Virtapiirissä puhuttiin kuun vaikutuksista.
Eteläisten kylien virtapiirissä keskusteltiin viime viikolla kuun vaiheiden vaikutuksesta erilaisiin töihin. Aihetta alusti Paula Häyrynen Johanna Paunggerin ja Thomas Poppen kirjoittaman kirjan pohjalta.
– Kirjassa on menty vielä kuun vaiheita pidemmälle, mukaan on otettu myös eläinradan merkit, Häyrynen kertoi.
Kirjasta löytyy otolliset päivät hyvin monenlaisille töille, metallien puhdistamisesta alkaen. Myös puut eri tarkoituksiin kannattaa kirjan mukaan kaataa eri aikoina, tiettyinä päivinä saa esimerkiksi palamatonta puuta hellakoukkuja varten.
– Mitä jos kaataakin polttopuut sinä päivänä, kun saa palamatonta puuta, virtapiiriläiset miettivät.
Kuun vaiheiden seuraaminen ja töiden ajoittaminen niiden mukaan oli virtapiiriläisille tuttua puuhaa, monenkin lapsuudenkodissa on almanakkaa seurattu tarkasti.
– Kylvöt piti tehdä nousevan kuun aikaan. Ennen kun oli pienet kylvöalat, pystyttiin tietenkin paremmin sovittamaan kylvö kuun vaiheiden mukaan, virtapiiriläiset pohtivat.
Nousevan kuun aikaan piti hoitaa istutuksetkin, kasvien sanotaan juurtuvan silloin paremmin. Myös rikkaruohojen kitkeminen kannattaa virtapiiriläisten tietojen mukaan hoitaa nousevan kuun aikaan, tiettyinä päivinä kitketyt rikkaruohot pysyvät paremmin poissa.
– Nousevan kuun aikaan tehtäviä asioita on paljon, eivät ihmiset varmaan nykyään ehdi järjestellä töitään kuun mukaan, virtapiiriläiset pohtivat ja muistivat, että ennen sanottiin pyykinkin peseytyvät paremmin kasvavan kuun aikaan.
– Ja tukka pitäisi leikata kasvavalla kuulla. Täydenkuun aikaan taas ei saanut kirnuta. Myös ruisleipätaikinan teko ajoitettiin kuun vaiheiden mukaan.
Häyrysen siteeraaman kirjan mukaan uudenkuun päivä olisi paras aika päästä eroon huonoista tottumuksista.
– En minä takeita anna kirjan neuvojen toimivuudesta, mutta varmaankin moniin näistä sisältyy kokemukseen perustuvaa, vanhaa tietoa, Paula Häyrynen totesi.
– Ennen vanhaan oli paljon tällaista tietoa, joka opittiin jo lapsena. Silloin oltiin tiiviisti tekemisissä luonnon kanssa, kuun vaiheiden seuraaminenkin oli itsestään selvää, virtapiiriläiset totesivat.
– Ennen oli kaikenlaisia sanontojakin. Tosin eivät ne kaikki vanhat uskomukset pidä paikkaansa. Ennen sanottiin, että jos on tiettyinä öinä, joita sanottiin suviöiksi, pakkasta, ei tule marjoja. Tänä vuonna oli suviöinä pakkasta, ja silti tuli hyvin marjoja. Ja pihlajanmarjoista taas on kaksi keskenään vastakkaista uskomusta. Toisten mukaan pihlaja ei kanna kahta taakkaa eli jos on paljon pihlajanmarjoja, tulee vähän lunta. Toisten mukaan taas iso pihlajanmarjasato tietää kovaa lumitalvea.
Kuun vaiheilla todettiin kyllä olevan vaikutuksia, ainakin nukkumiseen.
Viime viikolla eteläisten kylien virtapiiri kokoontui Horkan kylätuvalla. Ilmojen viilentyessä kokouspaikaksi kokeillaan kirjaston kokoustilaa.
– Virtapiiriä voisi pitää kahden viikon välein, eihän kaikkien ole pakko tulla paikalle joka kerta, Paula Häyrynen totesi.
Tiina Lamminaho
