Toivakkalainen riskienhallinnan asiantuntija haluaa rauhoitella ihmisiä sotaisalta tuntuvan puheen keskellä

27.01.2025

Riskienhallinnan asiantuntija, toivakkalainen Piret Niskanen on huomannut työssään ja vapaa-ajallaan erityisesti nuorten ja iäkkäämpien ihmisten olevan peloissaan maailman ja Suomen nykyisestä turvallisuustilanteesta. Hän haluaa rauhoitella ihmisiä ja toteaa, että Suomessa viranomaiset tekevät työtä turvallisuuden eteen joka päivä. Se työ ei vain ole kovin näkyvää kansalaisille.
Niskanen opettaa Gradialla turvallisuusalan koulutuslinjalla lehtorina ja hän on perehtynyt myös hybridivaikuttamiseen. Niskanen on yksi ”Hybridivaikuttaminen ja -uhat pelastustoimen toimintakentässä” -tutkimuksen neljästä tekijästä. Tutkimus julkaistiin hiljattain Lapin ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä. Muut kirjoittajat edustivat poliisia, puolustusvoimia ja pelastuslaitosta.
Tutkimuksessa kartoitettiin hybridivaikuttamista ja -uhkia tällä hetkellä niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti pelastusviranomaisten toimintaympäristössä. Tuloksissa todetaan, että hybridivaikuttaminen on lisääntynyt ja sen muodot ovat laajentuneet. Hybridivaikuttaminen ei ole pelkästään valtiollisten toimijoiden ongelma, vaan se ulottuu alueellisiin ja paikallisiin viranomaisiin, kuten pelastuslaitoksiin. Tutkimus on osittain salainen.
-Pelastustoimeen kohdistuu päivittäistä vaikuttamista. Se voi olla esimerkiksi tekaistujen hälytysten tekemistä eli kuormitetaan aiheetta pelastustoimen resurssia. Sanoisin, ettei hybridivaikuttaminen ole kuitenkaan keskittynyt viranomaistoimintaan tällä hetkellä.
Niskanen sanoo, että tavallisillakin ihmisillä voi olla turvallisuustilanteen kannalta merkittäväkin rooli.
-Voi olla esimerkiksi sellainen tilanne, että uusi tuttavuus on kiinnostunut työpaikkasi turvallisuusjärjestelmistä. Ihmiset tekevät päivittäin tärkeitä havaintoja esimerkiksi erikoisista liikkujista tai ajoneuvoista. Jotkut havainnoista ovat todella hyviä, jos ajatellaan alueita lähellä rajaa tai kriittistä infraa, joihin pyritään vaikuttamaan. Vainoharhaiseksi ei kannata kuitenkaan ryhtyä.
Niskanen sanoo, että hybridivaikuttamiseen liittyy vaikeita sanoja ja asioita, jotka ovat ehkä vaikeasti ymmärrettäviä tavalliselle kansalaiselle. Hybridisodankäynti -sana herättää pelkoa ja iäkkäämmät ihmiset saattavat kuvitella, että Suomeen olisi joku konkreettisesti hyökkäämässä.
-Sanat ovat hyvin voimakkaita. Suurelle osalle tulee mieleen aseellinen konflikti. Minulta on aika moni kysynyt, että onko nyt sota. Itse työskentelen nuorten kanssa, jotka käyttävät paljon somea. He näkevät siellä yhden puolen asioista. Somessa on hyvinkin taidokkaasti tehtyjä postauksia, joissa esitetään niin sanotusti faktatietoa. Medialukutaitoa tarvittaisiin enemmän, Niskanen sanoo.
Niskanen toteaa, ettei pelko sinällään ole huono asia, mutta jos se ottaa vallan, tilanne on toinen.
-Moni on jopa miettinyt, pitääkö muuttaa pois tai ottaa rahat pois pankista. Harvemmin puhutaan siitä, että meillä on kuitenkin todella hyvät varautumissuunnitelmat ja -strategiat. Niistä ei niinkään paljon uutisoida.
-Hybridivaikuttaminen voi olla sitä, että meille viestitään sellaista, johon meidän halutaan uskovan. Hybridivaikuttamisen tarkoitus on vaikuttaa yhteiskuntaan ja kaikkiin sen jäseniin. Vaikuttamista esiintyy päivittäin ja sillä pyritään lietsomaan pelkoa, kahtiajakoa ja sekasortoa. Meidän täytyy vaan pitää pää kylmänä ja jalat maassa tämän edessä. Pysytään rauhallisena, eikä lähdetä panikoimaan. Hybridivaikuttamisella pyritään aiheuttamaan mahdollisimman suuria reaktioita.
Niskasen mielestä Eagle S -aluksen tapaus oli loistava esimerkki viranomaisten toiminnasta ja suhtautumisesta mahdolliseen hybridivaikuttamiseen. Kyseistä alusta epäillään sekä sähkö- että tietoliikennekaapelin rikkoutumisesta Itämerellä. Asian tutkinta on vielä kesken.
-Viranomaiset tekivät toimenpiteitä ja viestittivät siitä. Kerrottiin, mitä on tapahtunut ja mitä tehdään seuraavaksi. Viestintä oli todella selkeää. Hyvää oli myös se, etteivät viranomaiset tai johtavat poliitikot osoittaneet syyttävää sormea ennen kuin tutkinta on suoritettu loppuun.
-Olen itse työskennellyt turvallisuusalalla 19 vuotta. Gradialla koulutan vartijoita ja järjestyksenvalvojia. Tiedän, että Suomessa turvallisuusasiat ovat hyvin, eikä meillä ole mitään hätää eikä syytä huoleen.

Maarit Nurminen

Lue myös nämä: