25.08.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Toukokuussa Korpilahdelle Porista muuttaneen Tomi Hiukkan esikoisromaani Matkalla paremmaksi ihmiseksi on saanut hyviä arvosteluja. Kuukausi sitten Momemtum Kirjat -kustantamon julkaisema kirja on Hiukkan sanojen mukaan huumoriproosaa.
– Teksti on välillä aika räävitöntäkin. Porilainen kulttuurivaikuttaja Johnny-Kai Forssell kirjoitti esimerkiksi, että Juoppohullun päiväkirjan mainitseminen on mielestäni turhaa. Hiukka vie Vuorista mennen, tullen.
Kirja sai hyvät arvostelut myös Satakunnan Kansassa.
Kirja sijoittuu Poriin, missä päähenkilö Timo pakenee edellisyön mukanaan tuomaa järkytystä. Pakeneminen tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin kauhujen kohtaaminen. Timon ystävä Jääskeläinen on ostanut itselleen Matkalla paremmaksi ihmiseksi paketin tyypiltä, joka kuvailee itseään guruksi. Timo menee mukaan muutokseen.
Hiukka on kirjoittanut lyhyempiä tekstejä pitkään, mutta niitä ei ole koskaan julkaistu missään.
-Tähän tuotokseen uskoin ja luotin. Kirjoitan siten, etten tiedä etukäteen, mitä tapahtuu. Sitten teksti lähtee vaan rullaamaan. On hieno tunne, kun kirjan henkilöt ikään kuin heräävät henkiin. Tämän kirjan kanssa kesti neljä, viisi vuotta. Opiskelin kyllä siinä ajassa myös päihdehoitajaksi.
Esikoiskirjan jatko-osa on siis työn alla ja Timon tarina on saamassa jatkoa.
-Keski-Suomeen ja Korpilahdelle muutto on ollut tosi kivaa.
Hiukka viihtyy luonnossa ja se vaikutti asuinpaikan valintaan.
-Kävin eri paikoissa, kuten esimerkiksi Saarijärvellä.
Korpilahden ympäristöön hän on tutustunut sähköpyörän selästä.
-Sellaisen hankin, kun mäkiset maastot olisivat tavallisella pyörällä turhan raskaita. Sähköpyörällä ajaa helposti kymmenien kilometrien lenkkejä.
Hiukka ajaa työkseen rekkaa; töitä on viikon verran ja sitten on viikko vapaata. Työrytmi mahdollistaa hyvin kirjoittamisen ja rekkaa ajaessa on aikaa mietiskellä juonen käänteitä ja muita tekeillä olevaan kirjaan liittyviä juttuja.
-Työskentelin päihdekuntoutuksessa jonkin aikaa, mutta veri veti tien päälle takaisin. Sitä olen tehnyt kuitenkin kaksikymmentä vuotta.
Maarit Nurminen
25.08.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Korpilahti, Petäjävesi, Tilaajille
Viiden keskisuomalaisen osuuspankin hallitukset selvittävät mahdollisuutta yhdistää pankit. Yhdistymistä ovat suunnittelemassa keskisuomalaiset osuuspankit, eli OP Haapamäen Seutu, OP Keski-Suomi, OP Korpilahti, OP Multia ja OP Petäjävesi.
Yhdistymishankkeen lähtökohtana on, että nykyiset konttorit jatkavat toimintaansa ja asiakassuhteet pysyvät entisellään, esimerkiksi tilinumerot, verkkopalvelutunnukset ja maksukortit säilyvät samoina kuin ennenkin eikä asiakkaiden tarvitse tehdä mitään. Lähtökohtana on myös, että koko nykyinen henkilöstö jatkaa uuden pankin palveluksessa.
– Hallituksemme on pohtinut pidemmän aikaa, että miten parhaiten hoidamme tulevaisuuden pankkityön haasteet. Sääntely haastaa erityisesti pieniä pankkeja. Tekemällä pakolliset hallintotehtävät viiden sijasta vain yhdessä pankissa, saamme enemmän aikaa asiakaspalveluun. Meillä on Keski-Suomessa yhteinen toimialue, yhteiset asiakkaat, yhteinen työssäkäyntialue ja meillä on OP Keski-Suomen kanssa jo ennestään hyvää yhteistyötä, jota haluamme yhdistymisellä syventää kaikkien asiakkaidemme eduksi, OP Korpilahden hallituksen puheenjohtaja Tarja Simola sanoo.
– Pankkimme nykyinen koko ei mahdollista viranomaisvaateiden täyttämistä ja käytämme jo nyt OP Keski-Suomen erityisasiantuntijapalveluita. Nyt suunnittelemme yhdessä uutta pankkia, jonka koko riittää pitkälle tulevaisuuteen, ja voimme olla mukana rahoittamassa aiempaa suurempia paikallisia hankkeita, OP Petäjäveden hallituksen puheenjohtaja Salla Syvänen kertoo.
Korpilahden Osuuspankin asiakkaille on järjestetty viimeisen vuoden aikana kolme asiakastilaisuutta, joissa on keskusteltu muun muassa Euroopan Keskuspankin lisääntyneiden velvollisuuksien tuomista haasteista.
Euroopan Keskuspankki valvoo jokaista pankkia erikseen, ei esimerkiksi koko OP-ryhmää. EKP vaatii esimerkiksi pankkikohtaista luotto- ja riskienhallintaorganisaatioita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi luottopäätöksiä ja takauksien arviointeja tekevät eri ihmiset.
Maanantaiaamun tiedotustilaisuudessa Petäjävedellä todettiin, että pienissä pankeissa on tarvetta lisätä työaikaa asiakkaiden kanssa, mutta lisääntyneet velvoitteet ja lainsäädäntö haastavat ajankäyttöä.
– Osuuspankkien lukumäärä ympäri Suomea on vähentynyt viime vuosina voimakkaasti, mutta konttoreiden määrä ei ole juurikaan vähentynyt. Samanlainen suunnitelma on myös meillä. Haluamme säilyttää nykyiset konttorit ja ammattitaitoisen henkilökunnan, eli emme tavoittele kustannussäästöjä. Olemme matkalla yhä vahvemmaksi paikalliseksi toimijaksi, jonka juuret ovat syvällä keskisuomalaisessa yhteisössä, ja jonka katse on rohkeasti tulevaisuudessa. Samalla haluamme olla haluttu työnantaja ja pankki, jonka puoleen käännytään luottamuksella, kertoo OP Keski-Suomen hallituksen puheenjohtaja Pauliina
Takala.
Mikäli pankkien yhdistyminen toteutuu, Keski-Suomen osuuspankilla olisi noin 92 000 omistaja-asiakasta, noin 140 000 asiakasta, omia varoja 536,3 miljoonaa euroa, asiakasliiketoiminnan suuruus olisi 6 765,5 miljoonaa euroa ja tase 4 355,5 euroa. Työntekijöitä pankilla olisi noin 192 henkilöä.
Selvityksen valmistuttua kunkin pankin hallitus päättää erikseen yhdistymisesityksestä ja lopullisen päätöksen tekee kunkin pankin edustajiston tai osuuskunnan kokous alkuvuoden 2026 aikana.
19.08.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Korpilahtelainen Mirka Ahmavuo-Väisänen harrastaa Taekwon-Doa neljättä vuotta.
– Aloitimme tyttären kanssa vuonna 2022 perheryhmässä hänen ollessa seitsemänvuotias. Matalan kynnyksen perheryhmässä lapset ja vanhemmat pääsevät harrastamaan yhdessä.
Lajin pariin äiti ja tytär päätyivät, kun televisiosta tuli lähetyksiä olympialaisista.
-Tytär katseli kisoja ja sanoi, että hän haluaa harrastaa tuota. Sitten ryhdyimme etsimään seuraa ja löysimme Jyväskylän ITF Taekwon-Do -seuran. Tämä on laji, joka kyllä vie mennessään. Mitä enemmän harjoittelet, sitä enemmän haluat tehdä sitä. On paljon teoriapohjaa ja historiaa, mikä myös koukuttaa.
Ahmavuo-Väisänen sanoo, että treenaamiseen olisi mahdollisuus vaikka joka päivä.
-Meille tulee syksyllä harjoituksia kahdesta kolmeen kertaan viikossa. Lisäksi on mahdollisuus osallistua esimerkiksi leireille.
Taekwon-Do on Koreasta kotoisin oleva taistelulaji, jonka perustaja kenraali Choi Hong Hi on kehittänyt mukaillen vanhoja korealaisia kamppailulajeja sekä Shotokan Karatea. Laji on virallistettu 1955 ja tuotu Suomeen 1979.
-Taekwon-Do tarkoittaa jalan ja käden tie. Lajiin kuuluu viisi osa-aluetta: perustekniikka, liikesarjat, ottelu, laite- ja kovetusharjoittelu sekä itsepuolustus. Alkeiskurssilla lähdetään liikkeelle siitä, että opetellaan Taekwon-Don periaatteet, jotka sitten johdattelevat koko lajin saloihin. Lähdetään kehittämään liikkuvuutta ja peruskuntoa perusliikkeillä ja lyhyillä liikesarjoilla. Myöhemmin tulee erilaisia asentoja ja tekniikoita.
-Jyväskylän ITF Taekwon-Do juhlii ensi vuonna 20-vuotissynttäreitään.
-Harrastajia seurassa noin 160, joista merkittävä osa on junioreita. Toimintaa on tällä hetkellä Joutsassa, Jyväskylässä Vasarakadulla, Säynätsalossa sekä nyt uutena Korpilahdella.
Korpilahdella alkeiskurssi käynnistyy keskiviikkona 3.9. klo 18 Yhtenäiskoulun peilisalissa.
-Opettajana toimii minun lisäkseni Jarmo Vähä, joka on aloittanut vuonna 2000. Hän ohjaa myös Jämsässä WT Taekwondoa.
Alaikäraja alkeiskurssille on 10 vuotta; yläikärajaa ei ole.
-Seuran tavoitteena on olla matalan kynnyksen liikuntamahdollisuus kaikille. Vanhimmat harrastajat tällä hetkellä yli 80-vuotiaita, Harmonia-ryhmäläisiä. Nuorimmille löytyy ryhmä Jyväskylästä eli seikkailu-ja kamppailukoulu.
Maarit Nurminen
18.08.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Eläkeliiton Korpilahden yhdistyksen iloista iltapäivää vietettiin Alkio-opistolla viime viikolla.
Ohjelmassa oli mukavaa yhdessä oloa ja vähän asiaakin; Hellin Torkin esitelmän aiheena oli ”tarvitsemme toisiamme”.
– Runoilija Eeva Kontiokarin sanoin ennen jaettiin elämä perheen, suvun ja kylän kanssa, se oli välittämistä ilman korulauseita. Minäkin muistan, kuinka lämpimän ja ystävällisen vastaanoton saimme, kun muutimme Korpilahdelle 60 vuotta sitten, Hellin Torkki totesi.
– Ajat muuttuvat, ja nykyään on paljon yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Jo ennen pandemiaa puhuttiin ihmisnälästä. Täällä ei kukaan kuole nälkään, mutta yhteyttä toisiin ihmisiin kaipaa moni. Yksinäisyyttä on kaiken ikäisillä ja siitä puhutaan jo kansantautina.
Hellin Torkin mukaan on tutkittu, että yksinäisyys näkyy aivoissa samassa paikassa kuin kipu.
– Yksinäisyys on psyykkistä kipua, ja se voi aiheuttaa myös fyysisiä sairauksia. Ihminen on luotu elämään toisten ihmisten kanssa, Torkki totesi.
– Tarvitsemme sitä, että meidät noteerataan, tarvitsemme rakkautta ja läsnäoloa. Elämään tuo mielekkyyttä se, että kuulumme jollekin, ja kuulumme johonkin, johon liittyy ryhmähenki. Lisäksi ihminen kaipaa yhteyttä johonkin suurempaan.
Yksi asia, joka saa meidät unohtamaan yhteydenpidon ystäviin, on kiire.
– Eeva Kontiokarin runoa mukaillen ennen kateus vei kalat vedestä, nykyään kiire vie ystävät. Ajan kuva on yksilökeskeinen, oman elämän kuviot pyörittävät ihmisiä niin, ettei ystäville jää aikaa, Hellin Torkki sanoi.
– Ja sitten on tietenkin tämä hyvä ja paha some. Älylaitteita tarvitaan moneen asiaan, mutta ne myös hajottavat vuorovaikutusta ja estävät aitoa kohtaamista. Olen nähnyt, kuinka perheessä vietetään aikaa kaikki omalla puhelimellaan. Joskus meille aikuisillekin pitäisi laittaa kännykkärajoituksia samoin kuin nykyään kouluissa.
Hellin Torkki kertoi itse tervehtivänsä tuntemattomiakin ihmisiä.
– Toisten tervehtiminen voi saada aikaan pitemmänkin juttutuokion, Torkki totesi.
– Yksinäisyyden torjunta vaatii aktiivisuutta myös itseltä. Moni valittaa yksinäisyyttä neljän seinän sisällä, mutta ei uskalla lähteä etsimään muita ihmisiä. Toiset taas saattavat pelätä lähestyä esimerkiksi suuren surun kohdannutta ihmistä, mutta kohtaamisessa ei aina tarvita sanoja, riittää, kun on oma itsensä, läsnä ja kuuntelee.
Eläkeliiton Korpilahden yhdistys on viettänyt iloista iltapäivää vuosittain jo lähes 20 vuoden ajan.
– Perinne alkoi Suojakallion iltapäivätansseista, puheenjohtaja Annikki Mäkinen kertoo.
– Ohjelmassa on yhdessä oloa, yhteislaulua ja monesti joku esitelmäkin, esimerkiksi maalaislääkärinä tunnettu Tapani Kiminkinen on käynyt puhumassa meille.
Iloista iltapäivää on ollut viettämässä viime aikoina Annikki Mäkisen mukaan nelisenkymmentä eläkeliittolaista, aiemmin väkeä oli enemmänkin, jopa yhdeksisenkymmentä henkeä.
– Iloista iltapäivää vietämme kerran vuodessa, samoin vuosittain meillä on pikkujoulut. Säännöllisesti pidämme yhteislaulutilaisuuksia, kokouksia meillä on kerran kuukaudessa ja retkiä teemme myös säännöllisesti, Annikki Mäkinen kertoo.
– Tällä hetkellä meillä on noin 180 jäsentä, joskus jäseniä on ollut yli 200. Tämän vuoden aikana olemme saaneet jo 18 uutta jäsentä.
Tiina Lamminaho
15.08.2025 | Kiinnitetty, Korpilahti, Tilaajille
Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto maalailee positiivista tulevaisuutta Korpilahden kaupunginosalle.
– On kaupungille eduksi, että on erilaisia alueita. Meillä on ydinkeskusta, lähialueet kuten Palokka ja Keljonkangas, aluekeskukset kuten Tikkakoski ja Säynätsalo sekä Korpilahti, jossa on myös vahvasti maaseutumaista aluetta. Taisi olla niin, että kun maalaiskunta ja Korpilahti liittyivät Jyväskylään 2009, maatiloja ei kaupungin alueella ollut monta, Koivisto sanoo Korpilahti-lehden haastattelussa.
Koivisto tuntee Korpilahden integroitumisen Jyväskylään hyvin, koska oli rakentamassa liitosta virkamiestyöryhmässä. Kaupunginjohtajana hän on ollut vuodesta 2015.
– Muistan, kun käytiin silloisen kaupunginjohtajan Markku Anderssonin kanssa Helsingissä ministeriössä neuvottelemassa liitoksesta. Silloin haettiin ratkaisua Jyväskylän ja Korpilahden maayhteyteen. Ongelma poistui, kun Jyväskylän maalaiskunta tuli mukaan liitosneuvotteluihin ja tarjosi sen maayhteyden. Tietenkin, kun mukaan tuli 35 000 asukkaan maalaiskunta (Korpilahden asukasmäärä on noin 5 000), se vaikeutti neuvotteluja ja lisäsi työtä, mutta loppujen lopuksi saatiin hyvä lopputulos ja palveluille uusi rakenne.
– Mielestäni integraatio Korpilahden kanssa on mennyt hyvin. Toiveissa oli silloin, että tuplaisimme Korpilahden asukasmäärän, mutta se ei ole toteutunut. Ja varmasti on niitäkin, jotka ovat loppuun asti korpilahtelaisia ja jotka haluavat pitää yllä Korpilahti-näkökulmaa. Se on ihan luonnollista, sillä jokainen meistä on kotoisin jostain. Palautetta Korpilahdelta tulee vähän, mutta korpilahtelaiset valtuuston jäsenet tuovat aika ajoin terveisiä. Ja hyvä niin.
– Terveisiä myös korpilahtelaisille näin lehden välityksellä; puolustakaa etujanne ja olkaa yhteydessä, Koivisto sanoo.
Ja sitten tulee niitä hyviä uutisia.
Vireillä on useita kaavamuutoksia. Kärkisten pohjoisrannan osayleiskaava tulee vireille syksyllä. Osayleiskaavan tavoitteena on lisätä vakituisen asumisen mahdollisuuksia Kärkisten ja Iloniemen ranta-alueilla.
Yritystontteja, joita Korpilahti on kaivannut, tulee valtatie 9:n länsipuolelle Korpilahden kohdalle.
– Kaavoittamisen ja tonttien kysynnän osalta on usein kyse muna vai kana -efektistä, kumpi synnyttää kumpaa. Jos kysyntää on, vastataan siihen kaavoittamisellakin. Tässä yhteydessä on kuitenkin hyvä kertoa, että korpilahtelaiset yrittäjäyhteisöt ovat olleet aktiivisia ja erittäin merkittävässä roolissa Korpilahden kehittäjinä.
– Mielestäni Korpilahti on kehittynyt hyvin. Siellä on monipuoliset palvelut ja ydinkeskustaa on kehitetty hyvin. Keskimaa investoi S-Marketiin ja satama on varmasti yksi Päijänteen hienoimmista. Korpilahti on elinvoimainen ja erityisyytensä säilyttänyt, ja siksi tärkeä Jyväskylälle.
– Mehän emme tiedä, mikä se mahdollinen vaihtoehtoinen tulevaisuus ilman kuntaliitosta olisi ollut. Kunnan talous oli kuitenkin niin huonossa kunnossa ennen liitosta, että vaikeaa olisi ollut. Mielestäni kuntaliitos oli kaikin puolin järkevä ja oikea ratkaisu. Kouluja on toki lakkautettu kaupunkialueella, mutta Korpilahdella on yhä yhtenäiskoulu ja Tikkalan päiväkotikoulu. On myös Mehiläisen terveyspalvelut ja apteekki. Peruspalvelut toimivat.
Ja mikä on Jyväskylän kaupungin taloustilanne?
– Kaupungin talous on kohtuullisessa kunnossa. Olemme toteuttaneet talouden tasapainotustoimet, jotka monella isolla kaupungilla vasta ovat edessä. Tällä valtuustokaudella emme siis pyöri talouden ympärillä vaan keskitymme työllisyyteen ja elinvoimaan.
Ja viimeinen kysymys: onko tullut maistettua Korpilahden pitäjäruokaa veripalttua?
– Pakko myöntää, että ei.
Seppo Pänkäläinen
14.08.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttö perusopetuksen oppitunneilla on tämän lukuvuoden alusta lähtien kielletty lain voimalla. Mobiililaitteiden käyttöä muutoin koulupäivän aikana säädellään kunta- ja koulukohtaisesti.
Korpilahdella mobiililaitteiden käyttö on alakoulun puolella kielletty koko koulupäivän ajan sekä sisällä että ulkona, laitteet pidetään koulupäivän ajan äänettömällä repussa tai laukussa. Yläkoulun puolella mobiililaitteiden käyttö on kielletty koko koulupäivän ajan koulun sisätiloissa, välitunnilla ulkona yläkoululaiset saavat käyttää mobiililaitteita. Sisätiloissa mobiililaitteet on pidettävä joko omassa lokerossa, laukussa tai repussa, laitteiden on oltava äänettömällä.
– Tämä koskee siis kaikkia mobiililaitteita eli kännyköiden lisäksi muun muassa älykelloja ja kuulokkeita, Korpilahden yhtenäiskoulun rehtori Satu Lahti toteaa.
– Ei meillä aikaisemminkaan ole saanut käyttää kännyköitä ruokalassa tai oppitunneilla, paitsi joskus on saanut ”palkintona” tunnin lopussa olla puhelimella, kun kaikki tehtävät on tehty. Nyt siis tämäkin on lain nojalla kielletty. Oppitunneilla kännykän käyttö on toki sallittua edelleen oppimistarkoituksiin opettajan ohjeistuksen mukaan.
Satu Lahden mukaan mobiililaitteiden käytön kielto on otettu hyvin vastaan ja sen taustat on ymmärretty.
– Nyt syksyn aikana kerätään kokemuksia ja oppilaiden mielipiteitä, kaupungin koulujen järjestyssääntö vahvistetaan vielä uudelleen loppuvuoden aikana. Laki tuli aika nopealla aikataululla, joten tähän on haluttu vielä jättää aikaa kerätä kokemuksia rauhassa, Lahti sanoo.
– Kännykkähän on ollut myös työväline, eli oppilaat ovat tottuneet siihen, että esimerkiksi lukujärjestyksen näkee puhelimesta. Nyt laitamme paperisia lukujärjestyksiä käytäville. Välituntitekemistä meidän täytyy myös miettiä. Näin hyvän sään aikana oppilaat keksivät tekemistä pihalla, mutta kun räntäsateet alkavat, pitäisi olla tarjolla jotain mielekästä tekemistä, joka korvaisi kännykällä olemisen välitunneilla. Tähän toivomme oppilailtakin ideoita.
Alkanut lukuvuosi toi muutoksia myös oppimisen tukeen.
– Oppimisen tuen muutos on iso toimintakulttuurin muutos, mutta se ei tapahdu hetkessä. Oppilaiden tuki ei saa muutosvaiheessa heikentyä, eli jos oppilas on esimerkiksi saanut ja tarvitsee erityisopettajan tukea, hän saa sitä edelleen. Nyt alkusyksystä oppimisen tuen muutos ei käytännössä juuri näy arjessa oppilaille, Satu Lahti sanoo.
–Taustalla siirrytään kuitenkin noudattamaan uusia tukimuotoja. Uudistus siirtää oppilaiden tuen entistä enemmän luokkaan, niin erityisopetuksessa kuin tukiopetuksessakin, jolloin hyötyä tulee myös muulle luokalle, ei vain yhdelle oppilaalle.
Lahden mukaan jatkossa erityisopettaja tulee entistä enemmän luokkaan, eikä erityisopetusta tarvitseva oppilas lähde pois luokasta. Myös tukiopetusta annetaan ensisijaisesti ryhmälle, ei yhdelle oppilaalle.
– Tukiopetusta voidaan antaa siten, että toinen opettaja tulee avuksi luokkaan ja ottaa osan oppilaista erilleen ja avustaa heitä, tai sitten toinen opettaja voi kierrellä luokassa ja auttaa apua tarvitsevia, Lahti selvittää.
– Opettajilta tämä edellyttää yhteistyötä, suunnittelua, joustavuutta ja valmiutta yhdessä tekemiseen.
Oppimisen tuki muuttui myös kolmiportaisesta kaksiportaiseksi.
– Siinä muuttuvat muun muassa hallinnolliset rakenteet ja esimerkiksi päättöarviointiin tulee muutoksia, Lahti kertoo.
– Tavoitteena on, että muutokset aiheuttaisivat mahdollisimman vähän häiriöitä oppilaiden arkeen, eikä kenellekään saa tulla tunnetta, että oma tuki huononee. Tämä on pitkä prosessi, siirtymään menee useampi vuosi ja jokaisen tukea tarvitsevan oppilaan tilanne on katsottava erikseen. Opettajien ja koulunkäynninohjaajien kanssa olemme työstäneet tätä tosi paljon ja odotamme positiivisella mielellä, mitä uudistus tuo. Lakimuutoksessa on hyviä tavoitteita, tarkoituksena on muun muassa selkeyttää ja helpottaa prosessia sekä vähentää ylimääräistä kirjaamista. Paljon tässä on kuitenkin vielä kysymysmerkkejä.
Tiina Lamminaho
