17.04.2024 | Alueelta, Kiinnitetty, Korpilahti, Toivakka, Uurainen
Keski-Suomen kaikkien kuntien kunnanjohtajat ja Keski-Suomen maakuntajohtaja ovat laatineet yhteisen kannanoton, jolla ilmaistaan vakavaa huolta Keski-Suomen hyvinvointialueen suunnittelemista rajuista palveluverkkomuutoksista.
Kuntajohtajat painottavat. että Keski-Suomen menestyminen edellyttää kuntien ja hyvinvointialueen hyvää ja toimivaa yhteistyötä. Pienten kuntien asukkaiden palvelutarpeet sekä koulutus- ja harrastusmahdollisuudet ovat yhtä tärkeitä kuin ydinkaupunkiseutujen. Tämän tulee olla keskeinen lähtökohta hyvinvointialueen palveluverkossa. Hyvinvointialueen palveluverkolla ja palvelukyvyllä on olennainen vaikutus kuntien veto- ja pitovoimaan niin asuinympäristöinä kuin yritysten toimintaedellytysten kannalta.
Hyvinvointialueuudistuksen kohdalla sote-kiinteistöt jäivät isolta osin kuntien omistukseen. Tämä ratkaisu ohjaa nyt hyvinvointialueita rajuihin palveluverkkomuutoksiin. Lakkauttamisuhan alla on ennen kaikkea asukkaiden perustason lähipalveluja, vaikka sote-uudistuksen tavoitteena oli panostaa perusterveydenhoitoon, turvata tasavertainen tarpeen mukainen hoitoon pääsy ja sujuvat hoito- ja palveluketjut.
Keski-Suomessa sote-keskuksia on nyt 35 ja hyvinvointialue olisi palveluverkkotyössään kerralla vähentämässä niiden määrän joko 21 tai 16 keskukseen.
Terveysasema saattaisi poistua kokonaan jopa kymmenestä kunnasta. Toivakassa tämä on todennäköistä, mutta myös Uuraisten terveysasema on liipaisimella.
– Korvaaviksi palveluiksi esitetään liikkuvia palveluja 1-2 palveluauton muodossa ja sähköisiä palveluja, mitkä eivät käytännössä nykyisiä lähipalveluja ja niiden vaikuttavuutta vastaa – ja ovat palveluja, joita ei käytännössä vielä edes ole olemassa, ihmettelevät allekirjoittaneet.
Palveluverkkoselvityksessä tavoiteltava palvelujen raju keskittäminen johtaa päivystystoiminnan kuormittumiseen ja erikoissairaanhoidon kustannusten kasvuun, jos ennaltaehkäisevän toiminnan rooli supistuu, kuten käy terveyspalvelujen saavutettavuuden heikentyessä. Siksi tehtävät ratkaisut esimerkiksi sote-keskusten osalta on arvioitava kokonaan uudelleen aidossa vuorovaikutuksessa kuntien kanssa.
Kuntajohtajat kyseenalaistavat myös sen, syntyykö lakkautuksista lopulta säästöjä.
– Erikoissairaanhoidon kustannuskehitys on jo nykyisellään kestämätön. Sairaala Novan kustannusten kasvu vuonna 2023 oli yksinään kymmeniä miljoonia euroja suurempi, kuin palveluverkkoselvityksellä haettava 17 miljoonan euron ”säästö”. Palveluverkkoratkaisut eivät saa johtaa uusiin lisäkustannuksiin ja lisäpalvelutarpeisiin erikoissairaanhoidossa, kannanotosssa todetaan.
Erityisen huolestuttavana Keski-Suomen kunnat pitävät sitä, että palveluverkkoselvityksen ulkopuolelle jää merkittävä osa sotepalveluita, joiden kohdalla hyvinvointialue tekee jo nyt palvelujen tuottamiseen ja sijoittumiseen perustuvia muutoksia. Huomioimatta käytännössä niiden kokonaistaloudellisia ja -toiminnallisia vaikutuksia hyvinvointialueen ja kuntien palvelutoimintaan.
Olennaista on muistaa, että jos muuttoliike kääntyy kunnissa negatiivisempaan suuntaan, niin kyseinen muuttoliike tuskin pysähtyy suureltakaan osin Keski-Suomen rajojen sisälle. Hyvinvointialueen tuleekin arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia omaan tulevaan väestön määrään perustuvaan rahoituspohjaansa, eikä hakea lyhytnäköisiä laskennallisia säästöjä, joiden vaikutukset tulevaisuudessa voivat olla huomattavan negatiivisia juuri hyvinvointialueelle itselleen.
Kunnat päättävän lausuntonsa yhteistyötarjoukseen:
– Loppujen lopuksi, niin kunnan kuin hyvinvointialueen on suunniteltava toimintaansa ja talouttaan asiakas ja asukas keskiössä – ei organisaatiota itseään varten. Vain ne kunnat ja hyvinvointialueet voivat tulevaisuudessa menestyä, jotka aidosti yhdessä toimien koko hyvinvointialueen toiminta-alueella elinvoimaa asukkaillensa ja yrityksillensä luovat. Tässä työssä me kunnat olemme valmiita olemaan mukana.
Hanna Lahtinen
04.04.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Terveysasemien puhelinpalvelut ovat ruuhkautuneet koko Keski-Suomessa. Keski-Suomen hyvinvointialueen terveysasemien puhelinpalvelut ovat ruuhkautunut pahoin, jonka vuoksi kaikkiin kiireettömiin soittopyyntöihin ei pystytä vastaamaan saman päivän aikana. Tilanne ei vaikuta kiireellisiin soittopyyntöihin, niihin pyritään vastaamaan samana päivänä.
Hyvinvointialue tiedottaa, ettei kannata ottaa yhteyttä uudelleen, mikäli takaisinsoittoa ei kuulu.
-Otathan yhteyttä asiassasi ainoastaan yhden puhelinnumeron tai chat-asioinnin kautta. Useat soittopyynnöt ruuhkauttavat puhelimia entisestään, tiedotteessa todetaan.
Keski-Suomen hyvinvointialueelta kannustetaan kaikkia asukkaita mahdollisuuksien mukaan käyttämään puhelinsoiton sijaan sähköisiä palveluita, kuten sairaanhoitajien chat-palvelua sekä Omaolo.fi- palvelua.
Valtakunnallinen Omaolo-palvelu on yksi Keski-Suomen hyvinvointialueen sähköisen asioinnin kanavista, jossa voit asioida ilman puhelinsoittoa ja palveluajoista riippumatta. Omaolo-palvelun oirearvion antama hoitosuositus voi olla esimerkiksi kiireellinen ohjaus alueen päivystykseen, sähköinen yhteydenotto ammattilaiselle, suora ohjaus esimerkiksi hoitajan, lääkärin tai fysioterapeutin sähköiseen ajanvaraukseen tai kotona toteutettavat hoito-ohjeet, riippuen aina yksilöllisistä vastauksista.
Myös reseptien uusinta onnistuu Omakanta-palvelussa.
Kaikkiin Keski-Suomen hyvinvointialueen tarjoamiin sähköisiin palveluihin voi tutustua asioi sähköisesti -sivulla.
03.04.2024 | Alueelta
Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystys palvelee ympäri vuorokauden
Kun tarvitset apua, tukea ja turvaa äkillisen ja järkyttävän kriisin kohdatessa, ota yhteyttä Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystykseen puhelinnumeroon 014 266 0149. Palvelu on avoinna vuoden jokaisena päivänä 24 tuntia vuorokaudessa. Sosiaali- ja kriisipäivystyksestä voi hakea apua yllättävään ja traumaattiseen tilanteeseen asiakas itse, läheisestään huolestunut ystävä, omainen tai viranomainen. Palvelut ovat maksuttomia ja yhteyttä voi ottaa myös nimettömästi. Hyvinvointialueen koosteesta löytyy tietoa myös muiden järjestöjen ja toimijoiden palveluita.
02.04.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoituksista luovutaan Keski-Suomen maanteillä keskiviikosta 3.4.2024 alkaen. Muutokset astuvat voimaan heti nopeusrajoitusmerkkien vaihdon myötä.
Talven ajaksi 80 kilometriin tunnissa lasketut nopeusrajoitukset palautetaan 100 kilometriin tunnissa.
Kevään vaihtelevat ajokelit saattavat heikentää ajo-olosuhteita tiekohdittain ja vuorokaudenajoittain. Lumi- ja räntäsateet sekä yöpakkaset ovat vielä hyvin tavanomaisia tähän aikaan vuodesta, joten ajonopeus on sovitettava keliolosuhteisiin sopivaksi. Myös talven jäljiltä esiintyviä reikiä päällysteen pinnassa kannattaa tarkkailla.
– On syytä muistaa, että nopeusrajoitusmerkki osoittaa suurimman sallitun ajonopeuden tiellä. Turvallinen ajotapa muuttuvissa keliolosuhteissa saattaa tarkoittaa huomattavasti alhaisempia ajonopeuksia kuin liikennemerkki sallisi, liikenneturvallisuusasiantuntija Johanna Savolainen toteaa.
Kesärenkaisiin siirtymisessä kannattaa huomioida oma ajoympäristö. Tieliikennelain mukaan nastarenkaita saa käyttää maaliskuun loppuun saakka, sekä sen jälkeen, jos keli sitä edellyttää.
01.04.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
PaikallisUutisissa on viime aikoina tehty uudistuksia ja esimerkiksi nettisivut ovat nyt priimakunnossa. Kehityksen myötä myös nykyinen päätoimittaja on menossa vaihtoon. Hanna Lahtinen korvataan jo tänään 1.4.2024 tekoälyllä. Konsernijohtaja Maarit Nurminen kiistää, että syynä olisivat säästötoimet.
– Aika ajoin on vain hyvä uudistua ja vaihtaa vanha ja kulahtanut uuteen ja raikkaampaan. Toki tekoälyllä on monia ylivoimaisia ominaisuuksia Lahtiseen verrattuna. Se ei tee kirjoitusvirheitä, juo vähemmän kahvia, eikä esitä omituisia ideoita.
Oman asemansa Nurminen näkee vahvana, mutta kun uusi tekoäly on ottanut tehtävän haltuunsa, asiaa tarkastellaan uudelleen, viimeistään 1.4.2025
21.03.2024 | Alueelta, Tilaajille
Uusien, kemera-tukijärjestelmän korvaavien metka-tukien haku on avautunut maaliskuun alussa.
– Tukijärjestelmää on haluttu yksinkertaistaa. Nyt taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon tuet on yhdistetty samaan tukeen ja sitä haetaan, kun työt on tehty. Metsänomistaja pystyy helposti itse hakemaan tukea sähköisesti metsään.fi-palvelun kautta, hankehallinnon päällikkö Sameli Salokannel Metsäkeskuksesta toteaa ja kertoo, että myös metsään.fi-palvelua on uudistettu.
– Siitä on pyritty tekemään mahdollisimman käyttäjäystävällinen. Esimerkiksi tukihakemusta tehtäessä palvelu ohjaa käyttäjää. Olisikin erittäin tärkeää, että hakemukset tehtäisiin nimenomaan sähköisesti. Paperisella lomakkeella toimitettu hakemus vaatii meiltä käsittelytyötä ja silloin hakemuksen käsittely on paljon hitaampaa ja tukipäätöksen saaminen kestää kauemmin, Salokannel sanoo.
Taimikon ja nuoren metsän hoito on Salokanteleen mukaan äärimmäisen tärkeää puuston kasvun ja elinvoimaisuuden kannalta.
– Elinvoimainen puusto ei ole niin altis metsätuhoillekaan kuin hoitamaton metsä. Oikein ajoitetut hoitotoimet taimikon varhaisperkauksesta lähtien varmistavat, että puusto kasvaa ja säilyy mahdollisimman elinvoimaisena, Salokannel toteaa.
– Toinen metsän kasvuun vaikuttava asia on terveyslannoitus. Myös siihen on saatavilla tukea ja uudessa järjestelmässä tukiehtoja on väljennetty, Salokannel toteaa ja kertoo, että valtio haluaa tukea metsien hoitoa myös ilmastonäkökohtien takia.
– Kasvava ja elinvoimainen metsä sitoo hiiltä ja toimii hiilinieluna, Salokannel toteaa.
Metka-tukiin on varattu tänä vuonna reilut 38 miljoonaa euroa. Niistä suurin osa, yli 30 miljoonaa euroa, käytetään taimikon ja nuoren metsän hoitoon. Taimikon ja nuoren metsän hoidon sekä terveyslannoituksen lisäksi tuetaan myös suometsän hoitoa, metsäteiden rakentamista ja perusparantamista, kulotusta sekä luonnonhoitoa. Ympäristötukiin on lisäksi varattu 12,3 miljoonaa euroa.
– Nyt metsänomistajien kannattaisi miettiä, onko omalla maalla määräaikaiseen suojeluun soveltuvia luontokohteita. Esimerkiksi metsään.fi-palvelusta näkee omalla maalla olevat metsälain kymmenennen pykälän mukaiset suojelukohteet, Salokannel toteaa ja kertoo, että metka-tukea voi hakea myös vapaaehtoisesti suojeltaville kohteille.
– Korpilahdellakin on paljon suojeltavaksi sopivia puustoisia kohteita, esimerkiksi lähteiden ja purojen lähettyvillä. Myös korvet ja lehdot ovat toivottuja suojelukohteita. Metka-tukijärjestelmässä puuston määrä vaikuttaa tukisummaan, suojelusopimus tehdään kymmeneksi vuodeksi. Nykyään Metsäkeskus ei enää valmistele sopimusta, Metsäkeskuksen verkkosivuilta löytyy lista toimijoista, jotka valmistelevat suojelusopimuksia ja osaavat laatia ympäristötukihakemuksen, myös sopimuksen valmisteluun saa tukea, Salokannel kertoo.
– Luontoarvot ovat nouseva trendi ja myös metsänomistajilla luontoarvot ovat nousseet entistä enemmän esille, siksi myös ympäristötukiin on varattu hyvin rahaa.
Tänä vuonna maksetaan vielä kemera-tukia, joista on annettu päätös viime vuoden puolella. Kemera-tukijärjestelmää on käytetty hyvin, viime vuonna Keski-Suomessa maksettiin kemera-tukia metsänomistajille reilut 3,37 miljoonaa euroa. Siitä ylivoimaisesti suurin osuus käytettiin taimikon ja nuoren metsän hoitoon, niitä tuettiin Keski-Suomessa yhteensä reilulla kolmella miljoonalla eurolla.
Tällä hetkellä metka-tukea voi hakea jo kaikkiin työmuotoihin, mutta muiden kuin taimikon ja nuoren metsän hoidon, terveyslannoituksen ja kulotuksen tukien hakemusten käsittely pystytään aloittamaan vasta myöhemmin kesällä.
Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukeen ei vaadita ennakkosuunnitelmaa, vaan tukea voi hakea, kun työt on tehty. Muissa tukimuodoissa sen sijaan vaaditaan ennakkosuunnitelma, työt voi aloittaa vasta sitten, kun Metsäkeskus on hyväksynyt suunnitelman. Kemera-tukijärjestelmään verrattuna muutoksia on niin tukiehdoissa kuin tukimäärissäkin. Tarkempaa tietoa metka-tuista ja niiden hakemisesta löytyy Metsäkeskuksen verkkosivuilta.
Tiina Lamminaho
