Tiina Lamminaho
– Kosteikko kehittyy vuosien saatossa, uudelle kosteikolle ei aivan heti synny kovin paljoa eliöstöä lintujen ruoaksi. Hyttisuon kosteikolle vesi nostettiin noin vuosi sitten, sekin vielä kehittyy ja eliöstöä tulee lisää, mutta kyllä siellä jo päättyneenä kesänäkin oli vesilintuja, Lauri Ijäs Petäjäveden Luonto ry:stä kertoo.
Ijäksen mukaan Hyttisuolla pesi viime kesänä ainakin sinisorsia, taveja ja telkkiä.
– Laulujoutsenkin siellä viihtyi, mutta vesilintuja, jotka ovat eniten vähentyneet, eli haapanaa ja tukkasotkaa, siellä ei ainakaan vielä pesinyt. Kun kosteikkoon tulee enemmän ravintoa ja kasveja, jotka ovat vesilinnuille mieleen, saattavat vaateliaammatkin lajit, kuten haapana ja tukkasotka, sinne asettua. Tukkasotkia Petäjävedellä pesii hyvin vähän, niitä on oikeastaan vain kalanviljelytekolammissa, joissa viljellään istutettavia kalanpoikasia, perinteisiltä lintujärviltä tukkasotkat ovat täältä hävinneet, Ijäs kertoo ja toteaa, että myös todella harvinaisia jouhisorsia ja lapasorsia voisi periaatteessa tulla Hyttisuolle.
Haapanat hyötyvät Ijäksen mukaan matalan veden alueesta, samoin kuin muut puolisukeltajat, kuten esimerkiksi sinisorsa ja tavi.
– Hyttisuolla veden pintaa kannattaisi säännöstellä niin, että siellä olisi paljon matalan veden aluetta, Ijäs toteaa.
Kahlaajista Hyttisuolla on viime kesänä nähty ainakin metsävikloja ja valkovikloja, myös kurkia alueella näkyi.
– Lintutornista on havaittu myös muun muassa västäräkkejä, töyhtöhyyppiä ja pajusirkkuja, ne viihtyvät rantapensaikoissa. Kosteikon reunamilla on pikkulinnunpönttöjä ja niissä on pesinyt tiaisia ja kirjosieppoja. Myös kerttusia Hyttisuon lintutornista on havaittu, samoin hiirihaukka ja ruskosuohaukka, Ijäs kertoo ja sanoo, että lintutornissa olevaan vihkoon on kirjattu kymmeniä käyntejä.
Kosteikot houkuttelevat myös korentoja. Viime kesänä Hyttisuolla nähtiin eteläntytönkorentopari, eteläntytönkorentoa ei ole aiemmin Petäjävedellä nähty.
Sudenkorentoja ja lepakoita
Kosteikossa viihtyvät myös muut kuin linnut.
– Sudenkorentoja tulee yleensä kosteikkoihin, ja myös Hyttisuo osoittautui hyväksi korentopaikaksi. Näin kesän aikana toistakymmentä korentolajia, muun muassa eteläntytönkorennon, se oli ensimmäinen havainto lajista Petäjävedellä, Ijäs kertoo ja toteaa, että eteläntytönkorento on ruvennut levittäytymään aiempaa pohjoisemmaksi.
– Näin alueella myös muun muassa purokorennon sekä sini-, rusko- ja kirjoukonkorentoja. Korennot elävät toukkavaiheessa vedenpohjassa, ja ne ovat hyvää ravintoa monelle vesilinnulle.
Myös lepakoita Hyttisuon alueella asustaa.
– Ainakin pohjanlepakkoa ja vesisiippaa siellä oli nyt, täytyy ensi kesänä katsoa tarkemmin, mitä lepakkolajeja sieltä löytyy, Ijäs toteaa ja sanoo, että jo viime keväänä alueella oli viitasammakoita.
– Ja tapasin minä siellä kaksi majavaakin, ne eivät ehkä ole kaikkein toivotuimpia vieraita, kun ne ovat vieraslajiksi luokiteltuja kanadanmajavia.
Kosteikon rantojen raivaus jäi viime keväänä hieman kesken, sitä on Ville Pätysen mukaan tarkoitus jatkaa ensi kevättalvella.
– Minkinpyynti siellä on aloitettu syksyllä minkkiloukuilla, Pätynen kertoo ja toteaa, että vesi vaihtuu kosteikossa hyvin, eikä siinä ole ilmennyt ongelmia, vaikka nyt onkin satanut reilusti.
– Mielenkiinnolla odotan ensi kevättä ja kesää. Kyllähän kosteikko houkuttaa vesilintuja jäämään, kun virtaava vesi sulaa aika aikaisin keväällä, Lauri Ijäs toteaa.
