06.05.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Uurainen
Alkoholia kutsutaan nautintoaineeksi, mikä on melkoisen paradoksaalista, sillä mikään muu kurkusta alas kulahtava aine ei maailmassa aiheuta enemmän kärsimystä ja pahaa oloa kuin tämä ”nautintoaine”.
Suomalaisten suhde alkoholiin on erityisen kompleksinen. 30-luvun kieltolaki ennemminkin lisäsi kuin hillitsi suomalaisten taipumusta humalahakuiseen juomiseen. Sodassa ohiammutut, mutta sielustaan särkyneet miehet lääkitsivät pahaa oloaan miestä väkevämmällä, jonka seurauksena syntyi ylisukupolvinen trauma. Maailman onnellisin maa on myös tuhansien murheellisten laulujen maa.
Tänä päivänä on nähtävissä myös positiivinen pilkahdus, nuoret juovat vähemmän kuin ennen. Toisaalta rinnalle on tullut paljon muita päätä sekoittavia aineita.
Alkoholismista kärsii myös sairastuneen lähipiiri ja kuntoutuminen on usein pitkä ja vaikea tie. Keinoja on monia ja se mikä auttaa toista ei toimi toisella. Yksi vanhimmista raittiutta tukevista toiminnoista on vertaistukeen perustuva AA-toiminta. Ainut AA:n jäseneksi pääsyn vaatimus on halu lopettaa juominen.
Tässä jutussa äänessä ovat Uuraisten AA-kerholaiset, tietenkin nimettöminä.
– Kävin Äänekosken AA:ssa ja mietin ääneen, että miten Uuraisilla ei ole muita alkoholisteja kuin minä. Tätä kautta yhytin erään toisen uuraislaisen, joka kävi Tikkakosken ryhmässä ja päätimme perustaa Uuraisille oman ryhmän noin nelisen vuotta sitten. Aluksi kokoonnuimme seurakuntakodilla ja nykyään tapaamme perhekeskuksella maanantai-iltaisin. Pikkuhiljaa kävijämäärä on lisääntynyt, harvoin meitä nykyään on seitsemää vähempää, toinen ryhmän perustajista kertoo.
Ryhmään ovat tervetulleita myös he, joilla ongelmana ovat muut päihdyttävät aineet alkoholin sijaan tai lisäksi.
Koska alkoholistit ovat anonyymeja, ei myöskään kotipaikkaa kysellä ja Uuraisten ryhmässäkin käy muilta paikkakunnilta. Kesän lähestyessä ryhmään ovat luonnollisesti tervetulleita myös alueen kesäasukkaat.
AA-toiminta täyttää aivan pian 90 vuotta, ensimmäinen AA-kokous pidettiin 10. kesäkuuta 1935 Ohiossa. Anonyymien Alkoholistien eli AA:n ohjelman perustivat alkoholistit Bill Wilson ja Bob Smith. Nyt AA on maailmanlaajuinen yhteisö, joka tarjoaa vertaistukea alkoholiongelmista kärsiville ihmisille. AA:n toiminta perustuu 12 askeleen ohjelmaan, joka auttaa jäseniä saavuttamaan ja ylläpitämään raittiutta.
Kokouksissa jäsenet jakavat kokemuksiaan, tukevat toisiaan ja työskentelevät yhdessä kohti yhteistä tavoitetta: elämää ilman alkoholia.
– Meillä on todella hyvä ryhmä, vaihtuvuutta on sopivasti. Joka kerta kun lähden ryhmästä, minulla on tunne, että olen jättänyt sinne raskaan taakan ja askel on taas kevyt.
– Sillä mitä olet ryhmän ulkopuolella ei ole mitään merkitystä, ryhmässä olemme kaikki samanarvoisia ihmisiä, joilla on yksi tavoite: raitis elämä.
– Jokainen saa puhua niin pitkään kuin haluaa ja saa jakaa asioita, mitä haluaa. On ihmeellinen tunne, kun tietää, että vieruskaveri tietää täsmälleen mitä tarkoitat.
– Alkoholistit ovat itsekeskeisiä ja omiin ongelmiinsa keskittyviä, siksi puhumisen lisäksi myös kuunteleminen on tärkeää.
– On kummallista, että kun käsittelee raskaita asioita, tulee niin keventynyt olo.
Alkoholismi eli alkoholiriippuvuus on krooninen, eli pitkäaikainen tai toistuva ja usein hitaasti kehittyvä sairaustila, jossa mieli ja elimistö tulevat riippuvaiseksi alkoholista. Sen kehittymiseen tarvitaan geneettinen alttius ja laukaisevia tekijöitä voivat olla esimerkiksi koulukiusaaminen tai turvattomuus. Alkoholistit ovat usein hyvin herkkiä ja he tuntevat voimakkaasti.
Erityisesti naisilla alkoholismin kehittymiseen vaikuttavat usein suorituspaineet ja stressi. Alkoholistit ovat usein myös ihmistyyppiä, jotka eivät osaa pitää rajojaan ja hakevat hyväksyntää muilta.
Äitiys ja alkoholismi taas ovat yhdistelmä, johon liittyy valtavan paljon myyttejä, paineita ja odotuksia.
Alkoholismi on sairaus, joka koskettaa erittäin suuresti myös alkoholistin perhettä. Perheenjäsenillä on suuri vaara sairastua läheisriippuvuuteen, joka voi lapsella esimerkiksi ilmetä vanhemman suojeluna ja elämän suorittamisena.
– Minä suoritin elämääni, enkä koskaan omasta mielestäni riittävän hyvin. Ensin otin yhden töiden jälkeen, jotta jaksoin. Hyvin pian määrät lisääntyivät ja alkoholista tuli elämän keskipiste.
Alkoholista eroon pääseminen on usein pitkä tie. Usein matkalle mahtuu monia katkoja ja kuntoutuksia, jotka joillakin auttavat, joilla ei, joillakin jopa pahentavat tilannetta ja tuovat mukaan huumeet tai lääkkeiden väärinkäytön. Ensimmäinen ja erittäin tärkeä askel on ongelman myöntäminen.
– Retkahdukset ovat tyypillisiä. Meillä AA:ssakin on monia, jotka olemme sinnikkäästi hakeneet apua, retkahtaneet juomaan, mutta olemme saaneet toisistamme vertaistukea ja uskoa siihen, että lopulta juominen loppuu. Jokainen raitis päivä on voitto ja kiitollisuus siitä on valtava.
– On hienoa tuntea olevansa tervetullut, vaikka olisi epäonnistunut. Aina on toivoa.
Niin raskas kuin tie alkoholismista raittiuteen onkin, on asiassa myös positiivisia piirteitä.
En ikinä osaisi elää niin täysillä, tuntea syvästi ja nauttia jokaisesta selvästä päivästä, myös itsetuntemus on tällä rankalla polulla valtavasti kasvanut.
Juovan alkoholistin elämä on usein täyttä kaaosta, johon liittyy vahvasti häpeän tunteita. Kun juominen loppuu, kaaos selkenee ja häpeä hälvenee.
– Joka päivä pitää palata sen tosiasian äärelle, että olen alkoholisti, joka ei juo. Mutta, että paluu kaaokseen ja häpeään on vain yhden ryypyn päässä.
Sote-sektorin säästöistä puhutaan paljon. Juuri käydyissä vaaleissa ei tainnut löytyä kovin montaa ehdokasta, joka olisi ilmoittanut haluavansa ajaa alkoholistien asiaa. Kuitenkin juova alkoholisti tulee yhteiskunnalle hyvin kalliiksi, niin terveys- kuin sosiaalipuolellakin, lisäkuluja tulee esimerkiksi lastensuojelun asiakkuuksista. Mutta kun alkoholisti lopettaa juomisen, hänestä tulee yleensä kuluerän sijaan veroja maksava yhteiskunnan tuottava osanen.
Tukea päihdeongelmiin on saatavilla, mutta usein se edellyttää henkilöltä itseltään tarmokkuutta ja sinnikkyyttä, sekä valitettavan usein myös luukulta toiselle kulkemista. On tyypillistä, että koska päihdeongelmiin liittyy usein myös mielenterveysongelmia, ihminen saattaa joutua outoon kierteeseen. Hän on liian päihdeongelmainen saadakseen mielenterveyspalveluja, mutta toisaalta ei tarpeeksi juoppo päästäkseen päihdekuntoutukseen.
– AA:ssa on se hyvä puoli, että koska toiminta perustuu täydelliseen vapaaehtoisuuteen, ovi on aina auki tulla. AA:ssa kukaan ei ole liikaa tai liian vähän alkoholiongelmainen. Toipuvalle alkoholistille on äärimmäisen tärkeää, että hän saa tukea säännöllisesti. Moni käy varsinkin raittiuden alkuvaiheessa monissa ryhmissä ja se on täysin ok.
– Jos joku tässä maailmassa on ihme, niin se, että alkoholisti raitistuu. Meillä on jokaisella korkeampi voima, mikä se sitten itse kullakin on – ja se on se mikä ihmeen mahdollistaa.
Lisätietoja www.aa.fi
Keski-Suomen alueen auttava puhelin 24/7
050 575 9300
Hanna Lahtinen
06.05.2025 | Alueelta, Korpilahti, Lue ilmaiseksi, Mainossisältö, Toivakka, Uurainen
Karttakin sen kertoo, Korpilahti-lehden, Petäjävesi-lehden ja PaikallisUutisten
pääasialliset levikkialueet muodostavat yhtenäisen alueen Jyväskylän ympärillä.
NAAPURISSA-KESÄLEHTI on näiden kolmen paikallislehden välissä ilmestyvä liite,
joka kertoo, mitä seudulla tapahtuu ja minne kannattaa kesällä suunnata.
Painosmäärä noin 10 000 kpl. Lehti on normaalin tilaajajakelun lisäksi nippujakelussa eri puolella levikkialuetta ja sähköisesti kaikkien luettavissa ilman maksumuuria.
Kesälehteen koostuu mittava tapahtuma- ja palveluhakemisto alueen tapahtumista ja yrityksistä.
Tässä pitää olla mukana!
Tarjoushinnat kesälehteen (suluissa veroton hinta, ALV 25,5 %)
• 2 x 50 pmm (käyntikortti) 125,50 € (100)
• 2 x 100 pmm 251 € (200)
• 1/4 sivu 401,60 € (320)
• puoli sivua 753 € (600)
• koko sivu 1255 € (1000)
Ilmoitusvalmistus sisältyy hintaan.
Ota yhteyttä omaan lehteesi ja kysy lisää!
Maarit Nurminen p. 0400 644 899 ilmoitukset@korpilahtilehti.fi
Niina Kelloniemi p. 050 366 7691 toimitus@petajavesilehti.fi
Hanna Lahtinen p. 050 5431 207 ilmoitukset@paikallisuutiset.fi
28.04.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Korpilahti, Tilaajille
Tikkala, Ylä-Muuratjärvi ja Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys Poko ovat mukana kansainvälisessä maallemuuttoa edistävässä hankkeessa, suomalaisten kylien lisäksi kokemuksia ja hyviä käytäntöjä jakamassa on kyliä Ruotsista, Tanskasta ja Islannista. Suomen tytärhanke on nimeltään ”Tule, elä ja jää”.
– Tarkoituksena on kartoittaa käytäntöjä, jotka edistävät tai estävät maallemuuttoa ja samalla kehittää ja vaihtaa keskenään maallemuuttoa edistäviä käytäntöjä, Reena Laukkanen-Abbey Keski-Suomen Kylät ry:stä kertoo.
– Jokainen maa vastaa omasta rahoituksestaan. Yhteisen osion hankkeesta muodostavat webinaarit ja yhteinen kehittäminen, toiseen osaan kuuluvat jokaisen maan omat hankkeet ja kolmannen osan muodostavat opintomatkat, joihin haetaan rahoitusta erikseen.
Hankkeen puitteissa kylillä voidaan tehdä monenlaisia konkreettisia toimia, joilla houkutellaan asukkaita. Maallemuuttajan palvelupolkuun liittyen Tikkalassa ja Ylä-Muuratjärvellä on jo aloitettu kylälle muuttaneiden haastattelut; tarkoituksena on selvittää, mitkä asiat ovat jo kunnossa kylälle muuttoa ajatellen, mitä asioita taas pitäisi kehittää.
– Kylille voidaan myös nimetä kyläkummeja, ensimmäiset on jo valittu Viitasaarella ja asia olisi ajankohtainen täälläkin. Kyläkummi on ihminen, jolta kylään muuttaja voi kysellä esimerkiksi kylältä löytyvistä palveluista. Kylässä voi olla yksi tai useampi kyläkummi, sen, miten kyläkummit valitaan, jokainen kylä päättää itse, Reena Laukkanen-Abbey toteaa.
– Kylästä voidaan tehdä myös kylän ”käyntikortti”, jossa on tietoa kylästä ja joka voidaan antaa myyntiin tai vuokralle tulevan talon myyjän tai kiinteistönvälittäjän käyttöön. ”Käyntikortista” mahdolliset ostajat tai vuokraajat saavat tietoa kylästä.
– Asumiskokeiluja, joissa pääsee asumaan kylälle esimerkiksi viikoksi, voidaan myös järjestää. Niitä on jonkin verran tehty, ja niihin on ollut todella paljon hakijoita. Kokeilu kannattaisi järjestää loka-marraskuussa; jos pitää asumisesta maalla silloin, pitää siitä varmasti muuhunkin aikaan vuodesta, Reena Laukkanen-Abbey toteaa.
Lisäksi voidaan järjestää asumistapahtumia, kartoittaa digisovelluksia kylän yhteistyön sujuvoittamiseksi, parantaa kylän markkinointia tai toteuttaa jokin kylän oma idea maallemuuttoon liittyen. Tällä hetkellä hankkeessa on mukana Keski-Suomesta 12 kylää, mukaan mahtuu vielä, hanke kestää vuoden 2027 syyskuun loppuun.
Reena Laukkanen-Abbeyn mukaan Suomessa on kaksi suurta maallemuuttajaryhmää: lapsiperheet ja juuri eläkkeelle jääneet.
– Monesti maallemuuttajalla on jokin side kylään, johon hän muuttaa. Paluumuuttajia on paljon, tai sitten kylällä asuu tuttavia tai sukulaisia. Korpilahden pohjoisille kylille on muutettu myös ilman mitään aikaisempaa kosketusta kylään, pelkästään sopivan kiinteistön takia, Reena Laukkanen-Abbey kertoo.
– Suomen Kylät haluaisi Suomeenkin niin sanotun Norjan mallin, jonka mukaan perikunnan on päätettävä viiden vuoden kuluessa perinnön saamisesta mitä kiinteistölle tehdään, eli jonkun perikuntaan kuuluvan on joko pidettävä huolta kiinteistöstä tai asuttava siinä tai sitten kiinteistö on myytävä. Norjassa tämä koskee kiinteistöjä, joihin kuuluu viljelymaata, meillä ehto voisi koskea muitakin kiinteistöjä. Viljelymaa meillä on aika hyvin käytössä, mutta maaseudulla on paljon taloja, joissa ei asu eikä kesämökkeile kukaan.
Tiina Lamminaho
15.04.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi
Lastensuojelu on aihe, joka nousee otsikoihin yleensä vain silloin, kun on jotain negatiivista uutisoitavaa. Suomessa tehdään kuitenkin valtavan paljon hyvää ja tuloksekasta lastensuojelutyötä.
Keski-Suomessa tilanne perhehoidon suhteen on kohtuullisen hyvä, mutta vahvistustakin tarvitaan, ja sitä saadaan nyt, kun perhekuntoutuskeskus Lauste ry käynnistää lastensuojelun perhehoitopalveluiden tarjoamisen Keski-Suomessa. Hyvinvointialue kilpailutti perhehuollon toimijoita alkuvuodesta ja nyt solmittu puitesopimus Keski-Suomen hyvinvointialueen ja Lausteen välillä mahdollistaa perhekuntoutuskeskus Lausteelle toimeksiantosuhteisen perhehoidon ja sen tuen tarjoamisen.
Mikään uusi toimija perhekuntoutuskeskus Lauste ei ole, sillä yksityinen, voittoa tavoittelematon lastensuojelupalveluita tarjoava yhdistys on toiminut Varsinais-Suomessa jo 105 vuoden ajan ja muutaman vuoden ajan Uudellamaalla. Yhdistyksen syntyhistoria on niinkin riipaiseva, että se on perustettu Lausteen kylässä sisällissodassa sotaorpojen avuksi. Nyt Lausteella työskentelee noin 240 lastensuojelun, erityisopetuksen, perhekuntoutuksen sekä kuntoutus- ja terapiapalveluiden ammattilaista.
Toiminnan palveluvastaavana on muutama viikko sitten aloittanut sosiaalityöntekijä, YTM Olli-Pekka Niskanen. Hän siirtyy Lausteelle Keski-Suomen hyvinvointialueen lastensuojelusta, jossa hän on toiminut esimerkiksi PRIDE-kouluttajana, eli valmentanut sijaisperheitä.
– Lauste on ollut edelläkävijä monissa lastensuojelullisissa asioissa sekä laitos- että avopalvelujen puolella. Perhehoito on melko uusi asia, mutta laajenee koko ajan. Keski-Suomessa olisi tavoitteena pitää ainakin pari valmennusta tämän vuoden aikana ja sitä kautta saada perheitä mukaan, jotta pystymme vastaamaan lastensuojelun tarpeisiin, Niskanen kertoo.
Perhehoito lähtee aina lapsen tarpeesta. Laitoshoidosta se eroaa sillä tavoin, että lastensuojelulaissa mainittuja rajoitustoimenpiteitä ei voi käyttää. Esimerkiksi lapsen reppua ei perhehoitaja saa tutkia, eikä rajoittaa liikkumis- tai yhteydenpitovapautta.
– Perhehoito keskittyy yleensä pienempiin, alle 12-vuotiaisiin lapsiin, sitä vanhemmat ovat usein laitoshoidossa. Suomessa sijaishuolto on melko laitosvaltaista verrattuna muihin pohjoismaihin, mutta välttämättä ei tarvitsisi olla niin. Riittävällä tuella myös vanhemmat lapset voisivat hyvin sijoittua perheisiin, Olli-Pekka Niskanen miettii.
Hän korostaa riittävän varhaisen puuttumisen tärkeyttä. Kun perheen ongelmiin päästään pureutumaan silloin, kun lapsi on vielä pieni, niin mahdollisesti vältytään isommilta ongelmilta ja lapsi saa rauhan kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi. Tämä on tietysti myös erittäin kustannustehokasta yhteiskunnan kannalta.
– Perhehoito on lapselle siksikin hyvä vaihtoehto, että sijoitettavalla lapsella on usein taustastaan johtuen kiintymyssuhdevaurioita. Kun hän pääsee perheeseen, jossa ihmiset eivät vaihdu, kuten laitoshoidossa, on korjaava vaikutus aivan ylivertainen, Niskanen sanoo.
Huostaanotto ei ole ainut väylä, jota kautta lapsi tulee sijaishuollon piiriin. Usein sitä edeltää avohuollon määräaikainen sijoitus, jona aikana arvioidaan lapsen tai nuoren tarpeet. Tällä hetkellä Keski-Suomen alueella on noin 550–600 lasta huostaanotettuna.
Huostaanotto tehdään toistaiseksi, mutta se voidaan myös vahvoilla perusteilla purkaa, edellytyksiä tarkastellaan vuosittain. Kevein perustein ei mitään päätöksiä tehdä.
– Perhehoitajien valmennuksissa huostaanoton purku on yksi puhuttavimmista asioista, mikä on hyvin ymmärrettävää, onhan kyseessä iso luopuminen, varsinkin jos lapsi on tullut perheeseen hyvin pienenä. Näitä tapahtuu kuitenkin melko vähän, sen sijaan sijaishuoltopaikan muutoksia tapahtuu jonkin verran varsinkin laitoksissa. Haastavimmin käyttäytyvien nuorten kohdalla voidaan puhua laitoskierteestä, Niskanen sanoo.
Kuka sitten voi toimia sijaisvanhempana?
– Kaikenlaiset perhemuodot kelpaavat. Sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä sekä yksineläjä että perhe. Ikähaitari on aika laaja, voi olla sateenkaari- tai maahanmuuttajaperheitä. Tärkeää on, että sijaisperheen ihmissuhteet ovat hyvät ja vakiintuneet ja elämä on turvallista. Ehdottomia esteitä ovat vakavat sairaudet perheessä ja rikosrekisterimerkinnät, biologiset lapset eivät myöskään voi olla lastensuojelun piirissä. Usein kuvio menee niin, että pariskunnasta toinen innostuu asiasta ja alkaa virittämään keskustelua muiden perheenjäsenten kanssa. Motiivi voi olla esimerkiksi lapsettomuus tai sen toive, että toinen vanhemmista voisi jäädä kotiin. Jonkinlaisesta kutsumuksestakin voidaan puhua, tai ajatuksesta, että kun itsellä on asiat hyvin, niin haluaa auttaa muita. Itse PRIDE-valmennuskin on vielä harkintavaihe, eikä sido mihinkään. Se kestää kolmisen kuukautta ja sisältää paljon tietoa, mutta myös tehtäviä, jotka haastavat pohtimaan, onko meillä valmiuksia toimia sijaisvanhempina. Valmennus on mielestäni sellainen, että tekisi hyvää kaikille vanhemmille, Olli-Pekka Niskanen naurahtaa.
Perhehoitajalle maksetaan palkkio ja kulukorvaus, jotka voivat vaihdella eri hyvinvointialueilla ja myös vaativuustason mukaan.
– Jos perheeseen sijoitetaan useampi lapsi, mahdollistaa se yleensä toisen vanhemman jäämisen pois palkkatyöstä.
Perhehoitaja saa myös oman sosiaalityöntekijän ja perhehoidon ohjaajan tuen, tarvittaessa pari- ja perheterapeutin ohjauksen tai työnohjausta, vertaistukea, virkistystoimintaa ja ympärivuorokautisen puhelinpäivystyksen.
Mikäli sijaisvanhemmuus kiinnostaa, ensimmäinen askel on mennä esimerkiksi Lausteen sivuille, lukea asiasta lisää ja täyttää yhteydenottolomake. Ensimmäiset valmennukset Jyväskylässä alkavat jo huhtikuun lopussa.
– Myös minuun voi ottaa suoraan yhteyttä, niin jutellaan lisää, Olli-Pekka Niskanen päättää.
Lisätietoja: www.lauste.fi
Hanna Lahtinen
27.03.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Aluevaltuustoon pyrkii lähes 600 ehdokasta 15 puolueesta.
Palvelujen saatavuuden turvaamisen tärkeydestä Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuustoon pyrkivät ovat yksimielisiä; palveluja on pystyttävä tarjoamaan niitä tarvitseville. Jotain eroja puolueiden kesken löytyy siitä, miten palveluja pitäisi tarjota.
Nykyisen aluevaltuuston suurin puolue on Keskusta 19 valtuutetullaan.
– Meille palvelujen alueellinen saatavuus on tärkeää. Myös reuna-alueilla pitää saada palvelua, vaikka siellä ei terveyskeskusta olisikaan. Jos terveyskeskus ajetaan alas, tilalle pitää tuoda jotain. Tärkeintä on, että palvelun tarvitsija tulee kohdatuksi ja pääsee sisään järjestelmään, Keskustan Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Sakari Suomala sanoo.
Keskusta ajaa vaaliohjelmassaan voimakkaasti omalääkärimallia niin vanhuspalveluihin kuin perusterveydenhuoltoonkin. Keskusta haluaa myös vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä perusterveydenhuollossa, jotta erikoissairaanhoidon kuormitus vähenisi. Omalääkäriä pitäisi päästä tapaamaan aina vähintään etäyhteydellä ja joka kuntaan olisi turvattava vähintään hoitajavetoinen perusterveydenhuollon sotepiste.
Aluevaltuuston toiseksi suurimman puolueen eli SDP:n mielestä ykkösprioriteetti on hoitoon pääsyn turvaaminen kahden viikon sisällä.
– Hyvinvointialueen riittävä rahoitus on turvattava, ja se edellyttää edunvalvontaa kansanedustajien suuntaan. Valtiolta tuleva rahoitus on oltava sellaisella tasolla, että palvelut voidaan järjestää, SDP:n Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Jarno Kemiläinen sanoo.
Vanhuspalveluihin SDP haluaa erilaisia mahdollisuuksia, ikäihmisten kunnon mukaan.
– Ympärivuorokautiseen hoitoon on saatava lisää paikkoja, ihmisille pitää taata hyvä ja turvallinen hoito. Kaikkia ei voida hoitaa kotona, vaan ympärivuorokautiseen hoitoon on päästävä, kun sitä tarvitaan, Kemiläinen sanoo.
SDP haluaa myös mielenterveys- ja päihdeongelmiin oikea-aikaista hoitoa, matalalla kynnyksellä. Kemiläisen mukaan etenkin nuorten pahoinvointiin on etsittävä ratkaisuja. Aluevaaliohjelmassaan SDP haluaa vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja nopeuttaa hammashoitoon pääsyä sekä muistuttaa myös, että laadukas ja turvallinen hoito edellyttää riittävää henkilöstöä.
Kokoomukselle tärkeintä on Keski-Suomen piirin puheenjohtajan Niilo Nissisen mukaan turvata peruspalvelut ja saada hyvinvointialueen talous tasapainoon.
– Me Kokoomuksessa uskomme, että keskisuomalaiset osaavat itse parhaiten järjestää alueen sote-palvelut ja pelastustoimen, siksi hyvinvointialueen itsenäisyys on turvattava. Tämä on mahdollista vain, mikäli hyvinvointialueen talous saadaan tasapainoon ja alijäämät katettua, Nissinen sanoo.
– Hoidon saatavuus ja sen jatkuvuus on turvattava eikä teennäisiä raja-aitoja eri palveluntuottajien välille tule rakentaa. Ei ole väliä, onko palvelua tarjoava taho yritys tai julkinen toimija: tärkeintä on, että hoitoa on saatavilla silloin kun sitä tarvitaan, Nissinen toteaa.
Myös Perussuomalaiset korostavat palvelujen saatavuutta.
– Peruspalvelujen pitäisi olla saavutettavissa helposti. Digipalveluitakin voidaan lisätä, ne ovat hyviä sellaisille, joille ne sopivat, Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Ilkka Salminen toteaa.
Salminen korostaa myös vakituisen henkilöstön tärkeyttä, ja sanoo, että jonoja voidaan purkaa ostopalveluina yksityiseltä puolelta.
– Meidän on katsottava kriittisesti menoja, mutta sitäkin pitää miettiä, mitä se maksaa, jos ihmiset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa, Salminen toteaa ja sanoo, että perussuomalaisten ryhmää puhuttaa etenkin vanhusten ja omaishoidon tilanne. Salminen peräänkuuluttaa myös vuoropuhelua kuntien ja järjestöjen kanssa.
– Tässä on vielä siirtymävaihe menossa. Rakenteita on muutettava pitkäjänteisesti, henkilöstöpolitiikka on isossa osassa ja kiinteistöjä on käytettävä tehokkaasti. Palvelut edellä on mentävä, Salminen sanoo.
Vihreät toivovat, että hyvinvointialueille annettaisiin enemmän aikaa taloutensa tasapainottamiseen.
– Viime kädessä varmaan kaikille puolueille on tärkeintä, että pystytään turvaamaan se, että ihmiset saavat sitä apua ja tukea, mitä tarvitsevat. Meille keskeistä on, että lasten ja nuorten palvelut, esimerkiksi oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut, saadaan aidosti toiminaan. Toinen tärkeä asia on se, että ikääntyneet pystyvät elämään arvokasta ja turvallista elämää ja voivat luottaa siihen, että saavat oman toimintakykynsä mukaista apua ja tukea, erilaisia vaihtoehtoja on oltava tarjolla, Keski-Suomen Vihreitten puheenjohtaja Arto Lampila sanoo.
Lampilan mukaan hyvinvointialueen palvelurakenne ja palveluprosessit on saatava sellaiseen kuntoon, että kasvavaan palveluntarpeeseen pystytään vastaamaan.
– Eri tarpeisiin on löydettävä fiksuin tapa vastata. Vuokralääkärikustannuksia on saatava alemmaksi, mutta joissakin tilanteissa voidaan käyttää yksityisiä palveluntuottajia, samoin voidaan tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa, Lampila sanoo ja korostaa myös varhaisen vaiheen tukea ja ennaltaehkäisyä; tukea esimerkiksi mielen hyvinvointiin pitää tarjota, ennen kuin ihminen joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle.
Vasemmistoliiton Keski-Suomen piirin puheenjohtajan Irma Hirsjärven mielestä jokaisen on päästävä hoitoon omalla alueellaan, Hirsjärvi korostaa yhdenvertaisia palveluita sekä terveys- että sosiaalipuolella.
– Järjestökentän alasajo tulee kaatumaan hyvinvointialueelle, Hirsjärvi toteaa ja peräänkuuluttaa sekä edunvalvontaa valtiovaltaan päin että osaavaa johtamista hyvinvointialueelle.
– Maakunnat ovat erilaisia, meidän on osattava selkeämmin kertoa, mikä Keski-Suomen tilanne on, Hirsjärvi sanoo. Hirsjärven mukaan osaavaan johtamiseen kuuluu muun muassa henkilöstön kuuleminen ja henkilöstön osaamisen käyttäminen, myös kilpailutukseen tarvitaan Hirsjärven mukaan lisää osaamista.
Kristillisdemokraattien Keski-Suomen piirin varapuheenjohtajan Marika Visakorpi-Kemppaisen mukaan tärkeintä on se, että ihmiset pääsevät palveluntarpeen mukaiseen palveluun kohtuullisessa ajassa.
– Eli ei liian pitkiä jonoja, eikä väärissä paikoissa makuuttamista. Nyt meillä on erilaisia pullonkauloja, ja ne ovat myös taloudellinen asia, väärässä paikassa jonottaminen on kallista. Kalliista vuokralääkäreistä pitää pyrkiä eroon, mutta palvelua pitää kuitenkin saada kohtuullisessa ajassa, Visakorpi-Kemppainen sanoo.
– Kristillisdemokraattien aloitteesta on tehty linjaus, että palveluasumista pitäisi löytyä omasta kunnasta tai edes naapurikunnasta, tavoitteena olisi, että myös osastohoitoa löytyisi mahdollisimman läheltä kotipaikkaa. Meidän pitäisi myös löytää keinoja tukea ihmisiä varhaisessa vaiheessa ennen kuin palveluntarve ja haasteet kasvavat liian isoiksi, Visakorpi-Kemppainen toteaa ja sanoo, että varhaisen tuen tarpeen tunnistamisessa olisi hyvä tehdä yhteistyötä kuntien kanssa.
Vapauden liiton puoluesihteeri Lasse Paanasen mukaan tärkeintä on hyvinvointialueen talouden ja budjetin saaminen tasapainoon niin, ettei jouduta leikkaamaan palveluista.
– Mitään yksittäistä taikakeinoa minulla siihen ei ole, pitää vain tasapainoilla, mistä säästöt saadaan. On katsottava rahavirtoja, joista pystyy säästämään niin, ettei heikennetä potilaan hoitoa, esimerkiksi joitakin kalliita testejä, jotka eivät vaikuta hoitoon, voitaisiin jättää pois, Paananen sanoo.
Keski-Suomessa aluevaltuustoon valitaan 69 valtuutettua. Tämänhetkisessä aluevaltuustossa edustettujen puolueiden lisäksi ehdokkaita ovat asettaneet Valta kuuluu kansalle -puolue, joka on vaaliliitossa Vapauden liiton kanssa ja RKP, joka on vaaliliitossa Kokoomuksen kanssa sekä Suomen Kommunistinen puolue, Liberaalipuolue, Liike Nyt, Kristallipuolue ja Eläinoikeuspuolue. Aluevaalit käydään yhdessä kuntavaalien kanssa, varsinainen vaalipäivä on 13. huhtikuuta. Ennakkoon voi äänestää 2. – 8. huhtikuuta. Aluevaaleissa käytetään violettia äänestyslippua, myös aluevaalien ehdokasluettelo äänestyskopissa on violetti. Ehdokkailla on omat numerot alue- ja kuntavaaleissa eli vaikka ehdokas olisi ehdolla molemmissa vaaleissa, häntä äänestetään eri numerolla kuntavaalissa ja aluevaalissa. Aluevaalissa ehdokasnumerot ovat nelinumeroisia.
Tiina Lamminaho
18.03.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Senioriohjaaja Minna Salminen Keski-Suomen hyvinvointialueelta kävi kertomassa hyvinvointialueen digipalveluista ja ikäihmisille suunnatuista varhaisen tuen palveluista pohjoisten kylien virtapiirissä.
– Ikäihmisille suunnattuja varhaisen tuen palveluja ovat esimerkiksi seniorin hyvinvointineuvoloiden avoimet vastaanotot. Hyvinvointineuvolan vastaanotolla ei tehdä terveystarkastusta, vaan tarkoituksena on rohkaista ihmisiä etsimään hyvää toimintakykyä ylläpitäviä asioita arkeensa. Hyvinvointineuvolan vastaanotolla saa myös ohjausta ja neuvontaa hyvinvointialueen palveluista, Salminen kertoo.
Hyvinvointineuvolan avoimia vastaanottoja on Jyväskylässä Voi hyvin -tapahtumien yhteydessä Palokan ja Vaajakosken kirjastoilla sekä Kankaan Piippurannan klubilla, Palokassa hyvinvointineuvolan avoimia vastaanottoja on tänä keväänä vielä 10. huhtikuuta ja 8. toukokuuta, Vaajakoskella 19. maaliskuuta sekä 16. ja 30. huhtikuuta ja Piippurannan Klubilla 20. maaliskuuta, 17. huhtikuuta ja 15. toukokuuta, kirjastojen Voi hyvin -tapahtumat ovat iltapäivisin yhdestä kolmeen, Piippurannan Klubilla kokoonnutaan aamupäivisin puoli yhdestätoista kahteentoista.
– Varhaisen tuen palveluihin kuuluu myös ikääntyneen huolipuhelin, joka palvelee arkisin yhdeksästä iltapäivän kolmeen numerossa 014 2663080. Huolipuhelimeen voi soittaa silloin, kun on huolissaan kotona pärjäämisestä, yhteyttä voivat ottaa myös ikäihmisen omaiset, Salminen kertoo.
Seniorichatissa pääsee keskustelemaan senioriohjaajan kanssa netin välityksellä arkisin yhdeksästä iltapäivän kello yhteen. Chattiin pääsen Keski-Suomen hyvinvointialueen nettisivujen kautta: sivuston osoite on hyvaks.fi, etusivulta valitaan kohta ”asiointi” ja siitä ”asiointi verkossa”. Kohdasta ”keskustele ammattilaisen kanssa” voi valita senioriohjaajan.
– Tällä hetkellä polku seniorichattiin on hieman hankala, mutta sen pitäisi helpottua keväällä, kun sivustolle tulee chat-nappula, Minna Salminen kertoo.
– Seniorichatissa vastaa senioriohjaaja, kirjoittamisen lisäksi siellä pystyy ottamaan videoyhteyden. Seniorichatissa voi keskustella ikääntymiseen ja ikääntyneiden palveluihin liittyvistä asioista, myös omaiset voivat olla yhteydessä seniorichattiin, esimerkiksi lapset voivat tiedustella, mitä palveluja äidille tai isälle olisi saatavilla. Chatissa keskustellaan esimerkiksi asumispalveluista, apuvälineasioista, muistiasioista sekä yksinäisyydestä ja omasta jaksamisesta.
Seniorichat ja senioriohjaajan videovastaanotto ovat maksuttomia palveluja. Hyvaks.fi-sivustolta löytyy myös monenlaista tutkittua tietoa hyvinvoinnin tueksi. Hyvinvointitarjottimelta voi etsiä tapahtumia, ”hyvinvointisi tueksi” -kohdan ”seniorille” -sivuille on koottu tutkittua, luotettavaa tietoa ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tueksi eri aihealueilta. Tietoa löytyy muun muassa ravitsemuksesta, kehon muutoksista ikääntyessä, kaatumisen ehkäisystä, seksuaaliterveydestä, liikunnasta, asumisesta, mielen hyvinvoinnista sekä aivoterveydestä ja muistista.
– Sivut on tehty yhdessä ikäihmisten kanssa, sinne on koottu sellaista materiaalia, mistä seniorit ovat halunneet saada tietoa, Minna Salminen toteaa.
Pohjoisten kylien virtapiirissä digipalvelujen käyttö puhutti paikalla olleita.
– Digipalvelujen käyttö on lisääntynyt ja myös digipalveluita käyttävien ikäihmisten määrä on lisääntynyt. Kaikki eivät kuitenkaan voi tai halua käyttää digipalveluja, Minna Salminen sanoo.
– Jos ei voi tai halua asioida verkkosivujen kautta, voi asioida myös puhelimitse. Jos ei osaa käyttää digipalveluja, mutta halua siihen olisi, digiohjausta on saatavilla monista paikoista ja apuakin voi pyytää joltain, joka osaa paremmin.
Minna Salmisen mukaan digipalvelut ovat vaihtoehto niille, jotka pystyvät niitä käyttämään, ja kun digipalveluita käytetään, jää ammattilaisille enemmän aikaa tarjota puhelinpalvelua niille, jotka eivät voi tai halua digipalveluita käyttää.
– Digipalvelut tuovat lisän, mutta niiden rinnalla säilyy koko ajan perinteiset puhelinpalvelut, Salminen sanoo ja muistuttaa, että hätätilanteessa ei pidä etsiä digipalveluita vaan soittaa hätänumeroon.
Tiina Lamminaho
