Omat työntekijät halutaan pitää lähikirkkoalueella.
Neljän naapuriseurakunnan mahdollista liittämistä Jyväskylän seurakuntaan esiteltiin seurakuntalaisten kuulemistilaisuudessa Korpilahden seurakuntatalossa sunnuntaina.
– Liitos ei toisi oikeastaan mitään muutoksia Korpilahden lähikirkkoalueelle; Korpilahden lähikirkkoalue säilyisi edelleen osana Jyväskylän seurakunnan läntistä aluetta, ja täällä pysyisivät entiset työntekijät, asiaa esitellyt läntisen alueen johtava pappi Kirsi Pohjola Jyväskylän seurakunnasta totesi.
Mikäli liitos toteutettaisiin tuomiokapitulin aloitteen ja selvitysmiehen esityksen mukaisesti, Petäjäveden seurakunta liitettäisiin Jyväskylän seurakunnan pohjoiseen alueeseen ja Toivakan, Hankasalmen ja Joutsan seurakunnat Jyväskylän seurakunnan itäiseen alueeseen. Luhanka on tällä hetkellä Joutsan seurakunnan kappeliseurakunta, maantieteellisten ja toiminnallisten syiden takia harkitaan Luhangan liittämistä Jyväskylän seurakunnan läntiseen alueeseen, vaikka muu osa Joutsan seurakuntaa liitettäisiin itäiseen alueeseen. Jyväskylän seurakunnan läntiseen alueeseen kuuluvat tällä hetkellä Korpilahden lähikirkkoalueen lisäksi Keltinmäen, Kortepohjan, Keljonkankaan ja Säynätsalon lähikirkkoalueet.
– Tällä hetkellä läntinen alue on pinta-alaltaan Jyväskylän seurakunnan alueista suurin. Jos liitos tapahtuu nyt kaavaillun mukaisesti, itäisestä alueesta tulee pinta-alaltaan suurin, Kirsi Pohjola toteaa.
– Läntisellä alueella on tällä hetkellä nelisenkymmentä työntekijää. Tiedossa ei ole työntekijöiden määrän lisäystä, vaikka Luhanka liitettäisiin läntiseen alueeseen, mutta resurssijakoperusteita ollaan kokonaisuudessaan uudistamassa. Sitä kautta on mahdollista, että läntiselle alueelle tulee lisää työntekijöitäkin, Pohjola kertoo ja toteaa, että jos Luhanka liitettäisiin läntiseen alueeseen, luultavasti Korpilahden lähikirkkoalueen työntekijät hoitaisivat myös Luhangan aluetta.
– Toki myös muut läntisen alueen työntekijät kävisivät varmasti Luhangassakin, Pohjola sanoo.
Omien työntekijöiden pysyvyys herätti keskustelua kuulemistilaisuudessa.
– Jos alue vielä suurenee, paljonkohan työntekijöiltä menee aikaa auton ratissa, Raija Ikonen mietti ja totesi kuulleensa, ettei nytkään Korpilahdella aina saa esimerkiksi hautajaisiin oman alueen tuttua pappia tai kanttoria. Myös kanttori Tiina Laiho kertoi huomanneensa, että nykyisin kanttorit kiertävät entistä enemmän eri lähikirkkoalueilla. Sekä Ikonen että Laiho sanovat seurakuntalaisten kuitenkin kaipaavan omia, tuttuja työntekijöitä.
– Minäkin olen kuullut seurakuntalaisten kyselevän, missä omat työntekijät ovat, jos tilaisuuksissa on ollut paikalla vain muita läntisen alueen työntekijöitä, Eeva Nyberg totesi ja painotti, että olisi todella tärkeää, että lähikirkkoalueella tiedettäisiin, kuka on esimerkiksi oma nuorisotyöntekijä tai oma diakoniatyöntekijä.
Korpilahden lähikirkkoalueen vastuupappi Antti Koivisto sanoi tunnistavansa haasteen.
– Jumalanpalveluksistahan suurimman osan pitävät lähikirkkoalueen omat papit, mutta toimituksissa täällä käy pappeja muiltakin lähikirkkoalueilta. Työ on hallinnollisesti helpompaa jakaa siten, mutta kyllä minusta olisi itsestänikin mielekkäämpää kastaa ja siunata hautaan täällä tuttujen keskellä kuin muilla lähikirkkoalueilla. Sitä pitäisi kehittää, että työntekijöiden resurssia kohdennettaisiin paremmin omalle alueelle, Antti Koivisto sanoi.
– Myös vapaaehtoisten roolia pitäisi miettiä. Luhanka voisi olla eräänlainen pilottialue, jossa voitaisiin miettiä, paljonko vastuuta voitaisiin antaa vapaaehtoisille, Koivisto lisäsi.
Antti Koiviston mukaan liitoksen olisi tarkoitus olla vain hallinnollinen.
– Parasta olisi, ettei se juuri näkyisi seurakuntalaisille, vaan jokaisen liittyvän seurakunnan identiteetti säilyisi, Koivisto totesi.
Korpilahdella seurakuntapastorin sijaisena helmikuun alusta lähtien ollut Jaana Pietiläinen totesi, että Korpilahden seurakunta on säilyttänyt oman identiteettinsä, vaikka onkin ollut osa Jyväskylän seurakuntaa jo kauan.
– Ja se jopa tarttuu. Kun minulle todettiin, että olet töissä Jyväskylässä, korjasin heti, että en, vaan Korpilahdella, Pietiläinen naurahti ja kehui, että Korpilahdella on hyvällä tavalla vahva identiteetti.
– Täällä identiteetti ei nouse siitä, että moitittaisiin toisia, vaan täällä tuodaan esille omia vahvuuksia, Pietiläinen sanoi.
Markku Lahden mukaan sillä on iso merkitys, miten liitosasia liittyville seurakunnille esitetään.
– Se on iso muutos, kun ’ikiaikaiset’ seurakunnat häviävät. Jyväskylän seurakunnan ei pidä mennä isännöimään, Lahti totesi ja ihmetteli myös Muuramen seurakunnan jättämistä ulos seurakuntajakouudistusaloitteesta.
– Pienet seurakunnat tarvitsevat leveämpiä hartioita. Muuramen seurakunnalla on talous kunnossa, pitäisihän sen kristillisen näkemyksen mukaan olla auttamassa. Ja jäähän Muurame kokonaan Jyväskylän seurakunnan sisälle, Lahti sanoi.
Seurakuntajaon tarkastelua pyysivät alun perin Joutsan ja Toivakan seurakunnat. Mukana selvityksessä olivat Toivakan ja Joutsan seurakuntien lisäksi Jyväskylän, Muuramen, Petäjäveden, Hankasalmen ja Uuraisten seurakunnat. Selvitysmies esitti Jyväskylän, Petäjäveden, Joutsan ja Toivakan seurakuntien yhdistämistä, Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli liitti aloitteeseensa vielä Hankasalmen seurakunnan. Muuramen ja Uuraisten seurakunnat jätettiin tässä vaiheessa liitosaloitteen ulkopuolelle.
– Työntekijät pienissä seurakunnissa ovat toivoneet liitosta, Antti Koivisto kertoi ja totesi, että pienissä seurakunnissa työntekijät ovat ylikuormitettuja.
– Korpilahdella ainakin isommat hartiat ovat näkyneet. Meillä on rakennettu uusi seurakuntatalo ja kirkko on remontoitu, en usko, että niitä olisi saatu, jos olisimme jatkaneet omana seurakuntana, Koivisto toteaa.
Tuomiokapitulin aloitteen mukaan Joutsan, Toivakan, Hankasalmen ja Petäjäveden seurakunnat lakkautetaan 31.12.2024 ja liitetään Jyväskylän seurakuntaan 1.1.2025 lukien. Viranhaltijat ja työntekijät siirretään laajenevan Jyväskylän seurakunnan virkoihin tai työsuhteisiin ja myös liittyvien seurakuntien omaisuus sekä velat siirtyvät Jyväskylän seurakunnalle. Kaikissa liittyvissä seurakunnissa on tällä hetkellä korkeampi kirkollisveroprosentti kuin Jyväskylän seurakunnassa, liittyvien seurakuntien yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin 11 000, Jyväskylän seurakunnassa jäseniä on noin 92 000.
Lopullisen päätöksen seurakuntajaosta tekee kirkolliskokous vielä ennen juhannusta. Jyväskylän seurakunta antaa lausuntonsa tuomiokapitulille huhtikuun puoliväliin mennessä, seurakuntalaiset voivat antaa palautetta Jyväskylän seurakunnalle 21.3. mennessä, ohjeet löytyvät seurakunnan nettisivuilta.
Tiina Lamminaho
