Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkoselvitys julkistettiin viime viikolla. Selvityksessä esitetään esimerkiksi terveysasemien tai kuten selvityksessä puhutaan, sote-asemien määrän vähentämistä kahdessa eri vaihtoehdossa.
Ykkösvaihtoehdossa olisi yhteensä 21 toimipistettä ja kakkosvaihtoehdossa 16 toimipistettä. Korpilahden terveysasema säilyisi ykkösvaihtoehdossa, mutta toisessa vaihtoehdossa se suljettaisiin.
Hyvinvointialueella sote-keskusten sulkemisia perustellaan säästötoimien lisäksi henkilöstön riittävyydellä; pienille terveysasemille erityisesti lääkäreiden, mutta myös sairaanhoitajien palkkaaminen on haasteellista.
Laaja-alaisen sosiaali- ja terveyskeskuksen vastuualuejohtajan sijainen Jari Raudasoja totesi, etteivät uudet lääkärit taivu työskentelemään yksin pienessä paikassa.
-Pieniin kuntiin ja terveysasemille rekrytointi on vaikeinta.
Monella hyvinvointialueen sote-asemalla on aukioloa jouduttu rajaamaan lääkäripulan vuoksi.
Raudasoja ja muut Keski-Suomen hyvinvointialueen johtavat virkamiehet esittelivät palveluverkkoselvitystä ensimmäisessä yleisötilaisuudessa Toivakassa eilen torstaina.
Korpilahden terveysasemaa ei olla sulkemassa ykkösvaihtoehdossa. Vastaava lääkäri Anna Juuti kertoo, että Korpilahdella on ollut haastavuutta lääkäritilanteessa.
-Sitä on pystytty kuitenkin tukemaan muilta Mehiläisen asemilta.
Mehiläinen Oy:llä on toistaiseksi voimassa oleva sopimus terveyskeskuspalveluiden järjestämisestä Korpilahdella.
Sote-asemien kuin myös muiden hyvinvointialueen käytössä tällä hetkellä olevien kiinteistöjen kuntoa ja soveltuvuutta selviteltiin viime syksynä palveluverkkoselvitystä varten. Kiinteistöt rankattiin luvusta 1 lähtien. Korpilahden terveysaseman tilat on laitettu luokkaan 2.
Mikäli Korpilahden terveysasema suljettaisiin rankemman vaihtoehdon mukaisesti, korpilahtiset siirtyisivät käyttämään Jämsän ja Muuramen sote-asemien palveluita.
Selvityksessä on esitetty matka-aikoja julkisilla kulkuvälineillä lähimmälle sote-asemalle alueilla, joista sote-asemaa ollaan lakkauttamassa. Korpilahdelta katsotaan olevan noin puolen tunnin matka Muuramen sote-asemalle.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa säästöjä on laskettu syntyvän 1,2 miljoonaa euroa ja toisessa vaihtoehdossa 1,7 miljoonaa euroa.
Lakkautettujen terveysasemien toimintaa korvattaisiin hyvinvointialueen suunnitelmissa liikkuvilla, digitaalisilla ja jalkautuvilla palveluilla. Suunnitelmissa on yhden tai kahden niin sanotun sote-bussin hankkiminen. Sote-bussi kiertäisi alueilla, joista on pitkä matka sote-keskukseen, kerrasta kahteen kertaan viikossa tai esimerkiksi kerran kuukaudessa. Sote-bussia on kaavailtu avuksi muun muassa tilanteisiin, joissa hoitotakuun ajat uhkaavat ylittyä. Busseista on suunniteltu apua myös esimerkiksi influenssarokotusten antamiseen.
Digitaalisia palveluita on tarkoitus kehittää edelleen. Suunnitelmissa ovat myös monikäyttöiset asiointipisteet. Asiointipisteellä voisi ottaa yhteyttä etälääkäriin, mikäli omia laitteita tarkoitusta varten ei ole käytössä.
Palveluverkkoselvityksessä kaavaillaan muutoksia myös ympärivuorokautiseen asumiseen. Korpilahden Iltatähden toiminta hyvinvointialueen järjestämänä on vaakalaudalla.
-Iltatähden osalta tilanne on se, että kiinteistö ei ole toiminnalle paras mahdollinen. Viime vuoden puolella on käyty alustavia keskusteluja yksityisten toimijoiden kanssa heidän mahdollisesti tarjoamistaan palveluista. Iltatähti suljetaan siinä tapauksessa, että toiminta siirtyy uuteen kiinteistöön. Iltatähteä ei tulla kuitenkaan sulkemaan esimerkiksi ensi vuonna, ikääntyneiden asumispalveluiden palvelujohtaja Saara Kuusela sanoo.
Siitä, missä uusi yksikkö sijaitsisi, Kuuselalla ei ollut tietoa.
-Ympärivuorokautisen asumisen yhteydessä en puhuisi niinkään paikkojen vähentämisestä, vaan optimoinnista. Hyvinvointialueella on pieniä yksikköjä, esimerkiksi vain kahdeksalle asiakkaalle. Näitä pieniä yksiköitä ollaan yhdistämässä.
Iltatähdessä on 32 asiakaspaikkaa, jotka ovat tällä hetkellä kaikki täynnä. Henkilökuntaa on kolmisenkymmentä.
Ympärivuorokautisessa asumisessa paikkoja on hyvinvointialueella riittävästi, mutta sijoittumisessa on ongelmia. Keskisellä alueella eli Jyväskylän ja Muuramen alueella ympärivuorokautisen asumisen paikkaa on joutunut odottamaan jopa 90 vuorokautta, mikä ylittää laissa määritellyn rajan.
Hyvinvointialueen palveluverkkoselvitys sisältää myös positiivisempia uutisia. Perhekeskus-toimintaa sekä ikääntyneiden päivätoimintaa kehitetään.
Perhekeskus toimii Korpilahdella tällä hetkellä lähinnä siten, että perhekeskuskoordinaattori osallistuu muun muassa seurakunnan järjestämiin lapsiperheiden tapahtumiin. Korpilahdella on järjestetty myös leikkipuistotreffejä yhdessä seurakunnan kanssa. Korpilahtelaisilla on luonnollisesti mahdollisuus käyttää sähköisen perhekeskuksen palveluita. Siitä, miten laajentuva perhekeskustoiminta näkyy tulevaisuudessa Korpilahdelle, ei ole vielä tietoa.
Ikääntyneiden päiväkeskustoiminta sisältää kuntouttavan päivätoiminnan, joka toimii jo nykyisin joka arkipäivä Korpihovissa. Kuntouttavaan päivätoimintaan Korpilahdella on vuoden alusta osallistunut ikäihmisiä myös Muuramesta ja Säynätsalosta. Korpihovissa käy noin 70 ikäihmistä viikoittain. Asiakas osallistuu toimintaan kerran viikossa neljän tunnin ajan. Kuntouttava päivätoiminta on suunnattu ikäihmisille, joiden toimintakyky on heikentynyt tai on vaarassa heikentyä.
Kuntouttava päivätoiminta säilyy Korpilahdella myös jatkossa.
Keski-Suomen hyvinvointialueen viime vuoden talous on tämän hetken arvion mukaan painumassa 113,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Hyvinvointialueella on aloitettu tuottavuusohjelma ja yhteistoimintaneuvottelut käytiin viime vuonna. Tiistaina hyvinvointialueella päätettiin aloittaa yt-neuvottelut koskien organisaatiouudistusta ja johtamista.
Hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet toivoisi valtion tulevan vastaan vaateissaan kattaa kertyneet alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä.
-Hyvinvointialuejohtajien valtakunnallinen verkosto on lähettänyt ministeriöön kirjelmiä, joissa on esitetty lisäajan saamista tai hoitajamitoituksen alentamista, mikä myös aiheuttaa lisäkuluja ja hankaluuksia hyvinvointialueille, Tollet sanoi.
Tolletin käsityksen mukaan kumpikaan ehdotus ei ole saanut myötätuulta.
-Vuoden 2023 rahoitus on pohjana hyvinvointialueiden vuoden 2024 rahoituksen laskennassa, joten vastaava vaje on myös hyvinvointialueiden vuoden 2024 rahoituksessa. Kustannusten nousua vastaava tarkistus tehdään ensimmäisen kerran vasta vuoden 2025 rahoitukseen, siihen saakka rahoituksen taso on alimitoitettu suhteessa lakisääteisten palveluiden todellisiin kustannuksiin.
Keskisuomalaisilla on kuukausi aikaa esittää näkemyksensä palveluverkkoselvityksestä.
– Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkotyön lausuntovaiheessa 22.2.–23.3. kaikilla keskisuomalaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus ottaa kantaa vaihtoehtoihin. Jokainen voi pohtia, mikä olisi hyvä sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkko meille keskisuomalaisille, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo.
Kantaa voi ottaa osoitteessa www.otakantaa.fi. Korpilahden terveysasemalla on saatavilla myös paperisia lomakkeita tarkoitusta varten.
Maarit Nurminen
