21.10.2025 | Alueelta, Kiinnitetty
Keski-Suomen hyvinvointialueella aloitti viime torstaina toimintansa uusi yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekeskus. Tilannekeskuksessa työskentelevät hyvinvointialueen ympärivuorokautisia palveluita tuottavat yksiköt eli ensihoidon kenttäjohto, sosiaali- ja kriisipäivystys, turvapuhelinkeskus ja kotisairaalassa toimiva hoidon tarpeen arvioinnin yksikkö (KoHTA -yksikkö) sekä uutena ammattiryhmänä tilannekeskuspäivystäjät. Nämä ympärivuorokautisia palveluita tarjoavat yksiköt tulevat tekemään tiivistä yhteistyötä keskenään ja organisoimaan oikeanlaisen avun tai palvelun oikeata vapaana olevaa resurssia hyödyntäen.
-Tällaisia tilanteita, joissa apu voidaan saada perille nopeammin tilannekeskuksen avulla ovat esimerkiksi kotihoidossa olevan ikäihmisen voinnin heikkeneminen, saattohoitopotilaan kunnon romahtaminen tai turvapuhelinhälytykset, kertoo projektipäällikkö Joni Lehtonen.
Tilannekeskustoiminnan tavoitteena on, että myös kiireettömissä tilanteissa jokainen saa tarvitsemansa avun mahdollisimman nopeasti.
Tilannekeskus reagoi vain ammattilaisilta tuleviin konsultaatioihin ja yhteydenottoihin, jotka liittyvät ikäihmisten sosiaalisiin tai terveydenhuollollisiin haasteisiin. Asiakkaat ja potilaat eivät voi olla suoraan yhteydessä tilannekeskukseen.
Vaikka tilannekeskuksessa käsitellään monia erilaisia tehtäviä, kiireelliset sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät hoidetaan jatkossa kuten ennenkin.
Tilannekeskuksessa aloittaa uutena ammattiryhmänä tilannekeskuspäivystäjät, jotka ovat terveydenhuollon ammattilaisia. Heidän tehtävänään on koordinoida tilannekeskuksen toimintaa ja varmistaa asiakkaiden ja potilaiden avunsaanti mahdollisimman nopeasti kiireettömissä tilanteissa.Tilannekeskuspäivystäjä vastaanottaa myös hätäkeskuksesta tulevat kiireettömäksi arvioidut tehtävät ja ottaa yhteyttä ilmoituksen tehneeseen henkilöön ja antaa puhelimitse tarvittavat ohjeet tai järjestää apua sen yksikön kautta, joka pystyy palvelun asiakkaalle tai potilaalle nopeimmin järjestämään.
Tilannekeskuksesta konsultaatioapua ammattilaisille
Tilannekeskus tarjoaa myös konsultaatioapua hyvinvointialueen muille työntekijöille tilanteissa, joissa yksikön omat toimintaohjeet eivät riitä.
-Tilannekeskuksen toimijat tukevat eri puolella Keski-Suomen hyvinvointialuetta toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä ympärivuorokautisesti vuoden jokaisena päivänä. Tämä tuo turvaa eritysesti ilta- ja yöaikaan työskentelevälle henkilökunnallemme, jotka tulevat jatkossa saamaan apua ja tukea tilannekeskuksen henkilökunnalta ympärivuorokautisesti, vuoden jokaisena päivänä, toteaa projektipäällikkö Joni Lehtonen.
Tilannekeskus voi reagoida ympärivuorokautisesti Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ilmeneviin häiriötilanteisiin. Näitä voivat olla esimerkiksi sähkö-, käyttövesi- ja lämmönjakeluhäiriöt sekä mobiiliverkko-, tietoverkko- ja järjestelmähäiriöt.
Tilannekeskus voi tarvittaessa lähettää häiriötilanteista ensitiedotteen sisäisesti, eri sidosryhmille ja medialle heti häiriötilanteen alkuvaiheessa.
13.10.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Päijänteen metsänhoitoyhdistys käyttää entistä enemmän drooneja metsälannoituksiin, boorilannoitusta on tehty tänä vuonna Päijänteen mhy:n alueella jo satoja hehtaareja droonilla.
– Drooneja on käytetty metsälannoitukseen Suomessa viitisen vuotta, mutta näin isossa mittakaavassa niiden kanssa on toimittu vuoden tai parin verran, myyntipäällikkö Henri Mommo Päijänteen mhy:stä kertoo.
–Tekniikka on kehittynyt ja nykydroonit pystyvät kantamaan entistä isompaa kuormaa, joten drooneista on tullut kustannustehokkaampia vaihtoehtoja nimenomaan boorilannoitukseen, siinä levitettävä lannoitemäärä on sen verran pieni. Metsien kasvatuslannoitukset tehdään edelleen helikoptereilla.
Mommon mukaan metsien kasvatuslannoituksessa levitetään typpilannoitetta 300 – 600 kiloa hehtaarille, boorilannoituksessa taas levitetään lannoitetta 25 kiloa hehtaarille.
– Nykyiset isot maatalousdroonit pystyvät kantamaan noin 40 kilon kuorman. Ihan niin paljon boorilannoitetta ei mahdu droonin säiliöön, käytännössä yhdellä säiliöllisellä pystytään lannoittamaan yksi hehtaari, Mommo selvittää.
– Droonilannoitus on kustannustehokasta, koska siinä tarvitaan kalustoa ja miehistöä vähemmän kuin helikopterilannoituksessa. Droonilannoitus on sellainen mies ja pakettiauto -ratkaisu, Päijänteen mhy:n toiminnanjohtaja Petri Takalo toteaa.
Lannoitukseen käytettävät droonit ovat isoja, huomattavasti kuvauskoptereita isompia.
– Droonit ovat jopa kolme metriä leveitä ja niissä on kuusi propellia. Iso koko ja ammattimainen lennättäminen vaatii sen, että luvat ovat kunnossa. Lentokieltoalueille droonien kanssa ei tietenkään mennä, ja lennätyssääntöjen mukaan lennättäjällä täytyy olla näköyhteys drooniin, Mommo sanoo.
– Droonilevityksissä pyritään siihen, että levitettävän alueen reunaan on tieltä korkeintaan 500 metriä. Keski-Suomessa on niin paljon metsäautoteitä, ettei matka tuota ongelmaa. Sekä drooni- että helikopterilannoituksissa tehdään etukäteen lentosuunnitelma ja työmaalla huomioidaan tuulen suunta ja nopeus, jotta lannoite saadaan sinne, minne halutaan. Myös suojakaistat vesistöjen ja rakennusten läheisyydessä otetaan huomioon.
Päijänteen mhy teettää lannoitukset ostopalveluna, lannoituskohteet pyritään keräämään yhteiseen kimppaan.
– Mitä enemmän työmaita on, sitä kustannustehokkaampaa levitys on, ja lannoitus tulee maanomistajalle halvemmaksi. Metsän terveyslannoitukseen saa myös Metsäkeskuksen myöntämää metka-tukea, se kattaa ison osan kustannuksista, Mommo ja Takalo kertovat.
Yhteensä metsiä lannoitetaan Päijänteen mhy:n alueella jopa 2000 hehtaaria vuodessa.
– Boorilannoituksia meillä on tehty satoja hehtaareja vuosittain jo kauan, nykyään kasvatuslannoitustenkin määrä liikkuu sadoissa hehtaareissa vuosittain, Takalo kertoo.
– Boorin puute on Päijänteen ympäristön metsissä yleistä, ja se heikentää metsän kasvua. Vakava boorin puute tuo myös laatuvikoja.
Keskimääräiset lannoitustyömaat ovat useiden hehtaarien kokoisia, isoimmat useiden kymmenien hehtaarien kokoisia. Metka-tukea voi saada vähintään kahden hehtaarin terveyslannoitukselle.
– Mutta lannoitettavan alueen ei tarvitse olla samaa kuviota, jotta voisi saada metka-tukea. Ja jos metsä tarvitsee lannoitusta, kannattaa sitä lannoittaa, vaikka siihen ei saisikaan tukea, Takalo toteaa.
Lannoitustöissä pörräävät droonit ovat Henri Mommon mukaan herättäneet jonkin verran kiinnostusta.
– Pelkästään positiivista kiinnostusta, sellaiseen en ole törmännyt, että droonien olisi epäilty olevan asiattomilla lennoilla, Mommo tarkentaa.
– Mehän käytämme myös pienempiä kuvausdrooneja. Niillä kuvataan metsätiloja kiinteistönvälitystoimintaamme liittyen. Ja eihän sitä tiedä, vaikka droonit kehittyisivät niin, että jonain päivänä niitä käytettäisiin myös metsien kasvatuslannoitukseen.
Tiina Lamminaho
08.10.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Keski-Suomen hyvinvointialueen taloutta sopeutetaan ensi vuonna merkittävästi, yhteensä 58 miljoonalla eurolla. Sopeutustoimien tavoitteena on turvata palvelut, estää uuden alijäämän syntyminen ja vastata valtion rahoituksen ja kustannusten väliseen epätasapainoon. Hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletin mukaan talous ja toiminta sovitetaan ensi vuonna yhteen eli palvelujen järjestämiseen ei käytetä enempää rahaa kuin sitä valtiolta saadaan. Hyvinvointialueen menot ovat ensi vuonna noin 1,4 miljardia euroa, kun taas valtion rahoitus ja asiakasmaksut kattavat yhteensä noin 1,3 miljardia.
Yksi näkyvimmistä muutoksista kohdistuu terveysasemaverkkoon. Esityksen mukaan Jyväskylässä terveysasemien määrä supistuu nykyisestä seitsemästä neljään. Huhtasuon, Tikkakosken ja Korpilahden asemat lakkautetaan, ja Huhtasuon uudisrakennushankkeesta luovutaan. Multian ja Luhangan sosiaali- ja terveyspalvelupisteet suljetaan heikon toimintavarmuuden ja huonokuntoisten tilojen vuoksi. Konnevedellä, Kuorevedellä, Pihtiputaalla ja Kinnulassa nykyiset asemat korvataan kevyemmillä palvelupisteillä, ja liikkuvia palvelumalleja lisätään.
Terveysasemapalveluja tarjotaan jatkossa sosiaali- ja terveyskeskuksissa, -asemilla ja -palvelupisteissä, mutta fyysisten toimipisteiden määrä vähenee. Tilojen yhteiskäyttöä lisätään ja palvelujen saavutettavuutta pyritään parantamaan digipalveluiden kehittämisellä sekä laajentamalla aukioloaikoja. Asukkaiden mahdollisuuksia käyttää eri toimipisteitä pyritään myös lisäämään.
Aluehallituksen jäsen Jouko Nykänen (kesk.) sanoo, että muutokset ovat rajuja.
-Ne koskettavat kuitenkin yli 20 000 ihmisen elämää. Esitys täytyy käydä kohta kohdalta läpi ja laskea todelliset säästöt ja tosialliset vaikutukset esimerkiksi palveluiden saavutettavuuteen. Niin ei saa käydä, että esitetyt toimenpiteet nostavat kustannuksia myöhemmin tai jopa välittömästi. Säästösumma on saatava kasaan tavalla tai toisella, se on selvää. Keskustan ryhmä ottaa kantaa esitykseen, kunhan kaikki ovat ehtineet siihen kunnolla perehtyä, Nykänen sanoo.
Henkilökohtaisesti Nykänen olisi toivonut, että Keski-Suomen hyvinvointialueella olisi pystytty kehittämään innovatiivisempia ratkaisuja säästöjen synnyttämiseksi kuin ovien sulkeminen. Esimerkiksi lääkärien ammatinharjoittajamallin ottaminen käyttöön kesti turhan pitkään; ensimmäiset lääkärit aloittivat mallin kokeilussa tänä vuonna.
-Ensi vuonna kokeilu on saatava käyntiin kaikilla terveysasemilla. Lääkäreitä on ollut nyt paremmin saatavilla ja ammatinharjoittajamalli kiinnostaa.
Myös tilojen osalta Nykänen toivoo uudenlaista ajattelua.
-Tämä on osin kirjoitettunakin palveluverkkosuunnitelmiin. Voisi ajatella niin, että hoitaja-lääkäri työpari voisi ottaa ihmisiä vastaan kevyemmissäkin tiloissa kuin sellaisissa, joissa pystyy tekemään monipuolisia tutkimuksia. Tilojen yhteiskäyttöä on myös syytä tutkia.
Aluevaltuutettu Moona Seppä (kesk.) toteaa, että lääkärien ammatinharjoittajamalli voisi olla sopiva tapa järjestää palvelu Korpilahdella.
-Mielestäni on huono asia, jos Korpilahden sote-palveluita heikennetään. Kaupungissa on kuitenkin vahvaa tahtoa kehittää aluetta, Seppä sanoo.
Seppä on huolissaan myös pohjoisen Keski-Suomen tilanteesta.
-Sieltä ollaan viemässä neuvolapalveluita. Pelkään, etteivät monilapsiset perheet tee enää ylimääräisiä neuvokäyntejä, mikäli palvelut ovat sadan kilometrin päässä.
-Säästöt on kuitenkin saatava nyt aikaan, niin se vaan on, Seppä toteaa.
Satu Kytölehto (sd) on tyytyväinen siihen, että Petäjäveden terveysasema on säilymässä.
-Toivottavasti arviointiryhmä hyväksyy tämän suunnitelman, eikä tule lisää säästövaateita, Kytölehto sanoo.
Palvelustrategian keskiössä on hoidon jatkuvuuden parantaminen ja hoidon tarpeen arviointi yhdellä käynnillä. Hyvinvointialue jatkaa omalääkärimallin ja ammatinharjoittajamallin kehittämistä. Psykiatriset palvelut yhdistetään ja päällekkäisiä toimintoja puretaan, mikä vahvistaa mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokonaisuutta.
Palveluverkkomuutoksilla tavoitellaan vähintään 18,6 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä. Aluehallitus käsittelee strategiaa ja talousarviota marraskuussa, ja aluevaltuusto tekee lopulliset päätökset joulukuussa. Henkilöstövaikutukset koskevat enintään noin 1400 henkilöä, joista tehtävävähennyksiä on hieman yli 400. – Sopeuttamistoimena laitamme ensi vuodeksi tauolle myös henkilöstön kulttuuri- ja liikuntaedun. Samoin varaudumme tämän vuoden tavoin henkilöstön lomautuksiin siten, että se kohdistuu eniten johtamis-, kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä työskenteleviin. Myös lomapalkkavelan pienentäminen jatkuu, Jan Tollet sanoo.
Ikääntyneiden palveluissa painopiste siirtyy kevyempiin ratkaisuihin, kuten yhteisölliseen asumiseen ja lyhytaikaishoitoon. Ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiden määrä vähenee 80:stä 75:een, Neljästä pienyksiköstä, eli Luhangan Tuuliharjusta, Kivijärven Hopearannasta, Jämsän Länkipohjan palvelutalosta ja Laukaan Sylvistä luovutaan ja Jyväskylän Harjuhovi muutetaan yhteisöllisen asumisen yksiköksi.
Suun terveydenhuollossa palvelut keskitetään suurempiin yksiköihin, ja kuudesta pienestä toimipisteestä luovutaan. Liikkuvat hammashoitoyksiköt täydentävät palvelutarjontaa.
Neuvolapalveluissa neljä pienyksikköä (Kuorevesi, Multia, Huhtasuo, Vihtavuori) lakkautetaan ja osa yhdistetään toisiin toimipisteisiin.
Hyvinvointialueen asukkaat voivat ottaa kantaa palvelustrategiaan ja palveluverkkoon 8.10.–5.11. välisenä aikana. Aluejohtaja Jan Tollet korostaa, että toimenpide-ehdotus on velvoittava ja säästöt on saavutettava, jotta hyvinvointialueen talous saadaan kestävälle pohjalle.
02.10.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Keski-Suomen hyvinvointialue julkaisee suunnitelmansa palveluverkosta ja tarjottavista sote-palveluista ensi viikolla. Strategiat liittyvät valmistelussa olevaan ensi vuoden talousarvioon ja tiukan taloustilanteen korjaamiseen.
Hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet sanoo, että suunnittelussa keskeisinä periaatteina ovat olleet toiminnan ja talouden yhteensovittaminen sekä toimivien palveluiden turvaaminen tiukassa taloustilanteessa.
Keskisuomalaisten suurin huolenaihe lienee se, pysyykö terveysasema omassa kunnassa tai omalla alueella.
Korpilahdella asuva ensimmäisen kauden aluevaltuutettu Moona Seppä (kesk.) sanoo, että palvelut tulee tuottaa lähellä silloin, kun se on arjen sujuvuuden ja vaikuttavuuden ehto, kuten neuvolat, ikäihmisten ja perheiden lähipalvelut sekä kiirevastaanotot. Laajemmat palvelut kootaan verkostoksi silloin, kun laatu ja potilasturvallisuus sitä vaativat, esimerkiksi erikoissairaanhoidossa. Seppä sanoo kuitenkin, että palveluverkon tarkastelu on nykytilanteessa välttämätöntä.
Seppä sanoo, että liikkuvat palvelut ovat aito vaihtoehto osaan palveluista, mutta eivät korvaa kaikkea.
-Paras ratkaisu löytyy hybridimallista, jossa yhdistyvät lähipalvelut, digiratkaisut ja liikkuvat palvelut.
Aluehallituksen jäsen ja keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Jouko Nykänen (kesk.) Uuraisilta toteaa, että talouden suunta on saatava kääntymään tekemällä palvelut kustannustehokkaammin, ei pelkällä palvelujen karsimisella.
– Palveluverkkotyö on käynnissä ja tulossa päätöksentekoon aluevaltuustossa joulukuussa. Lopputuloksena tulee olla, että nykyinen palvelutaso turvataan. Jos se ei ole mahdollista kivijalkapalveluina, niin sitten kotiin tuotavina palveluina ja liikkuvina palveluina. Tärkeintä on, että palveluihin päästään mahdollisimman matalalla kynnyksellä ja hoidon jatkuvuus voidaan turvata, Nykänen toteaa.
Aluevaltuutettu Satu Kytölehto (SDP) Petäjävedeltä sanoo, että hyvinvointialueen taloutta voisi saada paremmalle tolalle tarkastelemalla kriittisesti palvelun tasoa ja tarvittaessa karsia sitä.
-Tämä tulee tehdä kuitenkin niin, ettei perusterveydenhuoltoa heikennetä. Hallinnossa ja organisaatiossa tulee tehdä uudelleen arviointia.
Kytölehto muistuttaa, että terveydenhuollossa ennaltaehkäisyllä on suuri merkitys tulevaisuuden kustannuksille.
-Palveluverkkoa ei pidä heikentää keskittämällä kaikki toiminnat muutamaan isoon toimipisteeseen. Elinvoimaiset toimipisteet, joissa on muun muassa sitoutunutta henkilöstöä, on säilytettävä. Kansalaisten, joilla ei ole varaa tai mahdollisuutta matkustaa saadakseen tarvitsemaansa palvelua, heidän oikeuksiaan perusterveydenhuoltoon pitää puolustaa.
Kytölehto toteaa, että kotihoito on yksi liikkuva palvelu ja erittäin hyvä esimerkki toimivasta palvelusta.
-Kaikkea palvelua eivät kumipyörätkään voi kuljettaa asiakkaan luo, mutta tämäkin kortti kannattaa katsoa. Mielestäni kiinteitä toimipisteitä tarvitaan muuallakin kuin Jyväskylässä.
Hyvinvointialue järjestää asukastilaisuuksia sekä etäyhteydellä että joissain paikoissa paikan päällä. Myös niihin on mahdollista osallistua etäyhteydellä. Asukastilaisuuksien lisäksi hyvinvointialue keskustelee suunnitelmista muun muassa kuntien ja henkilöstönsä kanssa.
Kaikilla keskisuomalaisilla on mahdollisuus osallistua palveluverkkoesityksen vaikutusten arviointiin osoitteessa www.otakantaa.fi ja sosiaali- ja terveysasemilta löytyy myös tulostettu lausuntomateriaali sekä paperisia lomakkeita kommentointia varten 13.–31.10. välisenä aikana.
Alueelliset asukastilaisuudet etäyhteydellä
* Torstai 9.10. kello 16.30–18.30, Alueellinen asukastilaisuus, pohjoinen Keski-Suomi, Teams etäyhteys.
* Maanantai 13.10. kello 16.30–18.30, Alueellinen asukastilaisuus, keskinen Keski-Suomi, Teams etäyhteys.
* Tiistai 14.10. kello 16.30–18.30, Alueellinen asukastilaisuus, eteläinen Keski-Suomi, Teams etäyhteys.
Alueelliset asukastilaisuudet paikan päällä ja etäyhteydellä
* Maanantai 20.10. kello 18–20, Alueellinen asukastilaisuus, pohjoinen Keski-Suomi, Pihtipudas (Putaanvirran koulu, Pihtipudas-Sali, Tahkonpolku 9, Pihtipudas) ja etäyhteys.
* Keskiviikko 22.10. kello 17–19, Alueellinen asukastilaisuus, keskinen Keski-Suomi, Jyväskylä (Mattilanniemi 2, Agora, auditorio 2, Jyväskylä) ja etäyhteys.
* Keskiviikko 29.10. kello 17–19, Alueellinen asukastilaisuus, eteläinen Keski-Suomi, Joutsa (Yhtenäiskoulun auditorio, Koulutie 2, Joutsa) ja etäyhteys.
Lisätietoja tilaisuuksista löytyy https://keskisuomievents.fi/home
30.09.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Metsäteiden perusparannukseen on mahdollista saada tukea 70 prosenttia kustannuksista, sillan tekemiseen tai korjaamiseen tukea voi saada jopa 85 prosenttia kustannuksista. Ensi vuonna tukiprosentit ovat huomattavasti alhaisempia, metsätien perusparantamisen tuki laskee 50 prosenttiin kustannuksista, sillan tekemisen tai korjaamisen tuki 65 prosenttiin kustannuksista.
– Tällä hetkellä tukitaso on oikeasti hyvä. Tämänvuotisilla prosenteilla tukea saa, jos hakemus ja siihen liittyvät tarvittavat tiedot ja asiakirjat saapuvat Metsäkeskukseen viimeistään tämän vuoden viimeisenä päivänä, hankehallinnon päällikkö Sameli Salokannel Suomen metsäkeskuksesta toteaa.
Tiekunnan kokous ja mahdollinen tietoimitus täytyy olla pidettynä ennen hakemuksen jättämistä. Ehdot tuen myöntämiseksi löytyvät netistä Metsäkeskuksen sivuilta.
– Metsätiehankkeissa tukihakemuksen teossa kannattaa käyttää ammattilaista apuna, jotta hakemukseen saadaan varmasti mukaan kaikki tarvittavat tiedot, Salokannel sanoo.
Vuoden vaiheessa muuttuvat myös metsäomistajille maksettavan taimikon ja nuoren metsän hoidon tuen ehdot sekä pienpuun korjuun tuki. Taimikon ja nuoren metsän hoidon osalta puuston pituusrajat laskevat, pienpuun korjuun osalta taas tuki laskee.
– Tässä taustalla on ajatus, että tukea kohdennetaan enemmän taimikkovaiheen hoitoon ja kannustetaan metsäomistajia hoitamaan myös varttuneita taimikoita eli tekemään toimenpiteitä, jotka eivät ole juuri tekohetkellä taloudellisesti kannattavia, Salokannel sanoo ja tarkentaa, että uudet ehdot kohdentavat tukivaroja entistä enemmän nimenomaan raivaussahalla tehtäviin hoitotöihin.
– Metsätaloudessahan tulon saaminen on pitkissä kantimissa, eivätkä metsänomistajat ehkä halua laittaa isoa rahaa taimikon hoitoon. Tuella halutaan kattaa osa kustannuksista kohteissa, joissa tuloa ei saada poistuvasta puustosta. Kun puuston pituusvaatimuksia kiristetään, tuen piiristä jää pois kohteita, joista pystytään keräämään enemmän ainespuuta.
Taimikoiden hoitoa taas halutaan Salokanteleen mukaan tukea, koska sillä on paljon positiivisia vaikutuksia. – Terve ja hyvin kasvava taimikko on kestävämpi luonnon tuhoja vastaan ja puusto kasvaa nopeammin, sitä kautta tulevat myös hyödyt hiilensidontaan. Ja tuottaahan se myös puuta nopeammin, Salokannel toteaa.
Uudet ehdot koskevat hakemuksia, jotka jätetään Metsäkeskukseen ensi vuoden puolella. Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea haetaan sitten, kun työ on tehty; jos haluaa tämän syksyn raivauksille tukea entisten ehtojen mukaisesti, hakemuksen on oltava Metsäkeskuksessa tämän vuoden puolella.
Metsätalouden tukia on haettu tänä vuonna vilkkaasti. Tukivaroja on varattu tälle vuodelle yhteensä 37,3 miljoonaa euroa, suurin osa varatusta rahamäärästä käytetään taimikon ja nuoren metsän hoidon tukeen.
– Tukeen varattu raha loppuu ennen vuodenvaihdetta, mutta hakemuksia kannattaa kuitenkin tehdä ajallaan. Syksyn aikana saapuvat hakemukset käsitellään pääsääntöisesti ensi vuoden puolella ja tukea maksetaan alkuvuodesta, ensi vuoden määrärahoista, Salokannel sanoo.
– Hakemukset käsitellään pääsääntöisesti saapumisjärjestyksessä, joten syksyllä saapuneet hakemukset ovat jonossa ennen talvella tehtyjä hakemuksia. Hakemuksien teossa on myös määräajat, taimikon ja nuoren metsän hoidon tuen hakemus on tehtävä korkeintaan kaksi kuukautta työn lopettamisen ja puoli vuotta työn aloittamisen jälkeen.
Salokannel suosittelee tukihakemusten tekemistä sähköisesti metsään.fi -palvelun kautta.
– Sähköinen hakemus nopeuttaa tuen maksuun saamista, Salokannel toteaa.
Valtion ensi vuoden budjettiin on varattu metsätalouden tukiin noin 36,2 miljoonaa euroa eli noin miljoona euroa vähemmän kuin tänä vuonna on ollut käytössä. Viime vuonna metsätalouden tukia maksettiin Keski-Suomeen 3,3 miljoonaa euroa. Tietoa metsätalouden tukien hakemisesta ja tukiehdoista löytyy Suomen metsäkeskuksen nettisivuilta, sieltä pääsee myös täyttämään tukihakemuksia.
Tiina Lamminaho
30.09.2025 | Alueelta, Tilaajille, Uurainen
Johanna Salmela on aina viihtynyt vedessä. Lapsena hän ui kilpaa hallissa ja menestyikin SM-tasolle asti. Elettiin Suomen uinnin kulta-aikaa ja miesten puolella pulikoivat sellaiset nimet kuin Antti Kasvio ja Jani Sievinen. Aikuisena uinti on ollut Johannalle kuntoa ylläpitävä harrastus, ja viimeiset 10 vuotta hän on harrastanut avovesiuintia. Hän harrastaa myös melomista.
Kesämökki isän kotijärven, Kyynämöisen, rannalla Virtasalmen suulla on aina ollut rakas paikka.
– Lapsena pulikoitiin Kyynämöisessä, mutta silloin varsinainen uintiharrastus keskittyi halliin. Avovesiuinnissa piti ensin uskaltaa alkaa pitämään silmiä auki veden alla. Monta vuotta pidin silmiä kiinni aina veden alla ja vain hengittäessä avasin silmät, koska oli liian pelottavaa “nähdä” tummaan veteen.
Avovesiuinti on siis uintia luonnonvedessä eli meressä, järvessä, lammessa tai joessa. Laji kasvattaa suosiotaan, ja korona-aika suljettuine uimahalleineen lisäsi harrastajien määrää. Maailmalla avovesiuinti on laajasti kilpailtu laji, jossa kilpaillaan EM- ja MM-kilpailuissa sekä olympialaisissa, joissa matka on 10 kilometriä. Viime keväänä Johanna Salmela osallistui pitkästä aikaa aikuisuimareille tarkoitettuihin Masters-uintikisoihin hallissa, mutta avovedessä hän ei ole kilpaillut.
Avovesiuintia voi harrastaa ilman erityisiä välineitä, mutta ainakin uimalakista ja uimalaseista on avovedessä hyötyä: lakki vähentää lämmön haihtumista pään alueelta ja uimalasit parantavat näkyvyyttä vedessä. Uimari voi myös käyttää neopreenivarusteita, kuten märkäpukua, lakkia, hanskoja ja sukkia, varsinkin pidemmillä uintimatkoilla. Tärkeä varuste on myös uinti- eli turvapoiju, mikä auttaa muita vesilläliikkujia havainnoimaan uimarin paremmin ja tarvittaessa poijun varassa voi levätä kesken uinnin.
– Minulla on uimataustaa, joten käytän märkäpukua lähinnä kylmää torjumaan, mutta kokemattomalla uimarilla se myös kelluttaa ja korjaa asentoa, Johanna Salmela kertoo. Uintitekniikka, jota Johanna ja suurin osa avovesiuimareista käyttää, on krooli.
Kovin kylmiin vesiin hän ei lähde, vaan 17–18 astetta on hänelle sopiva lämpötila uida, varsinkin pidempiä matkoja. Myöskään kovin tuulisella säällä hän ei uinnista nauti. Normaalin lenkin pituus saattaa olla 3–5 kilometriä.
Viime kesänä hän esimerkiksi ui Sääkspää-järvet päästä päähän, Marjoniemestä Virtasalmeen. Matkaa kertyi noin viisi kilometriä ja aikaa kului tunti ja 40 minuuttia. Erityisen hienot maisemat hän on kokenut Etelä-Konneveden uintivaelluksella.
– Koska Sääkspään reitti oli uusi, äiti tuli venellä vastaan. Usein uin myös yksin, mutta tietysti pitää tuntea omat voimavaransa hyvin. Jos tulee krampintunnetta, täytyy hiljentää tahtia ja venytellä.
Seuraavaksi hän aikoo tutustua kirkasvetiseksi mainittuun Akkoon ja Muikkujokeen ja kokeilla pystyykö muikkujokea uida Muikkulammelle asti. Alussa vesikasvien seassa uiminen ei tuntunut kovin miellyttävältä, mutta nykyään Johanna on tottunut kasveihin.
Johanna Salmela on uinut myös ryhmässä, esimerkiksi Tammisaaren ulkosaaristossa sijaitsevan Jussarön ympäri.
Hanna Lahtinen
