18.12.2025 | Lue ilmaiseksi, Petäjävesi
saari vietti marraskuussa kolmevuotissynttäreitä – Huhtisaari sai uuden sydämen 19. marraskuuta 2022.
– Se antoi minulle jatkoaikaa, pituutta elämään. Ilman sydämensiirtoa minulla olisi ollut elinaikaa jäljellä vain puolesta vuodesta vuoteen, Huhtisaari kertoo.
– Olin pikku hiljaa luopunut monesta asiasta, joita olin ennen tehnyt. Sydämensiirron ansiosta olen saanut ne kaikki takaisin. Saan tehdä kaikkea, uskallan ajaa autolla yksikseni ja uskallan mennä useamman tunnin marjaretkelle yksikseni, eikä vaimoni tarvitse olla huolissaan, pystyn myös liikkumaan ja tekemään kotitöitä. En sinänsä haikaillut asioita, joista olin joutunut luopumaan, olin hyväksynyt oman tilanteeni, mutta onhan se aivan uskomaton asia, että nyt taas saan ja voin tehdä kaikkea.
Huhtisaari kertoo olleensa liikunnallisesti aktiivinen aina.
– Olen ollut aina liikkeellä, ja todella paljon ulkona. Liikunta hoitaa pääkoppaa tehokkaasti, isotkin asiat asettuvat mittakaavaansa. Liikunta on ollut minulle tärkeää aina, Huhtisaari toteaa.
Sydänvaivat pakottivat Huhtisaaren vähentämään liikkumistaan.
– Kyllä minä yritin, mutta veto loppui. Matkat, jotka jaksoin kävellä, lyhenivät koko ajan, sitä mukaa kun sydämeni hiipui. Lihakset eivät saaneet tarpeeksi happea, Huhtisaari kertoo.
– Ennen sydämensiirtoa minulla oli lihaksia, mutta ei tarpeeksi happea, sydämensiirron jälkeen minulla oli happea, mutta ei lihaksia. Jouduin opettelemaan uudestaan kävelemisenkin.
Liikunta palasi elämään
Sydämensiirron jälkeen liikunta palasi Pekka Huhtisaaren elämään.
– Ensin minun piti saada lihaksia. Ensimmäinen iso tavoite oli, että pääsen kävelemään välillä lepäämättä kilometrin päässä olevalle postilaatikollemme, Huhtisaari kertoo.
– Minulle kerrottiin, että toipumiseen menee yleensä noin vuosi. Minulla meni 11 kuukautta, sitten voitiin todeta, että olen terve.
Nyt Pekka Huhtisaaren elämään kuuluu jumppaa ja venyttelyjä päivittäin, kuntosalilla käynti kaksi tai kolme kertaa viikossa, kävelyä, soutua ja talvisin hiihtoa, piha- ja lumitöitä, metsän raivausta, marjastusta ja kalastusta.
– Ei voi sanoa, että harrastan liikuntaa, kyllä se on minulle enemmänkin elämäntapa, Huhtisaari toteaa.
Petäjävedelle Pekka ja Taina Huhtisaari muuttivat marraskuussa 2022, juuri ennen sydämensiirtoa.
– Olimme suunnitelleet muuttavamme tänne sitten, kun olemme eläkkeellä, talon rakensimme kotipaikkani viereen Ala-Merosen rannalle 2006 – 2008, Pekka Huhtisaari kertoo.
– Aikataulut eivät olisi paremmin voineet mennä; meillä alkoi todella uusi elämä Petäjävedellä.
Ennen sydämensiirtoa Pekka Huhtisaaren kunto meni niin heikoksi, ettei hän jaksanut tehdä oikein mitään.
– Kotityöt niin sisällä kuin ulkona jäivät Tainalle, ja lisäksi hänellä oli kova huoli minusta, Pekka Huhtisaari toteaa.
– Kyllä minä yöllä jokaiseen pieneen ääneen heräsin ja tarkistin, että Pekalla on kaikki hyvin. Ja töistä oli kova kiire kotiin, Taina Huhtisaari sanoo ja kertoo jääneensä eläkkeelle samoihin aikoihin, kun Pekalle tehtiin sydämensiirto.
Vertaisryhmästä paljon tukea
Vertaistukea Pekka Huhtisaari kertoo saaneensa Sydän- ja keuhkosiirrokkaat SYKE ry:ltä heti operaation jälkeen.
– Kun minut oli siirretty teho-osastolta tavalliselle osastolle, minulle tultiin kertomaan vertaistukitoiminnasta. Kun tulin kotiin, liityin SYKE ry:n Teams-ryhmään, joka kokoontuu netin välityksellä kahden viikon välein, Huhtisaari kertoo.
– Suosittelen vertaistukea muillekin. Toki jotkut haluavat puhua asioista vain läheistensä kanssa, mutta minulle vertaistukiryhmä on antanut paljon, niin tukea kuin neuvojakin. Tietenkään toisten kokemukset eivät välttämättä ole samanlaisia kuin itsellä, eikä esimerkiksi sama lääkitys sovi kaikille, mutta kun ryhmässä on iso porukka, sieltä tulee paljon sellaista, mikä osuu omalle kohdalle. Sain esimerkiksi kuulla vertaistukiryhmässä, että kun kortisoni lopetetaan, siitä voi tulla vieroitusoireita, joten en hätkähtänyt, kun niitä minulle tuli.
Sosiaalisia kontakteja Huhtisaari on hakenut myös Eläkeliiton Petäjäveden paikallisyhdistyksestä ja PetPetin liikkuvista eläkeläisistä.
– Liikkuvissa eläkeläisissä vastaanotto oli todella positiivinen. Se on porukka, jossa me nauramme paljon, Huhtisaari toteaa.
Huhtisaari on myös kertonut sydämensiirrostaan julkisesti.
– Kun menin mukaan Eläkeliiton toimintaan, minulta pyydettiin juttua Enemmän elämää -lehteen, ET-lehteen haastattelupyyntö tuli SYKE ry:n kautta. Olen suostunut juttupyyntöihin, koska haluan tuoda esille vertaistukitoimintaa ja elinsiirtoja. Haluan myös kertoa, että Suomessa erikoissairaanhoidon taso on aivan huikea, minulla ei ole pienintäkään moittimisen aihetta, Huhtisaari toteaa.
Tiina Lamminaho
09.12.2025 | Tilaajille, Toivakka, Uurainen
Toivakassa Itsenäisyyspäivää vietettiin perinteisin menoin. Päivä alkoi jumalanpalveluksella ja seppeleenlaskulla sankarimuistomerkille ja jatkui kirkkokahveilla ja juhlalla seurakuntakodilla.
Juhlapuheessaan kunnanjohtaja Touko Aalto korosti Suomen itsenäisyyden merkitystä ja sen juuria rohkeudessa, sitkeydessä ja yhteisöllisyydessä. Veteraanien ja sotien sukupolven uhraukset mahdollistivat nykyisen vapauden ja turvallisuuden. Aallon mukaan itsenäisyys on kuitenkin jatkuva prosessi, joka vaatii päivittäisiä tekoja ja vastuuta.
– Itsenäisyys ei ole vain rajojen turvaamista tai kansainvälisiä liittoumia, vaan myös yhteiskunnan sisäistä eheyttä kykyä kuunnella toisiamme valmiutta auttaa silloin, kun toinen tarvitsee halua kantaa vastuuta yhteisestä tulevaisuudesta. Itsenäisyys on yhtä vahva kuin sen kansan kyky toimia yhdessä ja luottaa toisiinsa. Ja juuri näissä kohdissa meillä on paljon opittavaa menneiltä sukupolvilta.
Nykypäivän Toivakassa hän näkee paljon sellaista hyvää, josta menneetkin sukupolvet olisivat ylpeitä.
Näen paikan, jossa yhdistykset toimivat aktiivisesti, vapaaehtoistyö kantaa, seurakunta tukee ja lohduttaa, naapurit tervehtivät toisiaan ja auttavat, kun tarve tulee. Myös kunnan ihmiset tekevät työtään sydämellä, Tämä on Toivakan vahvuus, Touko Aalto päätti.
Illan hämärtyessä partiolaisten soihtukulkue matkasi Vanhasta pappilasta kirkolle.
Toivakan partion lippukunta Lepinkäisiä peräti 23 vuotta johtanut Minna-Mari Kivimäki yllätettiin kunnolla, sillä taustavoimat olivat hankkineet hänelle Suomen Partiolaisten hopeisen ansiomerkin.
– Olipa melkoinen ilta. Itse olin juonimassa yllätystä rahastonhoitajallemme Kirsi Hokkaselle, jolle luovutettiin Suomen partiolaisten Pyhän Yrjön Plaketti. Tämän jälkeen jouduinkin itse yllätetyksi ja kirkon parvelta putkahti esimerkiksi oma ensimäinen vartionjohtajani Sari ”Siiri” Liikonen yli 40 vuoden takaa.
Partiotoiminta voi hyvin Toivakassa, lapsia ja nuoria riittää, mutta aikuisista on ajoittain pulaa.
– Partion keskeinen idea on, että tekemällä oppii ja Toivakassa on jaettu paljon vastuuta nuorille. Heistä on kasvanut vastuullisia nuoria partiojohtajia ja olen heistä valtavan ylpeä, Minski päättää.
Juuri 90 vuotta täyttänyt pikkulotta Kaarina Moisio seurasi Uuraisten kunnan itsenäisyyspäivän tilaisuudessa ohjelmaa, jossa pääosassa olivat nykypäivän nuoret, monin osin toteuttajina, sekä palkittavina.
Tilaisuuden juonsi talous- ja hallintojohtaja Miika Lähdeniemi ja nuoren juhlapuheen piti Anto Mattila ja melko nuori on vielä tervehdyspuheen pitänyt kunnanhallituksen puheenjohtaja Samuli Mattilakin.
Vuoden nuorten kulttuuriteon palkinnon saivat Selman tytöt, eli 4H-yrittäjät Nia Haaksluoto, Nelli Lehtonen, Aili Lindberg, Elli Pasanen, Kerttu Temonen, Sanni Vanhatalo ja Heta Vilokkinen. Selman kahvila on jo useiden vuosien ajan elävöittänyt Uuraisten keskustaa kesällä ja joulun aikaan.
Kulttuuripalkinnon sai Pasi Haarala, joka on syypää ToukoTohinoihin ja moniin muihin hyväntekeväisyystempauksiin. Hän jakoi sujuvasti kiitokset myös nuorille.
– Olen kiitollinen ja samalla hyvin hämmentynyt huomionosoituksesta, jonka arvostan korkealle. Haluan nostaa esille yhteisöllisyyden ja yhteistyön merkityksen ja kiittää niitä useita kymmeniä henkilöitä, jotka ovat kanssani olleet toteuttamassa mainittuja tapahtumia. Ei tämmöiset jutut yksin olisi mahdollista. Usein tulee jäätyä pohtimaan tapahtumien saamien ei-niin-myönteisten palautteiden sisältöä ja merkitystä, se on meidän ihmisten luonteessa. Tämä kunnianosoitus vahvistaa kuitenkin ajatusta, että onhan tässä ehkä jotain tullut tehtyä oikeinkin. Erityiskiitos Uuraisten nuorisolle, joka on löytänyt tiensä tapahtumiin hienosti. Meillä on täällä paljon aktiivisia, hyväsydämisiä ja erittäin huumorintajuisia nuoria kasvamassa tulevaisuuden tekijöiksi, Haarala totesi.
Juhlan lopuksi saatiin nauttia hämmentävästä taituruudesta, joka on vaatinut lahjakkuuden lisäksi valtavan määrän työtä ja harjoittelua. Leea ja Aino Mattila (kuvassa) ovat nuoria viulisteja Kangashäkistä. Musiikin opinnot ovat vieneet heidät ja äiti Kasuyo Ueno-Mattilan asumaan tällä hetkellä osittain Porvooseen.
09.12.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen, Uutinen
Uuraisten kunnan YT-neuvottelut ovat päättyneet. Vaikka varsinaisilta irtisanomisilta vältyttiin, toimenpiteet koskevat monia työntekijöitä ja viranhaltijoita.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Samuli Mattilalle kokemus YT-neuvottelujen vetäjänä yhdessä kunnanjohtajan kanssa oli ensimmäinen.
– Eihän tällainen tehtävä koskaan ole helppo toteuttaa, ja siihen pitää paneutua tarkasti, sillä ratkaisut vaikuttavat suoraan kunnan työntekijöiden elämään. Lähtökohta oli, että ketään ei irtisanota, ja siinä lopulta onnistuttiin eläköitymisten ja työnkuvamuutosten avulla. Mutta paljon se vaati keskusteluja ja yhteistyötä. Jo pelkästään se, kuinka ensi vuonna eläköityvän peruspalvelujohtaja Jouko Nykäsen valtavan laaja työpöytä jaetaan, oli varsin haastavaa, Mattila sanoo ja lisää, että koska kuntakenttä on murroksessa, kuntatalouden pitää olla hyvässä kunnossa, jotta tulevaisuuden haasteisiin pystytään vastaamaan.
Mattila toivoo, että nyt tehdyt ratkaisut ovat pitkäkestoisia, eikä lähivuosina vastaavan kaltaiseen kierrokseen tule tarvetta.
Talouden tasapainottamisohjelman mukaiset säästöt toteutetaan pääosin tehtävien uudelleenjärjestelyillä, eläköitymisillä ja määräaikaisen työsuhteen päättymisellä.
Varsinaisia irtisanomisia vältetään, mutta joitakin virkoja ja toimia lakkautetaan. Kokonaisvaikutus on enintään kolmen henkilötyövuoden vähennys vuosien 2026–2028 aikana.
Keskeisiä ratkaisuja ovat hallinto- ja HR-asiantuntijan, elinkeinoneuvojan, siivoustyönohjaajan, kirjastonjohtaja–kulttuurituottajan, varhaiskasvatusjohtajan sekä Hirvasen päiväkodin johtajan tehtävien lakkauttaminen ja korvaaminen muilla tehtävillä.
Osalle henkilöstöä tarjotaan vaihtoehtoista virkaa tai työsopimussuhteista tehtävää. Useiden työntekijöiden tehtävänkuvia järjestellään uudelleen, ja vastuita siirretään organisaation sisällä.
Ensimmäiset muutokset astuvat voimaan ensi vuoden alussa.
Toimisto- ja viestintäassistentin työtehtävät jakautuvat jatkossa puoliksi Uuraspostin tehtäviin sekä keskusvirastolla viestinnän, markkinoinnin ja toimistotöiden hoitoon.
Vastavalitun toimistosihteerin työtehtäviin taas kuuluvat 1.1.2026 alkaen Uuraspostin lisäksi kirjaamon sekä tiedon- ja asiahallinnan tehtävät, neuvonnan hoito ja ylläpito sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimistotyöt.
Toimistoassistenttina toimii tällä hetkellä Taru Kukkonen ja toimistosihteerinä Nina Puustelli.
Siivoustyönohjaajan toimi lakkaa, ja irtisanomisen vaihtoehtona siivoustyönohjaaja Saija Vihtamäki on ottanut vastaan siivoojan työsopimuksen, johon ei kuulu esihenkilötehtäviä. Esihenkilötehtävät siirtyvät ruoka- ja siivouspalvelupäällikölle, ja työohjeet toteutetaan yhteistyössä henkilöstön kanssa.
Hallinto- ja HR-asiantuntijan virka lakkautetaan viimeistään vuonna 2027, ja virkatehtävät siirretään muille palvelussuhteessa oleville. Nykyinen hallinto- ja HR-asiantuntija Pasi Lievonen jatkaa taloussihteerinä ja hoitaa jatkossa pääasiassa eläköityvän laskentasihteerin tehtäviä.
Myös elinkeinoneuvojan työsuhteinen toimi lakkautetaan viimeistään vuonna 2027, ja osa tehtävistä siirtyy muille palvelussuhteessa oleville. Nykyinen elinkeinoneuvoja Ari Pekka Pasanen jatkaa hallintovastaavana; hän vastaa myös kunnan tietosuojasta ja toimii työsuojelupäällikkönä.
Kirjastonjohtaja–kulttuurituottajan virka lakkautetaan viimeistään keväällä 2026. Kirjastonjohtajan tehtävät siirretään perustettavaan sivistystoimenjohtajan virkaan, jonka tehtäviin kuuluu sivistystoimen johtajuus, kirjaston johtajuus ja henkilöstöresurssiasiat. Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain perusteella työnantaja tarjosi sivistystoimenjohtajan virkaa virkavapaalla olevalle kirjastonjohtaja–kulttuurituottaja Minna Vileniukselle, joka on ilmoittanut ottavansa viran vastaan. Kulttuurituottajan tehtävät siirretään nuorisotyöntekijälle.
Varhaiskasvatuksessa tapahtuu melko paljon muutoksia. Varhaiskasvatusjohtajan virka lakkautetaan ja varhaiskasvatusjohtaja irtisanotaan; hänelle tarjottiin työsopimusta päiväkotiyksikön varhaiskasvatuksen apulaisjohtajan tehtävään.
Päiväkodin johtajan työsuhteinen toimi muutetaan päiväkodin johtajan viraksi, jota hoitaa jatkossa päiväkotiyksikkö Helmen nykyinen päiväkodin johtaja. Päiväkodin johtajan virkaan kuuluvat varhaiskasvatuksen hallinnon johtotehtävät: asiakas- ja henkilöstöpäätökset hallintosäännön perusteella, talousasiat ja kehitystyö.
Päiväkoti Pikkulan päiväkodin johtajan toimeen ei tule muutoksia, mutta Hirvasen päiväkodin johtajan toimi lakkaa.
Hanna Lahtinen
03.12.2025 | Uurainen, Uutinen
Uuraisten kunnan yhteistoimintamenettely työvoiman vähentämisestä päättyi 23.10.2025. Menettely koski sivistystoimea ja kunnanviraston hallintoa. Talouden tasapainottamisohjelman mukaiset säästöt toteutetaan pääosin tehtävien uudelleenjärjestelyillä, eläköitymisillä ja määräaikaisen työsuhteen päättymisellä. Varsinaisia irtisanomisia vältetään, mutta joitakin virkoja ja toimia lakkautetaan. Kokonaisvaikutus on enintään kolmen henkilötyövuoden vähennys vuosien 2026–2028 aikana.
– Keskeisiä ratkaisuja ovat mm. hallinto- ja HR-asiantuntijan, elinkeinoneuvojan, siivoustyönohjaajan, kirjastonjohtaja–kulttuurituottajan, varhaiskasvatusjohtajan sekä Hirvasen päiväkodin johtajan tehtävien lakkauttaminen ja korvaaminen muilla tehtävillä. Osalle henkilöstöä tarjotaan vaihtoehtoista virkaa tai työsopimussuhteista tehtävää. Useiden työntekijöiden tehtävänkuvia järjestellään uudelleen, ja vastuita siirretään organisaation sisällä, kerrotaan kunnan keskiviikkona antamassa tiedotteessa.
Varhaiskasvatuksen ja sivistystoimen johtamisrakennetta uudistetaan: perustetaan sivistystoimenjohtajan virka ja päiväkodin johtajan työsuhde muutetaan viraksi. Muutokset tukevat kunnan organisaatiouudistusta ja talouden tasapainottamisen tavoitteita.
Uutista korjattu 3.12. klo 20.30. Kokonaisvaikutus on enintään kolmen henkilötyövuoden vähennys vuosien 2026–2028 aikana.
02.12.2025 | Uurainen, Uutinen
Äskettäin julkaistiin tieto, että tyhjentyneeseen Parman tehtaaseen, historialliseen Keski-Suomen betonin tehtaaseen Kangashäkkiin on löytynyt uusi toimija – hyvinkin läheltä, oikeastaan aivan tien toiselta puolen.
Kuljetusliike Silvasti Oy laajentaa toimintaansa merkittävästi ja avaa ensi vuonna Kangashäkissä tuulivoimaloiden pääkomponentteihin keskittyvän korjaamon ja varaston.
– Panostamme voimakkaasti tuulivoimaloiden huoltoon, joka tuo jo nyt merkittävän osan liikevaihdostamme, kertoo toimitusjohtaja Ville Silvasti. Yhtiö suunnittelee vastaavaa huoltokeskusta myös Ruotsiin.
Kangashäkin hallit ovat 130 metriä pitkiä, mikä mahdollistaa jopa 85-metrisiä siipiä koskevat korjaukset. Alkuvaiheessa Silvasti tarjoaa tiloja ja palvelukonseptia, mutta tavoitteena on palkata omia huolto- ja korjaushenkilöitä.
Silvasti on Pohjoismaiden suurin tuulivoimaloiden kuljettaja ja erikoistunut raskaisiin kuljetuksiin sekä projektilogistiikkaan. Yrityksen liikevaihto on tänä vuonna arviolta 72 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa on noin 130 henkilöä Suomessa ja ulkomailla.
Pian saatiin jatkoa hyville yritysuutisille. Uuraislainen teräsrakenneyhtiö Jakeman Oy ostaa jyväskyläläisen Seppäkoski Oy:n liiketoiminnan, joka keskittyy täydentäviin terästöihin. Yrityskauppa astuu voimaan vuoden vaihteessa, yhtiöt kertovat tiedotteessa.
Kaupan myötä Jakeman vahvistaa osaamistaan ja palveluvalikoimaansa teräsrakentamisen alalla.
– Saamme riveihimme 10 ammattilaista ja heidän työpanoksensa, toteaa Jakemanin toimitusjohtaja Veli-Pekka Niemistö.
Seppäkoski näkee kaupan mahdollisuutena kasvaa ja osallistua entistä suurempiin projekteihin. – Jakeman tarjoaa meille ne puitteet, jotka olemme aiemmin joutuneet hoitamaan alihankkijoiden kautta, kommentoi Seppäkosken toimitusjohtaja Hanne Toukoaho. Kauppahintaa ei julkistettu.
Jakemanin liikevaihto oli viime vuonna noin 3,2 miljoonaa euroa, lähes kaksinkertaistuen neljässä vuodessa. Seppäkosken liikevaihto on ollut noin 1,6 miljoonaa euroa.
Yrityskaupan lisäksi Jakeman ilmoitti fuusiosta: samaan konserniin kuuluva Mecaman Oy sulautuu Jakemaniin ensi maaliskuussa. Fuusion jälkeen yhtiö muodostaa yli 50 hengen ja kahden tehtaan kokonaisuuden. Mecamanin liikevaihto oli viime vuonna noin 2,2 miljoonaa euroa.
Jakemanilla ja Mecamanilla on yhteensä lähes
6 000 neliömetriä tuotanto- ja pintakäsittelytilaa, oma suunnitteluyksikkö ja kaksi märkämaalaamoa. Yhtiöt valmistavat kantavia teräsrakenteita, koneita ja laitteita sekä kotimaan että Euroopan markkinoille.
Viime vuonna Jakeman oli Uuraisten viidenneksi suurin yhteisöveron maksaja, maksaen vajaat 30 000 euroa veroja.
