”Hulluksihan minä tulisin, jos pitäisi jouten olla”

Riitta Linnan Pesula ja Siivouspalvelu He-Ri ei joistakin huhuista huolimatta ole lopettamassa toimintaansa, ei sinne päinkään. Vaikka 70-vuotiskahvit juotiin jo toissa vuonna, ei ikänsä töitä paiskinut, jo isomummuksi ehtinyt Riitta tunne tarvetta jäädä vapaalle. Viime vuonna oli yrityksen 20-vuotisjuhlavuosi, jota juhlittiin työn merkeissä.
Uuraisten entisellä paloasemalla sijaitsevassa pesulassa pesukoneet pyörivät ja mankeli hurisee. Riitan elämänkumppani Reino Karppinen lukee toimistossa lehteä ja vanha tuttu asiakas tuo pestävää. Samalla vaihdetaan kuulumiset.
– Työ on minulle ihan terapiaa, hulluksihan minä tulisin, jos pitäisi jouten olla, Riitta sanoo. Lisävirtaa antavat mukavat ja tyytyväiset asiakkaat. Ennen koronaa hänellä oli vielä pesulan lisäksi useita siivouspaikkoja ja 2-3 työntekijää, mutta nykyään hän työskentelee yrityksessä pääosin yksin. Tarvittaessa apuna on seuraava sukupolvi.
– Kyselyjä tulee yhä paljon, luotettavalle siivouspalvelulle on aina tarvetta.


Pesulan tilat ovat vuosien varrella rakentuneet käytännöllisiksi ja toimiviksi. Isoja pesukoneita on neljä ja lämpömankelilla leveyttä pari metriä. Kuivausrummun lisäksi on tilava kuivaushuone liikkuvine naruineen entisessä paloautojen hallissa.
Pesula vastaanottaa lähes kaikenlaista pyykkiä. Jos esimerkiksi jonkun maton peseminen ei Uuraisten laitteilla onnistu, on Riitta Linnalla tuttuja pesumestareita Jyväskylässä, joiden kanssa hän tekee yhteistyötä.
Pesula- ja siivousyrittäjyys on ollut Riitta Linnan elämän parasta aikaa. Hän ryhtyi alalle viisikymppisenä, konkurssin kovan koulun kokeneena kuljetusyrittäjänä.
– En kuulu kirkkoon, mutta minulla on aina ollut vahva usko johdatukseen. Näin unen, jossa minua neuvottiin ostamaan paloasema ja perustamaan pesula. Moni nauroi, mutta tunne oli niin vahva, että uskalsin tähän ryhtyä, eikä ole tarvinnut katua, Riitta Linna päättää.

Hanna Lahtinen