”Lentopallo on parasta paikan päällä”

”Lentopallo on parasta paikan päällä”

Marjut Leikas aloitti Korpilahden Pyrinnön puheenjohtajana elokuussa.
– Pyrinnön toiminnassa olen ollut mukana muutaman kauden, mukaan tulin sitä kautta, kun tyttäreni rupesi pelaamaan kavereidensa houkuttelemana, Leikas kertoo.
– Pyrinnön hallituksessa olin puolitoista kautta, viime kauden olin myös B-tyttöjen joukkueenjohtajana. Kaikkihan tässä ovat vapaaehtoisia, pyrimme aina vaihtamaan hallituksen jäseniäkin, ettei homma käy liian raskaaksi kenellekään, Leikas sanoo ja kehuu pyrintöläisten talkoohenkeä.
– Tämä yhteisö on tosi hieno ja mukana on kivoja ihmisiä. Kun oma lapseni pelaa joukkueessa, koen tärkeänä olla itsekin mukana. Hallinnollinen puoli on minulle tuttua oman työni kautta, ja tällainen järjestelijän rooli on minulle luontainen, Leikas sanoo.
– Itse olen pelannut lentopalloa joskus yläkoulu- ja lukioikäisenä. Olen kotoisin Pieksämäeltä, Pieksämäen Namikan kaikki pelit tuli käytyä katsomassa silloin aikoinaan. Täällä Pyrinnössä nuoret saavat liikkua yhdessä ja kasvaa yhdessä, onhan se etuoikeus, että siinä saa olla mukana.

Pyrinnöllä on tällä kaudella B-tyttöjen, C-tyttöjen, D-ikäisten sekä naisten joukkueet, jotka pelaavat sarjoissa, E- ja F-ikäiset pallokerholaiset eivät ole vielä pelanneet sarjassa. Naiset ovat mukana aluesarjassa, D-ikäisillä on sekasarja, jossa pelaa sekä tyttöjä että poikia.
– Naisten joukkueessa meillä oli vähän katoa, nyt naisten joukkueessa pelaa myös C-tyttöjä, jotka haluavat haastaa itseään. B-tyttöjen joukkue meillä on tällä hetkellä suurin, mukana on 12 tyttöä, Marjut Leikas kertoo. B-tytöt ovat 15 – 16 -vuotiaita, C-tytöt 13 – 14 -vuotiaita, D-ikäiset 11 – 12 -vuotiaita ja pallokerholaiset 10-vuotiaita tai nuorempia.
– Pyrinnönkin jäsenmäärä on vähentynyt paljon, väheneminen alkoi korona-aikana. Sama näkyy muuallakin, Korpilahti ei ole poikkeus. Sarjoista on jäänyt poiskin joukkueita, kun he eivät ole saaneet tarpeeksi pelaajia, Leikas kertoo.
– Meille on tullut tänä vuonna uusiakin pelaajia ja se on kiva juttu, samoin se, että pelaajia, jotka ovat jo lopettaneet, on aloittanut uudestaan. Pidimme koululla koululentis-tapahtuman, ja sitäkin kautta on tullut jo kyselyjä. Uudet pelaajat ovat aina tervetulleita. Meillä on hallituksessakin uusia ihmisiä, yksi opettajakin, Kiia Aronen. Hänen kauttaan pystymme syventämään yhteistyötä koulun kanssa.

Vuosi sitten syksyllä kaupunki korotti salimaksuja ja aikaisemmin ilmaiset nuorten vuorotkin tulivat maksullisiksi.
– Se oli meille aikamoinen yllätys, mutta olemme selviytyneet. Olemme onnistuneet varainhankinnassa tosi hyvin. Meillä oli päättyneen tilikauden tulos plussalla, emmekä joutuneet nostamaan pelaajamaksuja. Tälle kaudelle teimme pelaajamaksuihin pienen indeksikorotuksen, mutta ne ovat edelleenkin tosi matalalla tasolla, Marjut Leikas kertoo.
– Haluammekin pitää pelaajamaksut alhaalla. Meille on kunnia-asia, että harrastaminen on kaikille mahdollista, eikä se jää kiinni perheen taloudellisesta tilanteesta.
Rahaa Pyrintö on hankkinut muun muassa järjestämällä turnauksia ja tekemällä erilaisia talkoita.
– Varainhankinta on vaatinut työtä, ja haastavaakin se on, kun kaikilla on kaikkea muutakin tekemistä. Jokainen saa osallistua talkoisiin siten kuin pystyy. Jos ei pysty tulemaan paikan päälle, voi vaikka leipoa kahvilaan tai hankia arpajaispalkintoja. Talkootyötä on erilaista ja siihen on osallistuttu hyvin, iso kiitos siitä kaikille pelaajille ja vanhemmille, Leikas sanoo.
– Jos varainhankinta menee edelleen hyvin ja jos saamme sponsoreita, meillä on mahdollisuus uusia peliasut; sitä ei ole tehty moneen vuoteen.

Leikas haluaa myös tuoda lentopalloa ja Korpilahden Pyrintöä tutuksi korpilahtelaisille.
– Olemme esimerkiksi mukana Korpilahden joulunavauksessa ja muissa tapahtumissa ja teemme yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Osuuspankki on meille iso ja pitkäaikainen kumppani, nyt virittelemme yhteistyötä Hippo-hiihtojen ja Hippo-yleisurheilukisojen järjestämisessä. Toki Hippo-kisojen järjestäminen on meille varainhankintaa, mutta on se myös lentopallon ja Pyrinnön tunnetuksi tekemistä ja yhteisöllisyyden vaalimista, Leikas sanoo.
– Nyt olemme miettineet, miten saisimme korpilahtelaiset aktivoitua lentopallon pariin. Olemme laittaneet kotiturnauksista ilmoituksia kauppojen ilmoitustauluille. Pelit ovat avoimia kaikille, eikä niihin ole sisäänpääsymaksuja; nuorille olisi tärkeää, että kotipeleissä olisi katsojia kannustamassa. Kannattaa tulla aistimaan tunnelmaa, Kiian keksimän sloganin mukaan lentopallo on parasta paikan päällä.

Tiina Lamminaho

Kuuluuko vai eikö kuulu?

Kuuluuko vai eikö kuulu?

Useissa paikoissa pitkin Korpilahtea puheluiden onnistuminen tuntuu olevan kuin sattuman kauppaa.
Heinosniemellä asuvat Annamari ja Risto Maukonen kertovat puhumisen onnistuvan parhaiten pihamaalla.
Maukoset ovat yrittäneet selvittää asiaa matkapuhelinliittymiensä operaattoreiden kanssa, mutta huonolla menestyksellä.
-Meille on sanottu, että kotimme sijaitsee sellaisessa laaksossa, mikä häiritsee puhelimen toimivuutta.
Vespuolella, Vilhuniemellä mökin omistava Keijo Pitkänen puolestaan sanoo, että puhelut onnistuvat parhaiten laiturinnokasta.
-Kun sinne päin anopille soittelee, puhelusta kuuluu välillä sirinää.
Toinen loma-asukas Tarja Vihavainen toteaa, että mökillä saa olla todella rauhassa, sillä puhelimet ehkä toimivat pihalla tai sitten eivät toimi.
-Lievästi sanottuna rasittavaa etsiä edes jotain kuuluvuutta. Vihavaisen loma-asunto sijaitsee Pikku-Kaukuun etelärannalla Rajamäentien varressa.
Pirttipohjassa asuva Maarit Harjula kertoo, ettei kotona toimi minkään operaattorin liittymä.
-Asumme sellaisessa huntassa, kallioiden ympäröimänä. Sain muutettua 5G -liittymästä 4G- liittymään, koska minun puhelimeni ei kerta toimi sillä 4G -liittymälläkään kuin hädin tuskin. Liikkua ei saa yhtään, jos sattuu saamaan puhelun. Tolppia näkyy parhaimmillaan yksi puhelimessa joskus. Minun operaattorini poimii singnaalinsa jostain Rutalahdesta. Ehdotinkin DNA:lle, että laittakaa masto tuohon Kärkisten sillan tolppaan niin alkaisi netti ja puhelin toimimaan.Tämä ei kuitenkaan käynyt. Työpuhelimessa on Telian liittymä ja sen kanssa on ihan sama peli, Harjula kertoo.
DNA:N radioverkoista vastaava johtaja Jaakko Laari sanoo, että kuuluvuusongelmat Suomen kaltaisessa maassa johtuvat nimenomaan useimmiten maaston muodoista.
-Ongelma esiintyy erityisesti haja-asutusalueilla hankalissa maastoissa, missä mobiiliverkon signaali ei ole riittävä.
Mobiiliverkkojen osaston johtaja Tiina Höckert Elisalta kertoo, että taajuuslupiin liittyy peittovelvoitteita, jotka koskevat pysyvästi asuttuja kiinteistöjä.
-Vähän tilanteesta riippuen taajuusalueesta, velvoitteen mukaan tulee kattaa tietty prosenttimäärä talouksista tai pinta-alasta, Höckert sanoo.
Hänen mukaansa asiakkailta tulee yhteydenottoja kuuluvuusongelmista aika ajoin.
-Meiltä käydään käyttöpaikassa selvittämässä tilannetta. Useimmiten asia ratkeaa ulkoisella antennilla. Tämä auttaa usein silloin, kun puhelin toimii paremmin ulkosalla. Mikäli antennin avulla ongelmaa ei saada hoidettua, mietitään muita ratkaisuja. Joskus voi olla esimerkiksi niin, että jollakin toisella operaattorilla on lähistöllä masto, mihin viedään Elisan laitteet.

Suunta-antenneja suositellaan myös DNA:lla.
Yksi ratkaisu puhelimen kuuluvuusongelmiin voi olla myös puheluiden välittäminen Wi-Fi -verkon kautta. Tämä edellyttää tietysti riittävän hyvin toimivia nettiyhteyksiä, voice over Wi-Fi -ohjelmaa ja puhelinta, joka tukee toimintoa.
-Tällä systeemillä voidaan käyttää dataverkkoa paikallisesti puheluita soitettaessa, Jaakko Laari sanoo.
Kuuluvuusongelmien kanssa kamppailevat asukkaat miettivät myös hätäpuheluiden onnistumista. Mikäli puhelin ei saa yhteyttä oman operaattorin verkkoon, puhelin valitsee automaattisesti toimivan verkon. Tosin Korpilahdelta taitaa löytyä niitäkin kolkkia, joissa ei toimi oikein minkään operaattorin verkko.
Operaattoreiden edustajat kehottavat asiakkaita ottamaan yhteyttä operaattoreihin kuuluvuusongelmista.
Heinosniementien varrella asuva Eira Vesala sanoo, että usein puhelin ilmoittaa vain hätäpuheluiden onnistuvan.
-Kenttä on erityisen huono aamuisin ja iltaisin.
Huonosti toimivista puhelinyhteyksistä on monenlaista haittaa. Maukosten kotona oli hiljattain vieras, joka odotti puhelua lääkäriltä. Ilmeisimmin lääkäri oli yrittänyt sovitusti soittaa, mutta vastaanottajan kännykässä puhelusta ei näkynyt jälkeäkään.

Maukoset kertovat, että nettiyhteys toimii, ainakin jotenkuten.
-Pankkiasiat ja sellaiset pystymme hoitamaan, mutta Elisan viihdepaketista luovuttiin, koska se ei vaan toiminut.

Maarit Nurminen

Putkilahdessa käynnistyy vesien kunnostushanke

Putkilahdessa käynnistyy vesien kunnostushanke

Keski-Suomen ELY-keskus myönsi Putkilahden kyläseuralle noin 38.000 euron tuen Putkilahti-Päijänne vesistön parannushankkeen ensimmäiseen vaiheeseen, joka koostuu suunnittelutyöstä. Kyläseuran kumppaneina hankkeessa ovat Peuhan, Putkilahti-Ruotsulan sekä Ylisjärven osakaskunnat vesialueiden omistajina sekä Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry. asiantuntijana.
-Kyläseuran johtokunnan jäsen Heikki Lamminaho on kuluneen vuoden ajan valmistellut tulevalle kolmelle vuodelle ajoittuvaa hanketta, jonka päätavoitteena on parantaa Putkilahden vesiluontoa, kuten pysäyttää vesistön rehevöityminen. Rahoitusta saatiin nyt hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen, jossa selvitetään ympäristön nykytilaa, hankitaan tarvittavaa tietoa tulevien parannustoimien toteuttamista varten ja tiedotetaan hankkeen tavoitteista ja etenemisestä. Seuraavissa vaiheissa on tarkoitus parantaa erityisesti Kääjinsalmen ja Rupansalmen virtauksia niittojen ja tarkkaan kohdistettujen ruoppaustoimenpiteiden avulla, kyläseuran puheenjohtaja Katri Ruth kertoo.
-Myönteinen tukipäätös suunnitteluvaiheeseen mahdollistaa asianmukaisten selvitysten tekemisen, joihin pohjautuen viranomaiset voivat tehdä päätökset niitto- ja ruoppausvaiheiden lupia ja hankerahoitusta varten. Asiantuntijatason selvitykset ovat täysin välttämättömiä, koska suunnitellut toimet koskevat Natura-alueita, joiden ympäristö ja eliöstö on todettu hyvin arvokkaaksi ja herkäksi, Lamminaho sanoo.
EU:n maaseuturahaston piiriin kuuluvan hankkeen tuesta noin 43 % on EU:n osarahoitusta ja 57 % tulee valtiolta.

Katri Ruth toteaa, että vesireitin rehevöityminen Putkilahdesta Päijänteelle on ollut vuosikymmenten huoli.
-Reitti on paikoin matala ja heinittynyt. Vuosikymmenten edetessä luonnollisen virtauksen heikentyminen tulisi vaikuttamaan dramaattisesti vesistön kuntoon heijastuen kielteisesti sekä tunnustettuihin luontoarvoihin, että vesistön virkistyskäyttöön. Kunnostussuunnitelmia on takavuosina ollut aiemminkin, nyt olemme viimein päässeet konkreettisesti eteenpäin.
Päätös lähteä selvittämään vesistön kunnostuksen edellytyksiä ja mahdollisuuksia rahoitukseen tehtiin kyläseuran syyskokouksessa 2023.
Hankkeesta kerrotaan lyhyesti kyläseuran syyskokouksessa 24.11. ja tarkemmin joulun alla järjestettävässä laajemmassa tiedotustilaisuudessa, jonka ajankohta varmistuu lähiaikoina.
-Hankkeen valmistelutilaisuuteen keväällä 2024 osallistui yli 40 henkilöä. Tämä antoi osoituksen siitä, että hanke koetaan paikkakunnalla tärkeäksi yhteiseksi ponnistukseksi, johon halutaan panostaa. Ilman talkootyötä ja rahoituksen keräämistä mikään hanke ei onnistuisi.Olen todella iloinen tästä positiivisesta vireestä hankkeen ympärillä, Katri Ruth sanoo.

Maarit Nurminen

Kaupungin lähitalojen lakkautukset vaikuttavat myös maaseudun virtapiireihin

Kaupungin lähitalojen lakkautukset vaikuttavat myös maaseudun virtapiireihin

Kortteli Klubi keskustassa ja Piippurannan Klubi Kankaalla ovat avoimia kohtaamispaikkoja kaikenikäisille ihmisille eli niin sanottuja lähitaloja. Nyt Jyväskylän kaupunki on säästötoimien myötä lakkauttamassa lähitalojen toimintaa. Lähitalojen toiminnan lakkauttamisella olisi vaikutusta myös maaseudun virtapiirien toimintaan. Korpilahdella virtapiirit toimivat sekä pohjoisilla että eteläisillä kylillä. Virtapiirit ovat vertaisohjattuja.
Lähitalot tekevät tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin ja kaupungin eri yksiköiden kanssa. Järjestöt, yhdistykset ja uudet yhteistyökumppanit ovat tervetulleita järjestämään ilman tilavuokraa avointa, maksutonta toimintaa ja vapaa pääsyisiä tilaisuuksia klubien tiloihin.
Paula Määttä vetää pohjoisten kylien virtapiiriä ja harmittelee lähitalojen mahdollisten lakkauttamisten vaikutuksia.
– Lähitalojen koordinaattorit vierailevat virtapiireissä tuoden omaa ohjelmaansa ja välittäen tietoa kantakaupungin lähitalojen ohjelmatarjonnasta. Koordinaattorien kautta saamme virtapiireihin asiantuntijoita. Marraskuun 14. päivä Ylä-Muuratjärven kylätalolla saamme tietoa ikääntyvän väestön asumisen vaihtoehdoista. Tämä on yksi esimerkki yhteistyöstä, Määttä kertoo.
Yksi virtapiirin toimintaa rikastuttanut asia on ollut mahdollisuus seurata videoyhteyden kautta lähitaloilla tuotettua ohjelmaa.
– Lähitalojen koordinaattoreilla on monenlaisia materiaaleja, joita voimme lainata virtapiirin ohjelmaan. Koordinaattorit kokoavat aika ajoin kantakaupungin ja kylien virtapiirien vastuuhenkilöitä yhteisiin tapaamisiin vaihtamaan kokemuksia ja tutustumaan.
Pohjoisilta kyliltä on tehty myös vierailuja lähitaloille seuraamaan muun muassa Taideapteekin ohjelmaa.
Lähitalojen lakkauttamisesta on arvioitu saatavan noin 300 000 euron säästöt.
Lähitalojen puolesta on tehty kuntalaisaloite.

Viime viikolla pohjoisten kylien virtapiirissä oli yksi suosituimmista ohjelmista: elämäni kappale. Virtapiiriläisille tärkeitä kappaleita kuunnellaan kerran syksyllä ja kerran keväällä. Kappaleiden nimet toimitetaan kirjekuorissa Laura Korhoselle, joka vierailee virtapiirissä soittamassa toivekappaleet.
Paula Määttä sanoo, että kappaleisiin on liittynyt monenlaisia tarinoita ja kipeitäkin asioita.
-Täällä on ollut turvallista jakaa erilaisia kokemuksia musiikin kautta.
Torstaina kuultiin muun muassa tangoja ja valsseja sekä hengellistä musiikkia.
Kaunis Veera -kappale valikoitui erään osallistujan kappaleeksi ihan sen takia, että se oli soinut jonkin aikaa korvamatona.
Eräs biisi tuli valituksi, koska siihen liittyi muistoja Petäjäveden puolella sijainneesta Kaleva-nimisestä tanssipaikasta.
Virtapiiriläiset intoutuivat muistelemaan suosittuja tanssi-iltoja Kalevassa. Sinne pääsi, kun rippikoulu oli käyty.

Maarit Nurminen

Milloin soitto hätänumeroon on aiheellinen, kun kohdalle sattuu petoeläin?

Milloin soitto hätänumeroon on aiheellinen, kun kohdalle sattuu petoeläin?

Korpilahden Riistanhoitoyhdistys ohjeistaa ihmisiä toimimaan oikein, kun kohdalle sattuu suurpeto. Riistanhoitoyhdistyksestä kerrotaan, että myös Korpilahden alueella on tehty susihavaintoja asutuksen lähellä.
Vespuolella sattui tapaus, jossa koiranulkoiluttaja kohtasi suden. Susi ei lähtenyt karkuun ja koiranulkoiluttaja perääntyi paikalta tulosuuntaansa suden jäädessä tien penkalle.
-Merkityksellistä on se, missä susi havaitaan ja miten se käyttäytyy. Jos sudesta saadaan jälki- tai näköhavainto alle 100 metrin päässä asuin- tai tuotantorakennuksesta tai niiden hoidetussa ympäristössä ja kuitenkin siten, että susi poistuu välittömästi ihmisen havaittuaan, asiasta tulee ilmoittaa välittömästi petoyhdyshenkilölle. Mikäli susi tai muu suurpeto liikkuu rakennetussa ympäristössä tai asuinalueella satunnaista havaintoa useammin, eikä säikähdä ihmistä ja lähde välittömästi karkuun tai jopa lähestyy ihmistä, asiasta tulee soittaa välittömästi hätänumeroon, 112, Korpilahden Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jarkko Nurminen opastaa.
Soitto tulisi tehdä, vaikka susi tai muu petoeläin lopulta poistuisi paikalta. Nurminen huomauttaa lisäksi, ettei susi tunnista autossa istuvaa ihmistä.

Poliisilla on aloitteellinen toimintavelvoite vaaraa aiheuttavien susien suhteen, mutta toimintavelvoite on mahdollista täyttää ainoastaan, mikäli poliisille välittyy nopeasti ajantasainen kuva mahdollisesta vaaratilanteesta. Tällaisissa tilanteissa hätäkeskukseen soittamista ei tarvitse arkailla, eikä soittamista saa jättää seuraavaan päivään. Soitto hätäkeskukseen on ihmistä pelkäämättömän suden kohdalla viranomaisten toive.
Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät netistä sivulta riista.fi kohdasta yhteystietohaku ja Korpilahden Riistanhoitoyhdistys.
-Riistanhoitoyhdistys on aloittamassa sosiaalisessa mediassa tiedotuskampanjaa kyläkuntien petoyhdyshenkilöistä.
Nurminen sanoo, etteivät metsästäjät halua metsästää susia sukupuuttoon, vaan opettaa eläimille, missä kulkee niiden ja ihmisten reviirien rajat.
-Esimerkiksi Etelä-Suomessa asuinalueille tulevat sudet ovat todennäköisesti nuoria, laumastaan karkotettuja yksilöitä, jotka ovat uteliaita, mutta eivät osaa vielä oikein käyttäytyä. Ne saavat ruokansa helposti asutusalueilla olevista pupuista.

Samuel Uusitalo Oittilan Hirvimiehistä kertoo, että susien tulo alueelle on näkynyt syksyn hirvimetsällä usein eri tavoin.
-Silmiinpistävää ovat olleet lukuisat, hedelmällisessä iässä olevat naaraat, joilla ei kuitenkaan ole ollut vasoja. Toinen havainto on ollut hirvien pakeneminen heti, kun koira on ne löytänyt. Ne eivät jää enää koiran haukkuun, vaan lähtevät juoksemaan ja jatkavat, kunnes koira otetaan pois jäljeltä. Kolmas poikkeavuus ovat tyhjät alueet eli alueet, joissa hirviä on tyypillisesti ollut. Hirvet hakeutuvat turvalliseksi kokemilleen alueille. Hirvien laumautumista on myös havaittu ja ne ehkä hakevat näin turvaa suurpedoilta. Näin käyttäytyessään hirvet saattavat aiheuttaa paikallisesti pahoja taimikkotuhoja.
Susitilanne on vaikuttanut myös metsästyskoirien käyttöön.
-Juuri ennen hirvijahdin alkua, susi tappoi metsästyskoiran Vespuolella. Jahdissa koiria on käytetty hyvin rajallisesti ja kaikkia koiria ei ole haluttu päästää jahtiin ollenkaan. Koirille on hankittu kalliita ja kömpelöitä suojaliivejä petojen varalle. Koko seura on sitoutettu avustamaan koiranomistajia koirien kiinni saamiseksi jahdin tai kaadon jälkeen. Koirakoemaastot ovat lähes kaikki peruttu näiltä tienoin. Metsästyskoirat ovat jääneet pitkälti hyödyttömiksi, eivätkä ne pääse toteuttamaan rodun omaista käytöstään, Uusitalo harmittelee.
Uusitalo on yksi Vespuolen petoyhdyshenkilöistä.

Mikäli kohtaat suurpedon, vaikkapa suden, tilanteeseen kannattaa suhtautua rauhallisesti ja pyrkiä poistumaan paikalta.
-Sudet eivät tule ihmisen päälle. Jos on koira mukana, se kannattaa tietysti pitää kytkettynä. Sudelle voi tietysti myös huutaa ja kokeilla, josko se säikähtäisi karkuun. Karhu on ihmisarempi ja karhujen uhittelut ovat harvinaisia, mutta samat neuvot pätevät niidenkin kohtaamiseen, Jarkko Nurminen sanoo.

Maarit Nurminen

Pahan miehen poika -podcastissa puhuu korpilahtelainen ääni

Pahan miehen poika -podcastissa puhuu korpilahtelainen ääni

Pahan miehen poika on Sami Kieksin kuusiosainen podcast, jossa Mika Hägg kertaa lapsuutensa traumaattisia kokemuksia. Hänen isänsä oli tunnettu rikollinen. Mikan lapsuuden perheessä rikollisuus ja väkivalta olivat osa arkea. Jyväskylässä kasvanut ja nykyisin Tikkalassa asuva Mika Hägg palaa podcastissa näihin kokemuksiinsa. Podcast on kuunneltavissa Yle Areenassa.

Mika Hägg kertoo, että hän oli vuosikausia kirjoittanut ”pöytälaatikkokirjaa”. Hän mietti, mitä kautta kirjaa yrittäisi saada julkaistuksi. Hän otti yhteyttä Sami Kieksiin Instagramin kautta.

-Sami pyysi, että lähettäisin hänelle otteita kirjasta. Niitä sitten iltaisin hänelle kirjoittelin. Hän tuntui kiireiseltä, ja pyysin häntä kertomaan, kun tekstien lähettäminen riittää. Hän kehotti jatkamaan. Sitten Sami soitti ja kertoi olevansa kiinnostunut tekemään aiheesta audiodokumentin, Hägg kertoo.

Podcastin tekemiseen kuului lukuisia keskusteluja Kieksin kanssa.

-Kokemus oli uskomattoman voimaannuttava, vaikka pelkäsin etukäteen ihan hirveästi. Kun on tämän ikäinen mies (55-vuotias), näistä asioista ei yleensä puhuta. Minulla oli selkeänä motiivina se, että pystyn auttamaan aika montaa muuta ihmistä, joilla on samankaltaisia kokemuksia.

Podcast julkaistiin reilu viikko sitten ja Hägg on jo saanut yhteydenottoja.

-Palaute on ollut hyvää ja sitä on tullut yllättäen varsinkin miehiltä. Sami Kieksi  valaisi etukäteen, mitä kaikkea podcastin tekemisestä voi seurata. Myös negatiivisia asioita, mutta sellaisia ei ole vielä ainakaan tullut, Hägg sanoo.