Petäjäveden ja Korpilahden osuuspankit aloittavat neuvottelut yhdistymisestä kolmen muun kanssa

Petäjäveden ja Korpilahden osuuspankit aloittavat neuvottelut yhdistymisestä kolmen muun kanssa

Viiden keskisuomalaisen osuuspankin hallitukset selvittävät mahdollisuutta yhdistää pankit. Yhdistymistä ovat suunnittelemassa keskisuomalaiset osuuspankit, eli OP Haapamäen Seutu, OP Keski-Suomi, OP Korpilahti, OP Multia ja OP Petäjävesi.
Yhdistymishankkeen lähtökohtana on, että nykyiset konttorit jatkavat toimintaansa ja asiakassuhteet pysyvät entisellään, esimerkiksi tilinumerot, verkkopalvelutunnukset ja maksukortit säilyvät samoina kuin ennenkin eikä asiakkaiden tarvitse tehdä mitään. Lähtökohtana on myös, että koko nykyinen henkilöstö jatkaa uuden pankin palveluksessa.

– Hallituksemme on pohtinut pidemmän aikaa, että miten parhaiten hoidamme tulevaisuuden pankkityön haasteet. Sääntely haastaa erityisesti pieniä pankkeja. Tekemällä pakolliset hallintotehtävät viiden sijasta vain yhdessä pankissa, saamme enemmän aikaa asiakaspalveluun. Meillä on Keski-Suomessa yhteinen toimialue, yhteiset asiakkaat, yhteinen työssäkäyntialue ja meillä on OP Keski-Suomen kanssa jo ennestään hyvää yhteistyötä, jota haluamme yhdistymisellä syventää kaikkien asiakkaidemme eduksi, OP Korpilahden hallituksen puheenjohtaja Tarja Simola sanoo.

– Pankkimme nykyinen koko ei mahdollista viranomaisvaateiden täyttämistä ja käytämme jo nyt OP Keski-Suomen erityisasiantuntijapalveluita. Nyt suunnittelemme yhdessä uutta pankkia, jonka koko riittää pitkälle tulevaisuuteen, ja voimme olla mukana rahoittamassa aiempaa suurempia paikallisia hankkeita, OP Petäjäveden hallituksen puheenjohtaja Salla Syvänen kertoo.

Korpilahden Osuuspankin asiakkaille on järjestetty viimeisen vuoden aikana kolme asiakastilaisuutta, joissa on keskusteltu muun muassa Euroopan Keskuspankin lisääntyneiden velvollisuuksien tuomista haasteista.
Euroopan Keskuspankki valvoo jokaista pankkia erikseen, ei esimerkiksi koko OP-ryhmää. EKP vaatii esimerkiksi pankkikohtaista luotto- ja riskienhallintaorganisaatioita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi luottopäätöksiä ja takauksien arviointeja tekevät eri ihmiset.

Maanantaiaamun tiedotustilaisuudessa Petäjävedellä todettiin, että pienissä pankeissa on tarvetta lisätä työaikaa asiakkaiden kanssa, mutta lisääntyneet velvoitteet ja lainsäädäntö haastavat ajankäyttöä.

– Osuuspankkien lukumäärä ympäri Suomea on vähentynyt viime vuosina voimakkaasti, mutta konttoreiden määrä ei ole juurikaan vähentynyt. Samanlainen suunnitelma on myös meillä. Haluamme säilyttää nykyiset konttorit ja ammattitaitoisen henkilökunnan, eli emme tavoittele kustannussäästöjä. Olemme matkalla yhä vahvemmaksi paikalliseksi toimijaksi, jonka juuret ovat syvällä keskisuomalaisessa yhteisössä, ja jonka katse on rohkeasti tulevaisuudessa. Samalla haluamme olla haluttu työnantaja ja pankki, jonka puoleen käännytään luottamuksella, kertoo OP Keski-Suomen hallituksen puheenjohtaja Pauliina
Takala.

Mikäli pankkien yhdistyminen toteutuu, Keski-Suomen osuuspankilla olisi noin 92 000 omistaja-asiakasta, noin 140 000 asiakasta, omia varoja 536,3 miljoonaa euroa, asiakasliiketoiminnan suuruus olisi 6 765,5 miljoonaa euroa ja tase 4 355,5 euroa. Työntekijöitä pankilla olisi noin 192 henkilöä.

Selvityksen valmistuttua kunkin pankin hallitus päättää erikseen yhdistymisesityksestä ja lopullisen päätöksen tekee kunkin pankin edustajiston tai osuuskunnan kokous alkuvuoden 2026 aikana.

Vesilintuja Petäjäveden laskennoissa viime vuotta enemmän 

Vesilintuja Petäjäveden laskennoissa viime vuotta enemmän 

Petäjäveden laskentakohteilla toukokuussa tehdyt kaksi parilaskentaa ja heinäkuinen poikuelaskenta näyttävät tänä vuonna kantojen kasvua. Lajien välillä on kuitenkin selviä eroja. Mukana on laskijoiden tulokset yhteensä 31 kohteelta.

Kevään parilaskennoissa vesilintuja tavattiin keskimäärin 44 % viimevuotista enemmän.  Pääosa kasvusta kohdistui puolisukeltajasorsiin, erityisesti sinisorsiin ja taveihin. Sinisorsia laskettiin lähes tuplaten viime vuoteen verrattuna, taveja jopa selvästi yli kaksinkertainen määrä ja haapanoitakin 66 % viimevuotista enemmän. Telkkien määrä pysyi ennallaan ja tukkasotkien määrä laski neljänneksen.

Myös poikuelaskennoissa kirjattiin vesilintuja tänä vuonna selvästi (53 %) viime vuotta enemmän. Erityisesti sinisorsa- ja tavipoikueiden suurempi määrä oli positiivista. Kyseiset puolisukeltajat on merkittäviä riistasorsia. Haapanan alavire näyttää jatkuvan ja niitä nähtiin kohteilla vähän edellisvuotta vähemmän.  Sukeltajasorsista telkkiä ja tukkasotkia oli nyt hiukan aiempaa enemmän. Laskentakohteista Salmijärvillä majavan rakentamalla patoaltaalla oli useita sorsapoikueita, millä on vaikutusta kokonaistulokseen.

Laskennassa mukana olleet kaksi luonnonravintolammikkoa olivat tänäkin vuonna ainoita paikkoja, joissa tavattiin uhanalaisiksi luokiteltujen haapanoiden ja tukkasotkien poikueita.

Viimevuotinen 25 % lintumäärän lasku on nyt korjautunut ja kannat ovat lähempänä edellisten suosien tasoa. Pitkään seurannassa olleiden rehevien lintujärvien, kuten Hetteenlammet, Lahnajärvi ja Saarijärvi, osalta tilanne myös koheni hieman, mutta vielä ollaan kaukana parinkymmenen vuoden takaisesta tasosta. Osa poikueista kuoriutui tänä vuonna hyvin aikaisin ja ne olivat laskentahetkellä jo hyvin kehittyneitä. Osa kannasta voikin jo lähteä muuttomatkalle ennen metsästyskauden alkua.

Lauri Ijäs

 

 

Petäjävedelle ja Toivakkaan sulkuja terveysasemille

Petäjävedelle ja Toivakkaan sulkuja terveysasemille

Keski-Suomen hyvinvointialue esitteli tänään torstaina suunnitelmiaan lisäsäästöiksi kuluvalle vuodelle, kun kesän yhteistoimintaneuvottelut päättyivät. Sote-palvelupisteisiin on suunnitteilla sulkuja ja tämä koskisi myös Toivakan sote-pistettä. Toivakassa käynnistyi hiljattain omalääkärikokeilu. Petäjäveden sote-asemalle on myös kaavailtu sulkua syksyn ajaksi. Suunnitelmat annettiin tänään tiedoksi myös hyvinvointialueen aluehallitukselle.

Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena koko henkilöstö aiotaan lomauttaa 1–8 päiväksi. Päätös lomautusten laajuudesta ja kohdentumisesta tehdään kullakin hyvinvointialueen toimialalla erikseen. Arvioitu säästö on 1,5–2 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet myöntää, että talouden säästötoimet alkavat näkyä keskisuomalaisten palveluissa.

-Tähän mennessä talouden sopeuttamistoimenpiteet ovat painottuneet erityisesti hallinnon ja tukipalvelujen keventämiseen ja henkilöstövähennyksiin. Hallinnon ja tukipalvelujen keventämisellä ei ole saavutettavissa enää mittavia vaikutuksia vaan myös palvelujen laajuuteen on tehtävä muutoksia, Tollet sanoo.

– Sote-asemien ja toimipisteiden henkilöstövajetta on korvattu oman toiminnan henkilöstökuluja kalliimmilla ostopalveluilla. Kun toimintoja keskitetään tietyille sote-asemille, voidaan luopua henkilöstöresursoinnista ostopalveluna. Auki olevien sote-asemien tuottavuus kasvaa. Henkilöstöä on helpompi rekrytoida isommille asemille eivätkä vastaanotot ole niin haavoittuvia, kertoo toimialajohtaja Kati Kallimo.

Maarit Nurminen

Rauhankellot soivat tänään iltapäivällä

Rauhankellot soivat tänään iltapäivällä

Kirkonkellot soivat tänään torstaina kello 16 kirkoissa eri puolilla maata. Rauhankelloja soitetaan muun muassa Jyväskylän eri kirkoissa ja Uuraisilla. Petäjävedellä soitetaan vanhan kirkon kelloja.

Kellonsoiton tarkoituksena on kutsua rukoilemaan rauhan saavuttamiseksi Lähi-itään sekä nostaa esiin kesän aikana entisestään vaikeutunutta humanitaarista tilannetta Gazassa.

– Kauniin kesän viettoa täällä Suomessakin on varjostanut tietoisuus Gazan inhimillisestä hädästä. Sotien keskellä suurimmat kärsijät ovat aina tavalliset ihmiset – mukaan lukien lapset. Kristillisen uskon ytimessä on niiden puolustaminen, jotka ovat heikoimmassa asemassa ja kärsivät maailmassa tapahtuvien vääryyksien vuoksi, toteaa yhteisen seurakuntatyön johtaja Heli Ahonen Jyväskylän seurakunnasta.

– Kirkonkellojen soiminen Jyväskylässä merkitsee yhteistä rukousta heidän puolestaan sekä viestiä kaikille niille, joilla on valta vaikuttaa Lähi-idän tilanteeseen ja lopettaa inhimillinen kärsimys, hän jatkaa.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kaikkien yhdeksän hiippakunnan piispat kutsuvat seurakuntia mahdollisuuksien mukaan osallistumaan rauhankellojen soittoon ja yhteiseen rukoukseen rauhan puolesta. Aloite rauhankellojen soittamisesta tuli Norjan kirkon piispoilta.

Suomen kirkon piispat vetosivat toukokuussa 2025 välittömän tulitauon saamiseksi Gazaan ja rauhan saavuttamiseksi Lähi-idän alueella.

Viimeviikkojen aikana niin juutalaisten, kristittyjen kuin muslimiyhteisöjen johtajat ovat vaatineet, että Lähi-idän alueen toimijat mahdollistaisivat avun pääsyn Gazaan. Samalla he ovat vaatineet tavoittelemaan rauhaa.

Mitä kaikkea tarjottiin rallivieraille keskellä korpilahtelaisia metsiä ja peltoja – herkkuja hodareista kebabiin

Mitä kaikkea tarjottiin rallivieraille keskellä korpilahtelaisia metsiä ja peltoja – herkkuja hodareista kebabiin

Suomen MM-rallissa on monta legendaarista asiaa, kuten Ouninpohjan erikoiskoe, Ralliradio ja tietysti rallimakkara. Nykypäivän rallijärjestäjät eivät tyydy pelkkään makkaran paistamiseen, vaan Korpilahden alueen metsissä rallikansalle tarjoiltiin viikonloppuna jos minkälaisia herkkuja. Herkkujen tarjoamisella on toki täällä pitkät perinteet; kuka muistaa esimerkiksi Leustu-burgerin?
Eteläiset kylät saivat hoitaakseen kaksi grilliä tänä vuonna. Sirkku Mennala kertoo, että pitakebab-annos sai yleisöltä kiitosta. Sitä kuvattiin raikkaaksi tuulahdukseksi rasvaisemman rallimakkaratarjonnan lomassa.
-Kyllähän se makkara edelleen pitää pintansa ralleissa kuin myös letut ja pyttipannu.

Ylä-Muuratjärven kyläseuran talkooväellä oli myös kiireinen ralliviikonloppu.
-Yöparkki alkoi täyttyä jo perjantaina iltapäivällä. Kylätalon pihalle ensimmäinen asuntovaunu tuli kahden aikaan päivällä, Helena Mieskolainen kertoo.
Kyläseuran yöparkit sijaitsivat kylätalolla sekä Sapelitien ja Pekanmäentien seutuvilla.
-Väkeä oli mielestäni enemmän kuin koskaan. Onneksi saimme talkoolaisia avuksi myös naapurikylistä.

Saukkolan kyläseura sai hernerokan keittoon apua avuliaalta, nuorelta rallivieraalta.

Saukkolan suunnalta kuului myös, että väkeä oli liikkeellä hurjasti.
-Soppatykin alle laitettiin tulet kello viiden aikaan aamulla, Vesa Koskinen kertoo.
Soppatykin kauhaa heilutteli yleisön joukosta ilmaantunut reipas ja kohtelias apulainen, joka sanojensa mukaan toimi mieluummin apuna kioskissa kuin katsoi ralliautoja.
-Hernerokka teki kauppansa ja makkaraa paistettiin 80 kiloa.
-Kahvia ja kahvikuppeja haettiin lisää Mehtosen kaupasta ja onneksi se oli lähellä. Nopeana apuna asiassa oli myös lähinaapuri.

Ohelanaukeella tarjolla oli yöparkkia, baaria ja tarjoilua.
Mervi Säynätmäki kiittelee ralliyleisön siisteyttä.
-Meillä oli toki tarjolla vessat ja roskiksia. Pellotkin kantoivat, vaikka vettä tuli reippaasti.

Moksilaisten hodarit myytiin loppuun.

Moksin kyläseurasta raportoitiin, että rallihodarit myytiin kioskilla loppuun.
-Rallikansaa oli liikkeellä jo ajoissa perjantaina, pätkä kiinnosti yleisöä.
Moksilaisten kioski sijaitsi tänä vuonna uudella paikalla, eikä tutussa Parkkolan risteyksessä. Tänä vuonna myyntipiste sijaitsi Varrasperäntien ja Mäkelänkylätien risteyksen tuntumassa. Kyläseurasta kerrottiin, että uusi sijainti asetti tekijöille päivään ja pätkän varrelle haasteita, joista selvittiin kuitenkin joten kuten.
– EK:n päätteeksi rallikansan palaute oli, että ei ollut kovinkaan katsojaystävällinen pätkä. Tällä tarkoitettiin muun muassa isojen, kunnollisten katselualueiden puuttumista.
Kyläseuroissa vedetään nyt henkeä ja odotellaan ensi vuoden rallireitin julkaisua.

Maarit Nurminen