Eläkeliiton 50-vuotisjuhlassa palataan tulevaisuuteen

Eläkeliiton 50-vuotisjuhlassa palataan tulevaisuuteen

Eläkeliiton Uuraisten yhdistys täyttää 50 vuotta ja viettää syntymäpäiväjuhlailtamia iloisissa merkeissä seurakuntakodilla lauantaina 23.3.
Vanhoihin perinteisiin tukeutuen juhlassa perjantaikerholaiset esittävät näytelmän Paluu tulevaisuuteen. Näytelmässä eletään aikaa, jolloin eläkeläiset liikkuvat omilla superkulkuneuvoillaan ja syövät onomatopoieettissovellusmikrokapseleita. Esityksessä nähdään kulkuneuvon käynnistys ja paluu entiseen kahvitteluun ja rupatteluun. Farssiksi luonnehditun näytelmän on kirjoittanut ja ohjannut Tellervo Lehtoranta.
Maailman ensiesityksenä nähdään ja kuullaan myös kolmen papin, Heikki Tukiaisen, Antti Toivion ja Hannu Koskisen laulutrioa. Se on sanoitukseltaan ja sävellykseltään pappien omaa käsialaa. Vierailijoina musiikin esittäjinä kuullaan Konginkankaan Renkejä hauskimmillaan. Korkeakulttuurista runollista antia juhlaan tuovat Uuraisten omat lausuntataiteilijat Sirkka Salminen ja Anita Vääränen.
Historiaakin juhlassa kerrotaan, niin Simo Koskisen tervehdyssanoissa kuin Seija Hartikan historiikissa. Asiaa kuullaan myös Eläkeliiton piirin puheenjohtajalta Jukka Hiltuselta, joka virkansa puolesta luovuttaa ansiomerkit pitkään toimineille.
Iltamaperinteen mukaan juhla päättyy karkeloon ja kakkukahveihin. Aivan iltamien aluksi tarjoillaan ruokaa. Näin voidaan ohjelmasta nauttia vatsat pullollaan. –TL

Uurainen ja Toivakka houkuttelevat uusia kuntalaisia rakennusmessuilla

Uurainen ja Toivakka houkuttelevat uusia kuntalaisia rakennusmessuilla

Ensi viikonloppuna pidetään Paviljongissa Jyväskylän rakennusmessut. Tänä vuonna Sekä Toivakka että Uurainen ovat kehitelleet uusia porkkanoita ja keinoja erottua houkuttelevina asuinkuntina.
Toivakan kunta tukee uudisrakentamista kunnan alueella Rakentajan raksarahalla. Omakotitalon rakentajille tarjotaan lisäksi peräkärry käyttöön ja omaksi. Kun Toivakan kunnan alueelle rakennetaan joko asuinrakennus tai yrityksen toimitilat uudisrakennuksena, niin rakentaja voi saada 5000-15 000 euron raksarahan. Rakentajan raksaraha maksetaan siinä vaiheessa, kun uudisrakennus on hyväksytysti rakennusvalvonnassa lopputarkastettu. Tukisumma määräytyy rakennettavan kerrosalan mukaan.

Uurainen markkinoi uuden Sarkolan alueen omarantaisia tontteja keskustan tuntumasta Akko-järven rannalta näyttävästi. Kuvassa tontit näkyvät  vasemmalla.
Sunnuntaina huutokauppakeisari Aki Palsanmäki huutokauppaa viisi Sarkolan alueen omarantaista omakotitalotonttia. Rantatontit 2-6, korttelista 111 myydään kunnanvaltuuston hyväksymin pohjahinnoin tarjousten perusteella. Tarjouksen voi tehdä enintään kolmesta tontista. Tarjoukset ovat sitovia, rakentaminen tonteille voidaan aloittaa vuonna 2024, kun kunnallistekniikan rakentaminen on edennyt siihen vaiheeseen, että kadut ovat liikennöitävässä kunnossa.
Huutaa voi vaikka heti, sillä ennakkohuutoja otetaan vastaan 14.3. saakka osoitteeseen kirjaamo@uurainen.fi.

Ahvo-hiihdot juhlisti liikunnan iloa kaiken ikäisenä

Ahvo-hiihdot juhlisti liikunnan iloa kaiken ikäisenä

Toivakasta maailmalle ponnistanut Ahvo Taipale on menestynyt USA:n Minnesotassa toimien hiihtoväline- ja saunayrittäjänä, valmentajana sekä hiihtosponsorina. Taipale edusti suksikaupassaan useita suksen valmistajia kuten Peltonen, Yoko, Atomic ja Salomon -merkit. Taipale on myynyt joku aika sitten yrityksensä sen työntekijöille. Ahvon valmennettavana on Minnesotassa ollut mm. Jessie Diggins, josta sittemmin on tullut parsiprintin olympiavoittaja ja kaksinkertainen maailmanmestari sekä maailmancupin kokonaiskilpailuvoittaja. Ahvolle on eritoten tärkeää nuorten tukeminen ja kannustaminen. Hän on myös merkittävä lahjoittaja Toivakan kouluille. Ahvoa haluttiin täten muistaa paikallisesti nimeämällä hiihtotapahtuma hänen mukaansa.

Ahvo-hiihdossa alle kouluikäisillä oli oma sekasarjansa. Siinä tytöt ja pojat kilpailivat samassa sarjassa. Peruskoululaisille oli luokittain omat sarjansa tytöille ja pojille. Lasten ja nuorten sarjoissa sai valita hiihtotyylinsä. Lasten ja nuorten sarjoissa kaikki osallistujat palkittiin mitalein. Kilpavakassa tarjottiin sekä perinteisen että luistelutyylin sarjat eri matkavaihtoehdoin, ja tällä kertaa kaikki osallistujat hiihtivät 10 kilometriä. Kilpavakassa palkinnon saivat sarjan kolme parasta kilpailijaa urheiluun liittyvällä palkinnolla.

Hupivakka oli kaikille ikäluokille avoin hupihiihtely, jossa hiihdettiin 300 metriä vapaavalintaisella hiihtotyylillä ja omavalintaisella asulla ilman liikunnallista kilpailua. Hupivakan parhaat kolme asua ja esitystä palkittiin K-lahjakorteilla. Toivakan-Joutsan 4H-yhdistys tarjosi kaikille hupivakkasarjalaisille mahdollisuuden hakea asuja maksutta pukuvuokraamosta. Pukuvuokraamosta löytyikin kaikenlaisia asuja eläinasuista eri aikakausien asuihin.
Ahvo Taipale koki, että on hienoa, kun Toivakassa on lumitilanne hyvä ja järjestelyt toimivat.
– Näin hienot hiihdot voitiin täällä järjestää. Minnesotassa meillä on ollut surkea talvi, kun lunta ei ole lainkaan. Vuonna 1970 on viimeksi ollut näin lumeton talvi. Maanviljelijät ovat siellä jo alkaneet kylvötyönsä viime ja tällä viikolla. Toivottavasti ei tule takatalvea etteivät kylvötyöt mene hukkaan, sanoi Taipale.
Ahvo Taipaleella on ikää jo 78 vuotta, mutta hän edelleen itse harrastaa liikuntaa ja hiihtämistä sekä iloitsee nähdessään nuorison tekevän samoin. – On hienoa katsella lasten ja nuorten hiihtoa. Täältä niitä Siiri Rantasia ja Juha Mietoja syntyy.
Ahvo-hiihdot olivat hieno toteutus Toivakan kunnan vapaa-aikatoimelta. Kulttuuri- ja vapaa- aika suunnittelija (opintovapaan sijainen) Susanna Liljander tiimeineen onnistui erinomaisesti kisajärjestelyissään. Ahvo-hiihdot etenivät mallikkaasti ja myös huolto pelasi makkara- ja kahvinmyyntipisteineen. Hiihtoladut saivat monilta kiitosta.

Veikko Ripatti

Pääkirjoitus: Hanna Lahtinen

Pääkirjoitus: Hanna Lahtinen

On toimittajia, jotka väsymättä jaksavat kiinnittää huomiota yhteiskunnan epäkohtiin, esittää salaliittoteorioita, epäillä kaikkea ja tehdä suuria paljastuksia.
Sitten on toimittajia, jotka naivisti luulevat, että hyvinvointiyhteiskunta on vielä ainakin osittain totta.
On toimittajia, jotka jahtaavat rötösherroja, tietävät, että valta sokaisee, että jokaisessa virkamiehessä asuu pieni diktaattori ja että kukaan ei tee vapaaehtoistyötä pyyteettömästi.
Sitten on toimittajia, jotka uskovat, että politiikkaan lähdetään yhä siksi, että halutaan toimia yhteiseksi hyväksi, antaa asiantuntemus oman yhteisön käytettäväksi ja että viranhaltijat eivät ole pelkkiä isopalkkaisia paperinpyörittäjiä. Tai että joku voi nauttia myös tekemisestä, mistä ei saa palkkaa.
On toimittajia, jotka nauttivat tilaisuuksista, joissa näkee kaikki, jotka ovat jotakin. Jossa ilma täyttyy soveliaan etäisyyden päästä moiskautetuista poskisuudelmista ja menestyksen pafyymista. Jossa trendaavat ilmiöt kohtaavat kuumimmat influensserit. Jossa puhutaan paljon ja ohi.
Sitten on toimittajia, joita lähtökohtaisesti ahdistaa mennä paikkaan, missä on paljon ihmisiä, mutta kun takavasemmalta löytyy sopiva tarkkailupaikka, niin on ihana tarkastella, kuinka lusikka kilisee kahvikuppiin ja hymy nousee silmiin saakka. Kuinka ihminen puhuu ihmiselle ja tämä kuuntelee ja ymmärtää.
Tämä toimittaja kuuluu tähän ”sitten on toimittajia” -sarjaan ja koen siksi ajoittain huijarisydroomaa. Mutta tiedostan myös, että se on minulle ainut tapa tehdä työtä ja että kuinka kiitollinen olen tästä pienestä universumistani, missä saan elää, ajatella ja kirjoittaa.

Uusia haasteita Uuraisilta

Uusia haasteita Uuraisilta

Tiina Löytömäki on Toiminut Uuraisten kunnan teknisenä johtajana puolitoista kuukautta ja moni asia on tullut jo tutuksi.
Löytömäki tuli Uuraisille Multialta, eli pienemmästä kuntaorganisaatiosta, tämä on aika harvinaista, sillä useammin Uuraisille siirrytään isommasta kunnasta tai yksityiseltä sektorilta.
– Se on tuntunut mukavalta, että täällä on useampi työntekijä jakamassa vastuuta. Itselle se on pikkuisen oppimisen paikka, että osaan olla työntämättä näppejäni ihan joka asiaan ja että minulla on lupa delegoida. Sen olen myös ehtinyt huomaamaan, että täällä on ihan mahtava yhteishenki työkavereiden kesken, Löytömäki kertoo.
Vaikka hän ei Multiaa kauempaa tullut, niin tuttuja Uuraisten kunnanvirastolla ei ollut kuin Ympäristösihteeri ja vesihuoltoasiantuntija Marianne Ojanperä ja Juha Valkama. Edeltäjä Janne Koskenkorva siirtyi toisiin tehtäviin jo viime vuoden puolella, mutta on auttanut seuraajaansa ottamaan toimen haltuun.
– Se, että tuttuja ei ennestään ollut on aika yllättävääkin, sillä Multia ja Uurainen, sekä Petäjävesi tekevät aika paljon yhteistyötä nimenomaan teknisellä puolella, ne ovat kohtuullisen tasavertaisia kumppaneita, vaikka Multia selkeästi pienempi onkin. Minusta yhteistyö on tosi hyvä asia, varsinkin jos se toteutetaan niin, ettei yksittäinen henkilö kuormitu liikaa, Löytömäki sanoo.
Uuraisilla tehdään paljon yhteistyötä myös Saarijärven kanssa, Multialla ja Petäjävedellä taas Keuruun.
Karstulassa syntyneelle ja kasvaneelle Tiina Löytömäelle ei ammatinvalinta ollut nuorena mitenkään itsestäänselvyys, vaan oma polku löytyi vasta lukion välivuoden jälkeen.
– Sen tiesin, että hoitajaksi minusta ei ole. Karstulan iso yritys on Honkarakenne ja hirsirakentaminen alkoi kiinnostamaan minuakin. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa opiskelin rakennusinsinööriksi ja sen jälkeen pääsin suunnittelutoimistoon suoraan töihin. Perheellistyttyäni olin pitkään kahden ipanan kanssa kotona ja sitten menin vähäksi aikaa rakennustyömaalle ja sitten tulinkin valituksi Multialle kunnaninsinööriksi, myöhemmin tehtävä muutettiin tekniseksi johtajaksi. Multian 12 vuoteen mahtui myös kipeitä päätöksiä, esimerkiksi kahden koulun purkupäätökset olivat sellaisia. Välillä niitä vain joutuu tekemään, mutta pääosin Multialla vallitsi tekemisen meininki, hän miettii.

Vaihtelu ja uusien haasteiden hakeminen sai nykyään Pylkönmäellä asuvan Löytömäen hakemaan Uuraisille.
Juuri nyt tekninen johtaja valmistelee aurausten kilpailutuksia ja ensimmäisen teknisen lautakunnan pykälänkin hän päässyt tekemään. Uuraisilla eletään investointien suhteen melko rauhallista vuotta ja suurimmat panostukset tehdään vesilaitoksen saneerauksiin. Ne ovat tärkeitä ja välttämättömiä, vaikka eivät olekaan joka kuntalaiselle näkyviä kohteita. Kuntakeskuksessa remontoidaan parhaillaan Selma-tilaa Uuraspostille ja muutenkin monipuolisempaan ja ympärivuotiseen käyttöön. Lisäksi talousarviossa on varattu 100 000 euroa rantapuisto-hankkeelle Kuukantien varteen Uuraskoto-kerrostalon viereen. Myös leikkipuistoja kunnostetaan yksi kerrallaan, uusitaan lukostoja ja kunnostetaan asemakaavateitä varsinkin Hirvaskankaan suunnalla. Myös Saarijärventien katuvalaistus ulotetaan uudelle Keskisenraitille saakka.
Ensi viikonloppuna Tiina Löytömäki pääsee ensimmäistä kertaa oikein kunnolla edustamaan Uuraista, kun Rakennusmessut pidetään Paviljongissa. Jo etukäteen Uuraisten kunta on saanut mukavasti julkisuutta kun on kerrottu, kuinka huutokauppakeisari Aki Palsanmäki myy huutokaupalla uuden Sarkolan alueen omarantaisia tontteja keskustan tuntumasta Akko-järven rannalta.
– Uuraisilla on tehty hyvää työtä asuintonttien kaavoituksen suhteen, seuraavaksi voisi miettiä vaikka yritys- ja teollisuustonttien tilannetta, Tiina Löytömäki päättää.

Hanna Lahtinen