04.11.2025 | Tilaajille, Toivakka
oivakassa järjestettiin Teemasalilla keskiviikkona 29.10. asuntoilta, jonka juonsi Matti Tiainen.
Vastuujärjestäjänä olivat SP-koti Jyväskylä yhteistyössä Toivakan kunnan kanssa. Asuntoiltaan saapui yllättävän vähän osanottajia ja kuitenkin mm. facebookissa on ollut useita kyselijöitä Toivakasta löytyvistä asunnoista. Tässä esimerkki Toivakka sivulta löytyvästä asuntokyselystä, joka kertoo, että Toivakka kiinnostaa. ”Etsin itselleni vaatimatonta kerrostaloyksiötä toistaiseksi voimassa olevaan vuokrasuhteeseen… Olen ehdottoman luotettava, päihteetön, savuton ja siisti, luottotiedot kunnossa, ei lemmikkejä…” Tällaiset kyselyt kertovat, että ”Asuntoillan kaltaiset tilaisuudet ovat tarpeen. Paikalla oli myös uusi yrittäjä Mikko Salo Penger Oy:stä. Hän tekee asuntoremontteja ja talonrakentamista.
Toivakan asuntotilanteesta todettiin, että Toivakkaan on enemmän kysyntää mm. vuokra-asunnoista, kuin vuokra-asuntoja on tarjolla.
Yleisesti asuntotilanteesta pohdittiin esimerkiksi sitä, vastaako tarjonta toiveita? Millainen uudiskohde kiinnostaisi? Olisiko se rivitaloasunto, minitalo vai kerrostalo?
– Toivakassa on hyvä olla! Kuntamme on lähellä kaupunkikeskuksen palveluita ja tarjoaa rauhallisen ja turvallisen elinympäristön. Asuntojen ja kotien ympärillä on myös toiveita ja ajatuksia, jotka jäävät välillä kuulumattomiin ja voivat jopa estää kuntamme kasvun. Kasvua tarvitaan, jotta paikkakunnallamme voidaan suunnitella tulevaisuutta ja yritykset uskaltavat asettua tänne, sekä parhaimmillaan tuoda lisää työpaikkoja, totesi Matti Tiainen.
Toivakan kunnasta olivat keskustelussa mukana palvelusuunnittelija, kuntaympäristöpalveluista Minna Siltala sekä hyvinvointisuunnittelija Satu Korhonen. Tonttitarjontaa on Toivakassa jonkun verran ja esimerkiksi rivitalotontteja on tarjolla hyvin.
– Vuokra-asuntoja tarvittaisiin myös heille, jotka ovat aikeissa myöhemmin rakentaa Toivakkaan oman talon, todettiin yleisöstä.
Tiainen keskittyi esittelyssään paljolti minitaloideaan, jota on alettu markkinoida varsinkin ikäihmisten asuntovaihtoehtona. Minitalon hinta-arvio on noin 135 000 euroa siten, että talo toimitetaan avaimet käteen periaatteella. – Sinänsä neliöhintoja vertailtaessa ei minitalo ole muita vaihtoehtoja edullisempi, mutta tonttien hinnassa säästää. Toivakassa minitalotontin saa noin 5000 eurolla. Minitaloasunnoista on ollut kiinnostusta ja jatkossa niistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä kuntaan tai minuun, totesi Tiainen.
Hallinnonjakosopimus nousi myös keskustelun aiheeksi. Esimerkiksi paritalossa se tarkoottaa kustannusten jakautumista.
– Kiinteistön rasitustodistukseen on merkitty kiinteistöön kohdistuvat oikeudet ja rasitukset eli on tällöin merkitty molempien osuus tontista. Muut kulut kirjataan ylös ja jaetaan. Esimerkiksi sähkön perusmaksu menee puoliksi, mutta veden ja sähkön kulutuksen jokainen maksaa oman taloutensa kulutuksen mukaan.
Mielenkiintoinen keskustelun aihe oli myös kerrostalon rakentaminen Toivakkaan. Aiempina vuosina kerrostalohanketta yritettiin toteuttaa ja se etenikin aika pitkälle. Siltala muisteli, että se kaatui lopulta muutaman asuntovarauksen puutteeseen.
Minna Siltala ja Satu Korhonen kertoivat huolestuneensa ikääntyvien ja ikääntyneiden asumismahdollisuuksista. He kertoivat MAL-sopimuksesta, jossa Toivakan kuntakin on mukana. Asia vaatikin selvitystä, sillä monille maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus oli aivan uutta.
– MAL-sopimus perustuu Jyväskylän kaupunkiseudun kahdeksan kunnan ja valtion yhteiseen tahtotilaan seudun kehittämisestä. Mukana ovat Jyväskylän kaupunkiseutu: Jyväskylä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Äänekoski. Sopimuksella vahvistetaan kuntien keskinäistä yhteistyötä ja suunnitteluyhteistyön jatkuvuutta, kumppanuutta seudun kuntien ja valtion välillä sekä osapuolien sitoutumista seudun kehittämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Sopimuksella varaudutaan pitkäjänteiseen kehitykseen, kertoi Minna Siltala. Jyväskylän kaupungin verkkosivuilta löytyy kattavasti tietoa sopimukseen liittyen osoitteesta www.jyvaskyla.fi/seutusuunnittelu/mal
Toivakasta kunnanjohtaja Touko Aalto on mukana MAL-sopimukseen liittyvissä ohjauspalavereissa.
Asuntoillassa nostettiin myös esiin, että pankit eivät mielellään anna lainoja asunnon hankkimiseen Toivakasta.
– MAL-sopimuksen myötä pyritään liittämään Toivakan kunta entistä enemmän Jyväskylän seutuun, mikä toivottavasti myös huomattaisiin rahoittajien piirissä. MAL-ohjausryhmä on päättänyt keväällä 2025, että vuonna 2026 laaditaan seudullinen selvitys, mikä tulisi alustavasti sisältämään ikääntyvien asumisen nykytilan ja maankäytön kehittämistarpeet sekä mahdolliset toimenpide-ehdotukset. Selvitys tulee olemaan tarpeellinen alueen kunnille, mutta myös hyvinvointialueelle. Senioriasuntojen tilanne on heikko monissa pienissä kunnissa ja ikääntyvä väestö muuttaa enenevissä määrin pois muihin kuntiin, joissa asumismahdollisuuksia on enemmän. Hyvinvointialueen palveluverkon muutokset osaltaan vaikuttavat näihin, Siltala totesi.
– Lainaehdot ovat tiukat, joka vaikeuttaa tarvittavan lainan hankkimista. Lainaa on helpompi saada esimerkiksi Jyväskylässä, mutta kyllä lainaa saa myös Toivakkaan. Pankkisäätely on tiukentunut kaikkialla ja lainaehdot ovat tiukentuneet myös valtakunnallisesti. Positiivinen uutinen on tuorein HYPO:n listaus, jossa Toivakan asuntoluot-toluokitus nousi ja se yhdessä nousseen vuokra-asuntokysynnän kanssa kertoo, että Toivakalla on suunta ylöspäin, Touko Aalto iloitsi.
Veikko Ripatti
04.11.2025 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisilta löytyy yksi suomalaisen ratsastuskulttuurin harvinaisuus, East Hill Ranch.
Tila ja sen emäntä Essi Hotakainen, 31, ovat erikoistuneet lännenratsastukseen. Kyseessä on siis ratsastuslaji, johon erikoistuneita tiloja ei kovin monta Suomessa ole.
Koska kyseessä on lännenratsastus, tilasta voi puhua ranchina (karja- tai maatila). Ranchin Hotakainen hankki yhdessä miehensä Teemu Hotakaisen kanssa vuonna 2018. Mutta kun on suuria unelmia ja on ollut laukaalainen heppatyttö koko ikänsä, niin mikä ettei… Vaikka eihän Hotakainen alun perin pelkästään hevosalalle lähtenyt, vaan hankki merkonomin koulutuksen ja työskenteli kaupan alalla sekä Valiolla.
Brahen koulutuskeskuksessa Hotakainen opiskelee hevostalouden perustutkintoa ja valmistuu aikanaan hevospalvelu- ja lännenratsastusohjaajaksi. Kun hänen oppituntiaan ranchilla kuuntelee, vakuuttuu siitä, että laji on jo nyt hyvin hallussa.
Tällä kertaa ohjeita radalla kuuntelee Minna Ikonen, joka on tullut Logi-ratsunsa kanssa tunnille. Oppilaita Hotakaisella on kerrallaan korkeintaan kaksi, jotta opettaja voi keskittyä sekä ratsastajaan että ratsuun.
Ajoittain Ikonen saa Hotakaiselta kehuja, kun jokin suoritus onnistuu. Ikonen puolestaan palkitsee Logia pienin taputuksin.
Maallikolle se, mitä radalla tapahtuu, voi jäädä täysin mysteeriksi. – Ratsasta takaa eteen, Hotakainen huikkaa Ikoselle.
Anteeksi, mutta mitä tuo tarkoitti?
– Halutaan, että hevosen takajalat työskentelevät aktiivisesti rungon alla. Etuosa kevenee ja liike suuntautuu eteenpäin. Ratsun selän pitää kantaa ratsastajaa, Hotakainen selventää ja myöntää, että ratsastuksessa käytetään usein hienoja termejä.
Ranchin koko on kolme hehtaaria. Seitsemän vakituisen ratsun lisäksi tilalla on nautakarjaa – kuten oikealla ranchilla kuuluukin olla. Hotakaisen mukaan tarkoituksena on säilyttää itäsuomenkarja rotuna.
Hotakainen pitää ranchilla tunteja, käy opettamassa ja valmentamassa siellä, minne kutsutaan, ja haaveilee kilpailuista ensi kesänä.
– Viime kesänä ranchilla ei järjestetty kilpailuja, mutta sitä edellisenä vuonna paikalla oli korkeatasoisia ratsukoita. Siihen pyritään ensi kesänäkin.
Hotakainen kilpailee itse ranch-lajeissa. Hänellä on muun muassa vuoden 2024 Suomen all-around-rankingin 2. sija, Greatest Horseman Challengen 3. sija sekä useita sijoituksia kansallisella tasolla. Uuraisten kunta on palkinnut hänet Palkittava valmentaja -meriitillä.
Hotakaisen mukaan lännenratsastuksen suosio on kasvussa. Yksi syy siihen on Yellowstone-draamasarja, jossa ison tilan isäntä puolustaa katoavaa cowboy-elämäntapaa liikemiesten ja poliitikkojen juoniessa häntä vastaan. Kun muissa ratsastuslajeissa kaivataan poikia ja miehiä harrastuksen pariin, lännenratsastuksella ei ole samaa ongelmaa cowboy-kulttuurin ansiosta.
Onko tarkoitus laajentaa toimintaa?
– Ei isosti. Olen tyytyväinen siihen, mitä on saatu luotua, ja voin seistä kaiken takana.
Loppuun sitten vielä, miksi lännenratsastus olisi hyvä harrastus ikään tai sukupuoleen katsomatta?
– Työskentely hevosen kanssa luo ainutlaatuisen tunnelman. Nämä ovat työhevosia, jotka on koulutettu toimimaan ihmisen kanssa. Oli sitten kyse kaatuneen puun siirtämisestä aidan päältä tai vasikan auttamisesta ojasta. Voit vain nauttia, kun hevonen tekee juuri niin kuin sen pitääkin, Essi Hotakainen sanoo.
Seppo Pänkäläinen
28.10.2025 | Alueelta, Tilaajille, Uutinen
Vuoden 2026 alussa viranomaisviestintä Suomessa siirtyy entistä vahvemmin digitaaliseen muotoon. Suomi.fi-viestit-palvelu tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden vastaanottaa viranomaisten lähettämät kirjeet sähköisesti suoraan kännykkään tai tietokoneelle.
Uudistus tuo mukanaan monia hyötyjä, kuten nopeutta ja ekologisuutta, mutta se herättää myös huolta erityisesti ikäihmisten keskuudessa, joilla ei ole käytössään internetiä tai digilaitteita.
Tammikuun 12. päivästä 2026 alkaen Suomi.fi-viestit otetaan automaattisesti käyttöön, kun henkilö tunnistautuu tietokoneella vahvasti johonkin viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun, eli käyttää verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta.
Tällöin hänelle luodaan sähköinen postilaatikko, johon viranomaisviestit jatkossa saapuvat. Suomi.fi-viestit ovat jo käytössä esimerkiksi Liikenne- ja viestintävirastolla (Traficom), poliisilla, tullilla ja verohallinnolla. Paperiposti jää taka-alalle, ja sähköinen asiointi korostuu entisestään.
Muutos ei kuitenkaan koske kaikkia. Henkilöt, jotka eivät käytä sähköisiä asiointipalveluita, eivät omista vahvaa tunnistusvälinettä kuten verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta, ovat edunvalvonnassa, alaikäisiä, eivät omaa suomalaista henkilötunnusta tai asioivat vain paperilomakkeilla, kirjeitse tai puhelimitse, eivät siirry automaattisesti digitaaliseen viestintään.
Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi ikäihmiset, joilla ei ole nettiä tai älylaitteita, voivat edelleen asioida viranomaisten kanssa perinteisin keinoin, kuten kirjeitse tai puhelimitse.
Vaikka uudistus ei pakota kaikkia siirtymään digipostiin, se voi silti aiheuttaa epävarmuutta ja huolta niille, jotka eivät ole tottuneet sähköiseen asiointiin. Henkilöt, joilla ei ole nettiä tai älypuhelinta, saattavat pelätä jäävänsä tärkeistä viesteistä paitsi tai kokevat, että heidän asiointinsa vaikeutuu.
Muutosvaiheessa on tärkeää, että viranomaiset viestivät selkeästi siitä, että paperiposti säilyy vaihtoehtona niille, jotka eivät voi tai halua käyttää digipalveluita. Lisäksi tarvitaan tukea ja neuvontaa niille, jotka haluaisivat siirtyä sähköiseen asiointiin, mutta tarvitsevat apua sen käyttöönotossa.
Vaikka olisi ottanut käyttöön Suomi.fi -palvelun, siitä voi myös palata takaisin paperipostiin. Se tapahtuu Suomi.fi-viestien asetuksissa. Suomi.fi-viestien käytön lopettamisen jälkeen kansalaista ei ohjata palvelun käyttöönottoon uudelleen seuraavan kuuden kuukauden aikana, vaikka hän tunnistautuisi viranomaisen palveluun. Halutessaan Suomi.fi-viestit voi kuitenkin ottaa uudelleen käyttöön milloin tahansa. Kuuden kuukauden määräajan kuluttua käytön lopettamisesta, Suomi.fi-viestien käyttöönottoa tarjotaan uudelleen nettiasioinnin yhteydessä.
Hanna Lahtinen
28.10.2025 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan kunta järjesti yhdessä Toivakan Yrittäjien kanssa illanvieton Teemahostelin tiloissa torstaina 2.10.
Tilaisuudessa käytiin muun muassa läpi yrittäjäkyselyä työllisyys- ja elinkeinosuunnittelija Arja Marjosen johdolla sekä kiitettiin K-Market Perälän kauppiasta Kerttu Vesteristä hänen kauppiasajastaan Toivakassa, kukkien, puheiden, laulun ja runonlausunnan muodossa.
Idea kokoontumiseen lähti kunnanjohtaja Touko Aallolta.
– Halusin, että Toivakan kunta ja Toivakan Yrittäjät voisivat istua yhdessä alas, ikään kuin jatkaen yrittäjäkyselyä paikan päällä, vähemmän kiireellä ja enemmän yhdessä keskustellen. Lisäksi halusin käydä yhteenvetona läpi kunnan elinkeinopolitiikkaa. Kaikkein tärkeintä oli saada ihmiset kohtaamaan kasvotusten – yhdessä ja yhteisöllisesti. Illasta jäi todella hyvä fiilis. Toivakassa on pöhinää! Huhut ovat rantautuneet jopa naapurikunta Joutsaan saakka.
Illan edetessä paikalle saapuneet yrittäjät – varsin runsaslukuisina – esittäytyivät toisilleen, ja kunnanjohtaja Aalto johti keskustelua muun muassa Toivakan yritysalueen kehittämisestä.
Työllisyys- ja elinkeinosuunnittelija Arja Marjosen mukaan työllisyyspalveluiden siirtyminen valtiolta kunnille on sujunut hyvin Jämsän toimiessa veturina palveluiden suunnittelussa, vaikka haasteitakin on ollut: kunnilla työttömyyden kulut ovat lisääntyneet.
– Toivakan työllisyystilanne on hyvä, Marjonen kertoo.
– Omana aikanani se on pysynyt koko ajan alle kymmenessä prosentissa. Meillä ei siinä mielessä ole hätää, mutta työllisyyskulut, eli Kelan maksamat työttömyysetuudet, joista kunta maksaa osan takaisin valtiolle, kasvavat koko ajan. Se on huolestuttava suunta. Tällä hetkellä näyttää, ettei nousu ole niin suuri kuin pelättiin, mutta asiaa on silti tarkkailtava.
Yrittäjien puheenjohtajan Arja Korisevan mukaan Toivakassa todellakin on hyvä pöhinä.
– Olen ollut monena vuonna mukana yrittäjien hallituksessa, ja mielestäni kunnan sekä yrittäjien yhteistyö on aina toiminut. Toukon aikana se on kuitenkin noussut uudelle tasolle. Hän on selkeästi hyvän hengen ja yhteistyön luoja, yrittäjäystävällinen ja tekee Toivakan kunnan puolesta erinomaista työtä. Minusta meillä on nyt todella toimivaa yhteistyötä Toivakan Yrittäjien ja Toivakan kunnan kesken. Lisäksi yrittäjien kesken vallitsee innostunut ilmapiiri, meillä on vahva yhteishenki ja on ilo tehdä asioita yhdessä. Siksi toivotankin kaikki yrittäjät lämpimästi tervetulleiksi mukaan toimintaan!
Joutsaan K-kauppiaaksi Toivakasta siirtyneen, mutta yhä Toivakassa asuvan Kerttu Vesterisen mukaan Toivakan hyvä pöhinä syntyy yksittäisistä ihmisistä, kuten Matti Tiaisesta (Sp-Koti Jyväskylä / Teemahostel) sekä Martti Herman Pistosta (Pistoretki).
– He ovat olleet aloitteentekijöitä, ja siitä innostus on tarttunut muihin yrittäjiin. Touko on puolestaan antanut tälle kaikelle uutta vauhtia lähtemällä rohkeasti mukaan ja tukemalla meitä. Hän on kymmenkertaistanut koko pöhinän! Olin niin onnellinen, että Touko Aalto haki kunnanjohtajaksemme. Hän on iloinen ja positiivinen ihminen – juuri sellainen, jota kuntaamme tarvittiin.
– Olen ollut yrittäjänä neljä ja puoli vuotta, ja osasyy yrittäjäksi lähtemiseen oli halu kehittää asioita, mitä palkkatyössä ei voinut tehdä. Tavoitteeni on tehdä hyvää ja ottaa työntekijät mukaan niin, että teemme asioita yhteisönä. Nuorille yrittäjille haluaisin sanoa, ettei ole parempaa paikkaa yrittää kuin Toivakka. Olen huikean onnellinen, että Toivakassa on aktiivinen 4H-yhdistys. Jos olisin nuorempana tiennyt tällaisesta mahdollisuudesta, olisin varmasti tarttunut siihen, Kerttu Vesterinen päätti.
Samuli Turunen
23.10.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Positiivisuutta, näkyvyyttä ja tunnettavuutta, kiinnostavia tontteja, halvempia ja parempikuntoisia vuokra-asuntoja, minitalonäyttely, lisää tapahtumia, datakeskus… Kunnan ja Petäjäveden Yrittäjät ry:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa nostettiin esille monenlaisia ideoita, joilla Petäjäveden elinvoimaa saataisiin parannettua.
Elinvoimaryhmän puheenjohtajan Teppo Sirniön johdolla pohdittiin, millainen on Petäjäveden elinvoimaisuuden nykytila ja mitä pitäisi tehdä elinvoimaisuuden parantamiseksi. Keskustelutilaisuudessa esiin tulleet asiat on tarkoitus viedä eteenpäin, joko osaksi kunnan strategiaa tai jo nopeammin toteutettavaksi.
Yhteistyötä ja kehumista
– Petäjäveden vanhalla kirkolla on ollut hyvä kesä, ryhmiä on ollut paljon. Yhteistyö Visit Jyväskylän kanssa sekä toimet, joita olemme tehneet, ovat olleet oikeansuuntaisia, Hanna Hautamäki totesi nykytilanteesta. Keskustelussa tuotiin esille myös vanhan kirkon vielä nykyistä suuremmat mahdollisuudet. Tyytymättömyyttä nykytilanteessa herättävät muun muassa huonot linja-autoyhteydet iltaisin ja viikonloppuisin.
– Nykytila on erittäin haastava, väkimäärä putoaa ja se haastaa paikallistasolla tehtävää liiketoimintaa. Täällä on myös tietynlaista kuppikuntaisuutta, tuntuu, että me yrittäjät välillä potkimme toisiamme, vaikka meidän pitäisi toimia kaikkien yhdessä, Jere Malila totesi.
Elinvoimaryhmään kuuluvan Petäjäveden Yrittäjät ry:n puheenjohtajan Mirkka Lampisen mukaan kuppikuntaisuuden esilletuominen on hyvä asia.
– Minäkin olen kuullut, että täällä olisi kateutta ilmassa. Kuulostaisi hyvältä, jos saataisiin yrittäjät yhteisen pöydän ääreen tutustumaan toisiinsa ja virittelemään yhteistyötäkin. Siinä yrittäjäyhdistys voisi olla mukana, Lampinen sanoi ja totesi, että hänen mielestään kaikki Petäjävedellä ovat kuitenkin hyviä tyyppejä.
Kunnan viestintäasiantuntija Minna-Marika Kumpulainen antoi vinkin kaikille petäjävetisille.
– Kehukaa Petäjävettä, petäjävetisiä yrittäjiä ja täällä tarjottavia palveluita joka paikassa. Jos jossain palvelussa on jotain marmatettavaa, sanokaa siitä suoraan asianomaiselle palvelun tuottajalle sen sijaan, että kirjoittaisitte siitä someen. Se ei maksa euroakaan, että puhuu hyvää, Kumpulainen totesi.
Vuokra-asuntojakin tarvitaan
Kunnan näkymättömyyttä tuotiin esille useammassakin puheenvuorossa, esimerkiksi Kintaudelle muuttanut Eija-Kaisa Klinga totesi, että kun hän kertoi tuttavilleen muuttavansa Petäjävedelle, harva tiesi Petäjävedestä mitään.
– Moni Jyväskylästä pois haluava valitsee jonkin muun kunnan, joka näkyy enemmän. Petäjäveden kunnan sivuille pitäisi saada esimerkiksi tarjolla olevat tontit näkyviin, Kimmo Ijäs totesi.
Näkyvyyttä voisi keskustelussa mukana olleiden mukaan lisätä erimerkiksi kaikenlaisilla tapahtumilla tai minitalonäyttelyllä aikoinaan pidetyn omakotitalonäyttelyn tapaan. Myös kalliit rantatontit mainittiin näkyvyyden ja asukkaiden tuojina.
Matti Lahtinen otti puheeksi vuokra-asunnot.
– Jos saa täältä työpaikan, ei välttämättä rupea rakentamaan uutta taloa. Täällä on kalliita ja huonokuntoisia vuokra-asuntoja, sille pitäisi tehdä jotain. Jossain vaiheessa puhuttiin paljon kunnallisveroprosentista, mutta ei se kiinnosta ihmistä, joka on saanut kunnasta työpaikan. Päätöksessä muuttaako Petäjävedelle vai naapurikuntaan vaikuttaa paljon enemmän se, millaisia ja minkä hintaisia asuntoja on tarjolla, Lahtinen sanoi.
Isoja kaloja kannattaa pyytää
Kalevi Laajisto nosti esiin myös lainansaannin vaikeuden uusien talojen rakentamisen esteenä; maaseudulla talojen vakuusarvot laskevat. Jaakko Ylitalo peräänkuulutti ratkaisukeskeisyyttä niin kohtaamisissa kunnan virkamiesten kanssa kuin pankkiasioinnissakin.
– Pitää miettiä, miten asia saadaan tapauskohtaisesti ratkaistua. Petäjävedellä talojen vakuusarvojen suhteen on vielä hyvä tilanne, Ylitalo totesi.
– Meillä on 400 kilometriä rantaviivaa ja aika paljon asukkaita, jotka asuvat käytännössä Petäjävedellä mutta maksavat veronsa muualle. Petäjävedellä vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi ei ole torpattu; kannattaisi lähestyä näitä vapaa-ajan asunnossaan asuvia suoraan, sieltä voisi saada uusia asukkaita ja sitä kautta verotuloja, Mikko Tiirola ehdotti.
Tapio Kokkonen totesi, että kuntaan pitäisi saada työpaikkoja.
– Teollisuustyöpaikkoja voi olla vaikea saada, mutta esimerkiksi etätyöpisteitä kannattaisi miettiä, Kokkonen totesi.
– Myös isompia kaloja kannattaa pyytää. Me olemme sähkönsiirron solmukohdassa, tämä olisi yksi parhaista paikoista datakeskukselle, samoin Petäjävesi on yksi Keski-Suomen parhaita paikkoja vetytalouden investoijien kannalta. Niissä peleissä meidän pitää olla mukana, kun saamme uuden kunnanjohtajan, Mikko Tiirola sanoi.
Tilaisuudessa esitettiin myös toiveita päättäjille.
– Toivottavaa olisi, ettei hyviä hankkeita torpattasi, vaikka uudet hankkeet tulisivat lähelle omaa alaa. Kateuden ei pitäisi vaikuttaa päätöksenteossa, Simo Sarava totesi.
Keskustelussa toivottiin myös sitä, ettei päätöksiä siirrettäisi seuraavalle vaalikaudelle, eikä annettasi puoluepolitiikan vaikuttaa päätöksentekoon.
– Senhän me olemme jo päättäneet, että meillä on vain yksi puolue eli Petäjävesi-puolue, Teppo Sirniö totesi.
Tiina Lamminaho
21.10.2025 | Tilaajille, Uurainen
Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen yritys- ja työnantajapalveluista Helmiina Humppi ja Lauri Myllyoja vierailivat viime viikolla Uuraisten yrittäjien aamukahveilla kertomassa, kuinka toiminta uudessa organisaatiossa on käynnistynyt ja mitä palveluja erityisesti yrittäjille on tarjolla.
Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue järjestää työvoimapalvelut Äänekoskelle, Hankasalmelle, Kannonkoskelle, Karstulaan, Kinnulaan, Kivijärvelle, Konnevedelle, Kyyjärvelle, Laukaaseen, Pihtiputaalle, Saarijärvelle, Uuraisille ja Viitasaarelle. Palvelujen järjestäjänä ja vastuukuntana toimii Äänekosken kaupunki.
– Uudistuksen päätavoite on ollut tuoda palvelut lähemmäksi asiakkaita, Lauri Myllyoja kertoi.
Pääasiallinen asiointikanava on työmarkkinatori.fi, mutta jo alkuvaiheessa Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue panosti vahvasti myös kasvokkaiseen asiakaspalveluun. Tämä käy ilmi KEHA-keskuksen tutkija Miika Hakalan laatimasta osavuosikatsauksesta. Huhtikuussa lähes 70 prosenttia asiakastapaamisista hoidettiin kasvotusten, kun valtakunnallinen keskiarvo jäi hieman yli 40 prosenttiin.
Myös lausuntojen käsittelyssä alue on onnistunut. Alkuvuodesta 2025 lausunnot valmistuivat selvästi valtakunnallista tavoiteaikaa nopeammin. Esimerkiksi tammikuussa lausunnon tekemiseen kului keskimäärin 14 päivää, kun vuotta aiemmin vastaava käsittely kesti keskimäärin 30 päivää, asiantuntijakohtaisesta asiakasmäärän kasvusta huolimatta.
Asiakastyytyväisyys on maan keskiarvon yläpuolella. Kiitosta on tullut erityisesti palvelun sujuvuudesta ja asiakaspalvelun ystävällisyydestä. Kehittämistoiveita on esitetty muun muassa sähköisten palveluiden ja ohjeistusten selkeyttämisestä. Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue sijoittui vuoden 2025 tammi–huhtikuun kokonaistyytyväisyydessä sijalle 14. Suomessa on yhteensä 45 työllisyysaluetta.
Vaikka työllisyystilanne on haastava koko maassa, Pohjoisen Keski-Suomen alueella pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste on pysynyt valtakunnan keskiarvoa korkeammalla ja kokonaisaktivointiaste maan keskiarvon tasolla.
Myös yrittäjyyteen tarttuminen on lisääntynyt. Starttirahahakemuksia ja myönteisiä päätöksiä on tehty selvästi enemmän kuin vuoden 2024 vastaavana ajankohtana.
Vaikka yrittäjällä olisi halu ja tarve palkata työvoimaa, hän usein välttelee avoimen työnhakuilmoituksen julkaisemista työmarkkinatorilla. Syynä on esimerkiksi työttömien työnhakijoiden työnhakuvelvoite, jolloin hakemuksista suuri osa voi olla ”pakon edessä tehtyjä”, eikä hakijalla ole todellista halua saada kyseistä työpaikkaa.
Avoimen haun vaihtoehtona on esittelypaikka, joka ei ole julkisesti avoin työpaikka, vaan ainoastaan työvoimaviranomaisille näkyvä työtehtävä. Työvoimaviranomainen voi etsiä sopivia ehdokkaita työttömien työnhakijoiden joukosta esittelypaikkaan. Työnantaja saa perustiedot hakijoista ja voi sen jälkeen kontaktoida ja haastatella sopivat ehdokkaat.
– Myös työkokeilu voi olla hyvä ratkaisu yrittäjien työvoimapulaan, Helmiina Humppi lisää.
Työkokeilulla voi selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja käytännön työtehtävissä. Se voi myös tukea työelämään paluuta pitkänkin tauon jälkeen. Työkokeilu ei ole työsuhde, eikä siitä aiheudu kustannuksia työnantajalle. Työkokeilija saa kokeilun aikana samaa työttömyysturvaa kuin työttömänä.
Jos työkokeiluun osallistumisesta aiheutuu kustannuksia, osallistumispäiviltä voi saada kulukorvausta työttömyysetuuden maksajalta eli työttömyyskassalta tai Kelalta. Myös työvoimaviranomainen voi maksaa harkinnanvaraista kulukorvausta.
Rekrytointia voi helpottaa myös palkkatuki, joka on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki. Työvoimaviranomainen voi myöntää sen työnantajalle palkkakustannuksiin. Palkkatuetun työn tarkoituksena on edistää työttömän työnhakijan työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja parantaa hänen ammatillista osaamistaan. Tuki edistää myös alentuneesti työkykyisen sekä 60 vuotta täyttäneen pitkään työttömänä olleen mahdollisuuksia saada työtä ja osallistua työelämään. Tuki myönnetään ja maksetaan työnantajalle, mutta sen myöntäminen lähtee aina työttömän työnhakijan palvelutarpeesta.
Hanna Lahtinen
