Yhteisöllisyys väheni korona-ajan jälkeen.
– Mitään isoja yllätyksiä tuloksissa ei ollut. Monessa asiassa vastaukset olivat positiivisia, mutta huolenaiheitakin on, ja niihin täytyy kiinnittää huomiota, Korpilahden yhtenäiskoulun rehtori Satu Lahti toteaa viime keväänä toteutetusta kouluterveyskyselystä. Kyselyyn vastasivat viime vuoden keväällä neljännellä ja viidennellä sekä kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla olleet oppilaat.
Edellinen kouluterveyskysely tehtiin keväällä 2021, eli korona-aikaan.
– Korona-aika tuntui vaikealta, mutta toisaalta silloin moni asia oli hyvin, esimerkiksi oma luokka koettiin korona-aikana paljon tärkeämmäksi kuin muulloin. Korona-aikana myös oltiin enemmän oman perheen kanssa ja tehtiin asioita yhdessä, ja silloin oppilaat kokivat tulevansa huomioiduksi koulussakin paremmin. Nyt viime kevään kyselyn mukaan monessa asiassa ollaan palattu samalle tasolle kuin ennen koronaa, Satu Lahti sanoo.
– Vaikka moni asia korona-aikana oli hankalaa, olisi kiva, jos pystyisimme säilyttämään koronavuosien yhteisöllisyyden.
Korona-aikana oltiin huolissaan koululaisten netinkäytön lisääntymisestä, kun jopa koulua käytiin vähän aikaa netin välityksellä etänä.
– Viime kevään kyselyn mukaan alakoululaisten ”nettiriippuvuus” on vähentynyt, eli niiden määrä on vähentynyt, jotka tuntevat olonsa hermostuneeksi, jos eivät pääse nettiin, Lahti kertoo.
Yksi huolestuttava asia, etenkin yläkoulun puolella, on oppilaiden ja koulun aikuisten välinen vuorovaikutus.
– Yläkoululaisten kokemus siitä, että he jäävät ilman huomiota tai tukea ja myönteistä palautetta, on lisääntynyt edellisestä kyselystä. Toisaalta korona-aikana oppilaiden ja koulun aikuisten välinen yhteistyö tiivistyi, vuoden 2019 kyselyn tuloksiin verrattuna esimerkiksi suurempi osa oppilaista koki nyt saavansa oikeudenmukaista kohtelua opettajilta, Satu Lahti toteaa.
– Vuorovaikutuksesta on puhuttu henkilökunnan ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Meillä on koko vuoden teemana tunne- ja vuorovaikutustaidot, ja Korpilahdella olemme päivittämässä ja tarkistamassa omia käytänteitämme yhdenvertaiseen puuttumiseen koulussa tapahtuviin asioihin, esimerkiksi sääntöjen rikkomiseen. Tarkoitus olisi, että kaikki koulun aikuiset toimisivat samojen käytänteiden mukaan, toki myös jokaisella koulun oppilaalla on oikeus tulla kohdelluksi yksilönä.
Lahden mukaan viime kevään kouluterveyskyselyssä näkyy koulupsykologin palveluiden katkos.
– Meillä ei ole edelleenkään vakituista, pysyvää koulupsykologia. Palvelu on turvattu ostopalveluilla ja lisäksi meillä on ollut todella hyvä kuraattoripalvelu, joka on auttanut, Lahti sanoo ja kertoo, että nyt ostopalvelun kautta koulupsykologina on aloittanut Virve Kiukkonen ja uutena koulukuraattorina Kaisa Thessler, viime syksynä aloittanut koulukuraattori Satu Miettinen jatkaa.
– Vaihtuvuutta on ollut, terveydenhoitajana meillä on kuitenkin edelleen Leena Heilä, Lahti toteaa ja kertoo, että viime syksynä koulupsykologi oli yhtenäiskoululla yhtenä päivänä viikossa, koulukuraattoreista ainakin toinen oli paikalla joka päivä.
Kiusaaminen on Korpilahdella pienempi ongelma kuin koko maassa keskimäärin.
– Meilläkin kiusaamista esiintyy, ja sen ehkäisemiseksi tehdään töitä jatkuvasti. Kouluterveyskyselyt, ja muutkin koululla toteutetut kyselyt osoittavat, ettei työ ole ollut turhaa, Satu Lahti toteaa.
– Yritämme keksiä koko ajan jotain uutta, mikä estäisi kiusaamista. Jos vuodesta toiseen käytetään samaa toimintamallia, se lakkaa vaikuttamasta.
Alakoulun puolella Korpilahden yhtenäiskoulun oppilailla on mielialaan liittyviä ongelmia selkeästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin.
– Koulumyönteisyys näkyy. Koulunkäynnistä sanoo pitävänsä yli 70 prosenttia alakoululaisista, luku on jopa vähän noussut, Lahti toteaa.
– Sen sijaan huolenaiheena alakoulun puolella nousivat esiin koululaisten harrastamattomuus sekä kouluruokaan liittyvät asiat. Kouluruoan arvostus on laskenut. Myös yläkoulun puolella näkyy se, että kaikki eivät syö aamupalaa kotona, eivätkä kaikki käy syömässä koululounasta. Niiden osuus, jotka eivät syö koululounasta, vaihtelee, ja siihen vaikuttaa paljon kaveripiirin mielipiteet. Asiaan on yritetty puuttua asennekasvatuksella, puitteet meillä on kunnossa ja sen oppilaatkin ovat huomanneet eli kouluterveyskyselyssäkin tuli ilmi, että kouluruokailuun on oppilaiden mukaan varattu riittävästi aikaa.
Harrastamisessa koululaiset Lahden mukaan jakaantuvat eli toiset ovat hyvin aktiivisia, toisilla taas ei ole yhtään harrastuksia.
– Harrastamattomuuteen olemme tarjonneet kerhoja ”Harrastamisen Suomen malli” -hankkeeseen liittyen, meillä on nyt koululla kitara-, kuoro-, tekstiilityö- kuvis- ja robotiikkakerhot sekä 4H-yhdistyksen ja nuorisotoimen kokkikerhot. Näistä tekstiilityökerho alkoi oppilaiden toiveesta joulun alla, samoin kuviskerho jatkoi tauon jälkeen. Harrastusohjaaja Miika Kallioniemi vetää myös harrastustunteja, joissa tehdään erilaisia juttuja vaihtelevasti, muun muassa askarrellaan tai pelataan lautapelejä, Lahti kertoo.
Satu Lahden mukaan yksi asia, johon täytyy kiinnittää huomiota, vaikka se ei kouluterveyskyselyssä noussutkaan erityisesti esille, on yläkoululaisten jaksaminen.
– Myös mielenterveyden haasteet ovat yleinen huolenaihe, samoin päihteet. Kouluterveyskyselyssä päihteet eivät nousseet mitenkään erityisesti esille, itse asiassa jotkut päihteiden käyttöä kuvaavat luvut olivat laskeneet, mutta Korpilahdella on jo pitempään usein noussut esiin päihdemyönteinen ilmapiiri. Pienessä oppilasmäärässä muutaman oppilaan tietynlainen uho leviää helposti. Tästä olemme keskustelleet nuorisopalvelujen kanssa ja avainasemassa päihteettömyyden saavuttamisessa onkin yhteistyö sekä nuorisopalvelujen että vanhempien kanssa, Satu Lahti sanoo.
Tiina Lamminaho
