13.01.2026 | Kiinnitetty, Korpilahti, Tilaajille
– Ei tämä ole minulle mitään rajojen kokeilua, ulkona nukkumisesta vain tulee niin hyvä olo. Tämä on vähän kuin avantouinti; monet ajattelevat, että mikä järki tässä on, mutta kun sitä kokeilee, tulee tunne, että olipas mahtavaa, Johanna Niilivuo toteaa. Hän on nukkunut ulkona säännöllisesti, kelistä riippumatta, tänä talvena kovilla pakkasillakin.
– Olen ollut ulkoilmaihminen aina, vaeltamista ja retkeilyä olen harrastanut enemmän viitisentoista vuotta. Ulkona olen nukkunut aiemminkin silloin tällöin, muutama vuosi sitten siirryin toukokuussa noin puoleksi vuodeksi nukkumaan säännöllisesti ulkona. Parina edellisenä vuonna siirryin nukkumaan sisälle lokakuussa, mutta tänä syksynä en nähnyt syytä siirtyä nukkumaan sisälle, Niilivuo kertoo.
– Olen valinnut nukkumapaikkani lasten ehdoilla. Jos lapset ovat halunneet, että nukun sisällä, olen jäänyt sisälle, mutta nyt lapset ovat jo sen verran isoja, etteivät he tarvitse minua sisällä yöllä. Ja kun nukun pihalla, olen kuitenkin lähellä, minut voi tarvittaessa herättää rappusilta huutamalla.
Enimmäkseen Niilivuo on nukkunut pihalla riippumatossa, nyt kovilla pakkasilla hän siirtyi telttaan.
– Teltassa on helpompi kömpiä usean makuupussin sisälle, mutta riippumatossa nukkumisesta pidän enemmän. Tykkään siitä, kun tunnen tuulen kasvoillani tai voin katsella kuutamoa. Teen vuosittain lyhyitä vaelluksia, ja silloin minulla ei ole mukana telttaa, vaan nukun riippumatossa. Sateella käytän laavukankaan tyyppistä tarppia riippumaton päällä, Niilivuo kertoo.
– Riippumatto on lähiretkillä hyvä senkin takia, että se antaa paljon enemmän mahdollisuuksia yöpymispaikan valintaan. Keskisuomalaisessa maastossa voi olla välillä hankalaa löytää tasaista telttapaikkaa, riippumattoa varten tarvitaan vain kaksi puuta lähekkäin.
Varusteita ulkona nukkumiseen Johanna Niilivuo kertoo hankkineensa pikku hiljaa.
– Olen ostanut paljon käytettynä, eikä kaiken tarvitse olla mitään pro-vehkeitä. Makuualusta on talvella tärkeä, minulla on ilmatäytteisen makuualustan alla rautakaupasta ostettua routamattoa, joka ei maksa montaa euroa. Nyt kovilla pakkasilla minulla on vielä päällimmäisenä lampaantalja, Niilivuo kertoo.
– Makuupusseja pidän useamman päällekkäin. Ei ole mitään järkeä hankkia yhtä superlämmintä makuupussia, kun sitä ei voi käyttää kovin usein. Nyt pakkasilla olen käyttänyt kolmea kerrosta; ensin on merinovillainen makuupussin sisäpussi, sitten ohuempi makuupussi ja päällä talvimakuupussi. Sen oppii ajan kanssa, millaisia kamppeita tarvitsee mihinkin keliin, sekään ei ole hyvä, jos tulee hiki. Kerrokset ovat tärkeitä.
Niilivuo kehottaa muitakin kokeilemaan ulkona nukkumista.
– Välineitä voi myös lainata, Niilivuo vinkkaa ja sanoo, että omassa pihassa varusteita voi testata turvallisesti.
– Me asumme niin metsän keskellä, että täällä omassa pihassa on todella luonnon helmassa. Ilma on raikasta, eikä autoja ole lähitienoillakaan. Tietysti taajamassa tilanne on erilainen.
Niilivuo kertoo nukkuneensa ulkona myös Hannes-myrskyn yönä.
– Nukuin keskellä pihaa turvallisesti, se oli hieno kokemus. Luonnossa pitää olla luonnon ehdoilla, esimerkiksi kovalla tuulella pitää valita yöpymispaikka keliolosuhteen mukaan, Niilivuo toteaa.
Niilivuo opiskeli reilut viisi vuotta sitten hyvinvointivalmentajaksi JAMK:lla ja samassa yhteydessä hän kävi sekä terveysmetsäopas-kurssin että Suomen Ladun Metsämieli-vertaisvetäjäkurssin.
– Ne syvensivät entisestään minun omaa luontoyhteyttäni, etenkin terveysmetsäkurssi. Minulle luontoyhteys yhdistettynä liikuntaan on ollut tosi kannattelevaa, kun on ollut vaikeita aikoja, Niilivuo toteaa.
– Haluaisin rohkaista muitakin parantamaan luontoyhteyttään. Uskon, että ihmiset voisivat paremmin, jos heillä olisi vahvempi yhteys luontoon. Esimerkiksi Japanissa terveysmetsä on tunnustettu tapa hoitaa terveyttä ja siellä on sertifioituja terveysmetsiä. Minusta Suomessakin pitäisi käyttää enemmän ”luontoreseptejä” esimerkiksi kevyenä tukena mielenterveyden avuksi, nykyään käytetään ihan hirvittäviä määriä adhd-lääkkeitä ja mielialalääkkeitä.
Niilivuo sanoo nukkuvansa ulkona yleensä paremmin kuin sisällä.
– Toki on huonoja öitä ulkonakin, jos on esimerkiksi kiirettä töissä. Työreissuilla hotelleissa nukun todella huonosti, Niilivuo toteaa.
– Minulle ulkona nukkuminen on myös rauhoittumista. Arki on usein aika hektistä, luonto rauhoittaa. Tunnen oloni niin hyväksi siellä; kun pääsen makuupussiin ja nukun ulkona, olen onnellinen. Koen luonnossa olevani oikeassa paikassa.
Tiina Lamminaho
05.01.2026 | Korpilahti, Tilaajille
Tiina Lamminaho
Hanna Tiihonen aloitti sairaanhoitajan vastaanoton Korpilahden apteekissa joulukuun puolivälissä.
– Tarkoitus on nyt pitää vastaanottoa kerran viikossa. Jos tarvetta on, voin lisätä päiviä tai tunteja päiviin, Tiihonen kertoo.
Toiminimiyrityksen Hanna Tiihonen perusti reilu vuosi sitten, elokuussa 2024.
– Aloitin ihan puhtaasti ensiapukoulutuksilla, niitä olen pitänyt työn ohessa jo kauan. Reilu vuosi sitten jäin pois työstäni hyvinvointialueella ja keskityin ensiapukoulutuksiin oman yritykseni kautta. Koulutukset pyörivät edelleen, ja nyt kurssitoiminta on vilkastunutkin, yritykset ovat tilanneet kursseja enemmän kuin vuosi sitten, Tiihonen kertoo.
– Kyläsairaanhoitajan työ minulla on ollut mielessä koko ajan. Olen tehnyt päätyöni ohella kyläsairaanhoitajan töitä vuodesta 2015 lähtien, ensin erilaisten hankkeitten kautta ja sitten neljä vuotta Mediverstaalla. Mehän kokeilimme Mediverstaan kanssa täällä apteekillakin, mutta Fimea kielsi lääkärin vastaanoton apteekin yhteydessä.
Nyt Hanna Tiihonen pitää apteekin sivuhuoneessa sairaanhoitajan vastaanottoa. Koska laki, jonka nojalla Fimea kielsi lääkärin vastaanoton apteekissa, on edelleen voimassa, ei apteekissa ole fyysisesti lääkärin vastaanottoa.
– Minulla on yhteistyötä Esculmedin Oleg Jokelaisen kanssa, hän voi tehdä kotikäyntejä ja esimerkiksi ajokorttitarkastukset hoituvat täältä etänä, Hanna Tiihonen kertoo.
– Meillä on suunnitelmia jatkostakin. Mikäli näyttää siltä, että lääkäripalveluille on kysyntää, mietimme mahdollisesti jotain muuta tilaa Korpilahdella, mutta se jää nähtäväksi.
Tiihosen mukaan idea sairaanhoitajan vastaanotosta Korpilahdella ei lähtenyt Korpilahden terveyskeskuksen sulkemissuunnitelmista.
– Minä kävin juttelemassa ensimmäisen kerran apteekkarin kanssa jo kesällä, Tiihonen toteaa.
Tiihosen vastaanotolla hoituvat samat asiat kuin terveyskeskuksen sairaanhoitajan vastaanotolla.
– Tarjoan kiireetöntä hoitoa, eli päivystysvastaanotto tämä ei ole. Toki vastaanotolle voi tulla ilman ajanvarausta, jos olen paikalla eikä minulla ole muita potilaita, mutta mieluiten toivoisin ajanvarausta. Teen täällä muun muassa korvahuuhteluita, ajokorttitarkastuksia, rokotuksia, muistitestejä ja pieniä haavanhoitoja. Voin myös laittaa pistettäviä lääkkeitä, joita pistetään korkeintaan kerran viikossa, jos asiakas tuo oman lääkkeen, lääkevarastoa minulla ei tässä ole, Tiihonen kertoo.
– Kun teen tätä yrityksen kautta, en voi tarjota ilmaista palvelua, mutta yritän pitää hinnat järkevinä.
Rokotuksia saa jatkossa myös apteekin henkilökunnalta.
– Henkilökunta on koulutettu rokotuksiin, nyt vain odottelemme Valviran lupia. Sitten, kun luvat saamme, apteekissa voidaan antaa rokotuksia ilman lääkärin reseptiä, apteekkari Lauri Viitanen kertoo ja toteaa, että suunnitelmissa on pitää apteekissa rokotuspäivä kerran viikossa.
– Apteekin henkilökunta voi antaa rokotuksia yli 18-vuotiaille, Hanna voi rokottaa myös lapsia ja nuoria, Viitanen sanoo.
Hanna Tiihonen kertoo pitävänsä vastaanottoa ainakin aluksi eri viikonpäivinä.
– Sivukyliltä pääsee kirkonkylälle palvelulinjalla maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin, joten ne sopivat hyvin vastaanottopäiviksi, joskus pidän vastaanottoa myös perjantaisin, Tiihonen kertoo. Tammikuun vastaanottopäivät ovat kahdeksas, kuudestoista, kahdeskymmenes ja kahdeskymmeneskuudes päivä.
– Kun saamme luvat Valviralta, laitamme Hannan ajanvarauksen apteekin nettisivuille, Lauri Viitanen kertoo. Nyt Hanna Tiihosen ajanvaraus hoituu puhelimitse.
21.12.2025 | Korpilahti, Lue ilmaiseksi, Petäjävesi
Keski-Suomen osuuspankin toimitusjohtajalle Eevi Määtälle (o.s. Raivio) Päijänteen rantamaisemat Korpilahden Hyrkkölässä ovat tuttuja. Hänen syntymäkotinsa Vinnin tila sijaitsee perheen nykyisen vapaa-ajan asunnon naapurissa. Määttä on käynyt Korpilahdella koulunsa aina ylioppilaslakkiin saakka. Määttä sanoo, että lapsuus- ja nuoruusvuosista Korpilahdella on jäänyt hyvät muistot ja vahva pohja elämälle.
– En osannut vielä lukea, mutta osasin lausua runoja. Äitini oli töissä vanhainkodilla ja siellä esiinnyin erilaisissa juhlissa pienestä saakka. Olin aktiivinen lapsi ja nuori. Olin mukana seurakunnan toiminnassa, kuorossa ja sitä harrastan edelleen. Vähän harrastin yleisurheilua ja olin kokkikerhossa. Lukioaikaan meillä oli oma bändi, jossa lauloin. Hyrkkölässä oli aktiivista kylätoimintaa ja täällä järjestettiin tupailtoja. Kyläyhdistys alkoi järjestää tuohon aikaan katiskakalastuksen MM-kisoja ja oli myös kesäkisoja. Korpilahti oli hyvä ja turvallinen ympäristö kasvaa.
Määttä sanoo, että maaseudulla kasvaminen on tuonut tietynlaista juurevuutta ja käytännönläheisyyttä, mistä on ollut työelämässä hyötyä. Lapsuuden ja nuoruuden harrastukset toivat puolestaan sosiaalisuutta ja esiintymiskokemusta.
Lukion jälkeen Määtän tie vei ensin Jyväskylän ammattikorkeakouluun vuodeksi ja siitä yliopistoon.
– Opiskelin Jyväskylän yliopistossa kauppatieteiden maisteriksi pääaineena laskentatoimi. Valmistuin yliopistosta vuonna 2005.
Aviomiehensä Eevi Määttä tapasi Korpilahdella S-marketissa kesätyöpestin aikana. Sami Määttä oli juuri valmistunut S-ryhmän kenttäkoulutuksesta ja tuli marketpäälliköksi Korpilahdelle.
– Sami ei minua kesätyöntekijäksi valinnut, vaan edeltäjänsä, Eevi Määttä lisää.
Pariskunnan asuinpaikat vaihtuivat pitkään Sami Määtän työpaikkojen mukaan; Keski-Suomesta tie vei ensin Poriin. Sieltä löytyi Määtän ensimmäinen työpaikka OP-ryhmästä eli Porin seudun osuuspankista. Seuraavaksi perhe muutti Tampereen seudulle, missä Määttä työskenteli aluksi osuuspankin eri asiantuntijatehtävässä ja myöhemmin konttorinjohtajana kahdessa eri konttorissa. Vuonna 2010 tuli muutto Helsinkiin ja Määtät rakensivat talon Tuusulan Jokelaan.
– Siellä olin töissä Keski-Uudenmaan osuuspankissa, missä sain liiketoimintajohtajan vastuita. Kahden fuusion kautta päädyin nykyiseen Uudenmaan osuuspankkiin, mikä on valtavan kokoinen pankki. Siellä toimin liiketoimintajohtajana. Kun Keski-Suomen osuuspankin toimitusjohtajan paikka tuli hakuun, ajattelin, että tämä voisi olla hieno mahdollisuus. Tulin valituksi ja olen ollut siitä hyvin onnellinen. Lapsille muutto oli tietysti iso asia, eikä peukku kääntynyt heti ylöspäin.
Aviopuoliso on nykyisin Postin palveluksessa ja tekee työtään pääosin etätöinä. Perheen asuinpaikaksi valikoitui Muurame.
Eevi Määttä sanoo, että perheen perustaminen ei ole ollut hänen urallaan este. – Olen saanut jopa ylennyksen äitiyslomani aikana.
Suurena apuna perheen arjessa on ollut isovanhempien tuoma turvaverkko.
– Muistan joskus, kun isommat lapset olivat kipeinä ja soitimme tänne Korpilahdelle viiden aikaan aamulla. Äiti vastasi, että joo, lähdemme heti ajamaan. Minun viestini kaikille nuorille naisille on se, että lapsia kannattaa tehdä ajallaan. Kyllähän lapsilta tulee myös suoraa palautetta meidän vanhempien ajankäytöstä, jos tarve vaatii.
Ensi vuosi tuo yhdistymisen
Korpilahden ja Petäjäveden osuuspankit ovat yhdistymässä kolmen muun pankin kanssa ensi vuonna. Määttä kuvaa neuvotteluja yhteistyökykyisiksi ja hyviksi.
– Suurin kysymys on ollut konttoreiden säilyminen, jonka hyvin ymmärrän lähipalveluiden kannalta. Konttoriverkosto on tarkoitus säilyttää ennallaan seuraavan kymmenen vuoden ajan, mikäli mitään suuria muutoksia ei tapahdu. Konttoreita tarvitaan myös työntekijöille työn tekemisen paikoiksi. Tämä on hieno hanke ja erityisen hienoa on se, että pankista kehittyy maakunnallinen toimija.
Määttä sanoo, että pankin tilastojen valossa Keski-Suomella ja keskisuomalaisilla ihmisillä sekä suurella osalla yrityksistä menee ihan hyvin tällä hetkellä.
– Kun katsotaan maakuntien bruttokansantuotteita, sijoitumme keskiväliin. Eli ei olla heikoimmasta päästä. Varsinkin puolustusteollisuuden investoinnit alkavat näkyä. Uhkakuviakin on, kuten metsäsektorilla. Keski-Suomelle on luvassa hyvää kasvua tulevaisuudessa, vaikka nyt onkin haastavampi taitekohta.
Määttä sanoo, että isossa kuvassa pankin asiakkaillakin menee hyvin.
– Esimerkiksi asuntolainojen lyhennysvapaapyynnöt ovat alhaisella tasolla ja asiakkaat lyhentävät asuntolainojaan säntillisesti ja jopa etuajassa. Säästämisaste on historiallisen korkea ja talletukset korkeimmillaan sekä kuluttajilla että yritysasiakkailla. Asiakkaiden keskuudessa nähdään ostovoimaa. Yksityisillä kuluttajilla tämä on mielialakysymys. Nyt jos koskaan Suomi tarvitsisi sitä, että lähdettäisiin kuluttamaan ja nimenomaan Suomessa.
Maarit Nurminen
11.11.2025 | Korpilahti
Jyväskylän kaupungin nuorisotiloissa vietetään ensi viikolla avoimien ovien viikkoa. Korpilahden nuorisoverstas on avoinna tiistaina 18.11. kello 15-20 ja nuorisotila Sumpbi keskiviikkona ja torstaina kello 15-20.
Nuorisotilaohjaaja Jarkko Piispa sanoo, että tutustumaan ovat tervetulleita kaikki.
-Varsinkin verstaalle toivomme tutustujia. Siellä on vähän kävijöitä nykyisin ja pystymme pitämään verstasta auki ainoastaan tiistaisin. Meitä on vain kaksi työntekijää.
Piispa kertoo, että parhaillaan kartoitetaan erilaisia vaihtoehtoja, miten verstasta pystyttäisiin pitämään enemmän auki.
-Yksi mahdollisuus ovat jopa niin sanotusti ulkopuoliset henkilöt eli vapaaehtoiset aikuiset. Selvitystyö on vielä alkutekijöissään.
Myös nuorisotila Sumpbille olisi enemmän kysyntää eli useampia aukiolopäiviä on toivottu.
Sumpbi on avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin.
Alkuiltapäivä kello 13-16 on varattu viides- ja kuudesluokkalaisille. Kello 15-20 tilaa käyttävät nuoret seiskaluokasta eteen päin. Nuorisotila on tarkoitettu 18-vuotiaille ja sitä nuoremmille.
Tunti on päällekkäistä aikaa ja Piispan mukaan se toimii Korpilahdella todella hyvin. Kaikissa kaupungin nuorisotiloissa päällekkäisyys ei onnistuisi.
-Pienessä paikassa tämä onnistuu, kun nuoret ovat päivät samassa rakennuksessa koulussakin ja tulevat hyvin toimeen keskenään.
Sumpbissa käy 15-30 nuorta molemmissa ikäluokissa aukiolopäivinä.
-Nyt on alkanut näkyä myös toisen asteen opiskelijoita. He saattavat käydä vasta ensimmäistä vuotta nuorisotilalla.
Piispa sanoo, että nykyiset seiskaluokkalaiset ovat tuttuja ajalta, jolloin hän työskenteli Korpilahdella edellisen kerran.
Muutama viikko sitten nuorisotilalla vietettiin Halloweenia ja silloin illan aikana Sumpbissa oli kävijöitä yhteensä noi sata. Korpilahdella osa nuorista asuu kirkonkylän ulkopuolella.
-Tikkalan suunnasta on ollut kuljetusrinkiä vanhemmilla, joten nuoret ovat päässeet käymään täällä. Tikkalassa käy nuorisopaku.
Sumpbin suosituimpia ajanvietteitä ovat pleikkari, biljardi ja pingis. Piispa sanoo, että alakouluikäiset tytöt ovat olleet innostuneita shakista.
-Jotkut tekevät tässä läksyt ja syövät välipalaa. Keskiviikkoisin saamme K-kaupasta hävikkejä ja silloin on tarjolla välipalaa. Leipomistakin täällä on harrastettu.
Maarit Nurminen
11.11.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Hanslampien ympäristöön muodostettava luonnonsuojelualue on ensimmäinen Jyväskylän seurakunnan metsästrategian mukainen varsinainen suojelualue, jolle saadaan luonnonsuojeluohjelmiin varattua rahoitusta. Noin 20 hehtaarin suojeltava alue sijaitsee Ison ja Pienen Hanslammen ympäristössä, Oittilan, Synsiän ja Putkilahden välimaastossa. Seurakunta omistaa alueella noin 200 hehtaaria maata.
– Alueella on ollut metsäpaloja ja niiden seurauksena siellä on palokantoja, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä. Siellä esiintyy monia silmälläpidettäviä lajeja, joista osa hyötyy juuri palaneesta puuaineksesta, hautaustoimen päällikkö Tuija Pajunen Jyväskylän seurakunnasta kertoo.
– Nyt suojeltava alue yhdistyy aiemmin suojeltuun noin kahdeksan hehtaarin alueeseen. Uusi alue on osa soidensuojelun laajempaa kokonaisuutta, osa alueesta täyttää myös Metso-ohjelman suojelubiologiset kriteerit, Pajunen kertoo ja toteaa, että Hanslampien lähialueet ovat olleet koskemattomana jo pitkään.
– Alueen lajisto on runsas, myös puuston osalta. Siellä on muun muassa haapaa ja raitaa, jotka ovat monimuotoisuuden kannalta merkityksellisiä, Pajunen toteaa.
Kirkkoneuvosto hyväksyi yksityisen luonnonsuojelualueen perustamisen ja siitä saatavan rauhoituskorvausesityksen lokakuun loppupuolella. Alue jää seurakunnan omistukseen, mutta sen käyttöä rajoittavat rauhoitusmääräykset. Alue myös merkitään peruskarttaan. Suojeluun saadaan tukea maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön Helmi-ohjelman kautta, yhteensä 90 000 euroa.
Jyväskylän seurakunnan metsissä tehtiin luontokartoitusta vuonna 2023.
– Kartoituksissa löysimme luontoarvoja, joita tarkkaillaan ja kohteet on nyt jätetty metsänhoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Osalle kohteista on tarkoitus perustaa varsinaisia suojelualueita erilaisten luonnonsuojeluohjelmien kautta, osan suojelemme omaehtoisesti, metsäsuunnitelmamme kautta, Tuija Pajunen kertoo.
Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvoston vuonna 2022 hyväksymän metsästrategian mukaan Jyväskylän seurakunnan metsistä suojellaan noin 30 prosenttia.
– Ennen Joutsan ja Toivakan seurakuntien liittymistä Jyväskylän seurakuntaan meillä oli metsää vajaat 600 hehtaaria, liitoksessa seurakunnan metsäala kolminkertaistui noin 1800 hehtaariin, Tuija Pajunen kertoo.
– Tänä vuonna Luontoliiton kartoittajat ovat tehneet luontokartoituksia Jyväskylän seurakuntaan liittyneiden seurakuntien metsissä. Metsästrategiamme päivitystyö käynnistyi lokakuun lopussa ja se pitäisi saada valmiiksi kevääseen mennessä. Tavoite 30 prosentin suojelusta oli laadittu aiemmin omistuksessamme olleelle 600 hehtaarille, nyt tilanne katsotaan uudestaan.
Aiemmin Jyväskylän seurakunnalla on ollut varsinaisia luonnonsuojelualueita yksi noin kahdeksan hehtaarin alue Hanslampien läheisyydessä, suojelullisia arvoja on merkitty metsäsuunnitelmaan noin 40 hehtaarin alalle.
Tiina Lamminaho
21.10.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Niittyahon tilan yrittäjät Elina ja Kalle Tammivuori istuvat Tähtiniemen Juhlakartanon tyhjässä salissa; ilmassa on sekä jännitystä että suurta innostusta. Vaikka kartanossa ei ole vielä kuin kolme Torista haalittua antiikkista ruokapöytää tuoleineen sekä keskeneräinen remontti entisissä asuintiloissa, pariskunta suunnittelee täyttä häkää loppuvuoden toimintaa.
-Onneksi on se kuuluisa viime tippa. Niittyahon tilan kesäteatteri oli valmis puoli tuntia ennen ensi-illan alkua, Tammivuoret muistelevat nauraen.
Kotitilalla ja yrityksessä Niittyahossa toiminta keskittyy kesäaikaan tilojen luoteen vuoksi; navetan vintin eristämättömässä tilassa ei lokakuussa enää juhlia vietetä.
– Meillä oli aikoinaan jo suunnitelmat pitkällä uudisrakennuksesta Niittyahoon. Kaikki oli valmiina, jopa laina pankista, mutta sitten tuli korona, eikä suunnitelmissa ollutta ”kievaria” koskaan rakennettu. Ja näin jälkikäteen sanottuna, parempi niin!
Monialayrittäjillä on lisäksi tilalla viljanviljelyä, joka on edelleen virallisesti tilan päätuotantosuunta. Konepalvelu Tammivuori on toiminut parikymmentä vuotta, mutta rakennusalalla on ollut hiljaista viime aikoina.
Yrittäjät ovat etsiskelleet juhla- ja pitopaikkaa siis jo jonkin aikaa. Tammivuoret tuntuvat puheidensa perusteella olevan jonkinasteisia Korpilahti-faneja. Elina mainitsee useampaan kertaan, miten Korpilahdella viehättää tietynlainen maalaismaisuus, joka on säilynyt. Elina ihastelee myös vanhoja taloja, jotka ovat kylänraitilla säilyneet ja Kalle kehuu puolestaan esimerkiksi satamaa ja päiväkotia, jotka on suunniteltu ympäristöönsä sopiviksi.
Elina muistelee, että joku vinkkasi loppukesästä Tähtiniemestä ja olivathan yrittäjät siellä aiemmin asiakkaina vierailleetkin. Vuokrasopimus tehtiin ja sitten seurasi jännittävä osuus eli asian julkistaminen pariskunnan ollessa pienellä lomalla Rukalla.
-Tein päivityksen ja jännitti ihan hirveästi, miten Korpilahdella suhtaudutaan.
Elinan oli aikomus mennä saunaan, mutta hän jäikin seuraamaan, miten somepäivitys alkoi saada tykkäyksiä ja kommentteja. Vastaanotto olikin todella lämmin. Korpilahdella on monissa puheissa surtu tyhjänä olevaa Tähtiniemeä.
Tähtiniemi on ollut tyhjänä muutaman vuoden ja asuntona olleella puolella on tapahtunut vesivahinko. Vaurioita remontoidaan nyt ja tilojen käyttötarkoitusta muutetaan samalla. Asuintila muuntuu apukeittiöksi ja sinne tulee muun muassa astianpesukone ja kylmä- ja kuivasäilytystilaa.
Tähtiniemen Juhlakartanon uusilla yrittäjillä on mielessä yhtä ja toista tapahtumaa itsenäisyyspäivän illallisista joululounaisiin ja hyvinvointiapahtumiin sekä yritysten kokouspäiviin ja perhejuhliin. Tammivuoret sanovat, että asiakkaiden on mahdollista tehdä varauksia omia juhliaan varten jo.
-Katsotaan pysyvätkö viranomaiset vauhdissa mukana, toiminnan starttaaminen vaatii taas kasan lupia ja juhlasesonki painaa jo päälle. Meillä on itsellä vielä se ”viime tippa” käyttämättä, mutta katsotaan, milloin sitä korttia päästään käyttämään, Tammivuoret nauravat. Isänpäivälounaille tuli heti julkaisemisen jälkeen parikymmentä varausta ja kalenteri alkoi täyttyä muutenkin rivakasti. Nämä kaikki varmistuvat, kun saamme lupa-asioita eteen päin. Kannattaa seurata kanaviamme.
Maarit Nurminen
