13.10.2025 | Tilaajille, Toivakka
Sellaista on rakennustarkastaja Risto Salosen työelämä. Hän on nimittäin Joutsan, Luhangan ja Toivakan rakennustarkastaja.
Mies itse asuu Luhangassa.
– Aloitin Luhangassa 2014. Siirryin Joutsan kuntaan 2023. Samassa yhteydessä Luhanka rupesi ostamaan rakennusvalvonnan Joutsalta. Toivakassa aloitin 2024.
– Palkan minulle maksaa Joutsan kunta, joka sitten ottaa muilta kunnilta maksua palveluistani. Omat haasteensahan siinä on alkuun ollut, kun kunnissa on erilaisia käytäntöjä. Mutta kyllä minä nyt alan niihin jo olla perehtynyt, Salonen sanoo Joutsan toimipisteessään.
Miehellä on toimipiste kaikissa kolmessa kunnassa. Työajokilometrejä tulee vuodessa noin 5 000.
Luhangassa hän on yleensä päivän viikosta, Toivakassa 1,5–2 päivää viikossa ja loput sitten Joutsassa. Noin viidennes työajasta kuluu katselmuksissa, loppu on sitten enemmän tai vähemmän toimipisteessä työstämistä tai kokouksissa istumista.
Kahdessa kunnassa on tekninen lautakunta, yhdessä jaosto. Kunnista Joutsa on työllistävin, sitten tulee Toivakka ja sitten Luhanka.
Rakennustarkastaja toimii kunnan rakennusvalvontaviranomaisen alaisena ja vastaa siitä, että rakentaminen tapahtuu myönnettyjen lupien sekä hyväksyttyjen piirustusten mukaisesti. Hänen tehtävänsä liittyvät uuteen rakentamislakiin ja ”muun lainsäädännön noudattamiseen”.
– Rakennuttaja jättää lupahakemuksen, jonka mukana tulevat havainnekuvat ja piirustukset. Katsotaan muun muassa, että kaava mahdollistaa rakentamisen. Eihän näihin kuntiin juuri kerrostaloja enää tule, vähemmän myös rivitaloja. Eniten lupahakemuksia tulee loma-asuntoja koskien. Rakentamisen ohella kyseeseen voi tulla myös maisema- tai purkuluvitus, Salonen sanoo.
Salonen ei ryhdy laittamaan kuntia paremmuusjärjestykseen työnsä kannalta. Toteaa vain, että kaikissa homma toimii. Hän ei myöskään halua nostaa esille erityisen hankalia tapauksia rakennustarkastajan kannalta, koska ”joku voisi niistä itsensä tai naapurinsa tunnistaa”.
Kuriositeettina mainittakoon, että tälle vuodelle sattui Toivakan kunnanjohtajan Touko Aallon omakotitalon lopputarkastus.
– Kaikki oli kunnossa.
Lupahakemuksia Saloselle ei välttämättä tule viikoittain. Tänä vuonna esimerkiksi Toivakan osalta on tehty 32 lupapäätöstä, viime vuonna niitä tehtiin 57.
Jonkin verran rakennustarkastajien työtä helpotti vuoden alussa voimaan tullut rakentamislaki, joka nykyisin sallii alle 30-neliöisen rakennuksen tekemisen ilman lupaa. Muistetaan kuitenkin, että 15 metriä lähemmäksi rantaviivaa ei tönöä saa rakentaa.
Seuraavaksi on valmistelussa alueidenkäyttölaki.
Ei Salonen ryhdy mestaroimaan lakejakaan tai työnsä ongelmia. Toteaa vain, että kaava-asiat saattavat joskus olla pitkäkestoisia.
Salonen on taustaltaan yrittäjä yrittäjäperheestä ja koulutukseltaan talonrakennusteknikko.
Salonen pitää mahdollisena, että pienet kunnat joutuvat jatkossa tekemään enemmänkin yhteisvirkoja, kun talous on tiukalla. Toivakalla ja Joutsalla on Salosen ohella ympäristötarkastaja (Tapio Tervala), jonka palkan maksaa Toivakka.
Ja mitä tekee rakennustarkastaja silloin, kun ei ole tonteilla, työhuoneessaan tai ajelemassa kohdekuntaan?
– Kesällä ajan sähköpyörällä ja talvella laskettelen.
Seppo Pänkäläinen
15.10.2025 klo 11.55 korjattu Tapio Tervalan nimi oikein.
08.10.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Keski-Suomen hyvinvointialueen taloutta sopeutetaan ensi vuonna merkittävästi, yhteensä 58 miljoonalla eurolla. Sopeutustoimien tavoitteena on turvata palvelut, estää uuden alijäämän syntyminen ja vastata valtion rahoituksen ja kustannusten väliseen epätasapainoon. Hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletin mukaan talous ja toiminta sovitetaan ensi vuonna yhteen eli palvelujen järjestämiseen ei käytetä enempää rahaa kuin sitä valtiolta saadaan. Hyvinvointialueen menot ovat ensi vuonna noin 1,4 miljardia euroa, kun taas valtion rahoitus ja asiakasmaksut kattavat yhteensä noin 1,3 miljardia.
Yksi näkyvimmistä muutoksista kohdistuu terveysasemaverkkoon. Esityksen mukaan Jyväskylässä terveysasemien määrä supistuu nykyisestä seitsemästä neljään. Huhtasuon, Tikkakosken ja Korpilahden asemat lakkautetaan, ja Huhtasuon uudisrakennushankkeesta luovutaan. Multian ja Luhangan sosiaali- ja terveyspalvelupisteet suljetaan heikon toimintavarmuuden ja huonokuntoisten tilojen vuoksi. Konnevedellä, Kuorevedellä, Pihtiputaalla ja Kinnulassa nykyiset asemat korvataan kevyemmillä palvelupisteillä, ja liikkuvia palvelumalleja lisätään.
Terveysasemapalveluja tarjotaan jatkossa sosiaali- ja terveyskeskuksissa, -asemilla ja -palvelupisteissä, mutta fyysisten toimipisteiden määrä vähenee. Tilojen yhteiskäyttöä lisätään ja palvelujen saavutettavuutta pyritään parantamaan digipalveluiden kehittämisellä sekä laajentamalla aukioloaikoja. Asukkaiden mahdollisuuksia käyttää eri toimipisteitä pyritään myös lisäämään.
Aluehallituksen jäsen Jouko Nykänen (kesk.) sanoo, että muutokset ovat rajuja.
-Ne koskettavat kuitenkin yli 20 000 ihmisen elämää. Esitys täytyy käydä kohta kohdalta läpi ja laskea todelliset säästöt ja tosialliset vaikutukset esimerkiksi palveluiden saavutettavuuteen. Niin ei saa käydä, että esitetyt toimenpiteet nostavat kustannuksia myöhemmin tai jopa välittömästi. Säästösumma on saatava kasaan tavalla tai toisella, se on selvää. Keskustan ryhmä ottaa kantaa esitykseen, kunhan kaikki ovat ehtineet siihen kunnolla perehtyä, Nykänen sanoo.
Henkilökohtaisesti Nykänen olisi toivonut, että Keski-Suomen hyvinvointialueella olisi pystytty kehittämään innovatiivisempia ratkaisuja säästöjen synnyttämiseksi kuin ovien sulkeminen. Esimerkiksi lääkärien ammatinharjoittajamallin ottaminen käyttöön kesti turhan pitkään; ensimmäiset lääkärit aloittivat mallin kokeilussa tänä vuonna.
-Ensi vuonna kokeilu on saatava käyntiin kaikilla terveysasemilla. Lääkäreitä on ollut nyt paremmin saatavilla ja ammatinharjoittajamalli kiinnostaa.
Myös tilojen osalta Nykänen toivoo uudenlaista ajattelua.
-Tämä on osin kirjoitettunakin palveluverkkosuunnitelmiin. Voisi ajatella niin, että hoitaja-lääkäri työpari voisi ottaa ihmisiä vastaan kevyemmissäkin tiloissa kuin sellaisissa, joissa pystyy tekemään monipuolisia tutkimuksia. Tilojen yhteiskäyttöä on myös syytä tutkia.
Aluevaltuutettu Moona Seppä (kesk.) toteaa, että lääkärien ammatinharjoittajamalli voisi olla sopiva tapa järjestää palvelu Korpilahdella.
-Mielestäni on huono asia, jos Korpilahden sote-palveluita heikennetään. Kaupungissa on kuitenkin vahvaa tahtoa kehittää aluetta, Seppä sanoo.
Seppä on huolissaan myös pohjoisen Keski-Suomen tilanteesta.
-Sieltä ollaan viemässä neuvolapalveluita. Pelkään, etteivät monilapsiset perheet tee enää ylimääräisiä neuvokäyntejä, mikäli palvelut ovat sadan kilometrin päässä.
-Säästöt on kuitenkin saatava nyt aikaan, niin se vaan on, Seppä toteaa.
Satu Kytölehto (sd) on tyytyväinen siihen, että Petäjäveden terveysasema on säilymässä.
-Toivottavasti arviointiryhmä hyväksyy tämän suunnitelman, eikä tule lisää säästövaateita, Kytölehto sanoo.
Palvelustrategian keskiössä on hoidon jatkuvuuden parantaminen ja hoidon tarpeen arviointi yhdellä käynnillä. Hyvinvointialue jatkaa omalääkärimallin ja ammatinharjoittajamallin kehittämistä. Psykiatriset palvelut yhdistetään ja päällekkäisiä toimintoja puretaan, mikä vahvistaa mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokonaisuutta.
Palveluverkkomuutoksilla tavoitellaan vähintään 18,6 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä. Aluehallitus käsittelee strategiaa ja talousarviota marraskuussa, ja aluevaltuusto tekee lopulliset päätökset joulukuussa. Henkilöstövaikutukset koskevat enintään noin 1400 henkilöä, joista tehtävävähennyksiä on hieman yli 400. – Sopeuttamistoimena laitamme ensi vuodeksi tauolle myös henkilöstön kulttuuri- ja liikuntaedun. Samoin varaudumme tämän vuoden tavoin henkilöstön lomautuksiin siten, että se kohdistuu eniten johtamis-, kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä työskenteleviin. Myös lomapalkkavelan pienentäminen jatkuu, Jan Tollet sanoo.
Ikääntyneiden palveluissa painopiste siirtyy kevyempiin ratkaisuihin, kuten yhteisölliseen asumiseen ja lyhytaikaishoitoon. Ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiden määrä vähenee 80:stä 75:een, Neljästä pienyksiköstä, eli Luhangan Tuuliharjusta, Kivijärven Hopearannasta, Jämsän Länkipohjan palvelutalosta ja Laukaan Sylvistä luovutaan ja Jyväskylän Harjuhovi muutetaan yhteisöllisen asumisen yksiköksi.
Suun terveydenhuollossa palvelut keskitetään suurempiin yksiköihin, ja kuudesta pienestä toimipisteestä luovutaan. Liikkuvat hammashoitoyksiköt täydentävät palvelutarjontaa.
Neuvolapalveluissa neljä pienyksikköä (Kuorevesi, Multia, Huhtasuo, Vihtavuori) lakkautetaan ja osa yhdistetään toisiin toimipisteisiin.
Hyvinvointialueen asukkaat voivat ottaa kantaa palvelustrategiaan ja palveluverkkoon 8.10.–5.11. välisenä aikana. Aluejohtaja Jan Tollet korostaa, että toimenpide-ehdotus on velvoittava ja säästöt on saavutettava, jotta hyvinvointialueen talous saadaan kestävälle pohjalle.
06.10.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Kun tätä juttua tehtiin viime perjantaina aamupäivällä, vielä ei ollut tietoa siitä, että kunnanjohtaja Arto Kummala irtisanoutuu kunnanjohtajan tehtävästään sunnuntaina luottamuspulan takia. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Satu Kytölehto totesi Petäjävesi-lehdelle, ettei luottamuspulassa ole kyse mistään yksittäisestä asiasta.
-Olemme käyneet Kummalan kanssa normaaliin tapaan kehityskeskusteluja, joista viimeisin käytiin 29.9. Sunnuntaina olleessa tapaamisessa hän päätti irtisanoutua tehtävästään. Tämä oli johtajasopimuksen mukainen irtisanoutuminen, Kytölehto kertoi.
Keskusteluja Kummalan kanssa ovat käyneet kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajisto. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mikko Tiirola ei kommentoinut asiaa.
-On päätetty, että asiaa kommentoi keskitetysti ainoastaan kunnanhallituksen puheenjohtaja, Tiirola sanoi.
Petäjäveden kunnan taloutta on reivattu paremmille urille jo pitkään; nyt on käynnissä talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2024-2026. Säästöohjelmalla tavoitellaan parin miljoonan euron säästöjä.
-Tässä on osittain jo onnistuttukin. Paljon on kuitenkin vielä tarkennettavaa, minkä takia on päätetty lähteä tekemään uutta ohjelmaa, jossa entistä konkreettisemmin mietitään, mistä säästetään tulevina vuosina.
Kummala sanoo, että talouden tasapainottamisesta erityisen haastavan teki hyvinvointialueiden tulo.
-Sinne lähti rahat, puolet henkiöstöstä, mutta jäljelle jäi edelleen tietyllä tapaa varjotöitä. Talous on mennyt pikkuhiljaa vuosien saatossa heikommaksi. Koronavuosi oli vielä ihan ok. Vuonna 2023 saatiin harkinnanvaraista valtionosuutta, mikä nosti talouden kyseisenä vuonna plussalle. Sen jälkeen on tullut miinusta. Kun katsotaan viime vuotta, talousarvion hyväksytty miinus oli noin 1,8 miljoonaa euroa. Alijäämä saatiin kuitenkin sinne 1,12 miljoonaan euroon. On siis aika paljon onnistuttukin toimenpiteissä.
Kummala sanoo, että juustohöyläsäästöt on säästetty ja tulevaisuudessa joudutaan puuttumaan entistä enemmän rakenteisiin.
-Tärkeää on kuitenkin se, että hyvä ja turvallinen arki säilyisi sekä peruspalvelut. Sitten katsotaan, mitä muuta me pystytään siihen ympärille tuottamaan taloudellisesti järkevästi.
Kummala ei usko, että valtionosuusuudistus olisi kunnille jokin pelastus.
-Ei meille sada mannaa taivaasta, vaan liikkumavara kapenee entisestään. Verotulot on toki se, millä pystyttäisiin paikkaamaan vajetta.
Kummala toteaa, etteivät uudet verotuotot konkretisoidu hetkessä, vaikka valoa on näkyvissä.
-Uudet akkuvarastot voivat tuoda huomattaviakin verotuottoja. On puhuttu kuusinumeroisesta summasta. Verotuotto on vielä osin auki ja sitä selvitetään parhaillaan. Toivotaan, että tulee vielä seuraavakin akkuvarasto ja katseet kääntyy myös datakeskukseen. Valtuusto on tehnyt päätökset tuulivoimaloista ja kaavasta, kyllä hanke pitäisi käyntiin saada. Hallinto-oikeuden päätöstä valituksesta odotetaan vuodenvaihteessa. Tuulivoimayhtiöltä ovat jo rakennuslupahakemukset tulleet ja työ on taustalla käynnissä. Tuulivoimaloista verotuloja tulisi noin 30 000 euroa per tuulimylly vuodessa. Myllyjä rakennettaisiin yhteensä 11 kappaletta. Jos meidän talousarvion vaje on tällä hetkellä noin 600 000, tuulivoimaloiden verotuotto olisi käytännössä puolet siitä.
Vaikka uusia verotulojakin olisi tulossa, Kummala sanoo, että rakenteitakin pitää uskaltaa ravistella.
-Sivistyksen hallinnonalan kustannukset kattavat nykyään 75 prosenttia kuluista, joten kyllähän ne katseet sinne suuntaan kääntyvät.
Kummala mainitsee yhtenä keinona yhtenäiskoulujärjestelmään siirtymisen, joka voisi tuoda säästöjä muun muassa yhteisten opettajien käyttämisestä.
-Yhtenäiskoulu ei muuta fyysisesti mitään, se on hallinnollinen muutos. Lukion on arka aihe, ja se on täällä tärkeä. Lukiolla on elinvoimaa kohottava vaikutus, mutta lukiokoulutustakaan ei pidä järjestää hinnalla millä hyvänsä. Tällä hetkellä lukion oppilasmäärä on hyvä, mutta ikäluokkien koot ovat laskussa. Jos me joudumme käyttämään varoja lukiokoulutukseen paljon sen yli, mitä valtiolta siihen tulee rahaa, täytyy miettiä, onko toiminta oikeasti järkevää vai pysytytäänkö karsimaan lukion kustannuksia. Meillä on hyvä lukio, mutta kauheasti ei ole vaihtoehtoja.
Kunnan taloutta haastavat myös sote-kiinteistöt, joiden kohtaloon saatanee lisäselvyyttä kuluvalla viikolla. Uusien työllisyysalueiden tuottamat kustannukset ovat myös vielä epäselviä.
Valon pilkettä kunnan tulevaisuuteen tuo muun muassa Kintauden osayleiskaavan muutos, joka tuo tullessaan yli sata uutta tonttia. Suurin osa uusista tonteista ovat yksityisessä omistuksessa.
-Toivotaan, että kaava saadaan valmiiksi ja hyväksytyksi vuodenvaihteessa. Kaavan laadinnassa on tehty erittäin hyvää yhteistyötä maanomistajien kanssa. Kunnassa tietysti toivomme, että maanomistajat lähtevät näitä tontteja myymään. Alueelle on tulossa monenlaisia tontteja, rantatontteja, järvimaisematontteja ja kuivan maan tontteja. Alueella on Kintauden vesiosuuskunta ja viemärit ovat olemassa.
Kummala sanoo, että tontit ovat herättäneet suurta kiinnostusta.
-Olimme Jyväskylässä rakennusmessuilla ja siellä ihmiset kyselivät, voisivatko jo varata tietyn tontin itselleen.
Maarit Nurminen
02.10.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Keski-Suomen hyvinvointialue julkaisee suunnitelmansa palveluverkosta ja tarjottavista sote-palveluista ensi viikolla. Strategiat liittyvät valmistelussa olevaan ensi vuoden talousarvioon ja tiukan taloustilanteen korjaamiseen.
Hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet sanoo, että suunnittelussa keskeisinä periaatteina ovat olleet toiminnan ja talouden yhteensovittaminen sekä toimivien palveluiden turvaaminen tiukassa taloustilanteessa.
Keskisuomalaisten suurin huolenaihe lienee se, pysyykö terveysasema omassa kunnassa tai omalla alueella.
Korpilahdella asuva ensimmäisen kauden aluevaltuutettu Moona Seppä (kesk.) sanoo, että palvelut tulee tuottaa lähellä silloin, kun se on arjen sujuvuuden ja vaikuttavuuden ehto, kuten neuvolat, ikäihmisten ja perheiden lähipalvelut sekä kiirevastaanotot. Laajemmat palvelut kootaan verkostoksi silloin, kun laatu ja potilasturvallisuus sitä vaativat, esimerkiksi erikoissairaanhoidossa. Seppä sanoo kuitenkin, että palveluverkon tarkastelu on nykytilanteessa välttämätöntä.
Seppä sanoo, että liikkuvat palvelut ovat aito vaihtoehto osaan palveluista, mutta eivät korvaa kaikkea.
-Paras ratkaisu löytyy hybridimallista, jossa yhdistyvät lähipalvelut, digiratkaisut ja liikkuvat palvelut.
Aluehallituksen jäsen ja keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Jouko Nykänen (kesk.) Uuraisilta toteaa, että talouden suunta on saatava kääntymään tekemällä palvelut kustannustehokkaammin, ei pelkällä palvelujen karsimisella.
– Palveluverkkotyö on käynnissä ja tulossa päätöksentekoon aluevaltuustossa joulukuussa. Lopputuloksena tulee olla, että nykyinen palvelutaso turvataan. Jos se ei ole mahdollista kivijalkapalveluina, niin sitten kotiin tuotavina palveluina ja liikkuvina palveluina. Tärkeintä on, että palveluihin päästään mahdollisimman matalalla kynnyksellä ja hoidon jatkuvuus voidaan turvata, Nykänen toteaa.
Aluevaltuutettu Satu Kytölehto (SDP) Petäjävedeltä sanoo, että hyvinvointialueen taloutta voisi saada paremmalle tolalle tarkastelemalla kriittisesti palvelun tasoa ja tarvittaessa karsia sitä.
-Tämä tulee tehdä kuitenkin niin, ettei perusterveydenhuoltoa heikennetä. Hallinnossa ja organisaatiossa tulee tehdä uudelleen arviointia.
Kytölehto muistuttaa, että terveydenhuollossa ennaltaehkäisyllä on suuri merkitys tulevaisuuden kustannuksille.
-Palveluverkkoa ei pidä heikentää keskittämällä kaikki toiminnat muutamaan isoon toimipisteeseen. Elinvoimaiset toimipisteet, joissa on muun muassa sitoutunutta henkilöstöä, on säilytettävä. Kansalaisten, joilla ei ole varaa tai mahdollisuutta matkustaa saadakseen tarvitsemaansa palvelua, heidän oikeuksiaan perusterveydenhuoltoon pitää puolustaa.
Kytölehto toteaa, että kotihoito on yksi liikkuva palvelu ja erittäin hyvä esimerkki toimivasta palvelusta.
-Kaikkea palvelua eivät kumipyörätkään voi kuljettaa asiakkaan luo, mutta tämäkin kortti kannattaa katsoa. Mielestäni kiinteitä toimipisteitä tarvitaan muuallakin kuin Jyväskylässä.
Hyvinvointialue järjestää asukastilaisuuksia sekä etäyhteydellä että joissain paikoissa paikan päällä. Myös niihin on mahdollista osallistua etäyhteydellä. Asukastilaisuuksien lisäksi hyvinvointialue keskustelee suunnitelmista muun muassa kuntien ja henkilöstönsä kanssa.
Kaikilla keskisuomalaisilla on mahdollisuus osallistua palveluverkkoesityksen vaikutusten arviointiin osoitteessa www.otakantaa.fi ja sosiaali- ja terveysasemilta löytyy myös tulostettu lausuntomateriaali sekä paperisia lomakkeita kommentointia varten 13.–31.10. välisenä aikana.
Alueelliset asukastilaisuudet etäyhteydellä
* Torstai 9.10. kello 16.30–18.30, Alueellinen asukastilaisuus, pohjoinen Keski-Suomi, Teams etäyhteys.
* Maanantai 13.10. kello 16.30–18.30, Alueellinen asukastilaisuus, keskinen Keski-Suomi, Teams etäyhteys.
* Tiistai 14.10. kello 16.30–18.30, Alueellinen asukastilaisuus, eteläinen Keski-Suomi, Teams etäyhteys.
Alueelliset asukastilaisuudet paikan päällä ja etäyhteydellä
* Maanantai 20.10. kello 18–20, Alueellinen asukastilaisuus, pohjoinen Keski-Suomi, Pihtipudas (Putaanvirran koulu, Pihtipudas-Sali, Tahkonpolku 9, Pihtipudas) ja etäyhteys.
* Keskiviikko 22.10. kello 17–19, Alueellinen asukastilaisuus, keskinen Keski-Suomi, Jyväskylä (Mattilanniemi 2, Agora, auditorio 2, Jyväskylä) ja etäyhteys.
* Keskiviikko 29.10. kello 17–19, Alueellinen asukastilaisuus, eteläinen Keski-Suomi, Joutsa (Yhtenäiskoulun auditorio, Koulutie 2, Joutsa) ja etäyhteys.
Lisätietoja tilaisuuksista löytyy https://keskisuomievents.fi/home
02.10.2025 | Korpilahti, Tilaajille
– Siunaus on kantanut minua elämässä koko ajan eteenpäin. Elämäni olisi voinut mennä täysin toisinkin, 90 vuotta perjantaina 10. lokakuuta täyttävä Hellin Torkki toteaa ja kertoo, että menetti vanhempansa varhain.
– Jäin 16-vuotiaana täysorvoksi. Kinnulasta ei ollut helppoa päästä opiskelemaan, mutta paikallinen kauppias auttoi minua eteenpäin. Hän hommasi minulle oppikirjat ja välineet, minä sain työskennellä lomilla hänen kaupassaan, Hellin Torkki kertoo.
Korpilahdelle Hellin ja Hannes Torkki muuttivat vuonna 1965 Helsingistä.
– Meidän oli tarkoitus asettua Helsinkiin, Hannes oli yliopistouralla ja minä töissä Hesperiassa. Olin nuoriso-osastolla, nuoret olivat levottomia, ja Helsingissä oli huumeongelmia; rupesimme katselemaan muita paikkoja, koska halusimme kasvattaa lapsemme paremmassa ympäristössä, Hellin Torkki kertoo.
– Etsimme työpaikkoja nimenomaan Keski-Suomesta. Korpilahdelle pääsimme molemmat töihin, minä kunnanlääkäriksi ja Hannes uskonnonopettajaksi.
Hellin Torkin mukaan korpilahtelaiset ottivat perheen hyvin vastaan, nuoren naispuolisen kunnanlääkärinkin.
– Edeltäjäni Edit Veijo oli hyvin pidetty kunnanlääkäri, korpilahtelaiset olivat evästäneet päättäjiä, että uudeksikin kunnanlääkäriksi pitää ottaa nainen. Ja päättämässä olleet miehet tottelivat, Hellin Torkki naurahtaa.
– Kyllä minua aluksi joskus luultiin sairaanhoitajaksi, mutta aika pian ihmiset oppivat luottamaan.
Kun Hellin Torkki aloitti Korpilahdella, hän oli nimenomaan kunnanlääkäri, terveyskeskuslääkärit tulivat vasta vuonna 1972 uuden kansanterveyslain tultua voimaan.
– Kunnanlääkärinä työtä sai tehdä itsenäisesti, tarpeen mukaan. Edit Veijo oli luonut kotikäyntisysteemin, ja Korpilahdella haluttiin usein, että lääkäri tulee kotiin. Hannes oli kesäisin lomalla opettajantyöstään, me kuljimme yhdessä kotikäynneillä. Siinä tulivat ihmiset ja pitäjä tutuiksi. Vespuolelle mentiin lossilla, ja me ihastelimme korpilahtelaista maisemaa, kun joka puolella oli vettä, Hellin Torkki muistelee.
– Siihen aikaan ei annettu lääkäriaikoja, vaan ihmiset tulivat vastaanotolle jonottamaan. Odotushuone saattoi olla täynnä ihmisiä, mutta kellään ei ollut kiire mihinkään, ihmiset nauttivat, kun saivat seurustella toistensa kanssa.
Neuvolavastaanottoja Hellin Torkki kiersi pitämässä kylillä kätilön ja terveyssisaren kanssa.
– Siihen aikaan Korpilahdella oli 18 koulua, neuvolaa pidettiin kouluilla. Taksikuski, joka oli kuskannut jo Edit Veijoa, kuskasi meitä koululta toiselle. Neuvola-asiakkaita saattoi olla yksi tai kaksi, ja sitten me joimme opettajan kanssa pullakahvit, ne olivat mukavia matkoja, Hellin Torkki sanoo.
– Kunta suhtautui minuun hyvin, sain muun muassa vastaanottoapulaisenkin, kun pyysin. Kunta oli erittäin myötämielinen kaikkien hankintojen suhteen.
Yöaikaan Hellin Torkki joutui lähtemään sairaskäynnille melko harvoin, mutta päivät venyivät.
– Onneksi meillä oli hyviä kotiapulaisia, jotka tekivät töitä niin kauan kuin tarvittiin ja minä sain venyttää vastaanottopäiviä, Hellin Torkki toteaa. Kun Torkit muuttivat Korpilahdelle, heillä oli kaksi lasta, Korpilahdella lapsia syntyi vielä kuusi lisää.
Kun uusi kansanterveyslaki tuli voimaan vuonna 1972, kunnanlääkärijärjestelmä vaihtui terveyskeskusjärjestelmään.
– Siihen asti töitä oli tehty tarpeen mukaan ja innokkaasti, tunteja laskematta. Uusi laki laittoi tunti- ja viikkoraamit, ja samalla se vei innon. Aiemmin teimme töitä ryhmänä terveyssisaren ja kätilön kanssa ja järjestimme itse työmme, uuden lain tultua sitä ruvettiin järjestelemään ulkoa päin, Hellin Torkki kertoo.
– Kunnanlääkärin työssä viehätti nimenomaan itsenäisyys, siinä ei tarvinnut katsoa kellosta, paljonko aikaa saa olla potilaan kanssa. Kun kansanterveyslaki tuli voimaan, monet kunnanlääkärit lähtivät töihin työterveyshuoltoon.
Hellin Torkki työskenteli vielä kolmisen vuotta terveyskeskuslääkärinä Korpilahdella, sitten hän irtisanoutui.
– Aloitin yksityisvastaanoton keväällä 1975, ajattelin, että kyllä minulle riittää potilaita. Sitten Jyväskylässä tuli haettavaksi työterveyslääkärin virka. Hain sitä ja pääsin virkaan, yksityisvastaanottoa ehdin pitää vain muutaman kuukauden. Työterveyslääkärinä Jyväskylässä olin sitten 22 vuotta, eläkkeelle jäämiseeni asti.
1970-80-luvuilla Hellin Torkki oli kaksi kautta Korpilahden kunnanvaltuustossa ja kolme kautta kirkkovaltuustossa. Kun Korpilahti liittyi Jyväskylään, Hellin Torkki oli ensimmäisen kuntaliitoksen jälkeisen kauden Jyväskylän kaupunginvaltuustossa.
– Hannes oli ensin Korpilahden kunnanvaltuustossa, ja minä sitten, kun hän jäi pois. Sen minä muistan, kun valtuustossa päätettiin siitä, anotaanko Korpilahdelle Alkoa. Minä olin vastaan, kun olin nähnyt, kuinka paljon pahaa keskioluen vapautuminen oli tuonut, monet entiset alkoholistit retkahtivat uudestaan, ja kylänraitilla notkui humalaisia. Valtuusto päätti suurella enemmistöllä anoa Alkoa, mutta Alko ei sitten kuitenkaan Korpilahdelle myymälää laittanut, Hellin Torkki muistelee.
– Jyväskylän valtuustoon jouduin yllättäen. Minua pyydettiin ehdokkaaksi, ja suostuin, kun ajattelin, että listoilla on paljon minua pätevämpiä poliitikkoja, joten en tule valituksi. Kun minut sitten kuitenkin valittiin, olin valtuuston vanhin ja jouduin vielä avaamaan sen historiallisen kokouksen, mutta kyllä siitäkin selvittiin, Hellin Torkki naurahtaa.
– Se oli hyvä nelivuotiskausi. Minä opin paljon pitkän tähtäimen ajattelua. Valtuustotyöskentely oli myös mukavaa, silloin täällä ei riidelty. Olin mukana myös aluelautakunnassa; entisen Korpilahden kunnanjohtajan Timo Rusasen vetämä aluelautakunta oli Korpilahden pelastus, Korpilahti sai äänensä ihan eri tavalla kuuluviin kuin entinen maalaiskunta.
Yhden suuren terveydenhuollon uudistuksen nähneenä Hellin Torkki ei suhtautunut kovin luottavaisesti tämänkertaiseen sote-uudistukseen.
– Vuoden 1972 kansanterveyslaki oli susi, pelkäsin, käykö tässä samalla tavalla, Hellin Torkki toteaa.
– Nyt minusta tuntuu, että työntekijöitä ei ole tässäkään uudistuksessa kuunneltu riittävästi. Ihmisille on tärkeää, että he saavat itse vaikuttaa työhönsä, ja jos into työhön säilyy, jaksaa tehdä raskastakin työtä. Mutta jos työntekijät menettävät motivaationsa, he eivät anna täyttä panostaan työhönsä. Yksi ongelma ovat turhat työt, esimerkiksi lääkäreiltä menee paljon työaikaa toimistotyöhön. Systeemissä olisi paljon muutettavaa rakenteellisesti.
Nykyään Hellin Torkki asuu Jyväskylän keskustassa.
– Muutin tänne vuonna 2020, ehdin asua Korpilahdella 55 vuotta. Kyllä Korpilahti on minulle toinen kotipitäjä, Kinnulan lisäksi, Hellin Torkki toteaa.
Syntymäpäiväänsä Hellin Torkki juhliin lastensa, lastenlastensa ja lastenlastenlastensa kanssa. Torkin perhe järjestää ’Kiitollisuus elämän lahjoista’ -musiikkihartauden Korpilahden kirkossa lauantai-iltana 11. lokakuuta kello 18 ja musiikkihartauden jälkeen tarjotaan kirkkokahvit seurakuntatalolla.
– Se ei ole minun syntymäpäiväjuhlani, vaan kiitollisuuden juhla. Minun elämässäni on ollut paljon hyviä asioita. Yksi on se, että olen saanut pitkän, terveen elämän, ja sitten ovat kaikki muut lahjat, lapset, miniät ja lastenlapset sekä lastenlastenlapset. Elämässäni on ollut murhetta, mutta vastapainona on ollut hyviä päiviä ja niitä on ollut paljon enemmän, Hellin Torkki sanoo.
Tiina Lamminaho
30.09.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Metsäteiden perusparannukseen on mahdollista saada tukea 70 prosenttia kustannuksista, sillan tekemiseen tai korjaamiseen tukea voi saada jopa 85 prosenttia kustannuksista. Ensi vuonna tukiprosentit ovat huomattavasti alhaisempia, metsätien perusparantamisen tuki laskee 50 prosenttiin kustannuksista, sillan tekemisen tai korjaamisen tuki 65 prosenttiin kustannuksista.
– Tällä hetkellä tukitaso on oikeasti hyvä. Tämänvuotisilla prosenteilla tukea saa, jos hakemus ja siihen liittyvät tarvittavat tiedot ja asiakirjat saapuvat Metsäkeskukseen viimeistään tämän vuoden viimeisenä päivänä, hankehallinnon päällikkö Sameli Salokannel Suomen metsäkeskuksesta toteaa.
Tiekunnan kokous ja mahdollinen tietoimitus täytyy olla pidettynä ennen hakemuksen jättämistä. Ehdot tuen myöntämiseksi löytyvät netistä Metsäkeskuksen sivuilta.
– Metsätiehankkeissa tukihakemuksen teossa kannattaa käyttää ammattilaista apuna, jotta hakemukseen saadaan varmasti mukaan kaikki tarvittavat tiedot, Salokannel sanoo.
Vuoden vaiheessa muuttuvat myös metsäomistajille maksettavan taimikon ja nuoren metsän hoidon tuen ehdot sekä pienpuun korjuun tuki. Taimikon ja nuoren metsän hoidon osalta puuston pituusrajat laskevat, pienpuun korjuun osalta taas tuki laskee.
– Tässä taustalla on ajatus, että tukea kohdennetaan enemmän taimikkovaiheen hoitoon ja kannustetaan metsäomistajia hoitamaan myös varttuneita taimikoita eli tekemään toimenpiteitä, jotka eivät ole juuri tekohetkellä taloudellisesti kannattavia, Salokannel sanoo ja tarkentaa, että uudet ehdot kohdentavat tukivaroja entistä enemmän nimenomaan raivaussahalla tehtäviin hoitotöihin.
– Metsätaloudessahan tulon saaminen on pitkissä kantimissa, eivätkä metsänomistajat ehkä halua laittaa isoa rahaa taimikon hoitoon. Tuella halutaan kattaa osa kustannuksista kohteissa, joissa tuloa ei saada poistuvasta puustosta. Kun puuston pituusvaatimuksia kiristetään, tuen piiristä jää pois kohteita, joista pystytään keräämään enemmän ainespuuta.
Taimikoiden hoitoa taas halutaan Salokanteleen mukaan tukea, koska sillä on paljon positiivisia vaikutuksia. – Terve ja hyvin kasvava taimikko on kestävämpi luonnon tuhoja vastaan ja puusto kasvaa nopeammin, sitä kautta tulevat myös hyödyt hiilensidontaan. Ja tuottaahan se myös puuta nopeammin, Salokannel toteaa.
Uudet ehdot koskevat hakemuksia, jotka jätetään Metsäkeskukseen ensi vuoden puolella. Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea haetaan sitten, kun työ on tehty; jos haluaa tämän syksyn raivauksille tukea entisten ehtojen mukaisesti, hakemuksen on oltava Metsäkeskuksessa tämän vuoden puolella.
Metsätalouden tukia on haettu tänä vuonna vilkkaasti. Tukivaroja on varattu tälle vuodelle yhteensä 37,3 miljoonaa euroa, suurin osa varatusta rahamäärästä käytetään taimikon ja nuoren metsän hoidon tukeen.
– Tukeen varattu raha loppuu ennen vuodenvaihdetta, mutta hakemuksia kannattaa kuitenkin tehdä ajallaan. Syksyn aikana saapuvat hakemukset käsitellään pääsääntöisesti ensi vuoden puolella ja tukea maksetaan alkuvuodesta, ensi vuoden määrärahoista, Salokannel sanoo.
– Hakemukset käsitellään pääsääntöisesti saapumisjärjestyksessä, joten syksyllä saapuneet hakemukset ovat jonossa ennen talvella tehtyjä hakemuksia. Hakemuksien teossa on myös määräajat, taimikon ja nuoren metsän hoidon tuen hakemus on tehtävä korkeintaan kaksi kuukautta työn lopettamisen ja puoli vuotta työn aloittamisen jälkeen.
Salokannel suosittelee tukihakemusten tekemistä sähköisesti metsään.fi -palvelun kautta.
– Sähköinen hakemus nopeuttaa tuen maksuun saamista, Salokannel toteaa.
Valtion ensi vuoden budjettiin on varattu metsätalouden tukiin noin 36,2 miljoonaa euroa eli noin miljoona euroa vähemmän kuin tänä vuonna on ollut käytössä. Viime vuonna metsätalouden tukia maksettiin Keski-Suomeen 3,3 miljoonaa euroa. Tietoa metsätalouden tukien hakemisesta ja tukiehdoista löytyy Suomen metsäkeskuksen nettisivuilta, sieltä pääsee myös täyttämään tukihakemuksia.
Tiina Lamminaho
