05.08.2025 | Alueelta, Kiinnitetty
Suomen MM-rallissa on monta legendaarista asiaa, kuten Ouninpohjan erikoiskoe, Ralliradio ja tietysti rallimakkara. Nykypäivän rallijärjestäjät eivät tyydy pelkkään makkaran paistamiseen, vaan Korpilahden alueen metsissä rallikansalle tarjoiltiin viikonloppuna jos minkälaisia herkkuja. Herkkujen tarjoamisella on toki täällä pitkät perinteet; kuka muistaa esimerkiksi Leustu-burgerin?
Eteläiset kylät saivat hoitaakseen kaksi grilliä tänä vuonna. Sirkku Mennala kertoo, että pitakebab-annos sai yleisöltä kiitosta. Sitä kuvattiin raikkaaksi tuulahdukseksi rasvaisemman rallimakkaratarjonnan lomassa.
-Kyllähän se makkara edelleen pitää pintansa ralleissa kuin myös letut ja pyttipannu.
Ylä-Muuratjärven kyläseuran talkooväellä oli myös kiireinen ralliviikonloppu.
-Yöparkki alkoi täyttyä jo perjantaina iltapäivällä. Kylätalon pihalle ensimmäinen asuntovaunu tuli kahden aikaan päivällä, Helena Mieskolainen kertoo.
Kyläseuran yöparkit sijaitsivat kylätalolla sekä Sapelitien ja Pekanmäentien seutuvilla.
-Väkeä oli mielestäni enemmän kuin koskaan. Onneksi saimme talkoolaisia avuksi myös naapurikylistä.
Saukkolan kyläseura sai hernerokan keittoon apua avuliaalta, nuorelta rallivieraalta.
Saukkolan suunnalta kuului myös, että väkeä oli liikkeellä hurjasti.
-Soppatykin alle laitettiin tulet kello viiden aikaan aamulla, Vesa Koskinen kertoo.
Soppatykin kauhaa heilutteli yleisön joukosta ilmaantunut reipas ja kohtelias apulainen, joka sanojensa mukaan toimi mieluummin apuna kioskissa kuin katsoi ralliautoja.
-Hernerokka teki kauppansa ja makkaraa paistettiin 80 kiloa.
-Kahvia ja kahvikuppeja haettiin lisää Mehtosen kaupasta ja onneksi se oli lähellä. Nopeana apuna asiassa oli myös lähinaapuri.
Ohelanaukeella tarjolla oli yöparkkia, baaria ja tarjoilua.
Mervi Säynätmäki kiittelee ralliyleisön siisteyttä.
-Meillä oli toki tarjolla vessat ja roskiksia. Pellotkin kantoivat, vaikka vettä tuli reippaasti.
Moksilaisten hodarit myytiin loppuun.
Moksin kyläseurasta raportoitiin, että rallihodarit myytiin kioskilla loppuun.
-Rallikansaa oli liikkeellä jo ajoissa perjantaina, pätkä kiinnosti yleisöä.
Moksilaisten kioski sijaitsi tänä vuonna uudella paikalla, eikä tutussa Parkkolan risteyksessä. Tänä vuonna myyntipiste sijaitsi Varrasperäntien ja Mäkelänkylätien risteyksen tuntumassa. Kyläseurasta kerrottiin, että uusi sijainti asetti tekijöille päivään ja pätkän varrelle haasteita, joista selvittiin kuitenkin joten kuten.
– EK:n päätteeksi rallikansan palaute oli, että ei ollut kovinkaan katsojaystävällinen pätkä. Tällä tarkoitettiin muun muassa isojen, kunnollisten katselualueiden puuttumista.
Kyläseuroissa vedetään nyt henkeä ja odotellaan ensi vuoden rallireitin julkaisua.
Maarit Nurminen
03.07.2025 | Alueelta, Kiinnitetty
Ilmatieteen laitoksen mukaan torstaina 3.7. Keski-Suomeen on odotettavissa kovaa sadetta ja perjantaina 4.7. voimakasta tuulta ja sadetta.
Keski-Suomen hyvinvointialueelta muistutetaan, että myrskyn tuloon voi varautua ja sen tekemiä mahdollisia tuhoja minimoida.
-Valmistautumisen keinot ovat hyödyllisiä ja samantyyppisiä poikkeavissa säätilanteissa: olipa kyseessä esimerkiksi kova tuuli, voimakas rankkasade tai ukkonen.
Varmista, ettei pihalla ole irtaimistoa, joka voisi aiheuttaa tuulen tarttuessa vaaraa. Kevyet rakennelmat ja esimerkiksi trampoliini on syytä sitoa hyvin kiinni. Tarkista, että kaikkien rakennusten ovet ja ikkunat sekä mahdolliset parvekelasitukset ovat kunnolla kiinni. Hissin käyttöä tulee välttää myrskyn aikana, koska sähkökatkon sattuessa hissiin voi jäädä jumiin. Älä lähde myrskysäässä vesille ja jos sinulla on vene, varmista sen kiinnitys. Kova tuuli voi kaataa puita, joten siirrä ajoneuvot autotalliin tai etäälle puista.
Matkustamista on syytä välttää kovien myrskypuuskien aikana, sillä puita voi kaatua tielle. Jos autoilu on välttämätöntä, varaudu viivästyksiin ja pukeudu sään mukaisesti: myrsky voi aiheuttaa liikennehäiriöitä, jolloin voi joutua odottamaan autossa tai ulkona. Varaa aikaa matkustukseen, sillä ajo-olosuhteet voivat olla kovassa sateessa hankalat ja näkyvyys huono.
Jos sähköt katkeavat tai kulkuyhteydet menevät myrskyn takia poikki, täytyy kotona tai mökillä olla varautunut pärjäämään. Lataa puhelin etukäteen ja testaa, että taskulamppu toimii ja varaparistoja löytyy. Varavirtalähdekin on hyvä olla. Kotiin ja mökille on hyvä hankkia myös paristoilla toimiva radio.
Riskienhallintapäällikkö Pauli Nurminen Keski-Suomen pelastuslaitokselta ohjeistaa pitämään kotivaraa yllä myös silloin, kun akuutti tilanne ei ole käynnissä.
– Tarkista, että kaapistasi löytyy aina riittävästi vettä ja helposti säilytettävää ruokaa muutamaksi päiväksi. Vettä voi hankkia talteen kaupasta tai etukäteen laskea hanasta astioihin.
Kotivaran ylläpidon lisäksi hyvä turvallisuusteko on ladata puhelimeen 112 Suomi -sovellus. Sovelluksesta löytää muun muassa lisää ohjeita siitä, miten toimia erilaisissa häiriö- ja hätätilanteissa.
Turhat soitot ruuhkauttavat Hätäkeskuslaitosta
Hätänumeroon voi tulla ruuhkaa, jos ihmiset soittavat siihen samaan aikaan. Myrskyn tapauksessa hätänumeroon kuuluu soittaa ainoastaan, jos myrsky aiheuttaa hengenvaaraa tai muuta välitöntä merkittävää vaaraa. Myrskytuhojen seurauksista monet soittavat hätänumeroon, mutta oikea taho on usein jokin muu. Esimerkiksi kaatuneen puun tapauksessa:
* jos kaatunut puu ei aiheuta välitöntä vaaraa, siitä vastaa kaupunki, kunta, yksityinen urakoitsija tai maanomistaja
* jos puu on kaatunut maantielle, ilmoita siitä Tienkäyttäjän linjaan (0200 2100)
* jos puu on sähkölinjan päällä, ilmoita siitä sähkölaitokselle
* jos kaatunut puu aiheuttaa tai voi aiheuttaa välitöntä vaaraa, soita hätänumeroon.
Älä soita sähkökatkoksen takia hätänumeroon vaan seuraa sähkölaitoksen tiedotteita.
12.06.2025 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Jyväskylän seurakunnassa on tänä kesänä kahdeksan Tiekirkkoa. Jo aiemmilta kesiltä tuttujen Kaupunginkirkon, Kuokkalan, Korpilahden ja Taulumäen kirkkojen lisäksi Tiekirkko-verkostoon kuuluvat Säynätsalon, Joutsan ja Toivakan kirkot sekä Luhangan kesäkirkko.
Joutsan kirkko on avoinna 23.6.–31.7.2025 ma–to kello 11–15
Kaupunginkirkko on avoinna 23.6.–22.8.2025 ma–pe kello 10.30–16
Korpilahden kirkko on avoinna 23.6.–22.8.2025 ti–pe kello 11.30–16 ja su kello 11.30–16
Kuokkalan kirkko on avoinna 23.6.–22.8.2025 ti–pe kello 10.30–16
Luhangan kesäkirkko on avoinna 23.6.–10.8.2025 ma–su kello 12–16 (tarvittaessa myös muuna aikana)
Säynätsalon kirkko on avoinna 23.6.–22.8.2025 ma–to kello 10.30–16
Taulumäen kirkko on avoinna 23.6.–22.8. 2025 ti–to kello 10.30–16
Toivakan kirkko on avoinna 16.6.–10.8. ma–pe kello 10–17, la–su kello 10–14
(4H:n nuoret kirkko-oppaat ovat paikalla arkisin kello 12–17)
11.06.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi
Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa 10. kesäkuuta 2025 ja teki merkittäviä päätöksiä alueen hallinnon järjestämisestä. Kokouksessa valittiin toimielimet ja niiden puheenjohtajistot.
Aluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Tony Melville (sd.), ja varapuheenjohtajiksi nimitettiin Jani Ylälehto (kesk.) sekä Eila Tiainen (vas.). Karoliina Sarasteen (kok.) esityksestä aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että aluehallituksen toimikausi on kaksivuotinen.
Aluehallituksen puheenjohtajaksi valittiin Maria Kaisa Aula (kesk.), ja varapuheenjohtajiksi Lotta Ahola (kok.) sekä Riikka Rantanen (sd.). Aluehallituksen jäseniksi valittiin Lotta Ahola (kok.), Jouni Flyktman (kok.), Jukka Haaparanta (ps.), Irma Hirsjärvi (vas.), Elma Hyöky (vihr.), Tapani Kiminkinen (kesk.), Ilkka Mikkonen (sd.), Jouko Nykänen (kesk.), Tuula Peltonen (sd.), Mauno Vanhala (kesk.) ja Marika Visakorpi-Kemppainen (kd.).
Emilia Koikkalainen (kok.) toimii tarkastuslautakunnan puheenjohtajana, Pauliina Takala (kesk.) johtaa aluevaalilautakuntaa, Merja Lahtinen (kesk.) valittiin hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnan puheenjohtajaksi ja Katri Asp-Dalfidan (sd.) toimii turvallisuuslautakunnan puheenjohtajana.
Uuraisten Samuli Mattila vaikuttaa hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnassa ja Toivakan Sinikka Jäntti sekä korpilahtelainen Moona Seppä ovat jäseninä turvallisuuslautakunnassa. Kaikki ovat keskustalaisia.
Aluevaltuusto valitsi lisäksi varajäsenet aluehallituksen ja lautakuntien jäsenille. Valtuusto merkitsi tiedoksi ilmoitukset valtuustoryhmien muodostamisesta ja hyväksyi ryhmien nimet. Syksyn kokouspäiviksi päätettiin tiistai 9. syyskuuta, tiistai 4. marraskuuta ja tiistai 9. joulukuuta.
Kokouksessa jätettiin myös valtuustoaloite otsikolla “Perusoikeudet ja työrauha kuuluvaksi kaikille”, jonka ensimmäisenä allekirjoittajana oli Sirpa Martins (vas.).
28.05.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Keski-Suomessakin näytti huhtikuussa siltä, että peltotöihin päästään ennätyksellisen aikaisin. Aikaisen lämpimän jakson jälkeen tuli kuitenkin kylmä jakso, eikä aikaisista peltotöistä tullutkaan mitään.
– Keski-Suomessa tehtiin ensimmäisiä kylvöjä äitienpäivän aikaan, ja sen jälkeen työt pelloilla ovat edenneet hyvin. Kylvöt on saatu Keski-Suomessa pääosin tehtyä toukokuun aikana, johtaja Vesa Laitinen ProAgria Keski-Suomesta kertoo.
– Keskimääräisestä kylvöajasta ollaan nyt joitakin päiviä myöhässä, mutta ei oleellisesti. Jos kesällä on normaalit sääolot, muutaman päivän keskimääräistä myöhemmällä kylvöllä ei ole merkitystä koko satokautta ajatellen.
Etelä-Suomessa osa viljelijöistä pääsi aloittamaan kylvöt jo huhtikuun lämpimän jakson aikana.
– Mutta sielläkin kylmä jakso keskeytti työt. Siellä on nyt ollut poikkeuksellisen pitkä kylvökausi, Laitinen toteaa.
Pellot kuivuivat Keski-Suomessa hyvin, joten kylvöt saatiin hyvin käyntiin, mutta sitten alkoi näyttää jo liiankin kuivalta.
– Nyt sade toi kaivattua kosteutta jo kylvetyille pelloille, Laitinen sanoo.
Syysviljat selvisivät talvesta hyvin
Syksyllä kylvettyjen viljojen osalta pelättiin talvivaurioita, kun lämpötila sahasi talvella nollan molemmin puolin.
– Syysviljat selvisivät Keski-Suomessa kuitenkin ilman isompia vaurioita. Keski-Suomen pelloista iso osa on rinnepeltoja, joihin vesi ei jää seisomaan ja vuoroin jäätymään, vuoroin sulamaan. Syysviljat näyttävät selvinneen täällä hyvin talvesta, Laitinen kertoo.
– Toukokuun kylmä jakso yöpakkasineen hidasti syysviljojen kehitystä, mutta jos kesäsää on normaali, syysviljojen sato-odotukset ovat hyvät.
Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Keski-Suomessa oli viime vuonna käytössä olevaa maatalousmaata yhteensä reilut 90 000 hehtaaria, josta yli puolet eli noin 49 000 hehtaaria oli nurmea. Kauraa ja ohraa Keski-Suomessa viljellään kumpaakin noin 10 000 hehtaarilla, kauraa hieman enemmän kuin ohraa. Keski-Suomessa viljellystä viljasta iso osa menee rehuksi. Vehnää Keski-Suomessa viljeltiin Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan viime vuonna noin 2000 hehtaarilla, pääosin kevätvehnänä, ja ruista noin 200 hehtaarilla, joka oli kokonaan syysruista.
Petäjävedellä käytössä olevasta maatalousmaasta yli kaksi kolmasosaa oli Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan nurmea. Vuonna 2023 täällä viljeltiin kauraa 265 hehtaarilla, ohraa 126 hehtaarilla, ruista yhdeksällä hehtaarilla, samoin vehnää yhdeksällä hehtaarilla.
Tiina Lamminaho
15.05.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi
Jyväskylän kestävä kehitys, JAPA RY:n Wanted! Lainsuojattomat lähiluonnossa -hanke on käynnistetty lisäämään tietoisuutta haitallisista vieraslajeista ja niiden vaikutuksista suomalaiseen luontoon. Hankkeen tavoitteena on herättää kiinnostusta ja vastuullisuutta luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi sekä rohkaista ihmisiä toimimaan aktiivisesti vieraslajien torjumiseksi. Hanke toimii Laukaan, Muuramen, Uuraisten ja Jyväskylän maaseutualueilla, ja sen aikana osallistutaan erilaisiin yleisötapahtumiin, järjestetään tietoiskuja sekä koulutus- ja talkootilaisuuksia. Toimintaa tuetaan EU:n maaseuturahaston kautta Leader Jyväsriihen myöntämällä rahoituksella.
-Jalkaudumme kevään ja kesän aikana Jyväsriihen toiminta-alueen kuntien kirjastoihin, kesätapahtumiin ja yhdistysten tilaisuuksiin ja tarjoamme asukkaille tietoa haitallisista vieraslajeista ja niiden torjunnasta. Järjestämme myös talkoita ja opastamme ja innostamme asukkaita torjumaan itse vieraslajeja asuinalueiltaan. Mikäli asuinalueellasi kasvaa vieraslajeja ja asukkailla olisi innokkuutta vieraslajitalkoisiin, voit laittaa meille viestiä osoitteeseen toimisto@japary.fi, kertoi hankekoordinaattori Hanna Ojanperä.
Vieraslajit voivat vaikuttaa merkittävästi luonnon tasapainoon. Ne saattavat näyttää viattomilta tai koristeellisilta, mutta päästessään luontoon ne voivat syrjäyttää alkuperäisiä lajeja ja heikentää ekosysteemien toimintaa.
Haitallisia vieraslajeja ovat muun muassa komealupiini, jättipalsami, jättiputki ja kurtturuusu. Näiden lajien käsittelyä säätelee Suomen vieraslajilaki, joka kieltää muun muassa niiden kasvattamisen, hallussapidon, kuljettamisen ja luontoon päästämisen. Lain mukaan myös puutarhajätteen vieminen oman pihan ulkopuolelle voi olla riskialtista, sillä se voi edesauttaa vieraslajien leviämistä. Siksi on tärkeää, että jokainen toimii vastuullisesti ja noudattaa ohjeita vieraslajien torjunnassa.
-Hankkeessa keskitytään erityisesti jättipalsamin ja komealupiinin torjuntaan, ja asukkaat kutsutaan mukaan järjestämään ja osallistumaan vieraslajien väijytystalkoisiin. Näin pyritään yhdistämään paikallisten ihmisten voimat yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, kertoo Ojanperä.
Lisätietoa vieraslajeista ja niiden torjunnasta löytyy valtakunnalliselta vieraslajit.fi-sivustolta. Wanted! Lainsuojattomat lähiluonnossa -hanke kutsuu kaikki mukaan suojelemaan lähiluontoa ja palauttamaan sen tasapainoa – yksi talkoo kerrallaan.
Hanna Lahtinen
