Kun jokin on pielessä, paikallisen vaikuttajan puhelin soi

04.12.2023

Marraskuussa Ilse Weijon puhelin soi ja viestejä sateli. Korpilahtelaiset eivät saaneet varattua influenssa- ja koronarokotusaikoja omaan terveyskeskukseen, vaan rokotusajat olivat jo menneet. Heidän käskettiin mennä sairaala Novan avoimiin rokotuspäiviin. Vaihtoehto tuntui monista vaikealta. Rokotuksia haluavat riskiryhmäläiset olivat närkästyneitä ja pettyneitä ja asiaa puitiin Facebookin Korpilahti-ryhmässä. Kaupunginvaltuutettu ja aluevaltuuston varajäsen Weijo (kesk.) aloitti asian selvittelyn ottamalla yhteyttä muun muassa alueylilääkäri Ilkka Käsmään. Weijo kertoo ihmisten ottavan yhteyttä monenlaisista asioista ja sanoo, ettei kaikesta edes tietäisi ilman näitä yhteydenottoja.
Ilse Weijo valittiin Jyväskylän kaupunginvaltuustoon kuntavaaleissa vuonna 2021. Hän sai 222 ääntä. Seuraavan vuoden aluevaaleissa hän sai 405 ääntä ja jäi muutaman äänen päähän aluevaltuustopaikasta. Suurimman tähänastisen äänipotin Weijo on kuitenkin kerännyt edustakuntavaaleissa vuonna 1991. Tuolloin ensimmäistä kertaa ehdolla ollut, 20-vuotias politiikan tulokas sai 2081 ääntä. Jossain muussa vaalipiirissä hän olisi päässyt kyseisellä äänimäärällä eduskuntaan.

Ilse Weijon synnyinperheessä on pitkät perinteet politiikasta ja yhteiskunnallisten asioiden hoidosta. Korpilahtelaisten rokotusongelmissa on soinut edelleen myös hänen äitinsä Pirkko Weijon puhelin. Pirkko Weijo teki pitkän uran paikallispolitiikassa ja toimi muun muassa Korpilahden kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Politiikan perinne ei jää siihen, sillä Ilse Weijon isänisä Albert Weijo oli mukana Korpilahden kunnalliselämässä. Monet muutkin sukulaiset ovat olleet kuntapolitiikassa mukana. Suvun lisäksi yhteiskunnallisen vaikuttamisen mallia on tullut tuttavapiiristä.
Lapsena ja nuorena Ilse Weijo kuului Nuoren Keskustan Liittoon, nykyisiin Keskustanuoriin. Hän oli mukana myös Vesaisten toiminnassa.
-Meitä kutsuttiin tuolloin kepupennuiksi. Teimme kaikkea hauskaa, kuten laskettelureissuja. Toiminta oli virkeää. Sitten minua pyydettiin Keskustan nuoreksi ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin ja lähdin mukaan. Minua kiinnostivat yhteiskuntapolitiikka ja hallintotieteet. Tuolloin suunnittelin alkavani opiskella jotain sellaista. Minulla oli hyvä vaalipäällikkö, Tahvo Anttila, joka toimi Nuoren Keskustan Liiton toiminnanjohtajana. Sain tukea myös Mauri Pekkariselta.
Siitä lähti liikkeelle Weijon ensimmäinen vaalikiertue.
-Ja minähän kiersin. Sen muistan, että minulla oli sellainen suuri NMT-puhelinsalkku mukanani. Kiersin Keski-Suomea aina Pihtiputaalta Kuhmoisiin ja aika paljon opin vaalikiertueen aikana. Silloin jo puhuttiin esimerkiksi aurinkoenergiasta ja tuulivoimasta.
Poliittinen ura jäi ensimmäisen vaalikiertueen jälkeen muun elämän jalkoihin. Weijo valmistui lastentarhanopettajaksi ja lähti töihin Vantaalle.
-Kun palasin Keski-Suomeen ja Korpilahdelle, lähdin opiskelemaan lisää. Minulla oli tuolloin pienet lapset ja politiikan tekeminen ei oikein sovi pikkulapsiarkeen. Politiikka vaatii paljon aikaa.

Poliitikon uran toiselle kierrokselle Ilse Weijo lähti samalla tavalla kuin ensimmäisellekin. Häntä pyydettiin kuntavaaliehdokkaaksi. Kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin ei ollut sammunut. Nuoresta saakka Weijo on arvostanut ihmisiä, jotka uhraavat omaa aikaansa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Weijo sanoo, että politiikassa toimiminen on myös muista ihmisisistä välittämistä.
Muun muassa aluepolitiikka, kotimaisen ruuan tuotanto, elintarvike- ja energiaomavaraisuus sekä lasten ja nuorten asiat ovat hänelle edelleen tärkeitä, kuten ne olivat olleet nuorenakin.
-Useat ajamani asiat ovat pysyneet samoina kuten se, että ihmisten tulisi voida asua siellä, missä haluavat. Suomen pitäminen asuttuna itärajaa myöten on nykyisin myös turvallisuuspoliittinen kysymys. Keskittämisen politiikkaa en ole koskaan ymmärtänyt.

Poliitikko Ilse Weijon tärkeinä pitämät asiat olivat pysyneet miltei ennallaan, mutta politiikan tekeminen oli sen sijaan muuttunut. Siitä Weijo sanoo olevansa ”hirveän iloinen”. Poliittisten puolueiden nurkkakuntaisuus on vähentynyt.
-Enää ei olla vaan sen oman ryhmän kanssa, eikä enää ole tiukkaa ryhmäkuria. Minusta on kivaa verkottua ja tehdä yhteistyötä muiden ryhmien ja ihmisten kanssa. Eihän ne asiat menisi edes läpi, jos yksinään yrittäisi. Politiikka on myös iloisempaa, keskustelevampaa ja suvaitsevaisempaa.
Weijo sanoo lähteneensä kuntavaaleihin kokeilemaan.
-Olin yllättynyt läpipääsystä, koska olin ollut monta vuotta pois kaikesta poliittisesta toiminnasta.
Politiikan toisella kierroksella luottamustoimet ovat lisääntyneet. Jo mainittujen kaupunginvaltuutetun ja aluevaltuuston varajäsenen pestien lisäksi Weijo on Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan jäsen, maakuntavaltuutettu ja keskustan ryhmän puheenjohtaja, hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan jäsen sekä Keskustan Jyväskylän kunnallisjärjestön puheenjohtaja.
-Aikaa menee nykyisin luottamustoimiin paljon, enkä ole enää haalimassa lisää. Suomen Keskustan kuntapolitiikkaa koskevaan ohjelmatyöryhmään osallistuminen olisi kiinnostanut, mutta järjellä ajateltuna aika ei enää riitä.
Weijolla on kuitenkin näkemyksensä siitä, mitä Keskustan tulisi puolueena tehdä, jotta matelevat kannatusluvut saataisiin nousuun.
-Olen puoluekokouksessa ja puolueen strategiapäivillä puhunut siitä, että meidän pitäisi ihan ehdottomasti tuoda esiin vahvemmin puolueen ideologiaa. Puhua siitä, miksi minä esimerkiksi olen keskustalainen. Olen itse saanut valita puolueeni perhetaustasta riippumatta. Minua ovat viehättäneet Santeri Alkion ajatukset. Keskusta on aina ollut, juuriltaan saakka, rauhanrakentajan roolissa. Keskusta ei ole ääriajattelija. Puolue on profiloitunut ajan saatossa liiaksi maaseudun ja maanviljelijöiden puolueeksi. Nykypäivän Keskusta ei välttämättä ole sitä, että kansallispuvut päällä seisotaan punamultapirtin edustalla.

Weijon poliittisessa elämässä kuumin asia tällä hetkellä on kuntapolitiikan puolella. Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi viimeisimmässä kokouksessaan ensi vuoden talousarvion, ja seuraavien viikkojen aikana lautakunnat päättävät, mihin niille osoitetut rahat käytetään.
-Siellä on aika vähän niin sanotusti korvamerkittyä rahaa. Puhuin viimeisimmässä kaupunginvaltuustossa nuorten palveluiden puolesta. Jyväskylässä on eniten syrjäytyneitä nuoria asukaslukuun suhteutettuna koko maassa. Jyväskylässä heitä on noin 4500 nuorta. Heillä voi olla esimerkiksi nepsy- eli neuropsykiatrisia erityispiirteitä, jotka ovat jääneet ajallaan hoitamatta. Matalan kynnyksen kohtaamispaikat, kuten nuorisotilat tai muut nuorten palvelut eivät saisi olla nyt säästämisen kohteina. Se tulee myöhemmin kalliiksi. Huolta herättävät myös viimeisimmän kouluterveyskyselyn tulokset. Jos luokassa olisi 20 oppilasta, 7 tyttö ja 5 poikaa kuvailisivat omaa terveyttään heikoksi.

Arki pyörii Korpilahden yhtenäiskoulussa. Oppilaat hakevat luokasta tavaroita ja poliitikko Ilse Weijon on kohta aloitettava työnsä opettajana. Arki muuttuisi, jos hän vastaisi myöntävästi jo esitettyyn pyyntöön lähteä eduskuntavaaliehdokkaaksi vuoden 2027 vaaleihin. Weijo kertoo harkitsevansa asiaa. Seuraavissa alue- ja kuntavaaleissa hän on päättänyt olla ehdokkaana.
Ainakin uusiin vaaleihin saakka korpilahtelaiset voivat ottaa yhteyttä mitä moninaisimmista asioista, kuten kaavoituksesta, yritystonteista, poikkeusluvista, tuulivoimasta, tieasioista, asvaltoinnista, jätepisteestä, Kokkotien peilin puuttumisesta, nuorisoverstaasta, skeittiparkista, kokoontumistiloista, uimarannoista ja Uikkalan laiturista, bussivuoroista ja huonoista aikatauluista, viljelypalstoista, tyhjästä muistisairasyksiköstä Iltatähden vieressä, lastensuojeluasioista, ulkoliikuntapaikoista, kuntosalilaitteista, luistinradan jäästä, veneiden säilytyksestä, mahdollisuudesta saada satamaan sähköautojen latauspiste…
-Jokaisesta yhteydenotosta olen kiitollinen, sitähän varten luottamustoimissa olen.

Maarit Nurminen

Lue myös nämä: