03.03.2026 | Korpilahti, Tilaajille
Tiina Lamminaho
Puolentoista viikon päästä ajettavaan Päijänteen ympäriajoon starttaa 167 kilpailijaa. Kilpailun ulkopuolella Päitsin reitille lähtevät Rasmus Putkonen ja Krister Siili, joiden tavoitteena on ajaa Trophy-luokan reitti läpi kaksi miestä yhdellä moottoripyörällä. Ajokkinaan miehillä on 250-kuutioinen KTM.
– Ajamme kilpailun ulkopuolella; sellaista luokkaa, jossa ajettaisiin kaksi päällä kilpailua, ei ole olemassakaan, ainakaan vielä, nuoret miehet naurahtavat. Idea Päitsin ajamisesta kaksi samalla pyörällä on kuulemma saanut aikaan ihmettelyä. Idean isäksi tunnustautuu Rasmus Putkonen.
– Krister ehdotti, että olisimme lähteneet Päitsin pariluokkaan, jossa siis ajetaan kahdestaan, mutta kumpikin omalla pyörällään. Minä olen kiertänyt Päitsin jo neljä kertaa, joten ajattelin, että jotain uutta pitää keksiä. Ehdotin, että lähdetään ajamaan kaksi päällä ja Krister lupautui, jos saisimme luvat moiseen, Putkonen kertoo.
– Ja olettamus tietenkin oli, että lupia ei saada, Siili toteaa.
Lopulta lupa kaksi samalla pyörällä ajamiseen tuli, tosin kilpailun ulkopuolella.
– Eli Päijänteen ympäriajon organisaatio ei ole vastuussa meistä, Putkonen selvittää.
Sekä Rasmus Putkonen että Krister Siili ovat harrastaneet enduroa aktiivisesti kahdeksisen vuotta.
– Ajamme ympäri vuoden suhteellisen aktiivisesti, kisoissa käymme satunnaisesti, välillä aktiivisemmin välillä vähemmän aktiivisesti, miehet kertovat.
Päijänteen ympäriajoon Rasmus Putkonen osallistui ensimmäisen kerran vuonna 2021.
– Joka vuosi sijoitus vähän parani, vuonna 2024 olin B-luokan toinen, Putkonen kertoo. Krister Siili ei ole aiemmin ajanut Päitsissä, mukana hän on ollut huollossa.
Tämänvuotiselle Päitsi-reitille Putkonen ja Siili starttaavat niin, että Putkonen ajaa ja Siili istuu kyydissä.
– Ainakin aloitamme niin päin, tarvittaessa voimme vaihtaa. Siirtymät ajamme niin, että toinen menee autolla, Putkonen kertoo. Lauantain aikana ajettava Trophy-reitti on kokonaispituudeltaan siirtymät mukaan lukien noin 285 kilometriä.
Kahdestaan yhdellä pyörällä ajamista Putkonen ja Siili kertovat harjoitelleensa muutaman tunnin.
– Se sujui yllättävän hyvin, miehet vakuuttavat ja kertovat odottavansa Päitsi-päivästä seikkailua.
– Onhan se jännä nähdä, miten siinä oikeasti käy. Avoimin mielin lähdemme ja kyllä meillä tavoitteena on päästä kaikki pätkät läpi ja maaliin. Pidän sitä ihan täysin mahdollisena, Putkonen sanoo.
– Kahdestaan ajamisessa toimii samat periaatteet kuin yksin ajaessakin, vaikein tässä hommassa oli se, että saatiin tällainen mahdollisuus järjestymään.
Alkuvuoden pakkaset ehtivät vaihtua suojakeliin, joten Putkonen ja Siili odottelevat Päitsillekin ”normaalia Päitsi-keliä”.
– Yleensä Päitsillä kastuu, märkä ja loska kuuluvat Päitsiin, Rasmus Putkonen toteaa.
– Olisihan se hyvä, jos olisi pakkasia. Kun on suojaa ja loskaa, homma menee raskaaksi, mutta jos pyörä uppoaa kovin paljon, onhan tässä ainakin toinen työntämässä, Krister Siili naurahtaa.
Tämänvuotinen Päijänteen ympäriajo ajetaan 14. – 15. maaliskuuta, Korpilahdella sitä pääsee katsomaan Karamäessä Yijäläntien varressa.
– Karamäessä on jälleen Jyväskylän ainoa erikoistestipätkä, et 9:n Antishopin pätkäpäällikkö Tapio Ruppa kertoo. Samassa paikassa on ajettu Päitsissä usein aiemminkin, tänä vuonna et:n pituus on 9,5 kilometriä.
–Tänne on hyvä tulla katsomaan, pellolle on aurattu parkkitilaa ja kilpailijoiden ajoa näkee pellolla kilometrin verran. Karamäen nousut ja laskut ovat myös hyvin lähellä, Ruppa kertoo ja toteaa, että et 9:n lähtöodotusalue toimii myös niin sanottuna jarru-at:na eli kilpailijat kerätään siihen siirtymältä yhteen.
– Olemme saaneet kehuja Päijänteen ympäriajon organisaatioltakin tästä paikasta. Jos pätkä ajetaan metsän keskellä, ei sinne juuri yleisöä tule, mutta tämä on katsojaystävällinen alue grilleineen, täällä on ollut jopa viitisen sataa katsojaa, Ruppa kertoo ja toteaa, että tänä vuonna kaikki luokat ajavat Karamäen läpi.
– Tänä vuonna on ollut helppo talvi siinä mielessä, että lunta on ollut vähän. Pidämme reittiä auki ajamalla, joten se vaatii paljon enemmän silloin, kun lunta on metrin verran. Nyt satanut lumi oli kuitenkin tervetullutta, reitin ajettavuus on parempi, kun siellä on vähän lunta, Ruppa sanoo.
– Sitähän ei sitten tiedä, millainen keli on Päitsi-viikonloppuna. Viime vuosina on ollut aika lämmintä, mutta kyllä Päitsiä on ajettu kaikenlaisessa kelissä, välillä on ollut 20 astetta pakkasta, välillä taas plusasteita ja välillä on ollut metri lunta, välillä ei yhtään.
Päijänteen ympäriajon ensimmäinen kilpailija lähtee liikkeelle Vääksystä lauantaina 14. maaliskuuta kello 8.01, Karamäen kohdalle kilpailijoita odotellaan iltapäivällä puoli kahdesta alkaen, Karamäen pätkän kilpailijat ajavat läpi noin kahden ja neljän välillä. Trophy-luokan maali on Jämsässä, Jämsän Äijän aukiolla, sinne ensimmäisiä Trophy-luokan kilpailijoita odotetaan noin kello 17 aikoihin.
Tämänvuotinen Päijänteen ympäriajo on yhdeksäskymmenes. Ensimmäisen kerran Päitsi ajettiin vuonna 1927, joten ensi vuonna vietetään satavuotisjuhlavuotta. Tällä kertaa mukana on kaksi- ja nelitahtisten moottoripyörien lisäksi kolme sähkömoottoripyörää. Päijänteen ympäriajon järjestelyistä vastaa Helsingin moottorikerho tukenaan 25 seuraa ja yhdistystä sekä apunaan toista tuhatta vapaaehtoista
03.03.2026 | Korpilahti, Tilaajille
Tiina Lamminaho
Valtatie 9:n ohituskaistojen parantamishankkeeseen Patalahden ja Lahdenvuoren välillä liittyvä rinnakkaistie on nyt nähtävillä olevassa tiesuunnitelmassa piirretty eri paikkaan kuin pari vuotta sitten esillä olleissa kartoissa. Helmikuussa vuonna 2024 esiteltiin vaihtoehtoa, jossa maantietasoinen rinnakkaistie kulkisi Lautakkojärven takaa ja noudattelisi nykyisen Lautakontien linjaa. Se herätti paljon vastustusta, ja nyt linjausta onkin muutettu kulkemaan nykyisen ysitien ja Lautakkojärven väliin.
– Tiesuunnitelmaa muokattiin saadun palautteen perusteella. Selkeästi eniten palautteessa haluttiin, että rinnakkaistielle tutkitaan vaihtoehtoisia linjauksia, Minna Jaatinen Keski-Suomen elinvoimakeskuksesta kertoo.
– Myös Reiviläntien kohdalla rinnakkaistien linjausta katsottiin uudelleen saadun palautteen perusteella ja siihen tuli myös muutoksia, Jaatinen sanoo. Sen sijaan esitys maanteiden 16593 (Hyrkköläntie) ja 16594 (Pirttipohja) muuttamisesta yksityistieksi on edelleen mukana tiesuunnitelmassa.
Suunnittelualue ulottuu Jämsän Patalahdelta Korpilahden kirkonkylän eteläisen liittymän tienoille, kirkonkylän liittymät eivät ole mukana tässä tiesuunnitelmassa. Tarkoituksena on parantaa tieosuuden liikenneturvallisuutta pidentämällä ohituskaistoja ja rakentamalla niihin keskikaiteet sekä poistamalla suoraan ysitielle tulevat liittymät.
Poistettavien liittymien listalla on myös Hyrkköläntien liittymä valtatie 9:lle. Tiesuunnitelman mukaan liittymän nykyiselle paikalle on tarkoitus rakentaa silta valtatie 9:n yli ja ohjata Hyrkkölän suunnasta tuleva liikenne sillan kautta rinnakkaistielle, josta pääsisi liittymään ysitielle joko kirkonkylän tai Painaan tienoilta. Painaalle tiesuunnitelmassa on piirretty eritasoliittymä.
– Painaan liittymän kohdalla olemme tutkineet erilaisia vaihtoehtoja. Alue kuuluu Särkijoen maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen ja se on vaatinut yhteensovittamista tiesuunnitelman kanssa. Parasta mahdollista ratkaisua olemme etsineet yhdessä eri viranomaisten kanssa, Minna Jaatinen toteaa.
Aiemmin esiteltyjen vaihtoehtojen tapaan myös nyt nähtävillä oleva tiesuunnitelma vaatii kiinteistöjen lunastuksia, tielinjojen alle on jäämässä useita talousrakennuksia, ja myös asuinrakennuksia muun muassa Lautakkojärven Jämsän puoleisessa päässä, Reiviläntien varrella sekä aivan tiesuunnitelma loppupäässä Tissolanmäen tienoilla. Alueella on vireillä myös tiesuunnitelmaan liittyvä asemakaavamuutos.
– Korpilahden kirkonkylän liittymien osalta valtatie 9:n suunnitelmissa ollaan esisuunnitteluvaiheessa, Minna Jaatinen toteaa.
Valtatie 9:llä Painaan ja Lahdenvuoren kohdalla laskettiin liikkuvan vuonna 2021 keskimärin lähes 8800 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus oli noin 10 prosenttia. Vuoteen 2050 mennessä ajoneuvomäärän ennustetaan kasvavan 11 800 ajoneuvoon vuorokaudessa. Suunnittelualueella sattui vuosina 2019 – 2023 yhteensä 47 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta, joissa loukkaantui yhteensä 21 henkilöä ja kuoli neljä henkilöä.
Valtatie 9:n ohituskaistojen parantaminen välillä Patalahti – Lahdenvuori -tiesuunnitelmaan voi tutustua vayliensuunnittelu.fi -nettisivulla, sitä kautta suunnitelmaan pystyy jättämään myös muistutuksen. Tiesuunnitelma on nähtävillä 23. maaliskuuta asti.
– Pyydämme tiesuunnitelmasta lausunnot viranomaisilta ja katsomme, pitääkö niiden ja muistutusten perusteella tehdä muutoksia. Jos tiesuunnitelmaan ei tehdä isompia muutoksia, se lähtee hyväksymiskäsittelyyn Traficomille, luultavasti alkusyksystä. Jos suunnitelmaan tehdään merkittävämpiä muutoksia, se laitetaan vielä uudelleen nähtäville, mahdolliset pienemmät muutokset käydään läpi maanomistajien kanssa, Minna Jaatinen kertoo.
Tiesuunnitelmassa hankkeen toteuttamiskustannuksiksi on arvioitu 77,2 miljoonaa euroa, josta Painaa – Lahdenvuori -välin osuus on noin 47,4 miljoonaa euroa.
– Tällä hetkellä ei ole tietoa, koska hankkeelle mahdollisesti saataisiin rahoitusta, Jaatinen toteaa.
24.02.2026 | Korpilahti, Tilaajille
Tiina Lamminaho
– Lapset ovat todella ystävällisiä ja täällä ollaan kuin isoa perhettä, Tikkalan koulussa vieraillut Yamato Kohno totesi. Japanin opetusministeriössä työskentelevä Yamato Kohno opiskelee Helsingin yliopistossa kasvatustiedettä, tutkimusaiheenaan hänellä on Suomen opetussuunnitelma. Opintoihinsa liittyen hän on vieraillut parissa kymmenessä suomalaiskoulussa, sekä lukiossa ja yläkouluissa että alakouluissa, joukkoon on mahtunut niin isoja kuin pieniäkin kouluja.
– Suomalaisessa koulussa on enemmän vapautta niin oppilailla kuin opettajillakin. Täällä opettajat saavat vapaammin päättää, miten he opettavat, Japanissa pitää seurata tarkkoja sääntöjä, Yamato Kohno sanoo.
– Ryhmätöitä Japanissa tehdään paljon, myös isoissa kouluissa ja eri ikäisten kesken, samantyylisesti kuin esimerkiksi täällä Tikkalassa. Japanissa myös opettajat tekevät keskenään paljon yhteistyötä, yhdessä tekeminen kuuluu japanilaiseen kulttuuriin. Koululuokka on hyvin tiivis ryhmä, yksi yksikkö, joka tekee yhteistyötä toisten ryhmien kanssa, myös yläkoululaisilla on vahva luokkahenki, Yamato Kohno kertoo ja toteaa, että japanilaisessa koulussa tehdään paljon asioita yhdessä, oppilaat muun muassa siivoavat yhteisvoimin.
– Japanissa on todella paljon yhteisöllisyyttä, mutta se saattaa olla huono asia, jos se menee liian pitkälle. Jos ei ole yhtään yksilöllisyyttä, erilaisuudesta joutuu helpommin kiusatuksi, Yamato Kohno toteaa.
Eroavaisuuksia Suomen ja Japanin koululaitoksista löytyy Yamato Kohnon mukaan muun muassa erityisopetuksesta; Suomessa oppimisen tuki on laajempaa ja joustavampaa, Japanissa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat ovat erityisluokissa tai erityiskouluissa.
– Myös suhtautuminen koulunkäyntiin on erilaista. Japanissa opettajat panostavat siihen, että oppilaat pärjäävät koulussa ja kokeissa, Suomessa panostetaan enemmän sivistykseen, hyvinvointiin ja siihen, että koululaiset kasvavat ihmisinä, Yamato Kohno sanoo.
Japanissa koulunkäynti aloitetaan kuusivuotiaana. Pakollinen peruskoulu kestää yhdeksän vuotta, sen jälkeen lähes kaikki menevät lukioon, jossa voi valita myös ammatillisempia linjoja. Koulukirjat japanilaiset koululaiset saavat itselleen ilmaiseksi ja tänä vuonna myös koululounas muuttui maksuttomaksi kaikille, useissa yläkouluissa ja lukioissa käytetään koulupukua, alakouluissa koulupuku ei ole käytössä. Yamato Kohnon mukaan koulupäivät ovat Japanissa hieman pidempiä kuin Suomessa, ja koululuokat voivat olla isompia, maksimiluokkakoko on Japanissa 35 oppilasta.
– Mutta Japanissa on myös pieniä kouluja samalla tavalla kuin Suomessa Yamato Kohno toteaa.
Yamato Kohnon vierailu sopi hyvin Tikkalan koulun YK:n lasten oikeuksien sopimukseen liittyvään teemaan.
– Käsittelemme lasten oikeuksia muutaman viikon ajan ja pidämme lopuksi niihin liittyvän leikki-YK:n istunnon, koulunjohtaja Tiina Jylhä kertoo.
Tikkalan koululaiset tutustuvat kotiryhmissä eri maihin ja miettivät, miten lasten oikeudet toteutuvat kyseisissä maissa. Kotiryhmässä on eri ikäisiä oppilaita, jokaiselle kotiryhmälle on nimetty yksi valtio, johon he tutustuvat.
– Oppilaat katsovat videon maasta, johon he tutustuvat ja yrittävät sen pohjalta päätellä, miten lapsen oikeudet toteutuvat kyseisessä maassa. Mukaan on valittu maita Aasiasta, Afrikasta ja Etelä-Amerikasta. YK-kokouksen toteutamme draamallisesti. Kotiryhmät edustavat maata, johon he ovat tutustuneet ja pitävät puheenvuoroja sen maan lasten oikeuksiin liittyen, kokouksessa myös äänestetään ja tehdään julkilausuma, Tiina Jylhä selvittää.
– Yamato Kohno on tänään kertonut meille japanilaisten lasten päivästä ja olemme miettineet, miten lasten oikeuden toteutuvat Japanissa.
Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Sen mukaan jokaisella lapsella on oikeus muun muassa tasa-arvoon, turvallisuuteen, terveyteen ja koulutukseen. Tikkalan koulussa on tutustuttu aiemminkin sekä lasten oikeuksiin että muuhunkin YK:n toimintaan, koulussa on muun muassa järjestetty turvallisuusneuvoston kokous, jossa tehtiin yhteinen päätöslauselma sen puolesta, että jokaisella on oikeus olla rauhassa koulussa, rauhassa syrjinnältä, kiusaamiselta ja väkivallalta. Tikkalan koulu kuuluu UNESCO ASPnet-kouluverkostoon.
24.02.2026 | Korpilahti, Tilaajille
Maarit Nurminen
Korpilahtelainen Hanna Kovasiipi osallistui veteraanien maastohiihdon MM-kisoihin Italian Sappadassa helmikuun alussa. Paras sijoitus oli viestikulta.
-Sappadassa oli mielestäni hyvin samanlaisia latuprofiileja kuin mitä oli olympialaisissa. Hienoa oli niissä maisemissa hiihtää, Kovasiipi sanoi.
Tänä vuonna paras sijoitus oli viestissä saatu kultamitali. 15 kilometrin vapaan hiihtotyylin kisassa Kovasiipi sijoittui neljänneksi, kymmenen kilometrin matkalla sijoitus oli seitsemäs ja 30 kilometrillä sijoitus oli viides.
Viestikulta lämmitti mieltä, mutta henkilökohtaisten matkojen tuloksiin Kovasiipi oli lievästi pettynyt.
-Sappadassa ajattelin, että olisi pitänyt tutkia latuprofiileja vieläkin tarkemmin. Toisaalta olin kyllä harjoitellut vauhdikkaitakin mäkiä. Toisaalta tänä vuonna mukana oli enemmän kovatasoisia hiihtäjiä. Italialaiset antoivat kovan vastuksen, mutta Suomi voitti mitalitilaston.
Viestipäivänä taivaalta satoi märkää lunta ja Kovasiipi kuvasi viiden kilometrin osuutta raskaaksi.
Tänä vuonna veteraanien MM-hiihdot olivat kalenterissa vähän aikaisemmin kuin viime vuonna.
-Lumella olen harjoitellut syyskuusta saakka. Viime kesän rullahiihto-treenit toivat lisää voimaa yläkroppaan.
Ensi vuonna kisat pidetään Norjan Tromssassa helmi-maaliskuussa.
17.02.2026 | Korpilahti, Tilaajille
Tiina Lamminaho
– Jyväskylän kirjastot saivat tälle vuodelle pitkästä aikaa hieman edellisvuosia isomman määrärahan aineiston hankintaan, kirjastonjohtaja Liina Mustonen-Luumi Korpilahden kirjastosta iloitsee. Aineistohankinnat tehdään keskitetysti, sillä kaikissa Jyväskylän kirjastoissa ja kirjastoautoissa on kelluva kokoelma eli aineistolla ei ole kotikirjastoa. Korpilahden kirjaston hyllyissä on tällä hetkellä vajaat 14 000 kirjaa.
– Uusilla kirjoilla on usein jo varausjono, joten kirjat lähtevät pyörimään varausten mukaisesti ja asiakkaat levittävät kirjat Jyväskylän eri kirjastoihin. Kelluvassa kokoelmassa kirja jää siihen kirjastoon, johon se palautetaan, jos siitä ei ole varausta, Liina Mustonen-Luumi selvittää.
Kirjojen varaaminen on suosittua, Mustonen-Luumin mukaan varausmäärät kasvavat koko ajan niin Korpilahdella kuin muuallakin Keskikirjastojen alueella.
– Varaaminen on maksutonta, ainoastaan noutamattomasta varauksesta peritään maksu. Kuljetukset tulevat meille maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin; jos kirja, jonka varaa, on hyllyssä jossain Jyväskylän kirjastossa, se tulee yleensä heti seuraavassa kuljetuksessa, mutta muista Keskikirjaston yksiköistä aineiston tuleminen voi kestää kauemmin, Mustonen-Luumi sanoo ja kertoo, että varukset koskevat lähinnä aikuisten kirjoja, lastenkirjoissa ei pääsääntöisesti ole isoja varausmääriä.
Asiakkaiden tekemien varausten lisäksi Korpilahdellekin tulee kirjoja kirjaston omien kellutusvarausten kautta.
– Jos havaitsemme, että meillä on melko vähän jonkun tietyn kirjailijan tai jonkin tietyn aihepiirin kirjoja ja ne ovat olleet kysyttyjä, voimme kelluttaa aineistoa tänne eli tehdä kirjastolle varauksen esimerkiksi täällä suositun kirjailijan kirjasta, jota meillä ei ole hyllyssä, Mustonen-Luumi kertoo.
Korpilahden kirjastosta tehtiin viime vuonna yhteensä 42 575 lainausta eli reilut 2000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Käyntien määrä sen sijaan hieman laski.
Lainatuimpien aikuisten kirjojen ykköseksi Korpilahden kirjastossa päätyi viime vuonna Minna Ronkaisen Kyläkaupan Katja. Seuraavana listalla olivat islantilaisen Ragnar Jónassonin dekkari Repeämä, suomalaisen Nilla Kjellsdotterin dekkari Taivaankartano ja Enni Mustosen historiallinen romaani Kartanonrouva. Viidenneksi eniten lainattiin Marja Ahon rikosromaania Kuun kahdet kasvot, seuraavana tulivat Patricia Cornwellin dekkari Kalmankalpea ja Virpi Hämeen-Anttilan historiallinen romaani Sarastus.
Varatuimpien kirjojen listan kärkeä piti Korpilahdellakin Satu Rämö kirjallaan Tinna, varatuimpien listan kärkipäässä olivat myös Lisa Ridzenin Kurjet lentävät etelään, Kirsi Pehkosen Unelmien talo Jylhäsalmelta, Maija Kajannon Talvikaupungin valot sekä Minna Rytisalon Sylvia.
Lainatuimpien lastenkirjojen ykkönen oli Mestarietsivä Peppunen: hylätyn hotellin mysteeri. Saman sarjan toinen kirja, Mestarietsivä Peppunen: voittamaton rosvojoukko ylsi lainatuimpien sijalle neljä ja kolmas Mestarietsivä Peppunen -kirja, Kuuttoman yön jättiläinen, löytyi sijalta kahdeksan. Mestarietsivä Peppunen -kirjoja tekevät kirjailija Yoko Tanaka ja kuvittaja Masahide Fukasawa, jotka käyttävät yhteistä nimimerkkiä Troll. Suomalaisista kirjoista lasten luetuimpien kirjojen listalle pääsivät Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä ja viileä Venla ja Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu kesäleirillä. Sven Nordqvistin Viiru osaa pääsi sijalle kolme ja Dav Pilkeyn Kapteeni Kalsari ja puhuvat pöntöt sijalle viisi.
Nuorten kirjoissa ylivoimaisesti luetuin kirjailija oli Jeff Kinney; listalla on niin Neropatin päiväkirja -sarjaa kuin Maailman parhaan kaverin -sarjaa.
– Lasten ja nuorten aineistoa lainataan meiltä hieman enemmän kuin aikuisten aineistoa, mutta kovin isoa eroa lainamäärissä ei ole, Liina Mustonen-Luumi kertoo.
Lehtienlukutilaan tilattavien lehtien määrää Korpilahdellakin on Mustonen-Luumin mukaan jouduttu karsimaan. Sanomalehdistä Korpilahden kirjastoon tulevat edelleen Keskisuomalainen, Helsingin Sanomat, Maaseudun Tulevaisuus, Korpilahti-lehti, Jämsän Seutu sekä Muuramelainen.
– Aikakauslehtiäkin meille tulee, mutta niitä on pitänyt karsia, kun lehtien tilausmaksuista on pitänyt säästää, mutta toisaalta lehtien hinnat ovat nousseet, Mustonen-Luumi sanoo.
– Olemme muun muassa vaihtaneet hyvin kalliita lehtiä useampaan edullisempaan. Täällä luetaan tosi paljon lehtiä. Meille on haasteellista miettiä, mitä lehtiä tilaamme tänne ja mitä jätämme pois, kun siitä ei ole mitään tilastoja, mitä lehtiä ihmiset lukevat täällä paikan päällä, Mustonen-Luumi sanoo ja kertoo, että myös aikakauslehtiä voi lainata ja niitä pystyy varaamaankin.
Kirjojen ja lehtien lisäksi Korpilahden kirjastosta voi lainata av-aineistoa ja lautapelejä.
17.02.2026 | Korpilahti, Tilaajille
Maarit Nurminen
Jyväskylän kaupungin kaavoittajat jalkautuivat karttoineen ja muine aineistoineen Korpilahden yhtenäiskoulun ruokasaliin viime keskiviikkona. Esittelyssä oli monta kaavoituskohdetta. Asukkaat pääsivät katselemaan aineistoja, esittämään kysymyksiä ja huomioita suoraan kaavoittajille.
Esillä oli Jyväskylän kaupungin yleiskaava 2050, joka ei tuo suuria muutoksia Korpilahden alueelle.
-Saadun palautteen perusteella Raspio-Iloniemen kaava säilyy kokonaan voimassa entisellään. Teollisuusalue Petäjävedentien varressa palautettiin yleiskaavaluonnoksen toisessa ehdotuksessa saman laajuiseksi kuin mitä se on ollutkin. Oittila lisättiin kylähelmeksi saadun palautteen perusteella, yleiskaavasuunnittelija Jouni Mäkäräinen kertoi.
Kärkisten pohjoisrannan osayleiskaavan muutos on tullut vireille.
-Tarkoituksena on muuttaa Päijänteen rantaosayleiskaavaa ja tarkastella samalla Iloniemen ranta-alueita. Kaavoituksessa Iloniemen osalta tutkitaan, onko sinne mahdollista osoittaa yksittäisiä rakennuspaikkoja. Muutoin kaavamuutoksen tarkoituksena on se, että voitaisiin muuttaa loma-asuntoja vakituisiksi asunnoiksi kyseisellä alueella.
Uusia rakennuspaikkoja kaava ei ole todennäköisesti mahdollistamassa Kärkisten pohjoisrannalle, koska alue on jo rakennettua.
-Kaavoituksessa määritetään ne ehdot, joilla vapaa-ajanasunto on muutettavissa pysyväksi asunnoksi, Outi Toikkanen sanoi.
-Tavoitteena on, että ehdotus yleiskaavasta 2050 valmistuisi tämän vuoden aikana. Parhaillaan uudistetaan alueiden käyttölakia ja odotamme sen valmistumista, jotta uusi yleiskaava olisi sen mukainen, Mäkäräinen totesi.
Jyväskylän yleiskaava 2050 toisen luonnoksen nähtävilläoloaika päättyi maanantaina.
Entisen Teletalon ja päiväkodin Teletiellä sijaitsevan tontin kaavaa ollaan myös muuttamassa. Kaavamuutoksella alueelle halutaan asumisen lisäksi mahdollistaa palveluasumista. Asiasta ei ole käyty neuvotteluja hyvinvointialueen kanssa ja kaavoitus lähti käyntiin kaupungin aloitteesta. Kaavoitusillassa todettiin kuitenkin, että palveluasumisen mahdollistavalle kaavalle voisi olla kysyntää tulevaisuudessa.
Pinta-alaltaan yhteensä noin 2,7 hehtaarin kokoinen suunnittelualue on Jyväskylän kaupungin omistuksessa. Teletien kaavamuutoksesta on laadittu jo osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Siinä todetaan muun muassa, että maisema tulisi pitää avoimena ja suosia puurakentamista.
Kiinteistö Oy Riikankulma on hakenut kaavamuutosta, joka mahdollistaisi myös palveluasumista. Kaavamuutos ei ole tullut vielä vireille. Kaavoitusillassa kerrottiin, että kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan Postitien kohtaloa. Yksi mahdollisuus on sulkea tie moottoriliikenteeltä ja tehdä tiestä kevyenliikenteenväylä.
Päivänvarjontielle suunnitellaan kaavamuutosta, jolla myynnissä olevien omakotitonttien lukumäärä puolittuisi. Tonteista halutaan suurempia, jotta niille olisi helpompi rakentaa. Samassa yhteydessä tutkitaan myös esimerkiksi lisärakentamisen mahdollisuutta Tähtiniemen pihapiiriin.
Reiviläntiellä on alkanut asemakaavamuutos valtatie 9:lle suunniteltujen ohituskaistojen parantamisen vuoksi. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa rinnakkaistielinjaus tiesuunnitelmassa esitetyn mukaisesti sekä muuttaa ympäröivää asemakaava tarvittavilta osin.
