11.10.2024 | Alueelta, Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi
Hyvinvointialueen talousarviossa esitetään säästöjä 53 miljoonan euron edestä. Sopeuttamistoimenpiteet on suunniteltu täydentämään jo tehtyjä ja tekeillä olevia toimenpiteitä. Säästöjä haetaan muun muassa organisaatiomuutoksella. Niin sanottu organisaation virtaviivaistaminen tarkoittaa johtajien ja päälliköiden määrän vähentämistä sekä hallinnollisissa tehtävissä toimivien henkilöiden määrän karsimista.
Talousarviossa suunniteltujen toimenpiteiden henkilöstövaikutuksia käsitellään parhaillaan neljänsissä yhteistoimintaneuvotteluissa. Vaikutukset kohdistuvat kaikille kolmelle hyvinvointialueen toimialalle ja henkilöstövähennykset koskettavat yhteensä 247–252 henkilöä tai työtehtävää. Johtaja- ja päällikkötehtäviä vähenee 37 kappaletta ensi vuoden aikana. Näistä neljä vähenee konsernipalveluista, 30 sosiaali- ja terveyspalveluista ja kolme pelastuspalveluista.
Hyvinvointialueelta kerrotaan, että kaiken kaikkiaan henkilöstön määrä vähenee seuraavasti: konsernipalveluissa 55–60 henkilöä ja liikkeenluovutuksen kautta 30 henkilöä, sosiaali- ja terveyspalveluissa 30 henkilöä ja liikkeenluovutuksen kautta 129 henkilöä sekä pelastuspalveluissa 3 henkilöä. Johtaja- ja päällikkötehtäviin tehdään merkittäviä supistuksia ja niukkenevat henkilöstöresurssit kohdennetaan asiakas- ja potilastyötä tekeviin.
– Osa sopeuttamistoimenpiteistä kuitenkin väistämättä näkyy palvelujen laajuudessa ja sisällössä myös hyvinvointialueen asukkaille, mikä näkyy muun muassa aukioloajoissa ja kesäajan palvelusupistuksissa, hyvinvointialueen johtaja Jan Tollet sanoo.
Keski-Suomen hyvinvointialueen talouden alijäämän kasvu tulee taittumaan ja vuonna 2025 alijäämä tulee olemaan huomattavasti aiempia vuosia pienempi.
– Ensi vuonna saamme talouden alijäämän kasvun taittumaan ja teemme merkittävän tulosparannuksen verrattuna kahteen ensimmäiseen toimintavuoteemme. Vuoden 2025 talousarvio luo suuntaa kohti talouden ja toiminnan tasapainoa, Tollet kertoo.
Ensi vuoden talousarvio on vielä noin 31,6 miljoonaa alijääminen. Alijäämän kasvu taittuu paitsi säästötoimilla myös rahoitukseen tehtävällä jälkikäteistarkistuksella, joka tuo 67 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueen talouden lasketaan olevan ylijäämäinen vuonna 2027.
Valtion toimet kuluvana vuonna ovat vaikeuttaneet talouden hallintaa hyvinvointialueella kuluvana vuonna.
Valtio on tehnyt vuoden 2024 aikana päätöksiä, joiden takia Keski-Suomen hyvinvointialueen rahoitus on supistunut. Julkisen talouden suunnitelman mukaisten tehtävämuutosten vuoksi hyvinvointialueen vuoden 2025 rahoitusta leikataan kevään kehysriihen päätösten mukaisesti lähes 20 miljoonaa euroa. Lisäksi syyskuussa julkaistujen, kuntien vuoden 2022 diagnoositietoihin perustuvien rahoituslaskelmien päivitysten myötä arvio hyvinvointialueen rahoituksesta väheni 6,6 miljoonaa euroa.
– Ilman kuluvan vuoden aikana tulleita muutoksia, taloutemme olisi jo lähellä tasapainoa ensi vuonna, Tollet sanoo.
Talouden kääntäminen ensin tasapainoiseksi ja sen jälkeen ylijäämäiseksi tapahtuu suunnitelmakauden aikana, mutta siitä huolimatta kertyneitä alijäämiä ei ehditä kattamaan lainsäädännön edellyttämässä aikataulussa vuoden 2026 loppuun mennessä. Vastaava tilanne on valtaosalla hyvinvointialueista. Julkisen talouden suunnitelmassa on mukana hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämäkertymä, joka on -1,8 miljardia euroa.
– Alijäämää syntyy vielä ensi vuonna. Olemme kuitenkin halunneet pitää kiinni määrärahasidonnaista palveluista kuten järjestöavustuksista, kuntouttavasta päivätoiminnasta ja omaishoidon tuesta. Nämä palvelut lisäävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä ja tuovat säästöä pidemmällä aikavälillä. Säästöpaineista huolimatta sopeuttamistoimenpiteet pyritään kohdentamaan siten, että hyvinvointialueen kustannukset pitkällä aikavälillä eivät kasva.
Valtiovarainministeriö on nimennyt kuusi hyvinvointialuetta valtion kanssa käytäviin tukikeskusteluihin. Alueisiin kuuluvat Keski-Suomen, Lapin, Kanta-Hämeen, Satakunnan, Itä-Uusimaan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueet.
– Keskustelut ovat vapaaehtoisia ja ne eivät tarkoita hyvinvointialueen arviointimenettelyä. Suhtaudumme myönteisesti valtion tarjoamaan tukeen.
01.10.2024 | Alueelta, Tätä mieltä, Tilaajille
Ajoimme kylältä Huutoniemen uimarannalle. Syyskuun alkupäivät olivat vielä lämpimiä. Tällä kertaa uimarannalla ei näkynyt ristin sielua. Sain vedellä selkää ihan rauhassa ja esitellä allejani lokeille. Viileä vesi poisti viimeiset unen rippeet. Vapaa päivän makea uni oli vierähtänyt pitkälle aamupäivään ja Keuruun lähtö viivästynyt.
Uinnin päälle kaivoimme eväät esille ja istuimme puupenkille aterioimaan. Omin käsin valmistetut pitsanpalat maistuivat, eikä kilo juustoa niiden päällä makua pilannut. Pari pullasorsaa lähestyi kaislikosta norkoilemaan saataviaan. Illan hämyssä olisi tukkasotkille tarjolla vain sorsastajan hauleja. Sorsien olisi hyvä silloin pysytellä piilossa kaislikkopoteroissaan.
Tänä kesänä olivat metsät täynnä mustikoita, puolukoita ja sieniä. Kotitalojen omenapuut antoivat satoa, niin paljon, että omppuja kerättiin kottikärryihin ja kärrättiin tienvarteen ohikulkijoille ilmaisjakeluun.
Sahrajärven kohdalla palautui mieleeni, kun olin ollut eräässä maatalossa perunannostotalkoissa. Vettä satoi, niin ettei perunoita erikseen tarvinnut kattilaan pestä. – Markku se syö enemmän perunoita kuin noukkii, talon velmu Maija-emäntä huokaili ruokapöydässä. Olin kovin otettu ruokahalujeni huomioinnista.
Keuruulta palattuamme kävimme uudelleen Huutoniemen rannassa polskimassa. Tällä kertaa uimassa oli “Repe Sorsien” lisäksi muitakin viileässä vedessä kiljahtelevia kaksijalkaisia. Rannalla lojui pyyhkeitä ja sandaaleita. Arviolta kaksikymmentä kiloinen hauki lähti rannasta minua pakoon. Haukkasi mennessään palan kynnestä, mutta ei jäänyt kiinni isovarpaaseen.
Huutoniemen uimarannan ulappa avautuu uimareiden eteen luonnon kauniina ja sinivihreänä akvaariona. Se on suosittu oman näköisensä- ja kokoisensa uimapaikka, ilmeisen kalaisakin. Pitkä ja matala hiekkaranta on lapsi ystävällinen. Kaksi punaista poijua on merkkinä, kun kaksimetriselläkin on aika kaivaa snorkkeli esiin ja heittäytyä aaltojen syleilyyn.
17.09.2024 | Alueelta, Tilaajille, Toivakka
Arja Koriseva oli varannut 35-vuotisjuhlakiertueen konserttisalit pitkin Suomea jo aikaa sitten, kun kävi kutsu Tanssii Tähtien kanssa- ohjelmaan. Tiedossa on siis kiireinen syksy. Koriseva nähdään myös Myyrä-nimisessä TV-tuotannossa tänä syksynä. Myyrän kuvaukset ovat olleet jo aiemmin.
– Olen etukäteen jo orientoitunut pitkiin päiviin, vähän samalla tavalla kuin vierailuissa teatterien musikaaleissa urani aikana, Koriseva sanoo.
Leipää, lempee ja lämpöö -konserttikiertue suuntautuu kahteentoista kaupunkiin ja tanssiharjoitukset pitävät artistin myös tiukasti Helsingissä. Tulevana viikonloppuna konserttikiertue suuntaa Hämeenlinnaan ja Turkuun, mutta sunnuntaiaamuna on oltava treenisalilla jo kello kymmenen.
Koriseva kertoo opettajansa Valtteri Palinin olevan kotoisin Turusta.
– Järjestämme tanssiharjoituksia siten, että kumpikin pääsee välillä käymään kotona. Tanssitreenejä on neljä tuntia päivässä.
– Minulle lattarit ovat vaikeampia kuin vakiotanssit. Lattareiden rytmit ovat osin haasteellisia, koska olen joissakin niistä tottunut erilaiseen rytmiin. Kilpatanssissa esimerkiksi cha-cha-cha lasketaan eri tavalla. Vakiotansseissa tanssiasennon löytäminen on vaikeaa. Tanssin pitäisi jaloista suunnata kohti lattiaa, jotta tulisi ponnekkuutta. Toisaalta asennon tulisi venyä ylöspäin.
Arja Koriseva kruunattiin tangokuningattareksi vuonna 1989. Hän on keikkaillut siitä asti samana vuonna perustamansa Fortuna-orkesterin kanssa. Hän on tehnyt yli 15 pitkäsoittolevyä, joiden joukossa on kultalevyjä, platina- sekä tuplaplatinalevyjä. Hänet on palkittu sekä laulajana että televisioesiintyjänä.
Arja Koriseva on osallistunut kahteen suureen kansainväliseen laulukilpailuun, joista molemmista tuli toinen sija.
Hän on osallistunut lukuisiin televisio-ohjelmiin. Kaksi omaakin televisio-ohjelmaa on ollut; Näytönpaikka ja Suuri luokkakokous sekä Jos sais kerran yhdessä Joel Hallikaisen kanssa.
Hän on tehnyt myös lukuisia teatterirooleja, joista ensimmäinen oli teatteri Eurooppa Neljän kanssa vuonna 1995. Koriseva sanoo, että Laulavat sadepisarat Lahdessa ja ja My Fair Lady Turun Samppalinnassa ovat olleet hänelle merkitykselliset ja suuret musikaalit.
Yksi haave täyttyi vuonna 2005, kun hän sai kutsun Seinäjoen kaupunginteatterilta kotiopettajatar Marian rooliin The Sound of Music -musikaalissa. Musikaali oli menestys. Samassa roolissa hänet nähtiin myöhemmin Imatran teatterissa. Mainitsemisen arvoinen on myös vuoden 2008 naispäärooli Herrasmieshuijarit-musikaalissa Tampereen Työväen Teatterissa.
Toivakan oman tähden suorituksia Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa seurataan yhdessä sunnuntaisin Sun Toiveessa. Kisakatsomossa jännitetään ja kannustetaan joka sunnuntai niin kauan kuin Koriseva on kisassa mukana.
Leipää, lempee ja lämpöö -konsertti on Jyväskylän Yliopiston juhlasalissa 4.10.2024.
Maarit Nurminen
12.09.2024 | Alueelta, Tilaajille
Keskisuomalaiset nuoret näyttävät suuntaa. Keski-Suomen nuorisovaltuusto luovutti aloitteen puhelimista vapaista oppitunneista Keski-Suomen sivistysjohdolle. Nuorisovaltuusto esittää, että kaikissa Keski-Suomen kouluissa muutetaan järjestyssääntöjä siten, että oppitunneilla eivät puhelimet ole esillä.
”Puhelimessa vilahtaa ilmoitus toisensa perään: uusi kuva, video, viesti, kommentti… Käsi tarttuu koukkuun ja selaa. Yhä uudestaan ja uudestaan. Keskittymiskyky herpaantuu, ajatukset eivät pysy kasassa. Mitä tunnilla oikein puhuttiin? Mitä jos kellään ei olisi puhelin auki ja voisi olla aivan rauhassa?”
Heikkenevät PISA-tulokset ja nuoren sukupolven hyvinvoinnin tason lasku on huolta herättävä ongelma. Nuoria vaivaavat keskittymisvaikeudet, ahdistuneisuus, motivaation puute, mielenterveysongelmat ja univaikeudet. Monet kärsivät jopa syrjäytymisestä, yksinäisyyden tunteesta ja sosiaalisen elämän rapistumisesta. Esimerkiksi kasvaneella sosiaalisen median seuraamisella on huomattu olevan yhteys keskittymisvaikeuksiin ja ahdistuksen lisääntymiseen.
Keskisuomalaiset nuoret näyttävät suuntaa ja ovat edelläkävijöinä tarttuneet ennakkoluulottomasti asiaan, jota pohditaan ympäri Suomea ja maailmalla: puhelimen käyttöön koulupäivien aikana. Keski-Suomen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Meeri Nissinen luovutti Oppitunnit ilman puhelimia -aloitteen Keski-Suomen sivistysjohtajien verkostolle Äänekoskella torstaina.
Nissisen mukaan Keski-Suomen nuorisovaltuuston Nuorisofoorumissa nousi keväällä esiin huoli puhelimen haitoista koulumaailmassa. Nuoret kokevat, että kouluissa ajatukset täyttää puhelimen maailma ja kasvokkainen yhteinen tekeminen kavereiden kanssa on vähentynyt.
– Kukapa jaksaisikaan keskittyä historian opiskeluun, kun Tiktok ja chatit ovat käden ulottuvilla. Enenevissä määrin välitunnit menettävät merkityksensä, kun palautumisen, liikunnan ja opittujen asioiden käsittelyn sijaan vapaa-aikana istutaan puhelimet kädessä, sanoo Nissinen.
– Ongelma on vaikea sekä yksilö- että yhteisötasolla. Yksilön, etenkin nuoren, on hyvin vaikea päästä irti tämän kaltaisesta riippuvuudesta yksin. Siksi vastuuta ongelman korjaamisesta halutaan antaa myös päättäjille, Nissinen painottaa.
Hyviä keinoja puhelimen aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi puhelimen käytön rajoittamisen lisäksi, ovat oppilaiden järjestetty välituntitoiminta ja ryhmäytyminen. Kasvavalle ihmiselle on tärkeää tuntea kuuluvansa jonnekin ja olevan osa yhteisöä.
Nuorten aloitteen ottivat vastaan Keski-Suomen liiton kehittämispäällikkö Kari Pirinen ja Äänekosken opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen.
– On ilahduttavaa, että keskisuomalaiset nuoret ovat näin aktiivisia ja tällainen aloite nousee nuorilta itseltään. Haluamme kuulla ja tukea nuoria. Tämä onkin erinomainen avaus yhteiselle keskustelulle tästä teemasta, kiittelee Kari Pirinen.
11.09.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suositusten mukaan ensimmäisenä maksuttoman koronarokotuksen saavat syyskuussa yli 80-vuotiaat ja kaiken ikäiset voimakkaasti immuunipuutteiset. Rokotusaikoja näille ryhmille on saatavilla edelleen hyvin. Muutamilla pienillä terveysasemilla rokotusajat voivat mennä jopa lokakuuhun, mutta useimmilla terveysasemilla rokotusajan voi saada jo lähipäiville. Mikäli oman terveysaseman rokotusajat ovat varattuja pidemmälle syksyyn, rokotusaikoja voi varata myös muualta kuin omalta terveysasemalta.
Koronarokotusajanvarauksen käynnistyttyä 2.9. terveysasemien puhelinpalvelunumerot ruuhkautuivat, mutta kaikille halukkaille saatiin tuolloin jo muutamassa päivässä rokotusaika. Tällä hetkellä ajanvaraus koronarokotuksiin ei aiheuta ruuhkia puhelinpalveluissa.
Maksuttomaan koronarokotukseen oikeutettuja yli 80-vuotiaita suositellaan varaamaan puhelinsoiton sijaan rokotusaika ensisijaisesti verkossa osoitteessa hyvaks.fi/influenssajakoronarokotukset. Mikäli yli 80-vuotias tarvitsee apua verkkoajanvarauksen tekemiseen, Keski-Suomen hyvinvointialue suosittelee pyytämään apua ajanvaraukseen lähipiiriltä. Jos asiakkaalla ei ole mahdollista varata aikaa verkon kautta, ajan voi varata myös soittamalla terveysaseman puhelinpalvelunumeroon.
Ajan voi varata myös hyvaks.fi-verkkosivuilla olevan chat-palvelun kautta.
Keski-Suomen hyvinvointialue kannustaa asukkaita myös muissa tilanteissa mahdollisuuksien mukaan käyttämään puhelinsoiton sijaan verkkoasioinnin kanavia. Ajankohtaisin tieto rokotusten etenemisestä päivitetään hyvinvointialueen verkkosivuille osoitteeseen hyvaks.fi/influenssajakoronarokotukset
11.09.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Keski-Suomen hyvinvointialueen lastenneuvoloista voi jälleen varata aikoja verkossa 1–6-vuotiaiden määräaikaistarkastuksiin. Ajan voi varata oman asuinalueen neuvolaan. Ajan määräaikaistarkastukseen toivotaan varattavan lähelle lapsen syntymäpäivää.
Verkkoajanvaraus on käytössä Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Kannonkosken, Karstulan, Keuruun, Kivijärven, Konneveden, Kyyjärven, Laukaan, Luhangan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Pihtiputaan, Saarijärven, Toivakan, Uuraisten, Viitasaaren ja Äänekosken neuvoloissa.
Verkkoajanvaraus tulee myöhemmin käyttöön myös Jämsän lastenneuvolaan. Siitä tiedotetaan erikseen. Kinnulassa aika varataan neuvolasta puhelimitse, kuten aiemminkin.
Verkkoajanvaraus oli poissa käytöstä kesän ajan.
