11.11.2025 | Korpilahti
Jyväskylän kaupungin nuorisotiloissa vietetään ensi viikolla avoimien ovien viikkoa. Korpilahden nuorisoverstas on avoinna tiistaina 18.11. kello 15-20 ja nuorisotila Sumpbi keskiviikkona ja torstaina kello 15-20.
Nuorisotilaohjaaja Jarkko Piispa sanoo, että tutustumaan ovat tervetulleita kaikki.
-Varsinkin verstaalle toivomme tutustujia. Siellä on vähän kävijöitä nykyisin ja pystymme pitämään verstasta auki ainoastaan tiistaisin. Meitä on vain kaksi työntekijää.
Piispa kertoo, että parhaillaan kartoitetaan erilaisia vaihtoehtoja, miten verstasta pystyttäisiin pitämään enemmän auki.
-Yksi mahdollisuus ovat jopa niin sanotusti ulkopuoliset henkilöt eli vapaaehtoiset aikuiset. Selvitystyö on vielä alkutekijöissään.
Myös nuorisotila Sumpbille olisi enemmän kysyntää eli useampia aukiolopäiviä on toivottu.
Sumpbi on avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin.
Alkuiltapäivä kello 13-16 on varattu viides- ja kuudesluokkalaisille. Kello 15-20 tilaa käyttävät nuoret seiskaluokasta eteen päin. Nuorisotila on tarkoitettu 18-vuotiaille ja sitä nuoremmille.
Tunti on päällekkäistä aikaa ja Piispan mukaan se toimii Korpilahdella todella hyvin. Kaikissa kaupungin nuorisotiloissa päällekkäisyys ei onnistuisi.
-Pienessä paikassa tämä onnistuu, kun nuoret ovat päivät samassa rakennuksessa koulussakin ja tulevat hyvin toimeen keskenään.
Sumpbissa käy 15-30 nuorta molemmissa ikäluokissa aukiolopäivinä.
-Nyt on alkanut näkyä myös toisen asteen opiskelijoita. He saattavat käydä vasta ensimmäistä vuotta nuorisotilalla.
Piispa sanoo, että nykyiset seiskaluokkalaiset ovat tuttuja ajalta, jolloin hän työskenteli Korpilahdella edellisen kerran.
Muutama viikko sitten nuorisotilalla vietettiin Halloweenia ja silloin illan aikana Sumpbissa oli kävijöitä yhteensä noi sata. Korpilahdella osa nuorista asuu kirkonkylän ulkopuolella.
-Tikkalan suunnasta on ollut kuljetusrinkiä vanhemmilla, joten nuoret ovat päässeet käymään täällä. Tikkalassa käy nuorisopaku.
Sumpbin suosituimpia ajanvietteitä ovat pleikkari, biljardi ja pingis. Piispa sanoo, että alakouluikäiset tytöt ovat olleet innostuneita shakista.
-Jotkut tekevät tässä läksyt ja syövät välipalaa. Keskiviikkoisin saamme K-kaupasta hävikkejä ja silloin on tarjolla välipalaa. Leipomistakin täällä on harrastettu.
Maarit Nurminen
11.11.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Hanslampien ympäristöön muodostettava luonnonsuojelualue on ensimmäinen Jyväskylän seurakunnan metsästrategian mukainen varsinainen suojelualue, jolle saadaan luonnonsuojeluohjelmiin varattua rahoitusta. Noin 20 hehtaarin suojeltava alue sijaitsee Ison ja Pienen Hanslammen ympäristössä, Oittilan, Synsiän ja Putkilahden välimaastossa. Seurakunta omistaa alueella noin 200 hehtaaria maata.
– Alueella on ollut metsäpaloja ja niiden seurauksena siellä on palokantoja, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä. Siellä esiintyy monia silmälläpidettäviä lajeja, joista osa hyötyy juuri palaneesta puuaineksesta, hautaustoimen päällikkö Tuija Pajunen Jyväskylän seurakunnasta kertoo.
– Nyt suojeltava alue yhdistyy aiemmin suojeltuun noin kahdeksan hehtaarin alueeseen. Uusi alue on osa soidensuojelun laajempaa kokonaisuutta, osa alueesta täyttää myös Metso-ohjelman suojelubiologiset kriteerit, Pajunen kertoo ja toteaa, että Hanslampien lähialueet ovat olleet koskemattomana jo pitkään.
– Alueen lajisto on runsas, myös puuston osalta. Siellä on muun muassa haapaa ja raitaa, jotka ovat monimuotoisuuden kannalta merkityksellisiä, Pajunen toteaa.
Kirkkoneuvosto hyväksyi yksityisen luonnonsuojelualueen perustamisen ja siitä saatavan rauhoituskorvausesityksen lokakuun loppupuolella. Alue jää seurakunnan omistukseen, mutta sen käyttöä rajoittavat rauhoitusmääräykset. Alue myös merkitään peruskarttaan. Suojeluun saadaan tukea maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön Helmi-ohjelman kautta, yhteensä 90 000 euroa.
Jyväskylän seurakunnan metsissä tehtiin luontokartoitusta vuonna 2023.
– Kartoituksissa löysimme luontoarvoja, joita tarkkaillaan ja kohteet on nyt jätetty metsänhoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Osalle kohteista on tarkoitus perustaa varsinaisia suojelualueita erilaisten luonnonsuojeluohjelmien kautta, osan suojelemme omaehtoisesti, metsäsuunnitelmamme kautta, Tuija Pajunen kertoo.
Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvoston vuonna 2022 hyväksymän metsästrategian mukaan Jyväskylän seurakunnan metsistä suojellaan noin 30 prosenttia.
– Ennen Joutsan ja Toivakan seurakuntien liittymistä Jyväskylän seurakuntaan meillä oli metsää vajaat 600 hehtaaria, liitoksessa seurakunnan metsäala kolminkertaistui noin 1800 hehtaariin, Tuija Pajunen kertoo.
– Tänä vuonna Luontoliiton kartoittajat ovat tehneet luontokartoituksia Jyväskylän seurakuntaan liittyneiden seurakuntien metsissä. Metsästrategiamme päivitystyö käynnistyi lokakuun lopussa ja se pitäisi saada valmiiksi kevääseen mennessä. Tavoite 30 prosentin suojelusta oli laadittu aiemmin omistuksessamme olleelle 600 hehtaarille, nyt tilanne katsotaan uudestaan.
Aiemmin Jyväskylän seurakunnalla on ollut varsinaisia luonnonsuojelualueita yksi noin kahdeksan hehtaarin alue Hanslampien läheisyydessä, suojelullisia arvoja on merkitty metsäsuunnitelmaan noin 40 hehtaarin alalle.
Tiina Lamminaho
21.10.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Niittyahon tilan yrittäjät Elina ja Kalle Tammivuori istuvat Tähtiniemen Juhlakartanon tyhjässä salissa; ilmassa on sekä jännitystä että suurta innostusta. Vaikka kartanossa ei ole vielä kuin kolme Torista haalittua antiikkista ruokapöytää tuoleineen sekä keskeneräinen remontti entisissä asuintiloissa, pariskunta suunnittelee täyttä häkää loppuvuoden toimintaa.
-Onneksi on se kuuluisa viime tippa. Niittyahon tilan kesäteatteri oli valmis puoli tuntia ennen ensi-illan alkua, Tammivuoret muistelevat nauraen.
Kotitilalla ja yrityksessä Niittyahossa toiminta keskittyy kesäaikaan tilojen luoteen vuoksi; navetan vintin eristämättömässä tilassa ei lokakuussa enää juhlia vietetä.
– Meillä oli aikoinaan jo suunnitelmat pitkällä uudisrakennuksesta Niittyahoon. Kaikki oli valmiina, jopa laina pankista, mutta sitten tuli korona, eikä suunnitelmissa ollutta ”kievaria” koskaan rakennettu. Ja näin jälkikäteen sanottuna, parempi niin!
Monialayrittäjillä on lisäksi tilalla viljanviljelyä, joka on edelleen virallisesti tilan päätuotantosuunta. Konepalvelu Tammivuori on toiminut parikymmentä vuotta, mutta rakennusalalla on ollut hiljaista viime aikoina.
Yrittäjät ovat etsiskelleet juhla- ja pitopaikkaa siis jo jonkin aikaa. Tammivuoret tuntuvat puheidensa perusteella olevan jonkinasteisia Korpilahti-faneja. Elina mainitsee useampaan kertaan, miten Korpilahdella viehättää tietynlainen maalaismaisuus, joka on säilynyt. Elina ihastelee myös vanhoja taloja, jotka ovat kylänraitilla säilyneet ja Kalle kehuu puolestaan esimerkiksi satamaa ja päiväkotia, jotka on suunniteltu ympäristöönsä sopiviksi.
Elina muistelee, että joku vinkkasi loppukesästä Tähtiniemestä ja olivathan yrittäjät siellä aiemmin asiakkaina vierailleetkin. Vuokrasopimus tehtiin ja sitten seurasi jännittävä osuus eli asian julkistaminen pariskunnan ollessa pienellä lomalla Rukalla.
-Tein päivityksen ja jännitti ihan hirveästi, miten Korpilahdella suhtaudutaan.
Elinan oli aikomus mennä saunaan, mutta hän jäikin seuraamaan, miten somepäivitys alkoi saada tykkäyksiä ja kommentteja. Vastaanotto olikin todella lämmin. Korpilahdella on monissa puheissa surtu tyhjänä olevaa Tähtiniemeä.
Tähtiniemi on ollut tyhjänä muutaman vuoden ja asuntona olleella puolella on tapahtunut vesivahinko. Vaurioita remontoidaan nyt ja tilojen käyttötarkoitusta muutetaan samalla. Asuintila muuntuu apukeittiöksi ja sinne tulee muun muassa astianpesukone ja kylmä- ja kuivasäilytystilaa.
Tähtiniemen Juhlakartanon uusilla yrittäjillä on mielessä yhtä ja toista tapahtumaa itsenäisyyspäivän illallisista joululounaisiin ja hyvinvointiapahtumiin sekä yritysten kokouspäiviin ja perhejuhliin. Tammivuoret sanovat, että asiakkaiden on mahdollista tehdä varauksia omia juhliaan varten jo.
-Katsotaan pysyvätkö viranomaiset vauhdissa mukana, toiminnan starttaaminen vaatii taas kasan lupia ja juhlasesonki painaa jo päälle. Meillä on itsellä vielä se ”viime tippa” käyttämättä, mutta katsotaan, milloin sitä korttia päästään käyttämään, Tammivuoret nauravat. Isänpäivälounaille tuli heti julkaisemisen jälkeen parikymmentä varausta ja kalenteri alkoi täyttyä muutenkin rivakasti. Nämä kaikki varmistuvat, kun saamme lupa-asioita eteen päin. Kannattaa seurata kanaviamme.
Maarit Nurminen
13.10.2025 | Korpilahti, Tilaajille
– Viime kevään kouluterveyskyselyn tulokset eivät tuoneet mitään isoja yllätyksiä. Olemme huomanneet kouluterveyskyselyssä esiin nousseet asiat, niin negatiiviset kuin positiivisetkin, täällä koulun arjessakin, Korpilahden yhtenäiskoulun rehtori Satu Lahti toteaa.
Yksi asia, joka nousee esiin niin valtakunnan tuloksissa kuin Korpilahdellakin, on kouluruokailu. Koko maassa viime kevään 8.- ja 9.-luokkalaisista 56 prosenttia ilmoitti syövänsä koululounasta päivittäin, Korpilahden 8.- ja 9.-luokkalaisista vain 46 prosenttia.
– Kaksi vuotta sitten tehdyssä kouluterveyskyselyssä koululounasta ilmoitti syövänsä päivittäin 69 prosenttia meidän kyselyyn vastanneista yläkoululaisistamme, eli pudotus on todella iso. Sen suhteen meidän täytyy tehdä töitä, koululounas on kuitenkin iso osa hyvinvointia, Satu Lahti sanoo.
Koululounaan maku ja laatu ei vakuuta korpilahtelaisia yläkoululaisia. Koululounaan makua piti hyvänä 35 prosenttia ja laatua 31 prosenttia korpilahtelaista 8.- ja 9.-luokkalaisista, koko maassa vastaavat luvut olivat 42 ja 39 prosenttia, toisaalta 4.- ja 5.-luokkalaisten tuloksissa koululounasta pidetään Korpilahdella sekä maultaan että laadultaan parempana nyt kuin kaksi vuotta sitten.
– Toinen asia, joka yläkoulun tuloksista nousee esiin, ovat harrastukset. Korpilahden yläkoululaisista 72 prosenttia ilmoitti harrastavansa jotain ainakin kerran viikossa, kun koko maassa vastaava luku on 80 prosenttia, täällä myös koetaan harrastuspaikkojen sijaitsevan liian kaukana. Toisaalta kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna entistä useampi 8.- ja 9.-luokkalainen oli nyt sitä mieltä, että Korpilahdella järjestetään nuorille kiinnostavaa vapaa-ajantoimintaa ja täällä on tarpeeksi oleskelutiloja nuorille, Satu Lahti kertoo.
Viime kevään kouluterveyskyselyn tulokset toivat esille paljon hyviä asioita korpilahtelaisista nuorista.
– Terveydentilansa koki keskinkertaiseksi tai huonoksi vain kuusi prosenttia Korpilahden viime kevään 8.- ja 9.-luokkalaisista, koko maassa vastaava luku oli 22 prosenttia. Eli korpilahtelaiset nuoret kokevat terveydentilansa hyväksi, ja se on iso asia, joka tarkoittaa sitä, että myös moni muu asia on hyvin, Satu Lahti sanoo.
Korpilahdella myös iso osa 8.- ja 9.-luokkalaista ilmoitti nukkuvansa vähintään kahdeksan tuntia arkisin ja on tyytyväinen elämäänsä. Vähintään kahdeksan tuntia arkisin ilmoitti nukkuvansa 80 prosenttia Korpilahden viime kevään 8.- ja 9.-luokkalaisista, koko maassa vastaava luku oli 62 prosenttia, tyytyväisiä elämäänsä oli 82 prosenttia viime kevään kyselyyn vastanneista Korpilahden yläkoululaisista, koko maan luku oli 68 prosenttia.
– Meillä myös iso osa 8.- ja 9.-luokkalaisista koki, että heillä on mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista, Korpilahdella prosenttiosuus oli 67, koko maassa 49 prosenttia, Satu Lahti kertoo.
– Terveystarkastusta kehuttiin sekä yläkoululaisten että alakoululaisten vastauksissa, tästä kiitokset meidän pitkäaikaiselle terveydenhoitajallemme Leena Heilälle.
Viime kevään 4.- ja 5.-luokkalaisten vastauksissa myönteisenä asiana nousi esille osallisuus; Korpilahdella oppilaat kokevat pääsevänsä osallistumaan koulun tapahtumien ja oppituntien sisällön suunnitteluun paremmin kuin koko maassa keskimäärin. Paremmalla tolalla oli myös netin käyttö; Korpilahden 4.- ja 5.-luokkalaisista 24 prosenttia ilmoitti, että on yrittänyt usein viettää vähemmän aikaa netissä, mutta ei ole onnistunut, koko maan vastaava luku oli 31 prosenttia.
– Koukuttava netinkäyttö oli vähentynyt kaksi vuotta sitten tehdyn kyselyn tuloksiin verrattuna, Satu Lahti kertoo.
– Erittäin positiivinen tulos oli myös se, että 87 prosenttia Korpilahden 4.- ja 5.-luokkalaisista ilmoitti tulevansa hyvin toimeen koulukavereidensa kanssa, koko maan luku oli 80 prosenttia. Toisaalta kiusaaminen näyttäisi hieman lisääntyneen kahden vuoden takaisesta. Olemme tehneet kiusaamisen vastaista työtä ja teemme myös omia kiusaamiskyselyjä. Kiusaaminen on aina merkki jostain muusta ongelmasta; sen lisäksi, että puutumme kiusaamistapahtumiin, meidän täytyy pystyä muuttamaan jotain isossa kuvassa ja parantaa kouluviihtyvyyttä.
Kouluinnostusta Korpilahden viime kevään 4.- ja 5.-luokkalaiset kokivat hieman vähemmän kuin samanikäiset koko maassa keskimäärin, Korpilahdella kouluinnostusta koki 42 prosenttia, koko maassa 48 prosenttia kyselyyn vastanneista alakoululaisista. Harrastuksiin osallistuminen oli myös alakoulun puolella hieman vähäisempää kuin koko maassa keskimäärin.
– Yksi koko maan tuloksia huonompi tulos Korpilahdella oli alakoulun puolella opettajien ja oppilaiden vuorovaikutuksessa. Täällä 37 prosenttia 4.- ja 5.-luokkalaista vastasi, että opettajat ovat usein kiinnostuneita siitä, mitä oppilaille kuuluu, koko maassa vastaava luku oli 43 prosenttia. Tunne siitä, että aikuiset eivät ole kiinnostuneita, nousee esille myös meidän omissa kyselyissämme, ja olemme yrittäneet kiinnittää siihen huomiota, Satu Lahti sanoo.
– Käymme vielä läpi kouluterveyskyselyn tuloksia opettajien ja muun henkilökunnan kesken. Tarkkoja suunnitelmia siitä, miten tulokset vaikuttavat koulun arkeen, meillä ei vielä ole, mutta toki huolenaiheisiin mietitään vaikuttamiskeinoja.
Kouluterveyskyselyyn vastasi viime keväänä noin sata korpilahtelaista alakoululaista ja noin 110 yläkoululaista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyt toteutetaan joka toinen vuosi.
Tiina Lamminaho
08.10.2025 | Korpilahti
Vihtakankaan alueella ja Harjun metsätien tietämillä on ollut vuosien ajan sinne jätettyä tavaraa, jonka oikea osoite olisi kaatopaikka. Nyt metsään on ilmaantunut jälleen uutta jätettä, kuten ilmeisesti sohvan jäänteet ja auto.
Sohvasta kuvan lähetti alueella sienessä käyvä Maari Elimäki. Hän ihmettelee, miten nykypäivänä tällaista edelleen tapahtuu.
Auto on puolestaan hylätty vedenpumppaamon viereen ja siitä oli poistettu rekisterikilvet. Alva-yhtiöt Oy:n työntekijät kävivät tarkistamassa auton raadon viime viikon loppupuolella ja auton ympärille oli ilmestynyt poliisin nauhat.
-Tarkastuksen jälkeen asiasta on oltu yhteydessä kaupungin pysäköinninvalvontaan auton poishakemiseksi, Teija Hänninen Alvan viestinnästä kertoi.
Ympäristötarkastaja Anu Surakka sanoo, että jätelaki on varsin selkeä siinä, että vastuu jätteiden siivoamisesta kuuluu roskaajalle.
– Ympäristöviranomainen lähettää siivouskehotuksen roskaajalle, silloin kun tämä on tiedossa. On tilanteita, joissa roskaajaa ei saada selville ja silloin siivousvastuu siirtyy alueen haltijalle, joka yleensä käytännössä on kiinteistön omistaja. Nämä epämääräiset jätteen dumppauspaikat metsissä voivat näin ollen olla yksittäiselle maanomistajalle varsin ikävä yllätys.
Surakka sanoo, että lievissä roskaamistapauksissa velvoitamme roskaajan siivoamaan alueen ja kun alue on siivottu, niin asia on kunnossa. Tällainen tapaus on nimenomaan esimerkiksi yksittäisen sohvan jättäminen. Törkeämmissä tapauksissa voidaan tehdä lisäksi tutkintapyyntö poliisille, jolloin seuraamukset tulevat poliisin tutkinnan perusteella rikoslain mukaisesti. Rikoslain mukaan ympäristörikkomuksesta tai ympäristörikoksesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen.
Alueella on havaittu vuosien varrella useampiakin sinne jätettyjä sohvia sekä muuta jätettä, kuten tietokone.
Surakka sanoo, että roskaamisesta kannattaa ilmoittaa viranomaisille.
-Jos joku luonnossa liikkuessaan havaitsee roskaamista, siitä voi ilmoittaa ympäristönsuojeluun palautepalvelun kautta https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback Palautteeseen tulee merkitä mahdollisimman tarkka karttasijainti.
Maarit Nurminen
02.10.2025 | Korpilahti, Tilaajille
– Siunaus on kantanut minua elämässä koko ajan eteenpäin. Elämäni olisi voinut mennä täysin toisinkin, 90 vuotta perjantaina 10. lokakuuta täyttävä Hellin Torkki toteaa ja kertoo, että menetti vanhempansa varhain.
– Jäin 16-vuotiaana täysorvoksi. Kinnulasta ei ollut helppoa päästä opiskelemaan, mutta paikallinen kauppias auttoi minua eteenpäin. Hän hommasi minulle oppikirjat ja välineet, minä sain työskennellä lomilla hänen kaupassaan, Hellin Torkki kertoo.
Korpilahdelle Hellin ja Hannes Torkki muuttivat vuonna 1965 Helsingistä.
– Meidän oli tarkoitus asettua Helsinkiin, Hannes oli yliopistouralla ja minä töissä Hesperiassa. Olin nuoriso-osastolla, nuoret olivat levottomia, ja Helsingissä oli huumeongelmia; rupesimme katselemaan muita paikkoja, koska halusimme kasvattaa lapsemme paremmassa ympäristössä, Hellin Torkki kertoo.
– Etsimme työpaikkoja nimenomaan Keski-Suomesta. Korpilahdelle pääsimme molemmat töihin, minä kunnanlääkäriksi ja Hannes uskonnonopettajaksi.
Hellin Torkin mukaan korpilahtelaiset ottivat perheen hyvin vastaan, nuoren naispuolisen kunnanlääkärinkin.
– Edeltäjäni Edit Veijo oli hyvin pidetty kunnanlääkäri, korpilahtelaiset olivat evästäneet päättäjiä, että uudeksikin kunnanlääkäriksi pitää ottaa nainen. Ja päättämässä olleet miehet tottelivat, Hellin Torkki naurahtaa.
– Kyllä minua aluksi joskus luultiin sairaanhoitajaksi, mutta aika pian ihmiset oppivat luottamaan.
Kun Hellin Torkki aloitti Korpilahdella, hän oli nimenomaan kunnanlääkäri, terveyskeskuslääkärit tulivat vasta vuonna 1972 uuden kansanterveyslain tultua voimaan.
– Kunnanlääkärinä työtä sai tehdä itsenäisesti, tarpeen mukaan. Edit Veijo oli luonut kotikäyntisysteemin, ja Korpilahdella haluttiin usein, että lääkäri tulee kotiin. Hannes oli kesäisin lomalla opettajantyöstään, me kuljimme yhdessä kotikäynneillä. Siinä tulivat ihmiset ja pitäjä tutuiksi. Vespuolelle mentiin lossilla, ja me ihastelimme korpilahtelaista maisemaa, kun joka puolella oli vettä, Hellin Torkki muistelee.
– Siihen aikaan ei annettu lääkäriaikoja, vaan ihmiset tulivat vastaanotolle jonottamaan. Odotushuone saattoi olla täynnä ihmisiä, mutta kellään ei ollut kiire mihinkään, ihmiset nauttivat, kun saivat seurustella toistensa kanssa.
Neuvolavastaanottoja Hellin Torkki kiersi pitämässä kylillä kätilön ja terveyssisaren kanssa.
– Siihen aikaan Korpilahdella oli 18 koulua, neuvolaa pidettiin kouluilla. Taksikuski, joka oli kuskannut jo Edit Veijoa, kuskasi meitä koululta toiselle. Neuvola-asiakkaita saattoi olla yksi tai kaksi, ja sitten me joimme opettajan kanssa pullakahvit, ne olivat mukavia matkoja, Hellin Torkki sanoo.
– Kunta suhtautui minuun hyvin, sain muun muassa vastaanottoapulaisenkin, kun pyysin. Kunta oli erittäin myötämielinen kaikkien hankintojen suhteen.
Yöaikaan Hellin Torkki joutui lähtemään sairaskäynnille melko harvoin, mutta päivät venyivät.
– Onneksi meillä oli hyviä kotiapulaisia, jotka tekivät töitä niin kauan kuin tarvittiin ja minä sain venyttää vastaanottopäiviä, Hellin Torkki toteaa. Kun Torkit muuttivat Korpilahdelle, heillä oli kaksi lasta, Korpilahdella lapsia syntyi vielä kuusi lisää.
Kun uusi kansanterveyslaki tuli voimaan vuonna 1972, kunnanlääkärijärjestelmä vaihtui terveyskeskusjärjestelmään.
– Siihen asti töitä oli tehty tarpeen mukaan ja innokkaasti, tunteja laskematta. Uusi laki laittoi tunti- ja viikkoraamit, ja samalla se vei innon. Aiemmin teimme töitä ryhmänä terveyssisaren ja kätilön kanssa ja järjestimme itse työmme, uuden lain tultua sitä ruvettiin järjestelemään ulkoa päin, Hellin Torkki kertoo.
– Kunnanlääkärin työssä viehätti nimenomaan itsenäisyys, siinä ei tarvinnut katsoa kellosta, paljonko aikaa saa olla potilaan kanssa. Kun kansanterveyslaki tuli voimaan, monet kunnanlääkärit lähtivät töihin työterveyshuoltoon.
Hellin Torkki työskenteli vielä kolmisen vuotta terveyskeskuslääkärinä Korpilahdella, sitten hän irtisanoutui.
– Aloitin yksityisvastaanoton keväällä 1975, ajattelin, että kyllä minulle riittää potilaita. Sitten Jyväskylässä tuli haettavaksi työterveyslääkärin virka. Hain sitä ja pääsin virkaan, yksityisvastaanottoa ehdin pitää vain muutaman kuukauden. Työterveyslääkärinä Jyväskylässä olin sitten 22 vuotta, eläkkeelle jäämiseeni asti.
1970-80-luvuilla Hellin Torkki oli kaksi kautta Korpilahden kunnanvaltuustossa ja kolme kautta kirkkovaltuustossa. Kun Korpilahti liittyi Jyväskylään, Hellin Torkki oli ensimmäisen kuntaliitoksen jälkeisen kauden Jyväskylän kaupunginvaltuustossa.
– Hannes oli ensin Korpilahden kunnanvaltuustossa, ja minä sitten, kun hän jäi pois. Sen minä muistan, kun valtuustossa päätettiin siitä, anotaanko Korpilahdelle Alkoa. Minä olin vastaan, kun olin nähnyt, kuinka paljon pahaa keskioluen vapautuminen oli tuonut, monet entiset alkoholistit retkahtivat uudestaan, ja kylänraitilla notkui humalaisia. Valtuusto päätti suurella enemmistöllä anoa Alkoa, mutta Alko ei sitten kuitenkaan Korpilahdelle myymälää laittanut, Hellin Torkki muistelee.
– Jyväskylän valtuustoon jouduin yllättäen. Minua pyydettiin ehdokkaaksi, ja suostuin, kun ajattelin, että listoilla on paljon minua pätevämpiä poliitikkoja, joten en tule valituksi. Kun minut sitten kuitenkin valittiin, olin valtuuston vanhin ja jouduin vielä avaamaan sen historiallisen kokouksen, mutta kyllä siitäkin selvittiin, Hellin Torkki naurahtaa.
– Se oli hyvä nelivuotiskausi. Minä opin paljon pitkän tähtäimen ajattelua. Valtuustotyöskentely oli myös mukavaa, silloin täällä ei riidelty. Olin mukana myös aluelautakunnassa; entisen Korpilahden kunnanjohtajan Timo Rusasen vetämä aluelautakunta oli Korpilahden pelastus, Korpilahti sai äänensä ihan eri tavalla kuuluviin kuin entinen maalaiskunta.
Yhden suuren terveydenhuollon uudistuksen nähneenä Hellin Torkki ei suhtautunut kovin luottavaisesti tämänkertaiseen sote-uudistukseen.
– Vuoden 1972 kansanterveyslaki oli susi, pelkäsin, käykö tässä samalla tavalla, Hellin Torkki toteaa.
– Nyt minusta tuntuu, että työntekijöitä ei ole tässäkään uudistuksessa kuunneltu riittävästi. Ihmisille on tärkeää, että he saavat itse vaikuttaa työhönsä, ja jos into työhön säilyy, jaksaa tehdä raskastakin työtä. Mutta jos työntekijät menettävät motivaationsa, he eivät anna täyttä panostaan työhönsä. Yksi ongelma ovat turhat työt, esimerkiksi lääkäreiltä menee paljon työaikaa toimistotyöhön. Systeemissä olisi paljon muutettavaa rakenteellisesti.
Nykyään Hellin Torkki asuu Jyväskylän keskustassa.
– Muutin tänne vuonna 2020, ehdin asua Korpilahdella 55 vuotta. Kyllä Korpilahti on minulle toinen kotipitäjä, Kinnulan lisäksi, Hellin Torkki toteaa.
Syntymäpäiväänsä Hellin Torkki juhliin lastensa, lastenlastensa ja lastenlastenlastensa kanssa. Torkin perhe järjestää ’Kiitollisuus elämän lahjoista’ -musiikkihartauden Korpilahden kirkossa lauantai-iltana 11. lokakuuta kello 18 ja musiikkihartauden jälkeen tarjotaan kirkkokahvit seurakuntatalolla.
– Se ei ole minun syntymäpäiväjuhlani, vaan kiitollisuuden juhla. Minun elämässäni on ollut paljon hyviä asioita. Yksi on se, että olen saanut pitkän, terveen elämän, ja sitten ovat kaikki muut lahjat, lapset, miniät ja lastenlapset sekä lastenlastenlapset. Elämässäni on ollut murhetta, mutta vastapainona on ollut hyviä päiviä ja niitä on ollut paljon enemmän, Hellin Torkki sanoo.
Tiina Lamminaho
