Pääkirjoitus: Hanna Lahtinen

Pääkirjoitus: Hanna Lahtinen

Toissa viikolla julkaistiin jopa kauhua herättänyt selvitys Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkoselvitys, eli suomeksi säästösuunnitelma.
Vaikka selvityksessä kuinka yritetään kirjoittaa mustaa valkoiseksi, niin kyse on siitä, että monet palvelut heikkenevät, siirtyvät kauemmaksi tai nettiin. Se, miten ja ketkä muutokseen sopeutuvat, määrää lopputuloksen – myös säästöjen osalta. Sillä aivan varmasti käy myös niin, että monelle lääkäriin lähtemisen kynnys nousee ja sinne mennä vasta niin sanotusti jalat edellä ja silloin asiakkaasta tulee hyvinvointialueelle paljon isompi menoerä kuin jos hän olisi kipaissut oman kylän tohtorille ajoissa. Eikä tämän ”isomman menoerän” elämän laatukaan kolhuitta säily.
Se että säästämistä kutsutaan kehittämiseksi, vie arvon myös oikealta kehittämiseltä, jota sitäkin hyvinvointialueella tapahtuu. Kehittämisen ei tarvitse aina olla uuden keksimistä. Kun on esimerkiksi keksitty Uuraisten Ukkokerhon kaltainen erinomainen ennaltavahvistava toimintamuoto, niin eikö sen asemaa pitäisi vahvistaa ja laajentaa koko sotealueelle, eikä yrittää ajaa alas?
Tiedotustilaisuudet ovat hyvä asia ja on kunnioitettavaa, että hyvinvointialueen johto astuu kansalaisten eteen kivitettäväksi – ainakin noin kuvaannollisesti. Vaikka moni heistä nauttii oikein mukavasta palkasta, eivät he kuitenkaan ole ilkeitä riistäjiä, jotka käärivät köyhien kansalaisten viimeiset roposet liiveihinsä. Kyse on tuhannen palan palapelistä, jota iso porukka yrittää ratkaista, vaikka mallikuva on hukkunut.
Mutta ollaan mekin täällä lehdessä kehitetty, ehkä jopa kehitytty. PaikallisUutisten ja Korpilahtilehden uudet nettisivut on nyt julkaistu ja sisältö on entistä laajempi, toivottavasti myös helppokäyttöinen ja silmää miellyttävä. Parhaamme olemme ammattilaisten tuella yrittäneet ja palaute on erittäin tervetullutta, myös risupuoli ja kehittämisehdotukset.

Uuraisten laturetki sivakoitiin loistavalla retkiladulla

Uuraisten laturetki sivakoitiin loistavalla retkiladulla

Uuraisten perinteinen laturetki sivakoitiin viime sunnuntaina. Laturyhmä oli ahertanut ladut opasteineen mittavaan kuntoon.
Luisto oli ennenkuulumaton, valtaosan 17 kilometrin lenkistä pystyi etenemään tasatyönnöllä. Ylämäet hieman tasapainottivat sukkelaa etenemistä. Liisteripito auttoi kilometrin verran ja sitten oli turvautuminen haarakäyntiin.
Aapo Kässi ja muu esihiihtokomppania suoritti ladun loppukatselmuksen heti aamusta. Riihikodalle koetulennokset ja tienylityspaikkoihin hieman lunta autoilijoiden varoksi.
Retkilatu on mukava hiihdettävä, sopivasti mutkia ja kumpuilevaa havupuumetsää. Välillä oikaistaan peltojen poikki jolloin ei voi sanoa ”tääl ei asu kettään” (Raatteentie).
Riihikodalla pysähtyi todennettavasti noin 20 hiihtäjää ja kokonaismäärä osallistujia lienee kuitenkin paljon enemmän. Kaukana ollaan 1980-luvun pitkien laturetkien parista sadasta osallistujasta. Ladut ovat parempia, välineet parempia ja ihmiset paremmassa kunnossa mutta hiihto ei liene muotia. Ei ole Rantasen Teve näyttämässä mallia miten ladulla edetään todella pitkälle vuorokaudessa ja Lehtosen Mirjakin on unohdettu Kierrokseksi.

Teksti Mikko Nieminen
Kuva Aapo Kässi

Aurinkopalsta

Aurinkopalsta

Iso ja keväisesti lämmittävä aurinko Uuraisten uudelle kaupalle ja sen hyvälle tiimille! Käytetäänhän nyt sitten kanssakyläläiset reippaasti marketin palveluja.

Aurinkopalstalla voit kiittää, kehua tai kertoa mikä tekee sinut juuri tänään onnelliseksi.
Laita terveiset tulemaan tästä Ota yhteyttä Paikallisuutisiin – Paikallisuutiset.fi
Viestiin merkintä ”Aurinkopalsta”. Nimeä ei julkaista, ellet erikseen pyydä.

Tehdään yhdessä maailmasta aurinkoisempi paikka!

 

Elämänura Uuraisten kunnassa

Elämänura Uuraisten kunnassa

Tarja Mustonen, silloinen Hokka tuli Uuraisten kunnan palvelukseen vuonna 1979 vastavalmistuneena merkonomina ja tänä keväänä hän jää eläkkeelle ainoasta työpaikastaan. Työpaikastaan irti hän on ollut ainoastaan kolmen äitiysvapaan verran. Ura on ainutlaatuinen ja on erittäin epätodennäköistä, että missään työpaikassa, missä nykypäivän 19-vuotias aloittaa olisi tarjolla eläkeikään kestävä ura.
45 vuoteen mahtuu melkoinen muutos. Kaikkein suurin muutos on tietotekniikan tuleminen osaksi arkea.
– Muistan kun ensimmäisenä työpäivänä menin vanhaan kuntalaan. Ruut Aaltonen oli jäänyt kesälomalle ja jättänyt työpöydälle kortiston ja ohjeita, siitä se sitten lähti. Hyvärisen Maija oli tullut vähän aiemmin ja Nojosen Jussi oli kunnaninsinöörinä, Tarja Mustonen kertoo. Hän aloitti nimekkeellä toimistoapulainen ja nyt hän jää eläkkeelle toimistosihteerinä. Vuotta myöhemmin rakennettiin uusi monumentaalinen kunnanvirasto. Aivan alkuaikoja lukuun ottamatta hän on työskennellyt teknisessä toimessa, jota aikaisemmin kutsuttiin rakennustoimistoksi.
– Joskus mietin opiskelemista tai työpaikan vaihtoa, mutta tänne jäin. Suurimmat muutoksen vuodet alkoivat 90-luvulla ja siitä vauhti on vain kiihtynyt. Uuden oppiminen on ollut haastavaa, mutta toisaalta se on myös pitänyt työn mielekkäänä ja tuonut vaihtelua. Aivan viime vuosina on tullut olo, että jospa hetken saisi olla opettelematta uutta, Tarja Mustonen kertoo.
Kun Mustosen eläkeikä alkoi lähestymään, kunnassa huomattiin, että nyt on kyse aika erityislaatuisen tehtävän täyttämisestä. Viime syksynä tekninen lautakunta kirjasi pöytäkirjaansa näin: Valtaosa toimistosihteerin työstä on yksin tehtävää asiantuntijatyötä. Osa työtehtävistä on sellaisia, joiden tekemiseksi tarvittava tietotaito on tällä hetkellä ainoastaan toimistosihteerillä. Näiden työtehtävien väliaikaiseen hoitamiseen ei löydy resurssia tekniseltä toimelta, vaan tehtävät tulee opettaa suoraan työhön rekrytoitavalle henkilölle.
Näin myös toimittiin ja työhön tuli rekrytoiduksi saarijärveläinen Maarit Auvinen. Kun Tarja aikoinaan aloitti, Maarit oli 2-vuotias taapero. Nyt nämä kaksi naista ovat työskennelleet yhdessä joulukuusta alkaen.
Myös Maarit Auvinen on pitkien työsuhteiden nainen, aikaisempia työpaikkoja hänellä on kaksi, RTA-Metalli ja Saarijärven kaupunki.
– Tosi hyvä, että saamme työskennellä rinnakkain muutaman kuukauden ajan, Tarjalla on niin valtavasti tietoa ja osaamista, että asioita ei hetkessä sisäistetä. Toimistotyö kyllä sopii minulle, olen luonteeltani aika tarkka, pilkunviilaajaksin on lähipiiri kutsunut. Uurainen on ainakin alkuunsa näyttäytynyt minulle hyvin lämminhenkisenä työpaikkana, Auvinen sanoo.
– Myös asiakkaina uuraislaiset ovat mukavia ja kanssakäyminen on sellaista epävirallisen oloista, Tarja Mustonen vahvistaa.
Työtehtäväkokonaisuus, joka siirtyy Tarjalta Maaritille sisältää esimerkiksi vesilaskutusta, myynti- ja ostoreskontraa, tilapalvelun vuokra-asioita, talousarvio- ja tilinpäätösasioita, vähän palkkoja ja erilaisia päivityksiä. Siis sellaista työtä, joka ei kauheasti näy kunnasta ulospäin silloin kun se tehdään hyvin, mutta jos työ tehtäisiin hutiloiden, niin vaikutukset olisivat isot ja monia koskettavat.
– Kyllä me saataisiin kunnan talous aika sekaisin, jos väärin kirjattaisiin.
Se, mitä Tarja uskoo eniten jäävänsä työajoista kaipaamaan, on mukava työyhteisö, jonka kanssa on koettu monenlaista. Meillä on teknisellä osastolla tosi hyvä yhdessä tekemisen meininki. Lisääntyvä vapaa-aika puolestaan tarjoaa mahdollisuuden olla enemmän esimerkiksi kahden lapsenlapsen kanssa.

Hanna Lahtinen

Elinvoimaisen keskustan reseptiä etsimässä

Elinvoimaisen keskustan reseptiä etsimässä

Helmikuun alussa aloittanut Tulevaisuuden kuntakeskusta -hanke on Saarijärven kaupungin ja Uuraisten kunnan yhteinen kahdeksan kuukautta kestävä hanke, jota rahoittaa Keski-Suomen liitto. Hankkeessa innostetaan ja osallistetaan sidosryhmät mukaan kehittämiseen sekä haetaan ratkaisuja kauaskantoisesti ja innovatiivisesti. Hankevetäjäksi on saatu todellinen hanketoiminnan konkari, sosiologi Outi Raatikainen.
– Äänestin aikoinaan EU:hun liittymistä vastaan, mutta heti kohta olin hankevetäjänä maaseudun kehittämishankkeessa ja niitä on riittänyt. Hanketyö on valtavan monipuolista ja kun hankkeet vaihtuvat, ei pääse kyllästymäänkään, Raatikainen summaa.
– Hankkeesta 60 prosenttia on suunnattu Saarijärvelle ja 40 Uuraisille. Saarijärven ongelmana ovat erityisesti tyhjät liiketilat, Uuraisilla taas aika ankea yleisilme. Uurainen on kasvava ja kehittyvä kunta, jossa on paljon lapsia, mutta se ei oikein välity ainakaan torin ympäristöstä, Outi Raatikainen sanoo.
Uuraisten kuntakeskustan painopiste on siirtynyt pohjoisen suuntaan viime vuosina ja muutoksen sinetöi uusi S-Market ja uusi tie Keskisenraitti. Jo aikaisemmin uusi seurakuntakoti, Leinikinpuisto ja uusi urheilukenttä ovat muovanneet maisemaa hyvällä tavalla. Se, että Uuraisten kirkko ei sijaitse aivan kylän keskellä vaan kirkkolaaksossa on myös melko poikkeuksellista.
Hankkeen kohderyhmänä ovat keskustan käyttäjät, pääsääntöisesti alueen asukkaat, kuntakeskustoissa toimivat yrittäjät ja keskustojen kiinteistöjen omistajat.
– Kunta yksin ei voi keskustaa viihtyisäksi ja elinvoimaiseksi muuttaa, vaan tarvitaan yhteistyötä. Muutos voi alkaa niinkin pienestä kuin roskien viemisestä roskikseen. Yksi roska on vain yksi roska, mutta jos niitä on enemmän, se synnyttää välinpitämättömyyttä ja pian vain harva jaksaa viedä roskan roskikseen. Jo tänä lyhyenä aikana olen huomannut, että uuraislaiset ovat hyvin kiinnostuneita ympäristöstään ja heillä on myös paljon ideoita.

Viime viikolla Outi Raatikainen vieraili Uuraisten Marttojen vieraana kässäillassa ja puikkojen kilistessä myös ideat ja toiveet sinkoilivat. Esille nousi monia ehdotuksia, joilla keskustan viihtyisyyttä ja toimivuutta saataisiin lisättyä melko pienelläkin määrällä euroja, kuten siistit ilmoitustaulut ja infokyltit sekä merkattu kävelyreitti, josta myös esteetön versio ja kuntoportaat.
– Esiin on nostettu myös ympärivuotisen kahvilan ja kokoontumistilojen tarve, Outi Raatikainen lisää.
Kahvilayrittäjälle Uuraisten keskustan markkinat saattavat olla liian pienet, mutta yhdistyspohjaisesti kahvilatoimintaa on mahdollista pitää. Esimerkiksi Sesonkipuoti Selman kesäkahvila on hyvin suosittu. Selma Ry ja nuoret 4H-yrittäjät pitävät uuraislaiset kahvissa ja pullassa kesä-, heinä ja joulukuun. Löytyisikö yhdeksälle muulle kuukaudellekin järjestötoimijoita? Selma-tilan remontti valmistuu tänä keväänä ja Uuraspostin vieressä säilyy kahvilalle tilat ja kalusteet.Tulevaisuuden kuntakeskusta -hankkeen päätavoite on selvittää, millainen Uuraisten ja Saarijärven keskustojen tulisi olla, jotta ne olisivat elinvoimaisia. Tavoitteena on selvittää, mitä asukkaat tarvitsevat tulevaisuudessa keskustalta, mitä yrittäjät kaipaavat sinne ja mikä kiinnostaa matkailijoita. Hankkeessa kartoitetaan, millä toimenpiteillä tuetaan keskustojen elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa ja miten kunnat voivat edesauttaa kehityksessä.
Kevään edetessä Raatikainen järjestää aiheesta kirjallisen kyselyn ja mahdollisesti myös kyläkävelyn, jolloin voidaan ideoida ihan livenä.
– Elokuussa pitäisi olla syntynyt kokonaisnäkemys ja konkreettisia ehdotuksia, joita voidaan lähteä toteuttamaan, Outi Raatikainen päättää.

Hanna Lahtinen