26.02.2025 | Tilaajille, Uurainen
Sanna Lehtinen on uusi Uuraisten ja Muuramen kuntien yhteinen ympäristöpäällikkö. Jako menee niin, että Muuramelle kuuluu 60 ja Uuraisille 40 prosenttia työajasta. Ympäristöpäällikön tarve molemmissa kunnissa sattui onnekkaasti samaan aikaan ja mahdollisti yhteistyökuvion.
– Käytännössä pyrin olemaan tiistait ja keskiviikot Uuraisilla. Olen tykännyt kovasti työstäni, se on hyvin monipuolista ja minut on otettu hienosti vastaan molemmissa kunnissa, Lehtinen sanoo.
Sanna Lehtiselle kuntasektori on melko uutta, taustalla on ainoastaan harjoittelujakso Nokian kaupungin ympäristönsuojelussa. Hän on koulutukseltaan ympäristöinsinööri AMK ja opiskellut Vaasassa. Ihan alun perin hän on kotoisin Raumalta. Ympäristöasioista hän kiinnostui jo lapsena ja rannikon lapsena tutustui metsän lisäksi meriluontoon.
– Olen työskennellyt yksityisellä sektorilla, aika pienissäkin perheyrityksissä ja jotenkin tuli sellainen olo, että haluan kokeilla jotain muuta ja hain tätä tehtävää. Ero kunnallisen ja yksityisen sektorin välillä on aika iso ja kunnassa ollaan enemmän tekemisissä lakisääteisten tehtävien kanssa, hän kertoo.
Tyypillisimpiä ympäristöpäällikön tehtäviä ovat ympäristö- ja maa-ainesluvat, jotka edellyttävät myös maastokäyntejä.
– Tekemistä kyllä riittää, Sanna Lehtinen päättää.
Hanna Lahtinen
26.02.2025 | Tilaajille, Uurainen
Kun sydänkohtaus iskee tai sydän muusta syystä pysähtyy, on melko paljon merkitystä, missä se tapahtuu. Aika on pahin vihollinen ja sitä paremmat mahdollisuudet on selvitä, mitä nopeammin elvytys päästään aloittamaan.
Sydäniskuri on laite, jonka avulla sydän pyritään palauttamaan lyömään normaalisti ja sitä pystyy käyttämään kuka tahansa. Sydäniskureita on viime vuosina hankittu lähes joka kylälle ja Suomessa on arviolta jo noin 10 000 laitetta. Oman lähimmän iskurin paikan voi tarkistaa osoitteesta defi.fi.
Keskimäärisesti Keski-Suomessa 50 prosenttiin tapauksista ensivaste ehtii 9.19 minuutin kuluessa ja 90 prosenttiin 25.38 minuutin kuluessa hälytyksestä. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuret. Kuntataajamaan apu ehtii yleensä 10 minuutissa, mutta mitä syrjemmälle mennään, aika pitenee. 90 prosenttiin hälytyskohteista ehditään kuitenkin vähintään 42.42 minuutin kuluessa hälytyksestä.
Keski-Suomessa toimii elvytysryhmä 22 kylässä. Niihin kuuluvat vapaaehtoiset saavat hätäkeskuksesta puhelimiinsa viestin, jos lähistöllä on todennäköisesti potilaan elvyttämistä vaativa tilanne. Ripeällä toiminnalla he saattavat ehtiä paikalle ennen kauempaa tulevaa ambulanssia ja voivat aloittaa elvytystoimet.
Yksi näistä on Höytiän sydäniskurin ympärillä 10 kilometrin säteellä toimiva elvytysryhmä. Ryhmän päällikkönä toimii Juha Huhtala.
– Meillä on ryhmässä tällä hetkellä kahdeksan jäsentä. Kun hätäkeskukselta tulee meille kaikille hälytys, alkaa whatsapp-ryhmässämme välittömästi keskustelu työnjaosta. Hän, jolla on mahdollisuus nopeimmin hakea iskuri, lähtee hakemaan sitä Höytiän koululta ja jatkaa kohteeseen, jonne muut kaikki kynnelle kykenevät tulevat suoraan. Turvallisuuden vuoksi olisi parempi, ettei kukaan joutuisi menemään paikalle yksin. Vaikka minut on nimetty päälliköksi, jokainen ryhmäläinen tekee päätöksen hälytystilanteeseen lähdöstä itsenäisesti, Huhtala kertoo.
Ryhmä on perustettu Höytiän sydäniskurin ympärille, mutta tarvittaessa iskuri voidaan napata Jokihaarasta, Kuikasta tai vaikka Petäjäveden puolelta Ylä-Kintaudelta, josta onkin mukana ryhmässä jäseniä. Tärkeintä on saada apu mahdollisimman nopeasti paikalle.
-Meillä on ollut yksi oikea hälytys, jossa ei lopulta meidän apua tarvittu. Toivomme tietysti, että ryhmällemme olisi mahdollisimman vähän tarvetta, mutta joskus saattaa tulla vastaan tilanne, jolloin apu on minuuteista kiinni ja meidän apumme on se nopein. Ryhmää täydennyskoulutetaan vuosittain ja uudet jäsenet ovat erittäin tervetulleita, sehän vain lisää avun kattavuutta. Minuun voi ottaa asiasta kiinnostuneet yhteyttä, Huhtala lisää.
Sydäniskuriryhmä on Keski-Suomen Sydänpiirin, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Keski-Suomen pelastuslaitoksen, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja kylien yhteistyönä syntynyt toimintamalli sydänkuolleisuuden alentamiseksi ja potilaiden selviämiseksi mahdollisimman pienin vahingoin. Sydäniskuriryhmiä koulutettiin ja perustettiin kylille muutama vuosi sitten ja malli on otettu käyttöön vuonna 2021. Nykyään mallista vastaa Keski-Suomen hyvinvointialue.
Hanna Lahtinen
19.02.2025 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisten kunta on sitoutunut vahvasti ilmastotyöhön. Kunnanvaltuusto hyväksyi 10.2.2025 kunnalle ilmastosuunnitelman, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2035 mennessä vuoden 2007 tasosta. Tämä kunnianhimoinen tavoite tukee kansallisia ja maakunnallisia ilmastopäämääriä ja luo selkeän tiekartan vähäpäästöisempään tulevaisuuteen.
Ilmastokoordinaattori Jouni Järvinen esitteli ilmastosuunnitelmaa Uuraisten kunnanvaltuustolle.
– Ilmastosuunnitelma on tiekartta, jolla ohjataan kunnan toimintaa kohti vähäpäästöisempää tulevaisuutta ja sen tulee olla linjassa kansallisiin ja maakunnallisiin tavoitteisiin, hän kertoi.
Uuraisten kunnan tavoitteessa ei ole mukana maatalouden päästöjä, joiden osuus on kolmannes alueen päästöistä. Kunnan vaikutusvalta maataloussektorin päästöihin on rajallinen. Lisäksi maatalouden päästöihin liittyy tilakohtaisia haasteita, joita on vaikea ohjata paikallisella tasolla. Kunnan resurssit keskitetään sektoreihin, joissa sillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa.
Ilmastosuunnitelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä, joita toteutetaan muun muassa liikenteen, kestävän kulutuksen, energiatehokkuuden ja luonnonsuojelun saralla.
Esimerkkeinä toimenpiteistä ovat julkisen liikenteen kehittäminen, energiatehokkuuden parantaminen kunnan kiinteistöissä ja uusiutuvan energian lisääminen. Uuraisten koulukeskuksen aurinkopaneelit ovat jo yksi askel tällä polulla. Lisäkohteita aurinkopaneeleille kunnan kiinteistöissä selvitellään.
Suunnitelma on osa Läntisen Keski-Suomen neljän kunnan yhteishanketta, jonka vastuukuntana Uurainen toimii. Ympäristöministeriön rahoittama hanke alkoi marraskuussa 2023 ja jatkuu kesäkuuhun 2025. Suunnitelman toteutumista seuraa kunnan ilmastotyöryhmä, ja se päivitetään valtuustokausittain.
Ilmastosuunnitelman laadinnassa hyödynnettiin alueella toteutettua ilmastokyselyä, johon vastasi 454 henkilöä. Kysely osoitti, että kuntalaiset odottavat konkreettisia ilmastotoimia ja haluavat mahdollisuuksia osallistua ekotekoihin. Lisäksi valtuutettuja ja henkilökuntaa osallistettiin työpajan avulla.
Uuraisten kunta kannustaa kaikkia asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä mukaan ilmastotalkoisiin. Pienilläkin teoilla – kuten energiansäästöllä, kimppakyydeillä ja kestävämmillä kulutusvalinnoilla – on merkitystä. Usein ilmastoteko tuo myös rahallista säästöä.
Ilmastotyöryhmä seuraa aktiivisesti suunnitelman etenemistä ja kehittää uusia ratkaisuja yhdessä kuntalaisten ja muiden sidosryhmien kanssa.
19.02.2025 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisten tuoreen ilmastosuunnitelman toteuttamisessa ryhdyttiin heti tuumasta toimeen.
Yksi konkreettinen ilmastoteko on hävikkiruuan minimoiminen. Luonnonvarakeskus Luken arvion mukaan ruokahävikkiä syntyy Suomessa vuosittain noin 360 miljoonaa kiloa, kun mukaan lasketaan koko ruokatuotannosta syntyvä hävikki. Henkilöä kohden ruokaa menee roskiin noin 20–25 kiloa vuosittain.
Muutaman hengen taloudessa ruokahävikin kontrollointi on vielä helppoa, mutta entä kun ruokailijoiden määrä ja ruokahalu vaihtelee suuresti päivittäin.
– Tottakai pyrimme koulukeskuksella tekemään ruokaa aina sopivan määrän, mutta ei se käytännössä voi täydellisesti onnistua, kertoo Uuraisten ruokapalvelupäällikkö Maarit Manninen.
Siksipä talviloman jälkeen koulukeskuksella aletaan myymään koululaisilta syömättä jäänyttä ruokaa myös ikäihmisille. Hinta ei päätä huimaa, annos valtakunnallisestikin maistuvaksi tunnustettua kouluruokaa maksaa 2,50 euroa. Maksu suoritetaan ainakin toistaiseksi vain käteisellä.
Ikäihmisten ruokailuaika on päivittäin klo 12.15-12.45. Ruokapöydän ääressä on tietysti mukava vaihtaa myös kuulumiset kanssaruokailijoiden kanssa, eli tarjolla on ravintoa myös sosiaaliseen nälkään.
– Tervetuloa tänne ruokalaan. Ruokapöydän sisältö ja laajuus vaihtelee päivittäin, eikä erityisruokavalioita pystytä aina huomioimaan, mutta useimmiten on tarjolla oikein ravitseva kokonaisuus, Manninen jatkaa.
Annoksen voi ostaa myös mukaan, silloin pitää ottaa oma astia mukaan.
Jos iso koulukeskus ei ole ennestään tuttu, niin helpoin reitti ruokalaan kulkee talon keskellä. sisänurkassa olevan oven kautta.
Ylijääneen ruuan myymistä yritettiin Uuraisilla jo muutama vuosi sitten, mutta silloin se sai kritiikkiä siitä, että vie lounasravintolalta asiakkaita ja lopetettiin. Nyt jäljellä on enää pizzeria Alansa, jonka erinomaisen herkulliset antimet ovat harvoilla joka päivä arkilounaslistalla. Koulun ylijäämäruokailu on suunnattu ensisijaisesti ikäihmisille, vaikka henkkareita ei kassalla kysytäkään. – HL
Kuva: Uuraisten koulukeskus sijoittui vuonna 2023 sijalle 10 kouluruuan maittavuuskyselyssä yli 300 suomalaiskoulun joukossa. Tässä ruokalan henkilökunta nautiskelee oppilaiden heille valmistamia kakkukahveja. Keskellä ruoka- ja siivouspalvelupäällikkö Maarit Manninen.
05.02.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Uuraisten yrittäjät Ry sai viime tiistaina arvovieraita, kun Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ajeli Helsingistä kylään. Vuodesta 2016 Suomen Yrittäjiä johtanut Pentikäinen on itsekin yrittäjä, mutta myös Helsingin Sanomien ja Maaseudun Tulevaisuuden entinen päätoimittaja. Elämänkokemusta ja näkökulmaa löytyy siis monesta vinkkelistä.
Uuraisilla hän vieraili neljässä hyvin erilaisessa yrityksessä. Ensin lounaalla Marjoniementilalla, sitten Ilmatar Airplane Lodgessa, jonka moni vielä tuntee työnimellä Lentokonehotelli. Seuraavana oli vuorossa kovassa kasvukiidossa oleva Jakeman ja vielä lopuksi aivan uusi drooneja kehittävä yritys Pilot Link Oy, jonka toimipaikka on vanhan Hirvasen päiväkodin tiloissa. Kuntaa ja yrittäjiä esittelivät kunnanjohtaja Juha Valkama, elinkeinoneuvoja Ari Pekka Pasanen, Keski-Suomen yrittäjien koordinaattori Sanna Tarkiainen, Uuraisten Yrittäjien uusi puheenjohtaja Jyrki Paananen ja edeltäjänsä, nykyinen kunnanhallituksen puheenjohtaja Samuli Mattila, valtuuston puheenjohtaja Matleena Kivelä ja joukko Uuraisten Yrittäjien hallituksen jäseniä. Lounaan jälkeen Mikael Pentikäinen käytti yrittäjyyden tilaa luotaavan puheenvuoron.
– Suomessa ei ole saatu kasvua aikaan 15 vuoteen ja julkinen talous on pahasti velkaantunut, palkansaajien ostovoina sekä yrittäjien maksukyky ovat heikentyneet, Pentikäinen luetteli. Hallitukselle hän antoi kiitosta poliittisten lakkojen rajoittamisesta, nykyään poliittiset lakot voivat kestää enintään 24 tuntia ja muut poliittiset työtaistelutoimet enintään kaksi viikkoa. Moitteita hallitus taas sai arvonlisäveron korottamisesta ja muutokset kotitalousvähennykseen.
Vaikka Uuraisilta on pitkä matka Yhdysvaltoihin, myös presidentti Trumpin mahdollisesti säätämillä tuontitulleilla on vaikutuksensa suomalaisille yrittäjille.
Pentikäinen kertoi myös Suomen Yrittäjien 10-kohtaisesta aluevaaliohjelmasta 2025, joka keskittyy yrittäjämyönteisen toimintaympäristön luomiseen hyvinvointialueilla. Ohjelmassa korostetaan yrittäjämyönteistä ilmapiiriä, julkisten hankintojen jakamista pienempiin osiin, yksityisten palveluntuottajien roolin vahvistamista sote-palveluissa, yrittäjyyskasvatuksen edistämistä, työvoiman saatavuuden tukemista, infrastruktuuriin panostamista, yrittäjien hyvinvoinnin tukemista, ennakoitavaa ja yrittäjäystävällistä verotusta, innovaatioiden ja yritysten kehitystoiminnan tukemista sekä yhteistyön vahvistamista hyvinvointialueiden ja yritysten välillä.
Marjoniemestä Pentikäinen seurueineen siirtyi yhteen Suomen erikoisimmista majoituskohteista, Ilmatar Airplane Lodgeen, jossa yrittäjä Oskari Moisio kertasi kuinka lentokone päätyi Savonlinnan kentältä Uuraisten pellolle ja kuinka majoitustoiminta on alkanut.
Kokonaisuudessa on nyt 10 henkilölle makuupaikat, joka hinnoitellaan dynaamisesti. Enimmillään esimerkiksi rallien aikaan iso seurue voi maksaa kokonaisuudesta noin 1000 euroa, kun taas hiljaisimpaan aikaan pariskunta voin saada yön parilla sadalla eurolla. Markkinointikanavat ovat Airbnb ja Booking. Myös kansainväliset tiktokkaajat ovat jo löytäneet kohteen ja tekevät kohdetta tunnetuksi ympäri maailman.
– Tavoittelemme 70-80 majoitusyötä vuodessa, sillä ei vielä rikastu, mutta se ei ole aivan niin olennaista, sillä meillä kaikilla on muita yrityskuvioita. Enemmänkin tämä kohde onmielestäni osoitus esimerkiksi yrittäjähenkisyydestä, Oskari Moisio kertoo.
Seuraava kohde, Jakeman Oy, on viitisen vuotta sitten tapahtuneen omistajanvaihdoksen jälkeen kasvanut voimakkaasti erityisesti yrityskauppojen kautta. Liikevaihto on pompannut 1,4 miljoonasta 7, 5 miljoonaan euroon ja henkilöstö moninkertaistunut.
Jakeman suunnittelee, valmistaa ja asentaa CE-merkittyjä sekä muita teräsrakenteita, koneita ja laitteita rakennusalalle ja betoniteollisuudelle. Julkisista rakennuksista Jakemanin rakenteita löytyy esimerkiksi Toivakkatalolta, Sairaala Novasta ja lukuisista S-marketeista.
Emoyhtiön nimi on NameH Oy. Nimi tulee toimitusjohtaja Veli-Pekka Niemistön lapsuuden lempilelusta väärin päin kirjoitettuna. Tytäryhtiöitä ovat Jakeman Oy, Mecaman Oy, Maintman Oy ja Oy Confoot Ltd. Ostettuja yrityksiä ovat olleet Mecamiehet Oy, TH Tarmatic Oy ja Oy Confoot Ltd, jonka tuotantoyksikkö sijaitsee Pärnussa.
– Siellä tehdään 25 kiloa painavia merikontin jalkarakenteita. ConFoot-jalkojen ansiosta kuorma voidaan jättää paikoilleen perävaunun siirtyessä seuraavaan tehtävään, eikä kuljettajien enää tarvitse odottaa nosturia purkamaan. Tämä lisää tehokkuutta huomattavasti, Niemistö kertoo ja lisää että erityisen paljon jalkoja menee kehittyviin maihin, jossa infran määrä on huomattavasti vähäisempi.
Ostettujen yritysten mukana on tullut runsaasti tietotaitoa ja ammattitaitoisia työntekijöitä ja valmiita asiakkuuksia esimerkiksi teollisuuden asennuksiin ja kunnossapitoon. Veli-Pekka Niemistö näkee yrityskauppojen kautta laajentumisen järkevänä ja toivoikin helpotusta siihen. Juuri tällä hetkellä tavoitellaan orgaanista kasvua, mutta eivät yrityskaupatkaan ole poissuljettuja.
-Meidänkin ostamistamme yrityksistä osa on ollut sellaisia, että jatkajan puuttuessa niissä on ollut harkinnassa yrityksen alasajo, hän toteaa.
Jo pitkään iso ongelma alalla on ollut ammattitaitoisen ja oikealla asenteella varustetun työvoiman saaminen ja työtön ammattihitsari onkin Keski-Suomessa harvinaisuus.
Viimeinen vierailukohde Hirvasen vanhalla koululla oli taas aivan erilainen yritys. Pilot Link ottaa ensi askeleitaan ja vielä kehittelee tuotteensa prototyyppiä ja hakee erilaisia lupia toimintaan. Kyseessä on mobiiliverkkoja hyödyntävä drooni.
Droonit eli dronet ovat ehdottomasti tulevaisuuden tekniikkaa, mutta tällä hetkellä tarjolla on hyvin vähän kotimaisia tai edes länsimaisia vaihtoehtoja kinalaisille.
– Mikäli tuotekehitys johtaa haluttuun lopputulokseen, käyttömahdollisuudet ovat todella laajat, kertovat yrittäjät, konetekniikan insinööri Marko Heimonen ja tieto- ja viestintätekniikan insinööri Niilo Janhunen.
Hanna Lahtinen
05.02.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Ei ole kovinkaan kauan aikaa siitä, kun lähes jokainen uuraislainen tiesi, ketä tarkoitettiin, kun joku sanoi soittavansa Railille. Se, että työntekijä saavuttaa aseman, jossa tunnetaan pelkällä etunimellä, on harvinaista ja kunnioitettavaa.
Raili Paanala ehti vastata Uuraisten terveysasemalla tuhansiin puheluihin ja usein jo pelkkä Railin äänen kuuleminen aiheutti soittajalle tunteen, että nyt homma on hoidossa ja minusta huolehditaan.
Pian kahteen vuoteen Raili ei ole terveysasemalla työskennellyt, sillä hän jäi sairauslomalle ja myöhemmin työkyvyttömyyseläkkeelle selkävaivojen ja hermokipujen vuoksi. Selkä leikattiin elokuussa 2023.
– Minulla oli tavallista hankalampi välilevyn pullistuma ja leikkauskin kesti kolme tuntia. Toipumisen alussa ajattelin, että en kuntoudu enää koskaan työkykyiseksi, mutta pikkuhiljaa aloittelin tekemään töitä muutaman päivän kuukaudessa vanhainkodilla ja tykkään tosi paljon. Työ on sopivasti erilaista kuin ennen, mutta tunnen monet vanhainkodin asukkaat ja työyhteisö on tosi mukava, Raili Paanala kertoo. Viralliset eläkepäivät koittavat ensi kesäkuussa.
Jäädessään terveysasemalta pois, Raili ei tiennyt, että lähtö oli lopullinen, mutta jälkeen päin hän on ajatellut, että se oli ehkä hyväkin.
– Sen tuolin jättäminen, jossa on yli 30 vuotta istunut, olisi ollut paljon vaikeampaa, jos olisi tiennyt, että tämä oli nyt tässä, hän miettii ja lisää, että ikävän tunteitakin on ollut.
Raili Paanalasta tuli terveysaseman Raili yli 30 vuotta sitten.
– Minut valittiin varasijalta ilman haastattelua vastaanottoavustajan tehtävään, kun asuimme vielä Keuruulla. Olimme muuttamassa Uuraisille, koska Asko oli siirtymässä Keuruun varuskunnasta Tikkakoskelle. Aloitin työn jäämällä äitiyslomalle ja tuolloin aika oli vielä sellainen, että sain aika tiukkaa palautetta ylihoitajalta. Raskaus ei kuitenkaan ole sairaus ja aikanaan aloitin työt, ensin keikkalaisena Palokassa ja tammikuussa 1991 vakituisessa virassa Uuraisilla.
Saarijärven puolelta kotoisin oleva Raili ja kantauuraislainen Asko Paanala rakensivat kodin Mansikkamäkeen, kävivät töissä ja pyörittivät lapsiperhearkea. Ja vuodet kuluivat nopsaan, niin kuin niillä on tapana.
Railin aloittaessa, työnantaja oli Palokan kansanterveystyön kuntainliitto, vuonna 1993 se muuttui Palokan terveydenhuollon kuntayhtymäksi. Mukana oli Uuraisten lisäksi Jyväskylän maalaiskunta, Toivakka ja Petäjävesi. Jyväskylän maalaiskunta liitettiin Jyväskylään vuonna 2009 ja Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus eli Jyte aloitti toimintansa vuonna 2011, se koostui 12 terveysasemasta, jotka sijaitsivat neljän kunnan alueella. Nykyinen koko Keski-Suomen kattava hyvinvointialue aloitti vuoden 2023 alusta.
Myös terveysaseman seinien sisällä vain muutos on ollut pysyvää.
– Työn tekeminen vastaanotossa oli uskomattoman erilaista 30 vuotta sitten. Alussa kaikki tehtiin käsin, esimerkiksi sydänfilmit leikattiin ja liimattiin käsin ruutupaperille ja laboratoriotulosten koontilomakkeet kirjattiin käsin. Sitten tuli atk-listat ja sen jälkeen monen monta uudistusta, kuten sähköinen ajanvarausjärjestelmä. Hetken olin terveysaseman atk-vastaavanakin. Uuden oppimisen tahti vain kiihtyi loppua kohden. Silti silloin ja yhä tänäänkin, moni asiakas halua terveysasemalla kohdata ihmisen kasvokkain, Raili miettii.
Terveysaseman ilmoittautumiskoppia ei turhaan ole verrattu lennonjohtoon ja siinä toimiminen vaati hyvää keskittymiskykyä, sekä taitoa keskittyä useaan asiaan yhtä aikaan.
Kokemuksen karttuessa myös ihmistuntemus kasvoi.
– Uuraislaisille ja ehkä yleensä maaseudun ihmisille on tyypillistä, että vaivoja ei ainakaan liioitella ja esimerkiksi puhelimessa on tärkeää, että asiakas saa esittää asiansa niin, että kokee tulleensa kuuluksi ja ymmärretyksi ja uskaltaa soittaa myös uudestaan.
Sote-uudistuksesta ollaan montaa mieltä, mutta Raili Paanalan mielestä menneeseen ei kannata haikailla ja keskittyä kehittämään uudesta systeemistä mahdollisimman toimivaa.
– Siniseen ajanvarauskirjaan ei ole paluuta, hän naurahtaa.
Nykyään puhutaan paljon työn kuormittavuudesta terveydenhoitoalalla, mutta ei ennenkään helpolla päästy.
– Esimerkiksi Rasan Markulla oli lääkärinä aivan valtava väestöpohja hoidettavana, myöhemmin sitä pienennettiin ja tuli useampi lääkäri. Markku oli aivan ihana persoona ja valtavan omistautunut työlleen, Raili muistaa ja muistaa myös elämänsä dramaattisimman työpäivän, kun Rasa menehtyi sairaskohtaukseen työhuoneessaan.
Kiitosta Raili antaa myös muille lääkäreille, joista monet hän on tutustuttanut talon tavoille. Pitkään Uuraisilla työskenteli esimerkiksi Juhani Kasila, Petra Tammimetsä ja nykyinen Pertti Särkkäkin jo tosi kauan. Myös hoitajakollegoista, kuten Tuukkasen Untosta, Kukkosen Aulista, Hännisen Jonnasta, Hirvasen Katrista ja monista muista on paljon hyviä muistoja. Neuvolan puolelta muistuu mieleen ainakin Vääräsmäen Eeva, Mäkisen Arja ja Kaartisen Mirja, sekä hammaslääkäreistä Jaakko Seriola.
– Kiitokset ihan kaikille terveysaseman työntekijöille, joiden kanssa olen saanut. Vain hetkittäin on ollut tilanne, että Uuraisilla on oltu ostopalvelulääkärien varassa. Ne ajat olivat hiukan stressaavia, mutta hauskoja muistoja niihinkin liittyy. Muistan kerran kun eräs nuori virolainen, Helsingissä asuva naislääkäri tuli illan viimeisellä linja-autolla Uuraisille ja minä odotin häntä, vein hänet yhden tutun tyhjillään olevaan asuntoon yöksi ja aamulla otin kyytiin terveysasemalle. Mietin, että jos itse olisin ollut vastaavassa tilanteessa jossain Viron maaseudulla, niin olisinko uskaltanut lähteä.
Terveysaseman palvelut muuttuivat aikojen saatossa siten, että enää ei esimerkiksi kipsata Uuraisilla, mutta eri alojen ammattilaisia alkoi käydä Uuraisilla pitämässä vastaanottoa. Hyvinvointialueen myötä on menty taas enemmän keskittämisen suuntaan, mutta esimerkiksi seniorineuvola palvelee joka kuukauden ensimmäinen torstai.
Terveysasemalla ollaan tekemisissä elämän ja kuoleman kanssa. Seinien sisällä koetaan koko ihmiselämän tunteiden kirjo. On ollut monia viimeisiä kohtaamisia ja suru sekä luopuminen ovat usein läsnä. Se, että työyhteisö on hyvä, on henkilökunnan jaksamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Uuraisten terveysaseman taukohuoneessa on aina myös naurettu paljon.
– Joskus se remakka kuului vastaanottoon saakka ja minä punastelin asiakkaiden edessä. Asiakkaille emme tietenkään nauraneet, vaan työyhteisö vain oli ja toivottavasti on edelleen niin hyvä, että nauratti. Varmasti myös se yhteen hiileen puhaltamisen fiilis välittyi asiakkaille.
Raili Paanalaa ei ole haitannut se, että vuosien aikana hän henkilöityi vahvasti työhönsä ja neuvoja peruspalvelujen peruspilarilta saatettiin kysyä vaikka kaupan kassalle.
– Koin sen luottamuksen osoituksena ja myös merkkinä siitä, että on työssään onnistunut. Uuraisten terveysasema on minulle ollut paras paikka tehdä työurani.
Onnistuminen palkittiin myös Vuoden Uuraislainen -tittelillä vuonna 2011.
Vaikka ura ”lennonjohdossa” on nyt takana, ei Raili Paanalan aika tule pitkäksi. Työtä vanhainkodilla pitää vireänä, lapsenlapsia on pian kuusi ja yhteydenpito on tiivistä.
– Pitkiä lenkkejä en ole vähään aikaan pystynyt tekemään, mutta kesällä on pihamaalla aina kuopsutettavaa ja pyöreitä mattoja olen virkannut koko suvulle, Raili Paanala kertoo.
Hanna Lahtinen
