Hautojenhoitopäivänä keskellä muistojen maisemaa

Hautojenhoitopäivänä keskellä muistojen maisemaa

Uuraisilla vietettiin perinteistä hautojenhoitopäivää viime torstaina. Lempeässä kesäsäässä muisteltiin edesmenneitä ja vaihdettiin ajankohtaisia kuulumisia kahvikupposen äärellä. Puurusen Puutarhan kukka-autosta löytyi kattava valikoima haudoille kaunistusta, ja myös parkkipaikan viereen tuotu multakuorma sai kävijöiltä kiitosta.
Kirkkoherranviraston työntekijät, seurakuntasihteeri Riikka Kotilainen ja talousvastaava Jaana Hirsjärvi, olivat siirtäneet toimistonsa telttaan keskelle hautausmaata ja auttoivat kävijöitä selvittämään omaisten hautojen tilanteita.
Tasan vuosi sitten Uuraisten hautausmaalla aloitettiin hautojen merkitseminen, jos niiden hallinta-aika oli päättynyt. Edellinen vastaava toimenpide oli tehty vuonna 1978, joten monelle haudalle ilmestyi yhteydenottopyyntölappu. Tänä kesänä merkittiin myös ne haudat, joiden hallinta-aika päättyy kuluvan vuoden aikana.
– Hautojen hallinta-aika on nykyään 25 vuotta. Aiemmin on myönnetty myös 50 vuoden hallinta-aikoja, ja jonkin verran on olemassa ainaishautoja, kertoo Riikka Kotilainen. – Samassa haudassa voi olla sekä ainais- että määräaikaisia paikkoja, mikä on aiheuttanut jonkin verran hämmennystä.
Viime kesä oli Kotilaisen mukaan ruuhkainen, mutta nyt tilanne on rauhoittunut. Jatkossa laputus tehdään vuosittain.
– Pääsääntöisesti omaiset ovat suhtautuneet asiaan myönteisesti ja suurin osa on uusinut hautaoikeuden seuraavaksi 25 vuodeksi tai vähemmäksi, minimissään viideksi vuodeksi. Joskus on ihmetelty, miksi lappu on ilmestynyt, vaikka hautaa on hoidettu, mutta selityksen jälkeen on ymmärretty, että kyse on hallinta-ajan päättymisestä. Joissakin tapauksissa lappu on siirretty viereiselle haudalle, mikä on aiheuttanut hämmennystä ja yhteydenottoja seurakuntaan.

Juhannuksen jälkeen yhteydenottopyyntöjä saattaa tulla myös hoitamattomille ainaishaudoille. Hautausmaalla on myös keltaisia kylttejä, jotka varoittavat esimerkiksi kaatumisvaarassa olevista hautakivistä.
– Seurakunta ei oikaise hautakiviä omatoimisesti, mutta omaisten pyynnöstä se voidaan tehdä korvausta vastaan, Kotilainen kertoo. Uuraisten hautausmaa sijaitsee rinteessä, mikä tekee kivien kaatumisesta hieman todennäköisempää kuin tasaisilla hautausmailla.
Jos omaisen haudalle ilmestyy merkkilappu, ei sitä kannata säikähtää – asia selviää ottamalla yhteyttä seurakuntaan.
– Ne hautapaikat, joilla lappu on ollut vuoden ilman yhteydenottoa, kuulutetaan vielä lehdessä. Jos omaisia ei edelleenkään tavoiteta, hautapaikka otetaan jossain vaiheessa uudelleen käyttöön ja hautakivi poistetaan. Poistettujen kivien kohtalosta ei ole vielä päätetty, mutta toivoisin, että ainakin osa voitaisiin säilyttää ja siirtää muistomerkeiksi hautausmaan johonkin osaan, Kotilainen pohtii.
Hautausmaalla on varattuna myös niin sanottu pandemia-alue, joka voidaan ottaa käyttöön vakavassa kriisitilanteessa.

Veteraanien haudoilla on omat erityispiirteensä.
– Veteraanien hautapaikkoihin on mahdollista saada 25 vuoden maksuton jatkoaika, mutta omaisten on itse otettava yhteyttä seurakuntaan ja laadittava hallinta-asiakirja. Maksuttomuus päättyy, jos samaan hautaan haudataan myöhemmin muita henkilöitä, kertoo Jaana Hirsjärvi.
– Veteraanimerkinnät hautakivissä kiinnitettiin muutama vuosi sitten yhteistyössä omaisten ja Uuraisten Leijonien kanssa. Jos veteraanitieto ei ole tullut seurakunnan tietoon hautaustilanteessa, sitä ei voida myöhemmin saada muualta. Seurakunta vastaa myös 127 sankarihaudan hoidosta. Tänä vuonna kaikki sankarihautojen kivet puhdistetaan ja tekstien hopeoinnit uusitaan, Hirsjärvi lisää.

Myös rahasta pitää puhua

Hautausasioissa ollaan suurten ja koskettavien asioiden äärellä, varsinkin kun menetys on vielä tuore, eikä raha-asioista puhuminen ole mukavaa.
Tosiasia kuitenkin on, että hautausmaan ylläpito on yksi suurimmista seurakunnan kulueristä. Kustannuksia syntyy muun muassa jätehuollosta, kasteluvedestä, valaistuksesta, talviaurauksista ja hiekoituksesta, nurmikoiden ja kasvien hoidosta, koneiden ja kaluston ylläpidosta, vainajien säilytystiloista, hautakirjojen ja väestörekisterin ylläpidosta sekä hautauhaku.fi-palvelun ja viranomaisjärjestelmien käyttömaksuista.
Uuraisten seurakunta on pieni, ja valtion leikkaukset vaikuttavat suoraan toimintaan. Vuodesta 2025 alkaen valtio vähentää evankelisluterilaisilta seurakunnilta rahoitusta lakisääteisten tehtävien hoitoon yhteensä lähes 40 miljoonalla eurolla vuoteen 2027 mennessä. Tämä tarkoittaa, että hautausmaan ylläpitoa joudutaan rahoittamaan yhä enemmän seurakunnan omista varoista.
Seurakunnille on lailla säädetty vastuu hautauksesta, hautausmaista ja väestökirjanpidosta. Kirkollisverotulojen on tarkoitus tukea seurakunnan hengellistä ja yhteisöllistä toimintaa, ei hautausmaan ylläpitoa. Tilanne kuitenkin on, että kirkon jäsenet joutuvat kustantamaan myös kirkkoon kuulumattomien hautaukset ja hautojen ylläpidon.
Uuraisten seurakunta on jo luopunut ylimääräisistä kiinteistöistä ja keskittänyt toimintansa kirkkoon ja seurakuntakotiin. Myös henkilöstökuluja on karsittu, osa työntekijöistä toimii osa-aikaisesti taloudellisista syistä.

 

Hanna Lahtinen

Simulaattori tuo nykyaikaisen metsästyskoulutuksen Uuraisille

Simulaattori tuo nykyaikaisen metsästyskoulutuksen Uuraisille

Uuraisten riistanhoitoyhdistys on hankkinut metsästys- ja ampumasimulaattorin, jonka vakituinen sijoituspaikka on Uuraisten koulukeskuksen kivikoulun ylimmässä kerroksessa. Laite on kuitenkin siirrettävissä myös muihin paikkoihin tarpeen mukaan. Simulaattoriin pääsee tutustumaan esimerkiksi heinäkuussa Höytiänpäivänä Höytiän koululla.
Simulaattorin hankinta on ollut yhdistyksen suunnitelmissa jo pitkään, mutta lähes 15 000 euron investointi vaati huolellista harkintaa ja hankehakemuksen laatimista. Leader Jyväsriihi tuki maaseudun toimintaympäristön kehittämishanketta 55 prosentin osuudella. Tavoitteena on erityisesti uusien metsästäjien kouluttaminen ennen metsästäjätutkintoa.
– Paukkulan ampumaradalla ei ole ollut haulikkorataa enää vuosiin, ja simulaattori tarjoaa nykyaikaisen tavan harjoitella, kertoo Marko Salminen.
Kokeneidenkin metsästäjien mukaan ampumatuntuma ei juuri poikkea aidosta. Simulaattorissa on noin 50 eri riistalajia.
– Hyvin aidon tuntuinen ja paljon monipuolisempi kuin perinteinen ampumarata – tosin itikat ja savun haju puuttuvat, lisää Kai Piesala.
Simulaattori ei myöskään saastuta luontoa eikä aiheuta meluhaittoja. Sen avulla voi tutustua eri riistalajien anatomiaan ja harjoitella parempia riistalaukauksia. Lisäksi opetellaan ampumatekniikoita ja erilaisia metsästystilanteita. Aseturvallisuutta painotetaan: vaikka aseet ovat replikoita ja ammunta tapahtuu infrapunasäteillä, niitä käsitellään kuten oikeita aseita. Käytössä on päällekkäispiippuinen haulikko, valopistetähtäinkivääri sekä kevyempiä ilma- ja pienoiskiväärejä.
Simulaattorin sijoittaminen koulurakennukseen vaati huolellista perustelua. Kouluampumisten varjossa aseisiin suhtaudutaan varovaisesti, vaikka ne olisivat vaarattomia. Uuraisten koulukeskuksella on kuitenkin pitkät perinteet erätaitojen opetuksessa, ja rehtori Sami Pasasen vetämä valinnainen eräkurssi on ollut vuosien ajan yksi suosituimmista. Siksi koulukeskus on perusteltu sijoituspaikka.
– Joillakin yhdistyksillä laite on jäänyt alkuinnostuksen jälkeen vähälle käytölle, mutta Uuraisilla en usko niin käyvän. Uudet eräkurssilaiset pitävät käytön aktiivisena. Toistaiseksi koululle sijoittamisesta ei ole tullut yhtään negatiivista palautetta, kiittelee Rauno Salminen.
– Simulaattorin käyttö on tarkkaan valvottua, eikä sitä koskaan käytetä ilman valvojan läsnäoloa, miehet vakuuttavat ja kertovat harjoittelevansa itsekin säännöllisesti.
Simulaattori on ollut helmikuusta lähtien ahkerassa käytössä. Kaikki Uuraisten kahdeksan metsästysseuraa ovat jo tutustuneet laitteeseen, ja myös naisille on järjestetty omia ammuntailtoja. Mikäli simulaattoriammunta kiinnostaa, voi ottaa yhteyttä Uuraisten riistanhoitoyhdistykseen.

Hanna Lahtinen

Rekkapalo Uuraisilla

Rekkapalo Uuraisilla

Uuraisten liikenneympyrässä on palanut tänä aamuna tukkirekan ohjaamo.  Palo syttyi  moottoritilassa ajon aikana Uuraisten Häkintiellä ja  rekan ohjaamo tuhoutui täysin. Henkilövahingoilta säästyttiin. Keski-Suomen pelastuslaitos sai hälytyksen palosta tiistaina puoli yhdeksän aikaan aamulla.
Paikalle saapui viisi pelastuslaitoksen yksikköä. Sammutustyöt kestivät noin puolen tunnin ajan. Sammutustöiden ajaksi liikenne jouduttiin pelastuslaitoksen tiedotteen mukaan keskeyttämään Häkintiellä ja sen läheisyydessä olevassa liikenneympyrässä. Pelastuslaitos ohjaa liikennettä toista kaistaa pitkin onnettomuuspaikan ohi.

Luonto, luovuus ja lentokone –  Taidekurssi yhdistää elämyksiä ja itseilmaisua

Luonto, luovuus ja lentokone – Taidekurssi yhdistää elämyksiä ja itseilmaisua

Alkukesän heleässä illassa pieni, innokas joukko odottaa jotain uutta.
– Äidin vapaailta, tätä on odotettu, kertoo yksi osallistujista hymyillen.
Kaksi nuorta uuraislaista yrittäjää, Ilmatar Airplane Lodgen Mandi Moisio ja Efektimaalaus Nykäsen Sari Nykänen, päättivät yhdistää voimansa. Näin syntyi Luonto & luovuus -taidekurssi, jonka ensimmäinen pilottikurssi on juuri alkamassa.
Yhteistyö ei ole heille uutta, sillä Ilmattaren skyline-aittahuoneen katon ja seinän efektimaalaukset ovat Sari Nykäsen käsialaa.
Kurssilla luodaan taidetta parin tunnin ajan Ilmattaren inspiroivassa ilmapiirissä Nykäsen ohjauksessa. Koska hän on tottunut työskentelemään suurilla pinnoilla ja efektiseinien parissa, ovat myös käytettävät välineet ja tekniikat ainutlaatuisia. Maalauspohjana toimii koivuvaneri, ja inspiraatiota haetaan kuvista Kuusamon maisemista sekä ympäröivästä uuraislaisesta luonnosta livenä.
– Mukana on efekti- ja struktuurimaaleja, spraymaalejakin. Tykkään tehdä kivoja asioita kivojen ihmisten kanssa ja mietin, miten voisin hyödyntää osaamistani monipuolisemmin. Siksi olen tästä valtavan innoissani, Sari Nykänen kertoo.
– Kokonaisuus sopii esimerkiksi työ- tai ystäväporukoille, polttareihin tai muihin tapaamisiin. Peruspakettiin sisältyvät maalauskurssi, pikkupurtavaa ja sauna poreineen. Lisämaksusta voi myös yöpyä lentokoneessa, Mandi Moisio lisää.
– Mukavaa yhdessäoloa, rentoutumista ja rohkaisua itseilmaisuun, järjestäjät tiivistävät kurssin hengen.
Ensimmäisestä kerrasta kerättiin huolellisesti palautetta. Kehitysehdotuksia tuli niukasti, kokonaisuus ihastutti ja konsepti vaikuttaa kaikin puolin valmiilta. Ainoa miinus oli, että aika kului kuin siivillä.
Syksyllä kurssia aletaan markkinoida laajemmin, mutta jo nyt siitä voi kysellä suoraan Sari Nykäseltä. Yhteystiedot löytyvät o-soitteesta efektimaalaus.fi.

 

Uuraisten kunnanvaltuusto nimesi luottamushenkilöt kaudelle 2025–2029

Uuraisten kunnanvaltuusto nimesi luottamushenkilöt kaudelle 2025–2029

Uuraisten kunnanvaltuusto kokoontui maanantaina päättämään laajasta kokonaisuudesta luottamushenkilövalintoja. Kokouksessa nimettiin jäsenet ja varajäsenet kunnan keskeisiin toimielimiin sekä useisiin alueellisiin ja seudullisiin yhteistyöelimiin. Valinnat tehtiin yksimielisesti.
Kokouksen avasi vanhin valtuutettu Simo Koskinen, 81 (kesk), joka oli pukeutunut täsmälleen samansävyiseen kauluspaitaan kuin valtuuston nuorin, eli Samuli Mattila (kesk), 28. Pian nuijan varteen tarttui äänikuningatar Matleena Kivelä (sd), joka jatkaa valtuuston puheenjohtajana,1. varapuheenjohtaja on Marko Nieminen (kesk) ja 2. varapuheenjohtaja Tanja Tiainen (ps).
Kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Samuli Mattila ja varapuheenjohtajaksi Satu Nieminen (ps). Muiksi jäseniksi valittiin Veli-Matti Arponen (sd), Essi Jokinen (kesk), Timo Karjalainen (kesk), Anne Pihl (kesk. sit) ja Liisa Stenman-Kässi (kesk). Heidän varajäseninään toimivat vastaavasti Pia Bärlund, Joni Leppänen (ps), Marko Rautiainen (sd), Kristina Pajanen (kesk), Markku Vanhala (kesk), Susanna Kettunen ja Petri Haaksluoto (kesk).
Tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Harri Palonen (kesk) ja varapuheenjohtajaksi Jari Flyktman (kok). Muiksi jäseniksi nimettiin Merja Kinnunen (kd), Kari Lehtonen (sd) ja Miia Lius (ps). Heidän varajäseninään toimivat Simo Koskinen, Jyrki Taipale (kok), Arto Mämmi (kd), Pirjo Käpylä ja Tanja Tiainen.
Sivistyslautakuntaa johtaa Anne Pihl ja varapuheenjohtajana toimii Tanja Tiainen. Muiksi jäseniksi valittiin Matleena Kivelä, Simo Koskinen, Hanna Mäkinen (kd), Marko Nieminen ja Heikki Pihlainen (kesk). Varajäseninä toimivat Liisa Stenman-Kässi, Lauri Flyktman (ps), Pirjo Käpylä, Markku Vanhala, Jenna Paananen (kd), Timo Karjalainen ja Harri Palonen.
Teknisen lautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Essi Jokinen ja varapuheenjohtajaksi Liisa Stenman-Kässi. Muiksi jäseniksi nimettiin Petri Huutonen (ps), Timo Karjalainen, Susanna Kettunen, Marko Rautiainen ja Markku Vanhala. Varajäseninä toimivat Simo Koskinen, Jaana Hirsjärvi, Miia Lius, Marko Nieminen, Anne Pihl, Kari Lehtonen ja Petri Haaksluoto.
Lupalautakuntaa johtaa Olli Humalajoki ja varapuheenjohtajana toimii Matleena Kivelä. Muiksi jäseniksi valittiin Satu Nieminen, Jyrki Taipale ja Arto Veijonen. Heidän varajäseninään toimivat Marko Nieminen, Sari Rimmi, Juhani Öhman (ps), Pia Bärlund ja Jyrki Paananen.
Suhteellisten vaalien vaalilautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Essi Jokinen ja varapuheenjohtajaksi Veli-Matti Arponen. Muiksi jäseniksi nimettiin Hanna Mäkinen, Jari Flyktman ja Joni Leppänen (ps). Varajäseninä toimivat Anne Pihl, Kari Lehtonen, Liisa Stenman-Kässi, Timo Karjalainen ja Satu Nieminen.
Keskusvaalilautakuntaan valittiin puheenjohtajaksi Ritva Mäkelä ja varapuheenjohtajaksi Merja Kinnunen. Muiksi jäseniksi nimettiin Aino Arponen, Jyrki Taipale ja Lauri Virtanen. Varajäsenet ovat Arto Veijonen, Helena Hurskainen, Kaisa Hallikas, Matti Muhonen ja Valtteri Vehviläinen (ps).
Työllisyysaluelautakuntaan valittiin jäseneksi Satu Nieminen ja hänen varajäsenekseen Essi Jokinen. Keski-Suomen käräjäoikeuden lautamieheksi valittiin Petri Haaksluoto. Kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi valittiin Helena Hurskainen, Olli Humalajoki, Jyrki Taipale, Jyrki Paananen, Kari Lehtonen, Kimmo Loukkumäki (ps) ja Markku Vanhala.
Sydän-Suomen jätelautakuntaan valittiin jäseneksi Simo Koskinen ja varajäseneksi Kristina Pajanen. Keski-Suomen liiton edustajainkokoukseen valittiin edustajaksi Joni Leppänen ja varaedustajaksi Satu Nieminen. Poliisin neuvottelukuntaan nimettiin jäseneksi Petri Haaksluoto ja varajäseneksi Samuli Mattila.
Jyväskylän koulutuskuntayhtymän valtuustoon valittiin Pirjo Käpylä ja hänen varajäsenekseen Kari Lehtonen. Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuustoon valittiin Matleena Kivelä ja varajäseneksi Veli-Matti Arponen. Ympäristöterveyslautakuntaan valittiin jäseneksi Markku Vanhala ja varajäseneksi Anne Pihl.

Avoimet kylät kutsuvat lauantaina 14.6.

Avoimet kylät kutsuvat lauantaina 14.6.

Avoimet Kylät -päivä lähestyy. Tänä vuonna Suomen suurin kylätapahtuma järjestetään ensi lauantaina.  Valtakunnallinen teemapäivä juhlistaa paikallista kulttuuria, yhteisöllisyyttä ja ainutlaatuisia elämyksiä jo yhdettätoista kertaa.
Luvassa on vauhdikasta menoa ja unohtumattomia hetkiä, kun yli 100 000 innokasta kylämatkailijaa vierailee kylissä ympäri Suomen. Tapahtuma nostaa esiin satoja kyliä ja tuo ne lähimatkailukohteiksi, päivä on täynnä kylien lumoa ja elämää. Se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua kyläelämään ja suomalaiseen maaseutuun. Tavoitteena on nostaa kylät esiin matkailukohteina ja rohkaista uusia asukkaita löytämään kodin kylien sydämestä.
Päivä on tarkoitettu kaikille kyläyhdistysten tai vastaavien toimijoiden järjestämille tapahtumille. Toivakassa on osallistuttu Avoimiin Kyliin jo vuosia, mutta Uuraisilla kesäkuinen teemapäivä on ollut hiljaisempi, mahdollisesti siksi, että yhdistykset keskittyvät Uuraisten viikkoon heinäkuussa. Tänä vuonna Kyynämöisillä kuitenkin riittää virtaa myös Avoimiin Kyliin.

Toivakassa lähes kaikki kylät osallistuvat, sillä kunta järjestää maksuttoman kiertoajelun kylien tapahtumiin. Bussi starttaa aamulla klo 9.30 kirjaston pysäkiltä, ja oppaana toimii Kati Markkanen, joka kertoo kohteista historiallisesta näkökulmasta urheiluseura- ja osuuskauppa-tietoiskuin. Mukana on myös kulttuuri- ja vapaa-aikasuunnittelija Susanna Liljander.
Ensimmäinen pysähdys on Nisulassa, jossa kylätalolla on mahdollisuus nauttia maalaisbrunssia, ennakkoilmoittautuminen tapahtuu Nisulan kyläseuralle.
Matka jatkuu Viisarimäkeen, jossa vanhan kyläkoulun pihamaalla on rompetori, peräkonttikirppis ja grillikahvio. Sisätiloissa on 300 neliötä keräilykohteiden myyntiä ja arviointia, mukana asiantuntijoita filateliasta, numismatiikasta ja militariasta. Paikalla on myös pienoismalli-, automobiili- ja moottoripyöräharrastajia.
Huikossa järjestetään Keski-Suomen kestävät kylät -hankkeen vieraslajien torjuntatalkoot, kylätalolla on ruokamyyntiä ja paikallisten yrittäjien esittelyjä.
Ruuhimäessä ihastellaan vastaremontoitua kylätaloa ja käsityönäyttelyä. Lisäksi kylällä on peräkonttikirppis, myyjäiset, keppihevostyöpaja ja keppihevoskilparata. Lettukahvilasta saa pientä purtavaa.
Tämän jälleen palataan kirkonkylälle ja illalla on vielä vuorossa kesäasukasilta Vanhassa pappilassa. Illassa pääsee tutustumaan Toivakan kunnan henkilöstöön ja kuulemaan kunnan palveluista sekä tulevista suunnitelmista.
– Haluamme myös kuulla juuri sinun kehitysideoita kesäasukkaan näkökulmasta, kunnasta toivotaan.
Vanhan Pappilan sauna lämpiää myös teitä varten tapahtuman yhteydessä.Kesäpäivä Kyynämöisillä tarjoaa elämyksiä koko perheelle useassa eri kohteessa. Huutoniemen luontopolulla tutustutaan kasveihin, puihin ja metsän moniaistisiin terveysvaikutuksiin. Retkellä rentoudutaan luonnon helmassa kylän luontoyrittäjien Satu Flyktmanin ja Johanna Teräväisen johdolla. Koko perhe on tervetullut klo 13 alkavalle retkelle, jonka pienet osallistumismaksut ohjataan kyläyhdistyksen toiminnan tukemiseen.
Kyynämöisten koululla ovet ovat avoinna iltapäivän ajan. Vierailijat pääsevät tutustumaan kauniisiin maalaismaisemiin, kyläkoulun tunnelmaan ja paikalliseen elämään. Tarjolla on ohjattuja koulukierroksia ja vanhempaintoimikunnan kesäkahvila. Kahvittelun lomassa Essi Paananen ja Sari Rimmi esittävät kesäisiä sävelmiä ja musiikkimuistoja.
YTM Sari Rimmi opastaa myös sukututkimuksen saloihin avoimessa työpajassa. Hän neuvoo alkuun pääsemisessä ja lähteiden käytössä, erityisesti Uuraisten ja keskisuomalaisen maaseudun osalta.
Koululla on esillä myös taiteilija Päivi Latvalan näyttely Rakkaudesta lehmiin ja taiteeseen, joka esittelee lehmämaalauksia ja maaseudun eläimiä.
Iltapäivällä lämpiää Yrttitarhan tuoksusauna osoitteessa Sahinahontie 36. Kauniin Kukkaroisen rannalla sijaitsevassa Niittyrannan tilan rantasaunassa ja telttasaunassa pääsee saunomaan yrttien huumaavassa tuoksussa pientä maksua vastaan. Saunaa lämmittää perinnesaunottaja Johanna Teräväinen. Mukaan tulee ottaa omat pyyhkeet, laudeliinat, saunajuomat ja eväät. Lähilaitumella voi ihailla ja rapsutella Tuunasen hevosia.