25.03.2026 | Tilaajille, Uurainen
Jaakko Koivusella on kokemusta kuulolaitteen käytöstä pitkältä ajalta ja käytössä on jo kolmas laite. Laitteista on ollut paljon apua, mutta nyt ongelmana oli taustahälyn voimistuminen liikaa. Tähän ongelmaan hän tuli hakemaan apua Leena Häkkiseltä.
Uuraisilla on ollut noin vuoden ajan tarjolla kuulonhuoltopalvelua ikäihmisille oman yhdistyksen kerhon yhteydessä. Eläkkeellä oleva saarijärveläinen terveydenhoitaja Leena Häkkinen on tavattavissa kuukausittain. Vastaanotolle voi tulla, vaikka ei eläkeläiskerhoissa kävisikään.
– Jo töissä ollessani olin paljon tekemisissä ikäihmisten hyvinvointiasioiden kanssa: mittailin verenpaineita, opastin ja neuvoin. Kun jäin eläkkeelle kymmenisen vuotta sitten, minut pyydettiin mukaan Saarijärven kuuloyhdistyksen toimintaan ja Kuulokerhoon. Koska asun lähellä Uuraista, mietin, että voisin käydä myös täällä hoitamassa kuuloasioita. Jyvässeudun Kuulo ry:ssä oltiinkin myötämielisiä, ja nyt olen käynyt seurakuntakodilla ja Selmassa sekä Eläkeliiton että Eläkkeensaajien kerhoissa. Tämä on minun tapani tehdä vapaaehtoistyötä ja todella mukavaa, Leena Häkkinen kertoo. Lisäksi hän toimii aktiivisesti Saarijärven SPR:ssä.
Perjantaina 13. päivä hän saapui seurakuntakodille.
– Kynnys on niin matala kuin olla voi, yhtään ei tarvitse miettiä, onko asia riittävä. Tulen sitä iloisemmaksi, mitä enemmän kävijöitä on, hän kertoo.
Leena ei testaa kuuloa, mutta opastaa, neuvoo ja huoltaa sekä myy tarvikkeita kuulolaitteisiin, kuten letkuja ja puhdistusnauhaa, sekä vaihtaa niihin paristoja.
– Moni tulee ihan vain kyselemään, mitä minun pitäisi tehdä, kun olen huomannut kuuloni heikkenevän.
Tätä asiaa ei kannata lykätä, vaikka moni niin tekee. Kotona on helppo lisätä ääntä televisioon tai puoliso alkaa puhumaan kovempaa aivan vaistomaisesti. Jostain syystä silmälasien hankintaan on huomattavasti matalampi kynnys kuin kuulolaitteeseen. On aivan luonnollista, että kaikki aistit heikkenevät iän myötä.
– Meillä on oikeus kuulla, saada apua ongelmiin ja tarvittaessa saada kuulolaite. Tänä päivänä kuulolaitteet ovat tosi huomaamattomia. Eivätkä ihmiset kiinnitä niihin sen enempää huomiota kuin silmälaseihinkaan. Nuorilla, joilla on kuulolaite, se on usein aivan kuin koru ja koristeltu itselle sopivaksi, Leena Häkkinen kertoo.
Hoitopolku kuulo-ongelmissa menee niin, että ensin terveyskeskuslääkäri tutkii ja hänen lähetteellään saadaan aika Novan kuulokeskukseen tarkempiin tutkimuksiin. Siellä korvakappale sovitellaan ja sitten saa oman kuulolaitteen. Kuulolaite on asiakkaille ilmainen.
– Kuulolaite on helppo apuväline, mutta vaatii hieman totuttelua. Liian monella kuulolaite on keittiön kaapissa, kun sen pitäisi olla korvassa. Kun sen käyttöön oppii, elämänlaatu paranee varmasti, Leena lupaa.
Kuuloliitolla on muitakin matalan kynnyksen palveluja, kuten Kuuloauto, joka kiertää maakunnassa.
Hanna Lahtinen
25.03.2026 | Tilaajille, Toivakka
Siivouspalvelu Hehkuva on uusi toivakkalainen yritys, jonka takaa löytyy ahkera nuori nainen, Iida Oittinen. Yritys on tällä hetkellä sivutyö, sillä Iida valmistui tammikuussa oppisopimusopiskelujen kautta klinikkaeläinhoitajaksi ja jatkaa töitä Jyväskylän eläinsairaalassa.
Yrityksen hän perusti jo noin vuosi sitten, mutta on aloitellut toimintaa varovaisesti. Nyt keväällä kalenterissa olisi tilaa uusillekin asiakkaille. Tähän asti asiakkuudet ovat löytyneet lähinnä tuttujen ja puskaradion kautta.
– Työ eläinklinikalla on kolmivuorotyötä, ja siihen on helppo yhdistää kotisiivouksia, kun olen välillä arkipäivisin vapaalla. Päivystystyössä kohtaan joskus henkisesti aika raskaitakin tilanteita, ja on hyvä päästä tuulettamaan aivoja siivoamalla, Iida Oittinen kertoo.
Joutsalaissyntyinen Iida on asunut Toivakassa kolmisen vuotta ja tykästynyt paikkakuntaan niin, että osti viime kesänä puolisonsa kanssa omakotitalon. Perheeseen kuuluu myös kolme kissaa ja kaksi koiraa.
Siivousala on ollut Iidalle luonteva valinta aina, ja hän on tehnyt alan töitä opiskelujen ohessa. Käytössä on laadukas, ammattitasoinen välineistö aina tekstiili- ja painepesureita myöten.
– Minusta on kuva noin kuusivuotiaana pesemässä ikkunoita. Siivouksessa parasta on se, että työn jäljen näkee heti. Lisäksi oman yrityksen kautta olen huomannut, miten tärkeää iäkkäämmille asiakkaille on jutella hetki ja juoda vaikka kahvit siivouksen lomassa. Siivouksen lisäksi voin auttaa esimerkiksi kaupassa käynnissä tai muussa asioinnissa.
Siivoustyö oli pitkään aliarvostettua, mutta esimerkiksi somen myötä siitä on tullut jopa trendikästä, ja alalle tulee paljon uusia yrittäjiä.
– Tarjontaa on, mutta uskon, että tarvetta riittää. Lika ei tästä maailmasta lopu, ja etenkin tällaisilla paikkakunnilla, missä ikäihmisiä on paljon, siivous- ja muun auttamispalvelun tarve kasvaa jatkuvasti, Iida sanoo.
Auttaminen onkin Iidalle työssä tärkeintä. – Siivoustyössä pystyn auttamaan ihmisiä, ja eläinklinikalla autan eläimiä.
Ikäihmisten lisäksi Iida kannustaa myös lapsiperheitä käyttämään siivoojan palveluja.
– Vaikka perussiivouksen ehtisi tehdä itsekin, esimerkiksi keittiön tai kylpyhuoneen syväpuhdistus kannattaa antaa ammattilaisen hoidettavaksi ja käyttää se aika vaikka perheen kanssa olemiseen.
Kotisiivousten lisäksi Iida tekee muuttosiivouksia, joissa ammattilainen on usein tehokkaampi ja järjestelmällisempi kuin muuttokiireiden keskellä oleva asukas.
Lopuksi Iidalla on yksi toive nykyisille ja tuleville asiakkailleen:
– Älkää siivotko ennen siivoojan tuloa. On paljon mielekkäämpää tulla paikkaan, jossa oikeasti riittää siivottavaa.
siivouspalveluhehkuva.com
Hanna Lahtinen
18.03.2026 | Petäjävesi, Tilaajille
Maarit Nurminen
Hämeenlinnan hallinto-oikeus on hylännyt kaikki valitukset, joita on tehty Petäjäveden Pitkälänvuoren tuulivoimakaavasta. Pitkälänvuoren Tuulipuisto Oy:n Timo Koljonen sanoo, että rakennuslupahakemus on valmiina ja se lähtee kuntaan pikimmiten.
-Kun kaavoitus kestää pitkään valituksineen, voi olla, että aikaikkuna investoinneille sulkeutuu. Olemme kuitenkin laskeneet, että Pitkälänvuoren tuulivoimapuiston rakentaminen on kannattavaa, Koljonen totesi.
Pitkälänvuoren tuulivoimakaavasta tehtiin yhteensä neljä valitusta. Valitukset tekivät Luonnonmukaisen asuinympäristön puolesta ry, kaksi valitusta tuli lähialueen asukkailta ja vapaa-ajanasukkailta. Petäjäveden seurakunta, Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö ja Petäjävesi-seura tekivät yhteisen valituksen. Valituksissa vedottiin muun muassa puutteellisiin selvityksiin esimerkiksi luontoarvojen osalta. Myös tuulivoimaloiden vaikutusta ihmisten terveyteen ja kiinteistöjen arvoihin arvioitiin puutteelliseksi selvitetyiksi.
Viime vuonna Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle toimitettiin lisäselvityksenä Pitkälänvuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavapäätöksestä tehtyihin valituksiin ICOMOSin lausunto, jossa toivotaan vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen etsimistä tuulivoimaloille, jotta ne eivät toisi kielteisiä vaikutuksia Petäjäveden vanhan kirkon maisemaympäristöön. ICOMOS on järjestö, joka toimii asiantuntijana Unescolle historiallisten rakennusten ja alueiden suojelussa.
Tuulivoimaselvitysten yhteydessä tehdyssä HIA-arvioinnissa todettiin, että Petäjäveden vanhan kirkon erityinen yleismaailmallinen arvo perustuu ennen muuta sen merkitykseen edustavana, ainutlaatuisena esimerkkinä pohjoisen Euroopan puurakentamisperinteestä, eikä tuulivoimapuiston rakentamisella ole mitään vaikutuksia vanhan kirkon arkkitehtuuriin, ulkoasuun, sisätiloihin, materiaaleihin tai rakennustekniikkaan eli niihin tekijöihin, jotka ovat kirkon erityisen yleismaailmallisen arvon tärkeimpiä perusteita.
Museovirasto totesi omassa lausunnossaan, että tuulivoimapuiston kielteisiä vaikutuksia vanhan kirkon laajempaan maisemakuvaan on syytä pienentää. Pitkälänvuoren huipulle suunniteltu tuulivoimalan paikka on Museoviraston mukaan huonosti harkittu. Lisäksi Museovirasto totesi kaavoitusprosessin aikana antamassaan lausunnossaan, että on hyvä huomata, että Unesco voi antaa raportissaan huomioon otettavaa palautetta. kulttuuriympäristöpalveluiden osaston johtaja Ulla Salmela Museovirastosta totesi Petäjävesi-lehdessä 20.5.2025, että Museovirasto on ollut koko ajan samoilla linjoilla kuin ICOMOS, eli tuulivoimapuisto vaikuttaa kielteisesti Petäjäveden vanhan kirkon laajempaan maisemakuvaan.
Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan, että tuulivoimaloiden etäisyys on kuitenkin niin suuri, ettei niiden haitallisia vaikutuksia maisemaan voida pitää sellaisina, että osayleiskaava olisi yleiskaavan sisältövaatimusten vastainen.
Kunnanvaltuusto hyväksyi tuulivoimarakentamisen mahdollistavan osayleiskaavan kesäkuussa 2024. Pitkälänvuoreen on tarkoitus rakentaa 11 tuulivoimalaa. Tuulivoimahanke on ollut käynnissä jo kymmenen vuotta. Osayleiskaava on lainvoimainen noin kuukauden kuluttua, mikäli valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei haeta.
17.03.2026 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen, Uutinen
Keski-Suomen hyvinvointialue kilpailutti neljän alueen ikääntyneiden päiväaikaisen kotihoidon palvelutuotannon. Määräaikaan eli 24.2. mennessä tarjouksen teki kahdeksan palveluntuottajaa. Palveluntuottajaksi on valittu Viitasaarelle Kotipalvelu Mehiläinen Oy, Pihtiputaalle KoskiHoiva Oy, Laukaaseen Kotipalvelu Mehiläinen Oy ja Uurainen–Tikkakoski-alueelle Mattilan Hoivapalvelut Oy.
– Tosi huippua, että paikallinen toimija pärjäsi noinkin isossa kilpailutuksessa. Pientä toiveikkuutta oli ilmassa, mutta kyllä päätös oli silti iloinen yllätys, toimitusjohtaja Samuli Mattila sanoo.
Keski-Suomen hyvinvointialue on jo tuottanut monituottajamallilla kolmen alueen kotihoidon keväästä 2025 alkaen. Kumppanuusmallin laajentaminen sisältyy hyvinvointialueen tämän vuoden talousarvioon, josta aluevaltuusto päätti joulukuussa.
Kyse on säästöjen hakemisesta, mutta tässä tapauksessa palvelujen taso ei ole heikkenemässä, vaan mahdollisesti päinvastoin, sillä varsinkin pienelle paikalliselle toimijalle on yrityskuvankin vuoksi tärkeää tuottaa hyvää ja ihmisläheistä palvelua.
– Tunnen vahvaa vastuuntuntoa. Nyt ei voi mennä suuren organisaation taakse piiloon, vaan tässä tapauksessa tuotteella on kasvot, Samuli Mattila naurahtaa.
– Yrityksen tavoitteena on rakentaa paikallisesti merkittävä kokonaisvaltaisen hoivan yksikkö, jossa palveluketjut toimivat myös yrityksen sisällä. Tämä sopimus tuo yrittämiseen ainakin kahdeksi vuodeksi vakautta ja lisää voimavaroja kehittää laatua, hän jatkaa.
Valittujen palveluntuottajien on tarkoitus aloittaa 1.6.2026 alkaen päiväaikainen, eli kello 6–22 välille ajoittuva kotihoito. Kotihoito näillä neljällä alueella tuotetaan jatkossa monituottajamallilla hyvinvointialueen ja palveluntuottajien yhteistyönä. Hyvinvointialue tekee sopimukset palveluntuottajien kanssa, kun hankintapäätös on saanut lainvoiman. Sopimukset ovat kahden vuoden määräaikaisia ja jatkuvat määräaikaisen sopimuskauden jälkeen toistaiseksi voimassa olevina molemminpuolisella irtisanomismahdollisuudella.
Asiakkaiden kotihoidon palvelut jatkuvat kuten ennenkin, ja pääsääntöisesti tutut hoitajat jatkavat alueilla.
– Alkuvaiheen tavoitteena on toteuttaa vaihdos niin, että asiakkaat eivät asiaa edes huomaa, ja jatkossa kehittää hyvästä yhä parempaa. Tulevina vuosina palveluntarve vain kasvaa myös Tikkakoski–Uurainen-alueella, ja siksi palvelua yritetään kehittää siihen suuntaan, että työntekijä olisi mahdollisimman paljon asiakkaan luona ja muuhun, esimerkiksi hallinnolliseen työhön käytettävää aikaa olisi mahdollisimman vähän, Samuli Mattila sanoo.
Kilpailutuksen kohteena olleiden kotihoidon neljän alueen henkilöstö siirtyy valituille palveluntuottajille liikkeenluovutuksella.
Monituottajamallissa yksityinen palveluntuottaja tuottaa päiväaikaisen kotihoidon, ja hyvinvointialue vastaa edelleen muista kotihoidon palveluista, kuten etähoivasta, turva-auttajapalvelusta sekä yöhoidosta. Lisäksi hyvinvointialue vastaa edelleen asiakasohjauksesta, palvelutarpeen arvioinnista, palvelupäätöksistä ja asiakaslaskutuksesta.
– Yhteistyö on hyvin aktiivista, mikä tarkoittaa yhteistyötä lääkäripalveluissa, fysioterapiassa ja yöaikaisen kotihoidon palvelutarpeissa. Me tehdään rai-arviointi puolivuosittain tai voinnin muuttuessa ja Hyvaks tekee palveluista päätökset rai-arvioinnin pohjalta, Samuli Mattila sanoo.
– Asiakkaat ovat yhteisiä ja heidän palvelunsa toteutetaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti hyvässä yhteistyössä. Kumppanuus on yhdessä tekemistä, kehittämistä, ratkaisujen etsimistä ja oppimista, palvelupäällikkö Kaisa Oikari hyvinvointialueelta lisää.
– Monituottajamalli on toimintansa aikana osoittautunut toimivaksi ja kustannustehokkaaksi tavaksi tuottaa kotihoitoa, ja olemme saaneet siitä paljon kiitoksia myös palveluntuottajilta, erityisesti yhteisen tekemisen osalta. Myös asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, palvelujohtaja Maarit Raappana selvittää.
Mattilan Hoivapalvelut laajenee tämän vuoden aikana merkittävästi, sillä Uurainen–Tikkakoski-alueen kotihoivan lisäksi sen vastuulle siirtyy ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö Sumiaiskoti. Tämä tarkoittaa noin 20 henkilötyövuoden lisäystä ja liikevaihtoon reilun miljoonan euron kasvua. Kesäkuussa Mattilan Hoivapalvelujen palkkalistoilla on noin 85 työntekijää.
Hanna Lahtinen
17.03.2026 | Tilaajille, Toivakka
Suvi Kallio on parturoinut toivakkalaisten hiuksia nyt noin viisi kuukautta. Hänen yrityksensä ParturiSuvi toimii samoissa tiloissa parturi-kampaaja Janette Ruokosen kanssa.
Suvin tiedustelu vapaasta parturin paikasta osui täydelliseen aikaan. Samassa tilassa pitkään työskennellyt Paula Hytönen oli jäänyt kokonaan eläkkeelle ja toinen tuoli oli vapautunut.
Ennen Toivakkaan siirtymistä Suvi ehti työskennellä neljä vuotta Jyväskylässä. Alun perin hän on kotoisin Kemistä, ja Keski-Suomeen hänet toi mies Joutsasta. Koti on ollut jo muutaman vuoden ajan Toivakassa.
– Toivakka on mukavasti Joutsan ja Jyväskylän välissä, ja olemme kyllä viihtyneet. Tulee vähän oma kotikylä mieleen. Yritystoimintakin on alkanut hyvin; tuntuu, että Toivakassa on tarvetta miesten hiuksiin ja parran muotoiluun keskittyneelle parturille. Jonkin verran minulla käy myös vanhoja asiakkaita Jyväskylästä, Suvi kertoo.
Toivakassa on nyt mahdollista saada myös amerikkalainen parranajo, mikä on silkkaa hemmottelua.
– Siinä ajetaan parta perinteisesti veitsellä, käytetään lämpimiä pyyhkeitä ja laadukkaita hoitotuotteita, Suvi luettelee.
Suvilla on sekä kampaajan että parturin koulutus, mutta parturiksi hän erikoistui muutettuaan Jyväskylään, kun huomasi sillä puolella olevan paremmin töitä.
– Parturipuoli on aina ollut enemmän omalla mukavuusalueella, joten päätös oli helppo. Leikkaan myös naisten hiuksia, mutta parturileikkaajan kädenjälkeni on skarppi ja kulmikas. Jos haluaa pehmeyttä, kannattaa varata aika esimerkiksi Janetelle.
Parran hoitaminen hiustenleikkauksen yhteydessä tai erikseen on kasvava trendi varsinkin nuorempien miesten keskuudessa.
– Myös parrat ovat lisääntyneet. 2000-luvun alussa haluttiin olla siloposkisia, ja parta miellettiin jopa epäsiistiksi. Muoti kuitenkin muuttui, ja samalla partoja on alettu myös hoitaa. Nyt suosiossa on täysparta, joka on kulmikas ja siististi häivytetty.
ParturiSuvin hyllyssä olevat tuotteet henkivät miehisyyttä; hollantilaisen Reuzelin shampoot näyttävät lähes juotavilta.
– Erityisen tyytyväinen olen suomalaiseen Partawa-sarjaan. Sitä en ainakaan ole vaihtamassa.
Häät tai muut suuret juhlat ovat hetkiä, jolloin omaan ulkonäköön panostetaan tavallista enemmän. Kampaaja on useimpien morsiamien apuna suureen päivään valmistautuessa, mutta sulhasilla ei aivan yhtä usein.
– Mielelläni laitan sulhasten hiukset ja parrat kuntoon. Se on itsellenikin sellainen hifistelypäivä, jolloin käytetään veistä ja varmistetaan, ettei yksikään karva sojota.
Vaikka kalenteri on Toivakassa alkanut täyttyä, mahtuisi siihen vielä asiakkaita lisääkin.
– Tervetuloa tutustumaan, Suvi Kallio toivottaa.
Hanna Lahtinen
17.03.2026 | Tilaajille, Toivakka
Eläkeliiton kerholaiset kokoontuivat 12. maaliskuuta kuulemaan ajankohtaista tietoa kunnan ikääntyneille suunnatuista palveluista sekä hyvinvointialueen uusista linjauksista. Tilaisuudessa esiteltiin myös Toivakan tulevia tapahtumia ja vanhus- ja vammaisneuvoston roolia.
Hyvinvointisuunnittelija Satu Korhosen esityksestä kävi selväksi, että ikääntyneet ovat tärkeä ihmisryhmä kunnalle.
– Toivakan kunnan ikääntyneiden palvelujen suunnitelmassa korostuu tällä hetkellä erityisesti asumisen kehittäminen. Uusi alueellinen työryhmä on käynnistänyt selvitystyön, jossa tarkastellaan nykytilaa, arvioidaan tulevia tarpeita ja laaditaan konkreettisia ehdotuksia asumisratkaisuista. Tavoitteena on ennakoida ikääntyvän väestön tarpeita ja varmistaa turvallinen ja toimiva arki eri elämäntilanteissa, Korhonen kertoi. Suunnitelma kattaa vuodet 2025-2029, hän kertoi.
Nykyäänkin Toivakan kunta tarjoaa runsaasti ikääntyneille suunnattuja palveluja ja aktiviteetteja. Eläkeläisillä on käytössään maksuttomia ja ohjattuja kuntosalivuoroja. Eläkeliiton jäsenille on lisäksi keskiviikkoisin oma ilmainen vuoro. Kunta tarjoaa myös liikuntaneuvontaa sekä hoivakoti Esperin kanssa toteutettua kuntosaliohjausta.
Yhteistyö evankelis-luterilaisen seurakunnan kanssa jatkuu senioripäivien merkeissä, ja kunta tukee osallistumista tarjoamalla kuljetuksia tapahtumiin, kuten Nisulan Soppaa ja seurustelua -tilaisuuteen. Palveluvalikoimaan kuuluvat myös asiointikyydit ja kirjaston kotipalvelu.
Vuonna 2026 jaetaan liukuesteitä kaatumisten ehkäisemiseksi, ja kunta järjestää vuoden mittaan monenlaisia tapahtumia eri ikäryhmille. Lisäksi uutena Korhonen muistuti, että järjestöavustus on haettavissa.
Hyvinvointialueen puolella on käynnistymässä TE26-määrärahahanke Kohtaamisten Keski-Suomi (viereisellä sivulla artikkeli aiheesta), jossa projektityöntekijänä toimii Merja Pihlajasaari. Hankkeessa rakennetaan etsivän vanhustyön verkostoa sekä seniorikeskustoimintamallia.
Kotihoidon palvelut puolestaan siirtyivät maaliskuun aikana terveysasemalle. Seniorineuvonta jatkaa toimintaansa keskitettynä palvelunumeroina, josta ikäihmiset ja heidän läheisensä saavat ohjausta ja voivat tehdä myös huoli-ilmoituksen.
Toivakan vanhus- ja vammaisneuvosto toimii ikääntyneiden kuulemis- ja vaikuttamiskanavana. Se osallistuu kunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan. Neuvosto voi ottaa kantaa mm. terveyteen, asumiseen, osallisuuteen ja liikkumiseen liittyviin kysymyksiin. Hyvinvointisuunnittelija Satu Korhonen koordinoi neuvoston toimintaa, puheenjohtajana toimii Markus Tattari, hän on myös jäsen alueellisissa neuvostoissa. Muita jäseniä, eli ”hihasta nykäistäviä” ovat Elina Sarlund, Minna Huovilainen , Tauno Rantalainen ja Anneli Nieminen, sekä varajäsenet Mikko Paljakka ja Sirpa Vihavainen.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja aluevaltuutettu Sinikka Jäntti puhui, mutta myös kuunteli tarkalla korvalla.
– Se nousi esiin yksikönjohtaja Päivi Pitkon puheenvuoron aikana, että vaikka meillä Toivakassa on oma yksityinen Esperi Hoivakoti Soivakka, silti meidän mummuja ja pappoja ohjataan hoivakoteihin aivan muihin kuntiin. Omaisilta vaaditaan kärsivällisyyttä ja aktiivisuutta, jotta läheinen saa maksusitoumuksen ja pääsee oman kotikuntansa hoivakotiin, Sinikka Jäntti kertoo.
– On tosi surullista, jos esimerkiksi puoliso sijoitetaan jonnekin Keuruulle, eikä Toivakassa asuvalla ole ajokorttia. Sellaistakin on tapahtunut, että avioparit ovat joutuneet erilleen.
Syynä ei ole Hoivakoti Soivakan hoivapaikkojen vähyys tai avioparipaikkojen puute, vaan hallinnon jähmeys ja osittain erilainen suhtautuminen yksityisiin palveluntarjoajiin.
Sinikka Jäntti aikoo nostaa asian esiin hyvinvointialueen valtuustossa.
Esille nousi myös hyvin positiivinen asia Toivakassa.
– Melkein tuntuu, että tämä on liian hyvää ollakseen totta: meillä Toivakassa on oma lääkäri, joka kaiken lisäksi on asiantunteva, sitoutunut ja mahdottoman mukava, Jäntti kertoo. Iloa lisää se, että koska ammatinharjoittajamallin lääkärikokeilu on osoittautunut hyvinvointialueelle myös taloudellisesti kannattavaksi, kokeilua jatketaan ja se muutetaan jossain vaiheessa vakituiseksi käytännöksi. Uusia ammatinharjoittajia haetaan kevään aikana Laukaaseen ja Karstulaan nykyisten Toivakan ja Kyllön yhden ammatinharjoittajan lisäksi.
Toivakalla on ennestään tiiviit yhteydet Joutsan puolella sijaitsevaan Rutalahteen, ja nyt myös Rutalahden suunnasta on esitetty toiveita päästä lääkäriin Toivakkaan. Vaikka Timo Wihersaaren vastuulla on jo 2 200 potilasta, mikä on korkeahko luku omalääkärille, saattaisi mukaan mahtua vielä Rutalahden noin neljäsataa asukasta.
– Tätä asiaa kannattaa ehdottomasti selvitellä, Jäntti sanoo.
Yleinen maailmantilanne ja monilta osin tiukentunut talous on saanut monen ikäihmisen mielen matalalle. Hyvinvointialueestakin kuullaan yleensä niitä huonoja uutisia.
– Tosi surullinen olen lakkautettujen osastojen puolesta. Kovasti yritettiin joulukuussa niiden puolesta äänestää, mutta hävittiin. Jokainen ansaitsee arvokkaan vanhuuden tutussa ympäristössä, ja tämä nykylinja ei kyllä sitä puolusta. Olen kuitenkin varovaisen toiveikas, että uusi hyvinvointialueen johtajamme Piia Vuorela, jolla on lääkäritausta, on otteissaan enemmän ihmisen puolella. Meillä toivakkalaisilla ei ole suurta hätää. Meillä on hyvä lääkäri ja hyvä kunnanjohtaja, ja lapsiakin on niin paljon, että päiväkodit pullistelevat. Tulevaisuus näyttää olosuhteisiin nähden hyvältä, Sinikka Jäntti päättää.
Huhtikuussa Toivakassa tapahtuu monenlaista seniorikuntalaista kiinnostavaa toimintaa. Tiistai-iltana 21.4. Omalääkäri Timo Wihersaari pitää kirjastolla terveysillan. Myös Ikääntyvien yliopiston maksuttomat Ikis-luennot jatkuvat kirjastolla. Keskiviikkona 8.4. aiheena on Tekoäly ja vastuullisuus ja 29.4. Immuunijärjestelmä: Kehon oma turvapalvelu 24/7.
Hanna Lahtinen
