löytyy myös paikallinen ”Moulin Rouge” kun punaisten seinien sisällä Sahralinnan näyttämö esittää aitoa multialaista teatteria, uuraislaisin maustein. Saarijärveltä ja Jyväskylästäkin on pari vahvistusta.
– Täällä on kaikki mitä ihminen tarvitsee, toteavat teatterilaiset kylästään.
Asukkaita Sahrajärven kylällä on reilut sata, mutta henkisesti sahrajärveläisiä moninkertainen määrä. Moni heistä saapuu keväisin katsomaan uutta Sahralinnan näyttämön näytelmää, joka tänä vuonna on nimeltään Ylikonstaapeli Sinkkonen ja hoivakodin kummitus. Sen on kirjoittanut Sakari Pipatti ja ohjannut uuraislainen Teuvo Tanner, joka vaikuttaa myös jyväskyläläisessä improvisaatioteatteri Impropaatissa.
Draamakomedia kertoo miehestä, joka joutuu vahingossa vanhuksille tarkoitettuun suljettuun hoivakotiin naapurinsa sijaan ja keskelle hurjia kokemuksia – mielikuvituksessa ja todellisuudessa.
– Kyseessä on komedia, mutta tämä ei ole valmiiksi naurettu, kertoo Sinkkosta näyttelevä Hannu Pekkarinen.
– Komedian tekeminen on totista hommaa, lisää ohjaaja Tanner vaikka myöntää, että aina pokan pitäminen ei ole ihan helppoa.
Ensi-ilta on Sahralinnassa vapunaattoiltana ja sen jälkeen on vielä neljä esitystä, jolloin Sinkkosen seikkailuja pääsee seuraamaan.
Kansalaisopiston alaisuudessa toimiva Sahralinnan näyttämö on toiminut jo yli 20 vuotta ja perusporukka on pysynyt melko samana.
– Ja se ryhmä tässä onkin parasta. Tietysti on hienoa, että yleisöä tulee ja he pitävät näkemästään, mutta ei tätä innostaisi tehdä, ettei ryhmän henki olisi niin hyvä, kertoo Pekkarinen.
Viime viikolla lähestyvän ensi-illan jännitys alkoi jo kohota.
– Sopiva jännitys kuuluu asiaan. Jos ei yhtään jännitä, niin on aika lopettaa, teatterilaiset miettivät.
Esitystä seuratessa kannattaa kiinnittää huomio myös valaistukseen, joka tuo upeasti esiin huolella lavastetun näyttämön yksityiskohdat. Oikea teatterivalaistus ja myös salin uudet ledit hankittiin leader-tuen avulla viime vuonna.
Näytelmän jälkeen Sahralinnassa avautuu kirppari ja kesäkahvila ja monenlaiselle muullekin toiminnalle Sahralinna tarjoaa majesteetilliset puitteet.
Hanna Lahtinen
17.04.2024 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisten kunnanhallitus hyväksyi viime vuoden lopulla esityksen, että Uuraisilla otetaan käyttöön lasten kotihoidontuen kuntalisä 1.8.2024 alkaen ja viime viikolla sivistyslautakunta hyväksyi kotihoidontuen kuntalisän myöntämisperusteet valmistelun mukaisesti.
Viime vuoden lopussa Uuraisilla kotihoidontukea saavien perheiden määrä oli 30, joissa lapsia oli yhteensä 47. Joustavaa hoitorahaa sai 12 ja osittaista hoitorahaa seitsemän perhettä.
Osa perheistä käyttää myös palveluseteliä ja lapsi on hoidossa naapurikunnan päiväkodissa. Kuntalisän käyttöönotto edellytti sitä, että palvelusetelin myöntöperusteita tarkistetaan siten, että paikkoja myönnetään vain siinä tapauksessa, että kunnan omassa toiminnassa ei ole vapaita paikkoja.
Kuntalisän maksamisesta tehdään sopimus Kelan kanssa, jolloin kuntalisä maksetaan perheille kotihoidon tuen ohella. Kuntalisä on sidottu valtakunnalliseen lastenkotihoidon tuen oikeuteen ja se maksetaan hoitorahan korotuksena. Kuntalisää maksetaan niille perheille, joiden lapset eivät ole kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ja perheelle maksetaan kotihoidontukea perheen nuorimman lapsen ollessa alle 3-vuotta. Kuntalisä 300 €/kk myönnetään yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta ja perheen muista alle 3-vuotiaista maksetaan 100 €/kuukaudessa. Kuntalisää saava lapsi ei ole oikeutettu osallistumaan varhaiskasvatuksen kerhotoimintaan eikä kuntalisää makseta esimerkiksi vanhempainpäivärahakauden aikana.
Kotihoidon kuntalisän maksaminen ei ole velvoittavaa, vaan kunta voi itse päättää kuntalisän maksamisesta kotihoidon tuen lisäksi. Moni kunta käyttää kuntalisää houkuttimena kuntaan muuttaville ja toki se on taustalla Uuraistenkin tapauksessa, mutta ei pelkästään. Uurainen on yksi harvoja kuntia Keski-Suomessa, missä syntyvyys on kuolleisuutta suurempi.
– Kuntalisän käyttöönotto perustuu meillä aikaisemmin tehtyyn kyselyyn lapsiperheille. Kysyimme kuinka moni olisi valmis hyödyntämään mahdollista lisää ja mikä olisi riittävä summa, jolla olisi vaikutusta perheen päätöksiin. Haluamme näin tukea kuntamme lapsiperheitä, peruspalvelujohtaja Jouko Nykänen.
Kotihoidon kuntalisällä halutaan myös purkaa paineita varhaiskasvatuksesta. Yksityiset päiväkodit ovat pikkuhiljaa Keski-Suomen kunnista lopettaneet, myös Uuraisilla kaikki kolme päiväkotia ovat tällä hetkellä kunnallisia.
– Ensi syksylle on vielä jonkin verran vapaita paikkoja, jopa Oikariin, joka on suosituin päiväkotimme. Kyseessä on ainakin aluksi kokeilu vuoden 2025 loppuun saakka ja sitten katsotaan jatkoa, Nykänen jatkaa.
MLL:n perhekahvila kokoontuu perjantaisin Perhekeskuksessa.
– Kyllähän 300 euroa on iso lisä kotihoidontukeen ja sen avulla voin olla kotona hiukan pidempään, kertoo Katja Nissinen.
Myös muut perhekahvilan kävijät ovat tutustuneet uuteen lisään ja monelle se antaa joustoa töihin palaamisen suhteen. – Järkevä päätös Uuraisten kunnalta, toivottavasti asiasta myös tiedotetaan riittävästi, perhekahvilan vanhemmat sanovat.
Hanna Lahtinen
17.04.2024 | Alueelta, Kiinnitetty, Korpilahti, Toivakka, Uurainen
Keski-Suomen kaikkien kuntien kunnanjohtajat ja Keski-Suomen maakuntajohtaja ovat laatineet yhteisen kannanoton, jolla ilmaistaan vakavaa huolta Keski-Suomen hyvinvointialueen suunnittelemista rajuista palveluverkkomuutoksista.
Kuntajohtajat painottavat. että Keski-Suomen menestyminen edellyttää kuntien ja hyvinvointialueen hyvää ja toimivaa yhteistyötä. Pienten kuntien asukkaiden palvelutarpeet sekä koulutus- ja harrastusmahdollisuudet ovat yhtä tärkeitä kuin ydinkaupunkiseutujen. Tämän tulee olla keskeinen lähtökohta hyvinvointialueen palveluverkossa. Hyvinvointialueen palveluverkolla ja palvelukyvyllä on olennainen vaikutus kuntien veto- ja pitovoimaan niin asuinympäristöinä kuin yritysten toimintaedellytysten kannalta.
Hyvinvointialueuudistuksen kohdalla sote-kiinteistöt jäivät isolta osin kuntien omistukseen. Tämä ratkaisu ohjaa nyt hyvinvointialueita rajuihin palveluverkkomuutoksiin. Lakkauttamisuhan alla on ennen kaikkea asukkaiden perustason lähipalveluja, vaikka sote-uudistuksen tavoitteena oli panostaa perusterveydenhoitoon, turvata tasavertainen tarpeen mukainen hoitoon pääsy ja sujuvat hoito- ja palveluketjut.
Keski-Suomessa sote-keskuksia on nyt 35 ja hyvinvointialue olisi palveluverkkotyössään kerralla vähentämässä niiden määrän joko 21 tai 16 keskukseen.
Terveysasema saattaisi poistua kokonaan jopa kymmenestä kunnasta. Toivakassa tämä on todennäköistä, mutta myös Uuraisten terveysasema on liipaisimella.
– Korvaaviksi palveluiksi esitetään liikkuvia palveluja 1-2 palveluauton muodossa ja sähköisiä palveluja, mitkä eivät käytännössä nykyisiä lähipalveluja ja niiden vaikuttavuutta vastaa – ja ovat palveluja, joita ei käytännössä vielä edes ole olemassa, ihmettelevät allekirjoittaneet.
Palveluverkkoselvityksessä tavoiteltava palvelujen raju keskittäminen johtaa päivystystoiminnan kuormittumiseen ja erikoissairaanhoidon kustannusten kasvuun, jos ennaltaehkäisevän toiminnan rooli supistuu, kuten käy terveyspalvelujen saavutettavuuden heikentyessä. Siksi tehtävät ratkaisut esimerkiksi sote-keskusten osalta on arvioitava kokonaan uudelleen aidossa vuorovaikutuksessa kuntien kanssa.
Kuntajohtajat kyseenalaistavat myös sen, syntyykö lakkautuksista lopulta säästöjä.
– Erikoissairaanhoidon kustannuskehitys on jo nykyisellään kestämätön. Sairaala Novan kustannusten kasvu vuonna 2023 oli yksinään kymmeniä miljoonia euroja suurempi, kuin palveluverkkoselvityksellä haettava 17 miljoonan euron ”säästö”. Palveluverkkoratkaisut eivät saa johtaa uusiin lisäkustannuksiin ja lisäpalvelutarpeisiin erikoissairaanhoidossa, kannanotosssa todetaan.
Erityisen huolestuttavana Keski-Suomen kunnat pitävät sitä, että palveluverkkoselvityksen ulkopuolelle jää merkittävä osa sotepalveluita, joiden kohdalla hyvinvointialue tekee jo nyt palvelujen tuottamiseen ja sijoittumiseen perustuvia muutoksia. Huomioimatta käytännössä niiden kokonaistaloudellisia ja -toiminnallisia vaikutuksia hyvinvointialueen ja kuntien palvelutoimintaan.
Olennaista on muistaa, että jos muuttoliike kääntyy kunnissa negatiivisempaan suuntaan, niin kyseinen muuttoliike tuskin pysähtyy suureltakaan osin Keski-Suomen rajojen sisälle. Hyvinvointialueen tuleekin arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia omaan tulevaan väestön määrään perustuvaan rahoituspohjaansa, eikä hakea lyhytnäköisiä laskennallisia säästöjä, joiden vaikutukset tulevaisuudessa voivat olla huomattavan negatiivisia juuri hyvinvointialueelle itselleen.
Kunnat päättävän lausuntonsa yhteistyötarjoukseen:
– Loppujen lopuksi, niin kunnan kuin hyvinvointialueen on suunniteltava toimintaansa ja talouttaan asiakas ja asukas keskiössä – ei organisaatiota itseään varten. Vain ne kunnat ja hyvinvointialueet voivat tulevaisuudessa menestyä, jotka aidosti yhdessä toimien koko hyvinvointialueen toiminta-alueella elinvoimaa asukkaillensa ja yrityksillensä luovat. Tässä työssä me kunnat olemme valmiita olemaan mukana.
Hanna Lahtinen
09.04.2024 | Lue ilmaiseksi, Uurainen
Vapaaehtoistoiminnan ja talkootyön kriisistä puhutaan ja syyttävä sormi osoittaa usein nuoria ja vähän vanhempiakin aikuisia, jotka oravanpyörässä vipeltäessään eivät ehdi sivuilleen vilkuilla. Vaan toisin on Uuraisilla, jossa vapaaehtoistoiminta ei lepää pelkästään eläkeläisten varassa, vaan intoa ja innovatiivisuutta löytyy myös nuoremmista sukupolvista laajalla rintamalla.
Tästä osoituksena tämän kuun lopussa 27.4. vietetään Uuraisten koulukeskuksella HuhtiHulinoita.
Idean isänä voi pitää yrittäjä ja autourheiluharrastaja Ville Tannermäkeä, joka sai nopeasti samanhenkisen porukan innostumaan mukaan ja sitten alkoi tapahtua.
– Olen jonkun aikaa pohtinut hyväntekeväisyystapahtumaa ja sen toteuttamisesta. Jostakin idea tuli haastaa Uuraisten salibandyjoukkueet heidän omassa lajissaan. Sain Uuraisten Autourheilijoilta valtavasti tukea ja se lähti siitä etenemään.
Perustimme ryhmän HuhtiHulinoille, jossa osallisena ovat Satu Pitkänen, Pasi Haarala, Tommi Neuvonen, Niko ja Tiina Virtanen, Jarkko Viinikainen ja Birgitta Hintikka. Pasi ja Satu ovat olleet isossa roolissa tätä tapahtumaa tehdessä, sillä heillä on aiempaa kokemusta tämän kaltaisten tapahtumien järjestämisestä. Nyt voisin kiteyttää tapahtuman ainutlaatuiseksi. Onko vastaavanlaista ennen järjestettykään Uuraisilla? Tällä porukalla on ollut helppo toteuttaa ja viedä projektia eteenpäin, Ville kertoo.
HuhtiHulinat on pitkä ja tapahtumarikas päivä. Koko päivän ajan pelataan salibandyä paikallisten joukkueiden kesken ja turnaus huipentuu otteluun julkkikset vastaan Uurainen All stars.
– Savukoneet on hankittu ja valoshow rakenteilla pelaajaesittelyä varten, joten luvassa on vähän näyttävämpää salibandyviihdettä, lupaa Pasi Haarala, joka on kerännyt varsin mielenkiintoisen ja monilla eri aloilla ansioituneen julkkiskattauksen. Kentälle astelevat ainakin kansanedustajat Sinuhe Wallinheimo ja Ville Väyrynen, alamäkiluistelun maailmanmestari Arttu Pihlainen, mediapersoona Oskari Joutsen, kirjailija Vanha Myrkky eli huumepoliisi evp Timo Lehtonen, kumparelaskija Arttu Kiramo, ralliautoilija Mikko Hirvonen, tubettajat Onkka ja Leevi Ikävalko, salibandyn Suomen mestari Petri Kauko ja maailmanmestari Jonne Junkkarinen, jääkiekkoilija Mikko Kalteva, Putous-näyttelijät Antti Tuomas Heikkinen ja Joonas Kääriäinen, sekä kunnan oma julkimo Juha Valkama.
Uuraisten Urheiluautoilijat ja Uuraisten Urheilijoiden salibandyjaosto yhdistivät voimansa nuorten puolesta ja saivat mukaan monta muutakin yhdistystä, kuten Martat, MLL:n, VPK:n, Partion, 4H:n, Eläkeliiton ja Höytiän kyläyhdistyksen. Uuraisten kunta tarjoaa tilaksi loistavan liikuntasalin ja lukuisat sponsorit tukevat hanketta. Kuvaan asettuivat useammin rattia pyörittävä Ville Tannermäki ja Kuumissa pelaava Mila Turunen.
Julkkisottelun jälkeen pelikenttä muuttuu Liinojen kevätnäytöksen näyttämöksi. Uuraisten Liinoilla on tänäkin vuonna toiminut seitsemän eri lasten ja nuorten voimisteluryhmää ja heille treenikauden huipennus on päästä liihottelemaan yleisön eteen.
– Tapahtuma sopii kaiken ikäisille. Tapahtumapaikalla on paljon muutakin nähtävää, kuten yritysesittelyjä, kirjaesittely, ralliautoja, paloauto, pomppulinna ja kasvomaalausta. Onnenpyörääkin kannattaa pyöritellä kovasti. Näitä ihmetellessä on hyvä nauttia kahvia, leivonnaista ja makkaraa. Samalla kannattaa varoa, ettei tapahtuman oma Pasi-koira syö rapsuttelun yhteydessä makkaraasi, Ville Tannermäki vinkkaa.
Tapahtumaan on vapaa pääsy, mutta halutessaan voi myös kartuttaa hyväntekeväisyyspottia vapaaehtoisella maksulla. Tapahtuman tuotto tullaan käyttämään Uuraisten nuorisotilan nuorten hyväksi heidän toiveitaan ja ajatuksiaan kuunnellen.
09.04.2024 | Tilaajille, Uurainen
Maaliskuisena torstaiaamuna Uuraisten kunnanviraston pihaan kurvasi monta eri yritysten logoilla varustettua autoa ja eri alojen yrittäjia saapui hyvin pitkan tauon jälkeen järjestetyille yrittäjien aamukahveille yli kaikkien odotusten, osallistujia oli kolmisenkymmentä.
Jo kahvijonossa keskustelu kävi vilkkaana. Reilun tunnin mittaisessa tapaamisessa ehdittiin esittäytyä ja vähän raapaista huolenaiheita, joista nousi selkeästi esille kolme.
Kuljetusalan yrityksen Karlogin Timo Karjalainen toi esiin huolensa nelostien rampista Hirvaskylän kohdalla.
– Olisi tärkeä turvata, että nykyisen alikulun kohdalle rakennetaan kunnon ramppi kun tie aikanaan remontoidaan moottoritieksi. Pahin vaihtoehto olisi, että ramppi häviää kokonaan ja kulku kunnan yritystonteille ja myös raskas liikenne siirtyisi Vanhalle Hirvasentielle, jossa on paljon asutusta, Karjalainen totesi.
Toinen esille noussut asia oli lounasravintolan ja ympärivuotisen kahvilan puute keskustassa ja kolmas hieman tähän liittyen torin ympäristön hiljeneminen ja tyhjät toimitilat.
Uuraisten Yrittäjät Ry:n melko tuoreen puheenjohtajan Mattilan Hoivapalvelujen Samuli Mattilan tärkein tavoite oli luoda uuraislaisille yrittäjille ja elinkeinoelämälle kuukausittainen verkostoitumistilaisuus. Ilo ensimmäisen kerran suosiosta on suuri ja osoitus myös siitä, että tarvetta ja kiinnostusta livetapaamisiin on.
– Varovasti haaveilin 20 osallistujasta, mutta pidin sitä aika utopistisena, suosio ylitti kaikki odotukset ja tapasin monta minullekin aivan uutta yrittäjää. Tiedän myös, että diilejäkin tapaamisessa solmittiin, Mattila iloitsee.
– Toivon, että perinne jatkuu yhtä suosittuna ja piristää Uuraisten elinkeinoelämää laajemminkin. Uskon, että Uuraisista on kaikki mahdollisuudet tulla Muuramen kaltainen menestystarina, täällä on etuna lisäksi nuori ikärakenne.
Seuraavat yrittäjäkahvit kunnanvirastolla juodaan perjantaina 19. huhtikuuta aamukahdeksalta.
– Silloin teemana on rahoitus ja uskon sen kiinnostavan kaikkia yrittäjiä, tervetuloa mukaan, Samuli Mattila toivottaa.
Hanna Lahtinen
