24.06.2025 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisten kirjasto vietti viime viikolla juhlapäivää, sillä se on toiminut nykyisissä tiloissaan Topintiellä tasan 30 vuotta. Kirjastotoimintaa Uuraisilla on kuitenkin ollut huomattavasti pidempään – koko kunnan olemassaolon ajan, eli jo 157 vuoden ajan.
Kristiina Lähteenmäki on ollut vakituisesti töissä kirjastovirkailijana vuodesta 2005, mutta ensimmäistä kertaa hän tuli kirjastoon töihin jo silloin, kun se sijaitsi kivikoulun alakerrassa ja uusista tiloista vasta haaveiltiin.
– Vain muutos on ollut pysyvää. Järjestelmät ovat uudistuneet valtavasti. Viimeisin uusi juttu on E-kirjasto, ja mielestäni on hienoa, että Uurainen lähti heti ensimmäisten joukossa mukaan, hän sanoo.
Haaveilu- ja suunnitteluvaihe kesti pitkään, ainakin kahdeksan vuotta. Ensimmäisissä suunnitelmissa neliö- ja kerrosmäärä oli paljon suurempi, puhuttiin kirjaston ja nuorisotilan yhdistelmästä, ja ainakin sivulauseissa tai käytäväpuheissa mainittiin myös sana uimahalli. Sitten tuli 90-luvun lama, joka kutisti haaveet noin 360 neliön kokoiseksi kompaktiksi kirjastotaloksi. Jokainen neliö on hyötykäytössä, ja rakennus palvelee yhä varsin mallikkaasti kuntalaisia ja tähän aikaan vuodesta myös kesäasukkaita.
Uudessa kirjastossa asiakkaita palvelivat aluksi kirjastonhoitaja Pirkko Meriläinen ja kirjastovirkailija Ritva Jokinen sekä vaihtuva joukko apulaisia. Meriläisen jälkeen kirjastonjohtajana toimi Marja-Liisa Mutka, jonka jälkeen virka yhdistettiin hetkeksi rehtorin tehtävään, jota hoiti Arja Siikström. Hänen jälkeensä kirjastonjohtajaksi tuli Minna Puntala, joka viihtyi tehtävässä 13 vuotta. Viimeisin kirjastonjohtaja on ollut Minna Vilenius. Tällä hetkellä kirjasto on Kristiina Lähteenmäen ja Taru Penttisen luotettavissa käsissä. Kulttuurituottajan pestiä hoitaa kesän ajan Jenni Janhunen, ja syksyllä valitaan uusi kulttuurituottaja-kirjastonjohtaja.
– Kirjaston tehtävä on tarjota paitsi kirjastopalveluja myös matalan kynnyksen tapahtumia, kuten tämänpäiväinen lastenteatteri. Hienoa, että kirjaston perusidea turvallisena ja ilmaisena kulttuuriympäristönä on säilynyt säästöpaineista huolimatta, Jenni Janhunen sanoo.
Kesällä lukevat hekin, jotka eivät muulloin syystä tai toisesta ehdi.
– Varatuimpia kirjoja ovat olleet Satu Rämön Rakel sekä tietenkin Enni Mustoset, kertoo Taru Penttinen.
– Myös jyväskyläläisen eläinlääkäri Teppo Heinolan uusi kirja Eläinlääkärin elämää on ollut paljon kysytty ja kehuttu, vinkkaa Kristiina Lähteenmäki.
Hanna Lahtinen
18.06.2025 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisilla vietettiin perinteistä hautojenhoitopäivää viime torstaina. Lempeässä kesäsäässä muisteltiin edesmenneitä ja vaihdettiin ajankohtaisia kuulumisia kahvikupposen äärellä. Puurusen Puutarhan kukka-autosta löytyi kattava valikoima haudoille kaunistusta, ja myös parkkipaikan viereen tuotu multakuorma sai kävijöiltä kiitosta.
Kirkkoherranviraston työntekijät, seurakuntasihteeri Riikka Kotilainen ja talousvastaava Jaana Hirsjärvi, olivat siirtäneet toimistonsa telttaan keskelle hautausmaata ja auttoivat kävijöitä selvittämään omaisten hautojen tilanteita.
Tasan vuosi sitten Uuraisten hautausmaalla aloitettiin hautojen merkitseminen, jos niiden hallinta-aika oli päättynyt. Edellinen vastaava toimenpide oli tehty vuonna 1978, joten monelle haudalle ilmestyi yhteydenottopyyntölappu. Tänä kesänä merkittiin myös ne haudat, joiden hallinta-aika päättyy kuluvan vuoden aikana.
– Hautojen hallinta-aika on nykyään 25 vuotta. Aiemmin on myönnetty myös 50 vuoden hallinta-aikoja, ja jonkin verran on olemassa ainaishautoja, kertoo Riikka Kotilainen. – Samassa haudassa voi olla sekä ainais- että määräaikaisia paikkoja, mikä on aiheuttanut jonkin verran hämmennystä.
Viime kesä oli Kotilaisen mukaan ruuhkainen, mutta nyt tilanne on rauhoittunut. Jatkossa laputus tehdään vuosittain.
– Pääsääntöisesti omaiset ovat suhtautuneet asiaan myönteisesti ja suurin osa on uusinut hautaoikeuden seuraavaksi 25 vuodeksi tai vähemmäksi, minimissään viideksi vuodeksi. Joskus on ihmetelty, miksi lappu on ilmestynyt, vaikka hautaa on hoidettu, mutta selityksen jälkeen on ymmärretty, että kyse on hallinta-ajan päättymisestä. Joissakin tapauksissa lappu on siirretty viereiselle haudalle, mikä on aiheuttanut hämmennystä ja yhteydenottoja seurakuntaan.
Juhannuksen jälkeen yhteydenottopyyntöjä saattaa tulla myös hoitamattomille ainaishaudoille. Hautausmaalla on myös keltaisia kylttejä, jotka varoittavat esimerkiksi kaatumisvaarassa olevista hautakivistä.
– Seurakunta ei oikaise hautakiviä omatoimisesti, mutta omaisten pyynnöstä se voidaan tehdä korvausta vastaan, Kotilainen kertoo. Uuraisten hautausmaa sijaitsee rinteessä, mikä tekee kivien kaatumisesta hieman todennäköisempää kuin tasaisilla hautausmailla.
Jos omaisen haudalle ilmestyy merkkilappu, ei sitä kannata säikähtää – asia selviää ottamalla yhteyttä seurakuntaan.
– Ne hautapaikat, joilla lappu on ollut vuoden ilman yhteydenottoa, kuulutetaan vielä lehdessä. Jos omaisia ei edelleenkään tavoiteta, hautapaikka otetaan jossain vaiheessa uudelleen käyttöön ja hautakivi poistetaan. Poistettujen kivien kohtalosta ei ole vielä päätetty, mutta toivoisin, että ainakin osa voitaisiin säilyttää ja siirtää muistomerkeiksi hautausmaan johonkin osaan, Kotilainen pohtii.
Hautausmaalla on varattuna myös niin sanottu pandemia-alue, joka voidaan ottaa käyttöön vakavassa kriisitilanteessa.
Veteraanien haudoilla on omat erityispiirteensä.
– Veteraanien hautapaikkoihin on mahdollista saada 25 vuoden maksuton jatkoaika, mutta omaisten on itse otettava yhteyttä seurakuntaan ja laadittava hallinta-asiakirja. Maksuttomuus päättyy, jos samaan hautaan haudataan myöhemmin muita henkilöitä, kertoo Jaana Hirsjärvi.
– Veteraanimerkinnät hautakivissä kiinnitettiin muutama vuosi sitten yhteistyössä omaisten ja Uuraisten Leijonien kanssa. Jos veteraanitieto ei ole tullut seurakunnan tietoon hautaustilanteessa, sitä ei voida myöhemmin saada muualta. Seurakunta vastaa myös 127 sankarihaudan hoidosta. Tänä vuonna kaikki sankarihautojen kivet puhdistetaan ja tekstien hopeoinnit uusitaan, Hirsjärvi lisää.
Myös rahasta pitää puhua
Hautausasioissa ollaan suurten ja koskettavien asioiden äärellä, varsinkin kun menetys on vielä tuore, eikä raha-asioista puhuminen ole mukavaa.
Tosiasia kuitenkin on, että hautausmaan ylläpito on yksi suurimmista seurakunnan kulueristä. Kustannuksia syntyy muun muassa jätehuollosta, kasteluvedestä, valaistuksesta, talviaurauksista ja hiekoituksesta, nurmikoiden ja kasvien hoidosta, koneiden ja kaluston ylläpidosta, vainajien säilytystiloista, hautakirjojen ja väestörekisterin ylläpidosta sekä hautauhaku.fi-palvelun ja viranomaisjärjestelmien käyttömaksuista.
Uuraisten seurakunta on pieni, ja valtion leikkaukset vaikuttavat suoraan toimintaan. Vuodesta 2025 alkaen valtio vähentää evankelisluterilaisilta seurakunnilta rahoitusta lakisääteisten tehtävien hoitoon yhteensä lähes 40 miljoonalla eurolla vuoteen 2027 mennessä. Tämä tarkoittaa, että hautausmaan ylläpitoa joudutaan rahoittamaan yhä enemmän seurakunnan omista varoista.
Seurakunnille on lailla säädetty vastuu hautauksesta, hautausmaista ja väestökirjanpidosta. Kirkollisverotulojen on tarkoitus tukea seurakunnan hengellistä ja yhteisöllistä toimintaa, ei hautausmaan ylläpitoa. Tilanne kuitenkin on, että kirkon jäsenet joutuvat kustantamaan myös kirkkoon kuulumattomien hautaukset ja hautojen ylläpidon.
Uuraisten seurakunta on jo luopunut ylimääräisistä kiinteistöistä ja keskittänyt toimintansa kirkkoon ja seurakuntakotiin. Myös henkilöstökuluja on karsittu, osa työntekijöistä toimii osa-aikaisesti taloudellisista syistä.
Hanna Lahtinen
18.06.2025 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisten riistanhoitoyhdistys on hankkinut metsästys- ja ampumasimulaattorin, jonka vakituinen sijoituspaikka on Uuraisten koulukeskuksen kivikoulun ylimmässä kerroksessa. Laite on kuitenkin siirrettävissä myös muihin paikkoihin tarpeen mukaan. Simulaattoriin pääsee tutustumaan esimerkiksi heinäkuussa Höytiänpäivänä Höytiän koululla.
Simulaattorin hankinta on ollut yhdistyksen suunnitelmissa jo pitkään, mutta lähes 15 000 euron investointi vaati huolellista harkintaa ja hankehakemuksen laatimista. Leader Jyväsriihi tuki maaseudun toimintaympäristön kehittämishanketta 55 prosentin osuudella. Tavoitteena on erityisesti uusien metsästäjien kouluttaminen ennen metsästäjätutkintoa.
– Paukkulan ampumaradalla ei ole ollut haulikkorataa enää vuosiin, ja simulaattori tarjoaa nykyaikaisen tavan harjoitella, kertoo Marko Salminen.
Kokeneidenkin metsästäjien mukaan ampumatuntuma ei juuri poikkea aidosta. Simulaattorissa on noin 50 eri riistalajia.
– Hyvin aidon tuntuinen ja paljon monipuolisempi kuin perinteinen ampumarata – tosin itikat ja savun haju puuttuvat, lisää Kai Piesala.
Simulaattori ei myöskään saastuta luontoa eikä aiheuta meluhaittoja. Sen avulla voi tutustua eri riistalajien anatomiaan ja harjoitella parempia riistalaukauksia. Lisäksi opetellaan ampumatekniikoita ja erilaisia metsästystilanteita. Aseturvallisuutta painotetaan: vaikka aseet ovat replikoita ja ammunta tapahtuu infrapunasäteillä, niitä käsitellään kuten oikeita aseita. Käytössä on päällekkäispiippuinen haulikko, valopistetähtäinkivääri sekä kevyempiä ilma- ja pienoiskiväärejä.
Simulaattorin sijoittaminen koulurakennukseen vaati huolellista perustelua. Kouluampumisten varjossa aseisiin suhtaudutaan varovaisesti, vaikka ne olisivat vaarattomia. Uuraisten koulukeskuksella on kuitenkin pitkät perinteet erätaitojen opetuksessa, ja rehtori Sami Pasasen vetämä valinnainen eräkurssi on ollut vuosien ajan yksi suosituimmista. Siksi koulukeskus on perusteltu sijoituspaikka.
– Joillakin yhdistyksillä laite on jäänyt alkuinnostuksen jälkeen vähälle käytölle, mutta Uuraisilla en usko niin käyvän. Uudet eräkurssilaiset pitävät käytön aktiivisena. Toistaiseksi koululle sijoittamisesta ei ole tullut yhtään negatiivista palautetta, kiittelee Rauno Salminen.
– Simulaattorin käyttö on tarkkaan valvottua, eikä sitä koskaan käytetä ilman valvojan läsnäoloa, miehet vakuuttavat ja kertovat harjoittelevansa itsekin säännöllisesti.
Simulaattori on ollut helmikuusta lähtien ahkerassa käytössä. Kaikki Uuraisten kahdeksan metsästysseuraa ovat jo tutustuneet laitteeseen, ja myös naisille on järjestetty omia ammuntailtoja. Mikäli simulaattoriammunta kiinnostaa, voi ottaa yhteyttä Uuraisten riistanhoitoyhdistykseen.
Hanna Lahtinen
17.06.2025 | Kiinnitetty, Uurainen
Uuraisten liikenneympyrässä on palanut tänä aamuna tukkirekan ohjaamo. Palo syttyi moottoritilassa ajon aikana Uuraisten Häkintiellä ja rekan ohjaamo tuhoutui täysin. Henkilövahingoilta säästyttiin. Keski-Suomen pelastuslaitos sai hälytyksen palosta tiistaina puoli yhdeksän aikaan aamulla.
Paikalle saapui viisi pelastuslaitoksen yksikköä. Sammutustyöt kestivät noin puolen tunnin ajan. Sammutustöiden ajaksi liikenne jouduttiin pelastuslaitoksen tiedotteen mukaan keskeyttämään Häkintiellä ja sen läheisyydessä olevassa liikenneympyrässä. Pelastuslaitos ohjaa liikennettä toista kaistaa pitkin onnettomuuspaikan ohi.
10.06.2025 | Tilaajille, Uurainen
Alkukesän heleässä illassa pieni, innokas joukko odottaa jotain uutta.
– Äidin vapaailta, tätä on odotettu, kertoo yksi osallistujista hymyillen.
Kaksi nuorta uuraislaista yrittäjää, Ilmatar Airplane Lodgen Mandi Moisio ja Efektimaalaus Nykäsen Sari Nykänen, päättivät yhdistää voimansa. Näin syntyi Luonto & luovuus -taidekurssi, jonka ensimmäinen pilottikurssi on juuri alkamassa.
Yhteistyö ei ole heille uutta, sillä Ilmattaren skyline-aittahuoneen katon ja seinän efektimaalaukset ovat Sari Nykäsen käsialaa.
Kurssilla luodaan taidetta parin tunnin ajan Ilmattaren inspiroivassa ilmapiirissä Nykäsen ohjauksessa. Koska hän on tottunut työskentelemään suurilla pinnoilla ja efektiseinien parissa, ovat myös käytettävät välineet ja tekniikat ainutlaatuisia. Maalauspohjana toimii koivuvaneri, ja inspiraatiota haetaan kuvista Kuusamon maisemista sekä ympäröivästä uuraislaisesta luonnosta livenä.
– Mukana on efekti- ja struktuurimaaleja, spraymaalejakin. Tykkään tehdä kivoja asioita kivojen ihmisten kanssa ja mietin, miten voisin hyödyntää osaamistani monipuolisemmin. Siksi olen tästä valtavan innoissani, Sari Nykänen kertoo.
– Kokonaisuus sopii esimerkiksi työ- tai ystäväporukoille, polttareihin tai muihin tapaamisiin. Peruspakettiin sisältyvät maalauskurssi, pikkupurtavaa ja sauna poreineen. Lisämaksusta voi myös yöpyä lentokoneessa, Mandi Moisio lisää.
– Mukavaa yhdessäoloa, rentoutumista ja rohkaisua itseilmaisuun, järjestäjät tiivistävät kurssin hengen.
Ensimmäisestä kerrasta kerättiin huolellisesti palautetta. Kehitysehdotuksia tuli niukasti, kokonaisuus ihastutti ja konsepti vaikuttaa kaikin puolin valmiilta. Ainoa miinus oli, että aika kului kuin siivillä.
Syksyllä kurssia aletaan markkinoida laajemmin, mutta jo nyt siitä voi kysellä suoraan Sari Nykäseltä. Yhteystiedot löytyvät o-soitteesta efektimaalaus.fi.
10.06.2025 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisten kunnanvaltuusto kokoontui maanantaina päättämään laajasta kokonaisuudesta luottamushenkilövalintoja. Kokouksessa nimettiin jäsenet ja varajäsenet kunnan keskeisiin toimielimiin sekä useisiin alueellisiin ja seudullisiin yhteistyöelimiin. Valinnat tehtiin yksimielisesti.
Kokouksen avasi vanhin valtuutettu Simo Koskinen, 81 (kesk), joka oli pukeutunut täsmälleen samansävyiseen kauluspaitaan kuin valtuuston nuorin, eli Samuli Mattila (kesk), 28. Pian nuijan varteen tarttui äänikuningatar Matleena Kivelä (sd), joka jatkaa valtuuston puheenjohtajana,1. varapuheenjohtaja on Marko Nieminen (kesk) ja 2. varapuheenjohtaja Tanja Tiainen (ps).
Kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Samuli Mattila ja varapuheenjohtajaksi Satu Nieminen (ps). Muiksi jäseniksi valittiin Veli-Matti Arponen (sd), Essi Jokinen (kesk), Timo Karjalainen (kesk), Anne Pihl (kesk. sit) ja Liisa Stenman-Kässi (kesk). Heidän varajäseninään toimivat vastaavasti Pia Bärlund, Joni Leppänen (ps), Marko Rautiainen (sd), Kristina Pajanen (kesk), Markku Vanhala (kesk), Susanna Kettunen ja Petri Haaksluoto (kesk).
Tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Harri Palonen (kesk) ja varapuheenjohtajaksi Jari Flyktman (kok). Muiksi jäseniksi nimettiin Merja Kinnunen (kd), Kari Lehtonen (sd) ja Miia Lius (ps). Heidän varajäseninään toimivat Simo Koskinen, Jyrki Taipale (kok), Arto Mämmi (kd), Pirjo Käpylä ja Tanja Tiainen.
Sivistyslautakuntaa johtaa Anne Pihl ja varapuheenjohtajana toimii Tanja Tiainen. Muiksi jäseniksi valittiin Matleena Kivelä, Simo Koskinen, Hanna Mäkinen (kd), Marko Nieminen ja Heikki Pihlainen (kesk). Varajäseninä toimivat Liisa Stenman-Kässi, Lauri Flyktman (ps), Pirjo Käpylä, Markku Vanhala, Jenna Paananen (kd), Timo Karjalainen ja Harri Palonen.
Teknisen lautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Essi Jokinen ja varapuheenjohtajaksi Liisa Stenman-Kässi. Muiksi jäseniksi nimettiin Petri Huutonen (ps), Timo Karjalainen, Susanna Kettunen, Marko Rautiainen ja Markku Vanhala. Varajäseninä toimivat Simo Koskinen, Jaana Hirsjärvi, Miia Lius, Marko Nieminen, Anne Pihl, Kari Lehtonen ja Petri Haaksluoto.
Lupalautakuntaa johtaa Olli Humalajoki ja varapuheenjohtajana toimii Matleena Kivelä. Muiksi jäseniksi valittiin Satu Nieminen, Jyrki Taipale ja Arto Veijonen. Heidän varajäseninään toimivat Marko Nieminen, Sari Rimmi, Juhani Öhman (ps), Pia Bärlund ja Jyrki Paananen.
Suhteellisten vaalien vaalilautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Essi Jokinen ja varapuheenjohtajaksi Veli-Matti Arponen. Muiksi jäseniksi nimettiin Hanna Mäkinen, Jari Flyktman ja Joni Leppänen (ps). Varajäseninä toimivat Anne Pihl, Kari Lehtonen, Liisa Stenman-Kässi, Timo Karjalainen ja Satu Nieminen.
Keskusvaalilautakuntaan valittiin puheenjohtajaksi Ritva Mäkelä ja varapuheenjohtajaksi Merja Kinnunen. Muiksi jäseniksi nimettiin Aino Arponen, Jyrki Taipale ja Lauri Virtanen. Varajäsenet ovat Arto Veijonen, Helena Hurskainen, Kaisa Hallikas, Matti Muhonen ja Valtteri Vehviläinen (ps).
Työllisyysaluelautakuntaan valittiin jäseneksi Satu Nieminen ja hänen varajäsenekseen Essi Jokinen. Keski-Suomen käräjäoikeuden lautamieheksi valittiin Petri Haaksluoto. Kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi valittiin Helena Hurskainen, Olli Humalajoki, Jyrki Taipale, Jyrki Paananen, Kari Lehtonen, Kimmo Loukkumäki (ps) ja Markku Vanhala.
Sydän-Suomen jätelautakuntaan valittiin jäseneksi Simo Koskinen ja varajäseneksi Kristina Pajanen. Keski-Suomen liiton edustajainkokoukseen valittiin edustajaksi Joni Leppänen ja varaedustajaksi Satu Nieminen. Poliisin neuvottelukuntaan nimettiin jäseneksi Petri Haaksluoto ja varajäseneksi Samuli Mattila.
Jyväskylän koulutuskuntayhtymän valtuustoon valittiin Pirjo Käpylä ja hänen varajäsenekseen Kari Lehtonen. Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuustoon valittiin Matleena Kivelä ja varajäseneksi Veli-Matti Arponen. Ympäristöterveyslautakuntaan valittiin jäseneksi Markku Vanhala ja varajäseneksi Anne Pihl.
