Isänmaa kutsuu tänäänkin

Pitkään puolustusvoimissa työskennellyt, eläköidyttyään Uuraisten seurakunnan palvelukseen siirtynyt Jaana Hirsjärvi piti puheen kutsunnoissa elokuussa, kun Uuraisten ensimmäinen Nato-sukupolvi astui palvelukseen. Puhe on ajankohtainen näin itsenäisyyspäivän tienoillakin.

Herra majuri, kutsuntalautakunnan jäsenet, hyvät tulevat sotilaat, arvoisat kutsuntatilaisuuden osanottajat. Luen puheeni aluksi katkelman isoisäni päiväkirjasta jatkosodasta päivältä 14.12.1941.

”Eilen saapui kolmas patteri Karhumäestä, joten nyt koko patteristo on koossa ja meillä oli kenttäjumalanpalvelus, jonka piti kolmannen patterin päällikkö, luutnantti Hakala Tänään meillä on juhla ja katselmus täysissä varusteissa. Ja sivumennen mainitsen, että meidän psto on tässä sodassa ampunut 52.000 kranaattia, joka tekee 370.000 kg terästä. Kyllä siinä on venäläinen saanut monta kertaa omasta lääkkeestään. 864 km on ollut taistellen mentävää, 29 taistelua, 93.000 kg bensiiniä ja koko pston ajama km määrä on 260.000 km. Meidän patteristomme kokonaisvahvuus oli alkuun 472.
Tänään oli myös paraati ja aulaan oli taiteiltu kartta meidän retkestämme. Keväällä lähdimme Uimaharjusta ja sen jälkeiset taistelupaikat on merkitty karttaan ristissä olevilla miekoilla. Lipunnosto meidän seistessämme kylän aukealla neliössä, oli vaikuttava. Komentaja puhui retkestämme mainiten 18 kaatunutta, 52 haavoittunutta, kaksi kadonnutta ja 47 sairauden takia riveistämme poistunutta. Ohimarssin jälkeen meillä oli juhlakahvit ja soittokunta soitti. Päivä oli sumuinen ja täällä on kova pakkanen.
Illalla meillä on shakkiottelu, johon osallistuu kuusi, itse en nyt pelaa koska minä olen valvojana, että kaikki pelit menevät sääntöjen jälkeen. Ajatuksissamme on Ltn Hakalan mieliin painuva puhe, jossa hän kosketteli Karjalan kansan kohtaloita ja tulevaisuuden näköaloja. Lisäksi meillä oli arvauskilpailut, jossa minäkin olin kilpailemassa. Sitten oli vielä pullansyöntikilpailu ja juhlan lopuksi oli torvien säestyksellä Karjalaisten laulu. Loppu.”

Kun tänään nostimme seurakuntakodin lippusalkoon Suomen valtionlipun kutsuntojen merkiksi, on Suomi ollut itsenäinen 105 vuotta 8 kuukautta ja 10 päivää. Sen vapauden ovat meille omalla uhrauksellaan isovanhempamme ja heidän vanhempansa lunastaneet. Se, että olette kaikki täällä tänään, on myös osoitus siitä, että teitä tarvitaan.
Teidän ikäluokkanne on täällä Uuraisillakin ensimmäinen Nato-Suomen kutsuntaerä. Ja se jos mikä, on historiallista.
Yhteistä teille kaikille on tämä päivä, jolloin olette tulleet tähän kutsuntatilaisuuteen. Päivä on varmasti jännittänyt jo jonkin aika ajatuksissa, osaa jopa varmasti harmittanut. Tulevaisuus armeijan harmaissa tai ehkä sinisissä täällä kotinurkilla Tikkakoskella, on monella tapaa portti uuteen ja erilaiseen. Intin käyminen, josta ennen aikaan puhuttiin miesten kouluna, on nykypäivänä paljon erilaisempi kuin isienne ja isovanhempienne tarinoissa.
Asepalveluksen suorittamien on tärkeää myös läheisillenne ja myöhemmin tuleva valapäivä on monelle vanhemmalle ylpeyden aihe ja tärkeä myös heille.
Varusmiespalvelus on myös monille teistä aikaa, jolloin ollaan ehkä ensimmäistä kertaa pois kotoa pitempi aika, pois tutusta, turvallisesta omasta elämästä. Tuvan jakaminen erilaisten ja outojen ihmisten kanssa voi ajatuksena olla vielä arveluttava. Miten tottua erilaiseen päivärytmiin, aamuherätyksiin ja toimiseen muiden asettamien aikataulujen ja tavoitteiden mukaisesti. Mutta inttiaika ei pelkästään ota teidän elämästänne, se voi myös antaa. Se voi antaa teille monipuolisen koulutuksen, jossa opitte uusia taitoja, joista monista on hyötyä myös siviilielämässä. Osa teistä tulee samaan johtajakoulutusta, jota työelämässä arvostetaan ja monelle teistä voi syntyä elinikäisiä ystävyyssuhteita ja ehkä jollekin sitten myöhemmin jopa uran tai ammatin puolustusvoimissa.
Nykyaikainen ja mielekäs palvelusaika on joka tapauksessa teille kaikille arvokasta kokemusta, jota ette muualta saa. Armeija on myös paikka, jossa omalla taustallasi ei ole merkitystä, kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti ja tasa-arvo on asia, joita toivon myös teidän kaikkien vaalivan ja puolustavan. Meillä täällä Uuraisilla on aina oltu ylpeitä siitä, että täällä jokainen saa olla mitä haluaa ja tulla miksi haluaa. Jokaisella on yhdenvertainen oikeus tavoitella hyvää elämää ja koulutusta. Niin myös teillä jokaisella on mahdollisuus toteuttaa omaa unelmaanne.
Toivotan teille hyvää kutsuntapäivää ja rohkaisen teitä olemaan ylpeä omasta panoksestanne, jonka tulette varusmiespalveluksen myötä antamaan itsenäiselle Suomelle.

Uuraisilla 16.8.2023
Jaana Hirsjärvi