Hienot tilat olisivat, vain asiakkaat puuttuvat. Näin voi tiivistää joutsalaisen Jouni Rinteen harrastuksen: hän pitää yllä löytöeläinkotia ja laajentaa lemmikkien, koirien ja kissojen, hoivapalveluun. Tilat miehe kotitilan navetassa ovat viimeisen päälle mutta vielä ei ole tiloille ollut käyttöä. Vain Rinteen kaksi omaa pystykorvaa asuttaa pihassa olevia häkkejä.
– Kerran oli jo autossani kadonnut terrieri mutta ennen kuin sain sen tänne, omistaja soitti ja kysyi, olenko nähnyt hänen koiraansa. Sanoin, että täällähän se on autossani, Rinne kertoo.
Kunhan metsästyskausi on kunnolla käynnissä, löytöeläinkontakteja saattaa tulla enemmänkin.
Rinne peri homman Paavo Niemiseltä, joka hoiti virkaa 27 vuotta.
– Paavo soitti ja kysyi, olisinko kiinnostunut jatkamaan hänen hommiaan. Kevättalvella sitten aloitin, eläinrakas kun olen ja paljon kotona. Ja jos jotain reissua tulee, niin poika voi hoitaa eläimiä. Hänkin on eläinrakas.
Ja reissua voi tulla, sillä Rinteen tontti kattaa Joutsan lisäksi Toivakan ja Luhangan.
Navetan löytöeläinpaikka sisältää tilat neljälle isolle koiralle ja 10 kissalle. Tilat on eläinlääkäri tarkastanut ja hyväksi havainnut. Tilaa eläinten jalottelulle on, kun Rinne puhkaisee navetan seinään ulosmenoreiät ulkotarhaan.
– Löytöeläimiä säilytetään 15 vuorokautta. Jos sinä aikana omistajaa ei ilmaannu, eläin siirtyy minun nimiini. Kissat sopeutuvat hyvin uusiin koteihin, koirien kanssa se on hankalampaa.
Rinteellä on aina ollut koiria, yleensä suomen pystykorvia. Mutta koska Rinne on metsämies, on hänellä ollut muitakin koiria, kuten ajokoiria.
– Minulla oli itäsiperian laika hirvikoirana. Kun se sitten piti lopettaa, sirottelin tuhkat Havunmäkeen siihen kohtaan missä koira oli tehnyut ensimmäisen hirvihaukkunsa.
Kun tila on päätien varressa, Rinne pitää pienenä ihmeenä, että perheen 22-vuotias kissa on yhä hengissä eikä ole jäänyt auton alle.
– Se on viisas kissa, katsoo aina molempiin suuntiin ennen kuin ylittää tien.
Ja miten vierasta koiraa pitää ammattilaisen lähestyä?
– Täytyy tarkkailla, miten koira käyttäytyy ja toimia sen mukaan. Koskaan ei saa vierasta koiraa lähestyä siten, että lasket kätesi sen pään päälle. Aina pitää lähestyä koiran pään alta.
Ja minkälaisen ohjeen annat lemmikkien omistajille?
– Siruttakaa lemmikkinne, se auttaa katoamistilanteessa.
Siruttamiseen liittyy Jouni Rinteen työn osalta mielenkiintoinen yksityiskohta.
– Minä en saa lukea lemmikin sirutietoja. Niinpä otan kuvan sirusta ja lähetän sen eläinlääkärille. Näin saadaan selville lemmikin omistaja.
Seppo Pänkäläinen
Lemmikkien luottohoitaja Uuraisilla
Uuraisten ja Petäjäveden löytöeläimistä vastaa uuraislainen Tmi Sanna Moilanen. Hän on hoitanut tehtävää jo niin pitkään, ettei osaa sanoa tarkkaa vuosimäärää, mutta vähintään 15 vuotta kuitenkin.
Esimerkiksi sosiaalinen media on 15 vuodessa muuttanut melkoisesti löytöeläinten etsintää.
– Suurin muutos on ollut se, että löytökissoja tulee huomattavasti vähemmän kuin toiminnan alkuvuosina. Edelleen siruttamattoman kissan alkuperäinen omistaja löytyy harvoin, joten siinä olisi vielä parannettavaa. Kissoille löytyy kuitenkin yleensä uusi koti. Teen yhteistyötä esimerkiksi Kisu ry:n kanssa, Sanna kertoo.
Löytöeläintoiminnan lisäksi Sanna pyörittää eläinhoitolaa, joka muodostaa pääosan yrityksen tuloista.
– Meillä on todella paljon vakiasiakkaita. Moni tuo etenkin koiransa hoitoon kerta toisensa jälkeen, ja kun vanhasta lemmikistä aika jättää, tuodaan myöhemmin seuraava. Luottamuksesta saa olla kiitollinen.
Eläimet ovat Sanna Moilaselle elämäntapa. Kotoa löytyy hoitoeläinten lisäksi koira, kaksi kissaa, kaksi vuohta, kolme possua ja pari hevosta. Tällaisella kokoonpanolla kotona lomailu ei juuri onnistu, joten irrottautuminen arjesta vaatii tuuraajan järjestämistä. Tällä kertaa Sanna vastasi puhelimeen Kylmäpihlajan majakalta, jossa hän oli viettämässä minilomaa. – HL
