Uuraisten Martat järjesti viime viikolla koulutustilaisuuden hedelmäpuiden leikkaamisesta. Suosittuun kahden tunnin pikakoulutukseen saapui parisenkymmentä innokasta puutarhaharrastajaa Uuraisilta ja Saarijärveltä. Valkolalaisen Päivin Puskan ja Pensaan yrittäjä Päivi Kautto opasti oikeaoppiseen ja -aikaiseen leikkaamiseen Sirpa ja Hanna Aution pihoissa Palsankylällä.
Koulutuksessa jätettiin leikkaamatta pihoissa olleet luumu- ja kirsikkapuut, koska niiden leikkuuaika ei ole keväällä, vaan elokuun lopun ja syyskuun aikana. Omenapuut ja päärynäpuut sen sijaan on hyvä leikata keväisin maalis-huhtikuussa, ja syysleikkauksen voi tehdä samaan aikaan luumu- ja kirsikkapuiden kanssa. Syysleikkauksen jäljiltä puut tekevät vähemmän vesiversoa. Tänä keväänä on eletty myös hyvin lämpimiä päiviä, ja kevät tuntuu olevan aikaisessa. Kotipuutarhurinkin kannattaa seurata tiettyä ennusmerkkiä, joka kertoo, ettei puuta enää kannata leikata tänä keväänä.
– Yleensä äärimmilleen turvonneet silmut ovat sen merkki, että leikkausta kannattaa jo välttää. Omenapuu ei kuitenkaan ole hirveän nuuka, joten pienimuotoinen leikkaaminen ei haittaa. Isoja oksia ei kuitenkaan kannata sinä vaiheessa enää leikata, kertoo Päivi Kautto.
Aurinkoinen sääkään ei välttämättä kerro, että leikkaaminen olisi myöhäistä. Yöpakkaset ja routa vaikuttavat pitkään.
– Vaikka lumet lähtivät aikaisin ja nyt on ollut lämpöisiä kelejä, maa on vielä aika jäässä ja on ollut öisiä pakkasia. Vielä pystyy siis leikkaamaan lämpimästä säästä huolimatta, Kautto toteaa.
Eniten omenapuita tuhoaa sekä sadon paino syksyllä että lumen paino talvella. Leikkauksen yksi tavoite onkin ohjata kasvua niin, että puussa olisi terveet, tukevat oksat, jotka kestävät näitä painolasteja. Hyvin leikattu puu myös tuulettuu sopivasti.
Leikatessa oksista ei kannata jättää jälkeen minkäänlaisia tappeja. Jos kokonaan poistettavan oksan leikkaa aivan tyveä myöten pois, puun kuori kasvaa lopulta suojaavaksi kerrokseksi leikkausjäljen päälle.
– Hillittykasvuiselle puulle suositellaan myös raakileharvennusta eli sitä, että osa pikkuraakileista poistetaan heinäkuun puolella. Puu jaksaa näin kantaa paremmin satoa ja kypsyttää omenansa, Kautto ohjeistaa.
Leikkaamisen ja lannoittamisen lisäksi hedelmäpuut kaipaavat toki muutakin hoitoa. Sateen jälkeen hedelmäpuista voi pehmeällä harjalla hankailla jäkälää pois, jos sitä alkaa kasvaa puussa runsaasti. Harmittomalta vaikuttava jäkälä voi lisääntyessään toimia oivallisena erilaisten ötököiden munien talvehtimispaikkana. Omenapuussa talvehtivat muun muassa kirvat ja kempit. Kempit heikentävät puuta, koska ne imevät siitä nesteitä. Kolmas jäkälän alle suojautuva hyönteinen on omenapuupunkki, jota ei voi paljaalla silmällä nähdä. Maassa taas talvehtivat muun muassa omenakääriäinen ja pihlajanmarjakoi. Viimeksi mainittu on hyönteinen, joka nimensä mukaisesti viihtyy pihlajassa.
– Monesti tehdään se virhe, että pihasta kaadetaan pihlajat pois, kun pihlajanmarjakoi tekee tuhoja omenalle. Pihlaja nimenomaan kannattaa pitää pihamaalla, jotta koi ei asettuisi omenapuuhun, Kautto neuvoo.
Kun omenapuun hankkii, sille kannattaa asentaa kunnon tukipuut muutamaksi vuodeksi. Puulle kannattaa myös tehdä istutuksen yhteydessä istutusleikkaus, jotta sen saa haaromaan kunnolla. Istutusleikkaus kiihdyttää puun haaromista. Lehtivaiheessa olevalle puulle istutusleikkauksen voi tehdä seuraavana keväänä, kun puu on silmuvaiheessa.
Kurssilla olivat mukana myös Karita Talvilahti ja Piia Piilonen Lannevedeltä. Molemmilla on kotona useita, monen ikäisiä omenapuita, ja kurssilta tarttui mukaan uusia oppeja puiden hoitamiseen. Kotipuiden tuottamista omenista Talvilahti ja Piilonen ovat tehneet mehua yhteiseksi hankitulla puristimella, mutta paljon omenaa menee myös suoraan syöntiin sekä hevosille.
– Puiden hoitaminen on ihan mukavaa hommaa, mutta isommissa puissa alkaa olla jo aika paljon työtä. Nyt kun näillä opeilla aloittaa, pienempien puiden kanssa pärjää sitten tulevaisuudessa jo hyvin, Piia Piilonen pohtii.
Hanna Autio
