17.03.2026 | Tilaajille, Toivakka
Eläkeliiton kerholaiset kokoontuivat 12. maaliskuuta kuulemaan ajankohtaista tietoa kunnan ikääntyneille suunnatuista palveluista sekä hyvinvointialueen uusista linjauksista. Tilaisuudessa esiteltiin myös Toivakan tulevia tapahtumia ja vanhus- ja vammaisneuvoston roolia.
Hyvinvointisuunnittelija Satu Korhosen esityksestä kävi selväksi, että ikääntyneet ovat tärkeä ihmisryhmä kunnalle.
– Toivakan kunnan ikääntyneiden palvelujen suunnitelmassa korostuu tällä hetkellä erityisesti asumisen kehittäminen. Uusi alueellinen työryhmä on käynnistänyt selvitystyön, jossa tarkastellaan nykytilaa, arvioidaan tulevia tarpeita ja laaditaan konkreettisia ehdotuksia asumisratkaisuista. Tavoitteena on ennakoida ikääntyvän väestön tarpeita ja varmistaa turvallinen ja toimiva arki eri elämäntilanteissa, Korhonen kertoi. Suunnitelma kattaa vuodet 2025-2029, hän kertoi.
Nykyäänkin Toivakan kunta tarjoaa runsaasti ikääntyneille suunnattuja palveluja ja aktiviteetteja. Eläkeläisillä on käytössään maksuttomia ja ohjattuja kuntosalivuoroja. Eläkeliiton jäsenille on lisäksi keskiviikkoisin oma ilmainen vuoro. Kunta tarjoaa myös liikuntaneuvontaa sekä hoivakoti Esperin kanssa toteutettua kuntosaliohjausta.
Yhteistyö evankelis-luterilaisen seurakunnan kanssa jatkuu senioripäivien merkeissä, ja kunta tukee osallistumista tarjoamalla kuljetuksia tapahtumiin, kuten Nisulan Soppaa ja seurustelua -tilaisuuteen. Palveluvalikoimaan kuuluvat myös asiointikyydit ja kirjaston kotipalvelu.
Vuonna 2026 jaetaan liukuesteitä kaatumisten ehkäisemiseksi, ja kunta järjestää vuoden mittaan monenlaisia tapahtumia eri ikäryhmille. Lisäksi uutena Korhonen muistuti, että järjestöavustus on haettavissa.
Hyvinvointialueen puolella on käynnistymässä TE26-määrärahahanke Kohtaamisten Keski-Suomi (viereisellä sivulla artikkeli aiheesta), jossa projektityöntekijänä toimii Merja Pihlajasaari. Hankkeessa rakennetaan etsivän vanhustyön verkostoa sekä seniorikeskustoimintamallia.
Kotihoidon palvelut puolestaan siirtyivät maaliskuun aikana terveysasemalle. Seniorineuvonta jatkaa toimintaansa keskitettynä palvelunumeroina, josta ikäihmiset ja heidän läheisensä saavat ohjausta ja voivat tehdä myös huoli-ilmoituksen.
Toivakan vanhus- ja vammaisneuvosto toimii ikääntyneiden kuulemis- ja vaikuttamiskanavana. Se osallistuu kunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan. Neuvosto voi ottaa kantaa mm. terveyteen, asumiseen, osallisuuteen ja liikkumiseen liittyviin kysymyksiin. Hyvinvointisuunnittelija Satu Korhonen koordinoi neuvoston toimintaa, puheenjohtajana toimii Markus Tattari, hän on myös jäsen alueellisissa neuvostoissa. Muita jäseniä, eli ”hihasta nykäistäviä” ovat Elina Sarlund, Minna Huovilainen , Tauno Rantalainen ja Anneli Nieminen, sekä varajäsenet Mikko Paljakka ja Sirpa Vihavainen.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja aluevaltuutettu Sinikka Jäntti puhui, mutta myös kuunteli tarkalla korvalla.
– Se nousi esiin yksikönjohtaja Päivi Pitkon puheenvuoron aikana, että vaikka meillä Toivakassa on oma yksityinen Esperi Hoivakoti Soivakka, silti meidän mummuja ja pappoja ohjataan hoivakoteihin aivan muihin kuntiin. Omaisilta vaaditaan kärsivällisyyttä ja aktiivisuutta, jotta läheinen saa maksusitoumuksen ja pääsee oman kotikuntansa hoivakotiin, Sinikka Jäntti kertoo.
– On tosi surullista, jos esimerkiksi puoliso sijoitetaan jonnekin Keuruulle, eikä Toivakassa asuvalla ole ajokorttia. Sellaistakin on tapahtunut, että avioparit ovat joutuneet erilleen.
Syynä ei ole Hoivakoti Soivakan hoivapaikkojen vähyys tai avioparipaikkojen puute, vaan hallinnon jähmeys ja osittain erilainen suhtautuminen yksityisiin palveluntarjoajiin.
Sinikka Jäntti aikoo nostaa asian esiin hyvinvointialueen valtuustossa.
Esille nousi myös hyvin positiivinen asia Toivakassa.
– Melkein tuntuu, että tämä on liian hyvää ollakseen totta: meillä Toivakassa on oma lääkäri, joka kaiken lisäksi on asiantunteva, sitoutunut ja mahdottoman mukava, Jäntti kertoo. Iloa lisää se, että koska ammatinharjoittajamallin lääkärikokeilu on osoittautunut hyvinvointialueelle myös taloudellisesti kannattavaksi, kokeilua jatketaan ja se muutetaan jossain vaiheessa vakituiseksi käytännöksi. Uusia ammatinharjoittajia haetaan kevään aikana Laukaaseen ja Karstulaan nykyisten Toivakan ja Kyllön yhden ammatinharjoittajan lisäksi.
Toivakalla on ennestään tiiviit yhteydet Joutsan puolella sijaitsevaan Rutalahteen, ja nyt myös Rutalahden suunnasta on esitetty toiveita päästä lääkäriin Toivakkaan. Vaikka Timo Wihersaaren vastuulla on jo 2 200 potilasta, mikä on korkeahko luku omalääkärille, saattaisi mukaan mahtua vielä Rutalahden noin neljäsataa asukasta.
– Tätä asiaa kannattaa ehdottomasti selvitellä, Jäntti sanoo.
Yleinen maailmantilanne ja monilta osin tiukentunut talous on saanut monen ikäihmisen mielen matalalle. Hyvinvointialueestakin kuullaan yleensä niitä huonoja uutisia.
– Tosi surullinen olen lakkautettujen osastojen puolesta. Kovasti yritettiin joulukuussa niiden puolesta äänestää, mutta hävittiin. Jokainen ansaitsee arvokkaan vanhuuden tutussa ympäristössä, ja tämä nykylinja ei kyllä sitä puolusta. Olen kuitenkin varovaisen toiveikas, että uusi hyvinvointialueen johtajamme Piia Vuorela, jolla on lääkäritausta, on otteissaan enemmän ihmisen puolella. Meillä toivakkalaisilla ei ole suurta hätää. Meillä on hyvä lääkäri ja hyvä kunnanjohtaja, ja lapsiakin on niin paljon, että päiväkodit pullistelevat. Tulevaisuus näyttää olosuhteisiin nähden hyvältä, Sinikka Jäntti päättää.
Huhtikuussa Toivakassa tapahtuu monenlaista seniorikuntalaista kiinnostavaa toimintaa. Tiistai-iltana 21.4. Omalääkäri Timo Wihersaari pitää kirjastolla terveysillan. Myös Ikääntyvien yliopiston maksuttomat Ikis-luennot jatkuvat kirjastolla. Keskiviikkona 8.4. aiheena on Tekoäly ja vastuullisuus ja 29.4. Immuunijärjestelmä: Kehon oma turvapalvelu 24/7.
Hanna Lahtinen
10.03.2026 | Uurainen
Rakennus Rentola Oy on Kari Rentolan ulkomaalaukseen ja remontointiin keskittyvä pari vuotta sitten perustettu yritys. Ja kyllä, hän on niitä Rentoloita, samaa veljessarjaa, joiden yritykset LVI-Rentola ja Sähkötyö Rentola ovat erityisesti uuraislaisille tulleet tutuiksi ammattitaitoisesta ja luotettavasta työstä sekä ystävällisestä palvelusta. Rakennus Rentolan kotipaikka on Puuppola, mutta työkeikat suuntautuvat useimmiten juuri Uuraisten ja Saarijärven suuntaan.
– Nimestä on kieltämättä hyötyä esimerkiksi viime aikoina, kun olen kierrellyt Uuraisilla. Aika moni tietää, millaisia miehiä Rentolat ovat ja että ihan oikealla asialla ollaan, Kari Rentola kertoo ja sanoo kädentaitojen olevan myös geeneissä.
Ovikellon rimpauttaminen ei ole maaseudulla ihan jokapäiväistä, ja moni on oikeutetustikin aluksi epäluuloinen, sillä myös huijareita on liikenteessä.
– Siksi aina esittelen itseni ja jätän myös käyntikortin. Mitään en ryhdy väkisin myymään, vaan kerron, mitä teen, ja jos tarvetta on tai myöhemmin ilmenee, niin sitten jatketaan keskustelua. Etenkin, jos kyseessä vanhemman sukupolven edustaja, niin toivoisinkin, että lapset tai joku muu läheinen on mukana kaupanteossa tai remontin suunnittelussa. Tosin usein keskustelu jatkuu muutenkin ja aivan muista asioista, sillä monella yksinasuvalla ei ole montaa juttukumppania päivässä. Niin kiire minulla ei ole, ettenkö ehdi jutella, jos huomaan, että se piristää, Rentola kertoo.
Huijariosasto on Rentolan yrittäjille valitettavasti tullut tutuksi netin puolelta, sillä googlaus tarjoaa usein rentola.fi- tai rentola.com-sivuja, jotka markkinoivat vuokra-asuntoja maailmanlaajuisesti. Näillä sivuilla ei ole mitään tekemistä kenenkään keskisuomalaisen Rentola-nimisen yrittäjän kanssa, ja niiden luotettavuus on vähintäänkin epävarmaa. Varsinkin rekisteröitymistä näille sivuille pitää ehdottomasti välttää, ettei joudu identiteettivarkauden tai muun huijauksen uhriksi.
Vaikka Rakennus Rentola on vielä suhteellisen nuori yritys, Kari Rentolalla on noin 20 vuoden kokemus maalaus- ja rakennustöistä sekä myös myyntityöstä.
– Kuluneet kaksi vuotta ovat olleet rakennusalalla hiljaisia ja maailmantilannekin mietityttää monia. Urakoita on silti riittänyt ja uskon, että riittää tulevaisuudessakin. Uskon vahvasti taloudelliseen nousuun ja siihen, että ”pato murtuu” uudis- ja korjausrakennusalalla jo lähiaikoina. Pääasiallisesti teen kesäaikana julkisivumaalauksia ja muina aikoina julkisivu- ja kattoremontteja sekä myös sisäremontteja.
Päätöstä ryhtyä yrittäjäksi hän ei ole hetkeäkään katunut.
– Tietyn tasapainon löytäminen on vielä vähän etsinnässä. Välillä töitä on liikaakin ja sitten on ollut hiljaisempia kausia. Ulkomaalauksia ei luonnollisestikaan voi tehdä talvella, mutta julkisivu- ja kattoremontit onnistuvat lähes ympäri vuoden.
Vaikka maalatessa työskennellään telineillä, yrittäjänä Rentola kuvailee itseään hyvin jalat maassa pitäväksi.
– Tavoittelen yrittäjänä vakaata tilannetta ja sitten, kun sellaisen saavutan, on aika miettiä ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Oma jälkikasvu onkin kesätöissä ollut jo maalaamassa.
Ulkoverhousten maalaustyöt ovat tällä hetkellä Rakennus Rentolan pääasiallinen palvelu. Ulkomaalauksen voi toki tehdä itsekin, mutta pitää olla tarkkana, millä ja miten maalaa. Kauniimpaan ja kestävämpään lopputulokseen pääsee ammattilaisen avulla.
Maalaustöiden hinta määräytyy työn laajuuden, tarvittavien pohjatöiden ja käytettävien materiaalien mukaan. Hintaan vaikuttaa myös se, kuinka kauan edellisestä maalauksesta on kulunut ja missä kunnossa maalattavat pinnat ovat – mitä enemmän pohjatöitä tarvitaan, sitä enemmän työhön menee aikaa ja materiaaleja.
– Neuvojia on usein paljon ja neuvot keskenään ristiriitaisia. Omia isovanhempia tai kylän vanhaa maalaria ei yleensä kannata kuunnella, sillä maalit kehittyvät koko ajan. Usein törmään siihen, että uusi maalaus on tehty väärällä tuotteella. Itse käytän eniten Teknoksen Nordica-sarjaa; hirsipinnalle suosin Visa- tai Visa Premiumia – niissä on pitkä huoltoväli. Kuultaville hirsipinnoille suosin Teknoksen Woodex Premiumia. Näihin tuotteisiin olen päätynyt yli 800 maalatun talon kokemuksella.
Museokohteissa projekti aloitetaan ottamalla näyte vanhasta maalipinnasta ja analysoimalla se laboratoriossa.
– Haluan aina käydä ennakkoon paikan päällä, vaikka asiakas osaisi kertoa neliöt ja kunnon hyvinkin tarkkaan. Paikan päällä pystyn varmistamaan aikaisemman maalipinnan ja myös laskemaan työn määrän, mitä esimerkiksi parvekkeet lisäävät. On myös paljon kohteita, joihin ei kannata enää maalausta suorittaa vaan pitkällä tähtäimellä järkevämpi vaihtoehto on uusia ulkoverhous kokonaan. Pitkä työkokemus alalta auttaa arvioimaan, mitä kohteelle kannattaa tehdä. Usein törmään myös käsitykseen, että huoltomaalauksen aika on, kun maali alkaa irtoilemaan. Tällöin ollaan jo myöhässä. Edullisin vaihtoehto olisi tehdä huoltomaalaus riittävän ajoissa.
Dokumentoiminen on nykypäivänä onneksi helppoa ja siinä Kari Rentola on tarkkana.
– Otan joka työvaiheesta useita kuvia ja niistä on helppo myöhemminkin tarkistaa työn vaiheet ja sen, mitä pinnan alta löytyy.
Tulevaisuuden Kari Rentola näkee valoisana. Rakennus Rentolan urakat voivat olla pienistä muutaman tunnin urakoista useampaan viikkoon.
– Kolmessa tunnissa ehtii vaikka vaihtamaan oven. Tähän kevättalveen toivoisin ulkoverhousurakoita, nyt olisi hyvä aika tehdä niitä.
Esimerkiksi rintamamiestalon ulkoverhousremontissa vanha puretaan ensin pois ja sitten tarkastetaan lisäeristyksen tarve.
– Ympärivuotiseen asuntoon suosittelen vähintään paksumman tuulensuojalevyn lisäämistä, usein myös koolataan ja lisätään puukuitueristettä, mikä sopii hyvin vanhan talon rakenteisiin. Jokainen kohde on omanlaisensa, mutta lähtökohtaisesti rintamamiestalot ovat yhä hyviä ja terveitä taloja, Kari Rentola sanoo.
Hanna Lahtinen
10.03.2026 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan vanhustentukiyhdistys on myynyt omistamansa Kotisillan kiinteistöt HAPA Oy:lle. Omistajanvaihdos astui voimaan 1.3.2026. Kiinteistöt myytiin avoimilla markkinoilla, ja niistä saatiin yhteensä neljä tarjousta. Pitkään palvelleet rakennukset myytiin purkukuntoisina, sillä korjausvelkaa oli kertynyt merkittävästi.
Vaikka yhdistys luopui kiinteistöistä, sen toiminta ei lopu. Päätökset varojen käytöstä tehdään myöhemmin, tavoitteena on tukea Toivakan ikäihmisten hyvinvointia entistä paremmin.
Toivakan vanhustentukiyhdistys on yli puolivuosisataisen historiansa aikana ehtinyt tekemään paljon hyvää. Toivakkaan perustettiin Vanhustentukiyhdistys vuonna 1972 vanhusten rivitalon rakentamista varten. Samalla perustettiin ohjelmatoimikunta, jonka tehtäväksi määriteltiin virkistystoiminnan järjestäminen paikkakunnan ikäihmisille.
Vanhustentukiyhdistyksen vanhustentalon harjakaisia vietettiin 11.4.1975 ja rakennus valmistui sittemmin syksymmällä. Nimikilpailun jälkeen valituksi tuli Alvar Tahvosen esittämä Kotisilta. Vanhustentukiyhdistys ry rakensi myöhemmin toisen yksikön nimeltään Kotisilta II. Tämä rakennus rakennettiin silloisen vanhainkodin siipirakennukseksi ja sittemmin vuonna 2009 kunta osti sen ja hoiti sitä siitä eteenpäin.
Nykyään Toivakan Vanhustentukiyhdistyksen puheenjohtaja toimii Isto Liimatainen. Merkittävän ja pitkäaikaisen panoksensa ovat antaneet esimerkiksi Kalevi ja Maire Jääskeläinen, Tuula Särkkä, Pentti Saukko, Irja ja Jaana Lamberg, sekä monet muut.
Uusi omistaja, HAPA Oy:n yrittäjä Hannu Paananen, kertoo yhdessä vaimonsa Annen kanssa tulevista suunnitelmista ja Kotisillan toiminnan jatkosta. Paanasilla on pitkä ja monipuolinen kokemus kiinteistöalalta. Hannu työskentelee yrittäjänä Toivakassa rakennus- ja remontointialalla sekä isännöi useita taloyhtiöitä. Anne puolestaan työskentelee yrityksessä, jolla on noin tuhat vuokra-asuntoa Jyvässeudulla.
Paanasten mukaan ostopäätös syntyi hyvästä ajoituksesta ja halusta tarttua uuteen haasteeseen. Kotisilta vaikutti kiinnostavalta kohteelta, jossa on potentiaalia kehitettäväksi ja ylläpidettäväksi pitkällä aikavälillä.
– Toiminta Kotisillassa jatkuu entiseen tapaan, mutta tavoitteena on parantaa asumisviihtyvyyttä ja kehittää alueen palveluja. Tällä hetkellä vapaana olevia asuntoja remontoidaan, ja pihapiirin parannustoimiin on jo alustavia suunnitelmia. Osa niistä pyritään toteuttamaan jo tulevana kesänä, Hannu Paananen kertoo.
Kotisillan yhteistilat ovat jatkossakin laajasti käytettävissä. Pesutuvassa on teollisuustason pesukoneet, joita voi vuokrata pientä korvausta vastaan myös muut kuin Kotisillan asukkaat. Kerho- ja kokoustila on vuokrattavissa juhlia, kokouksia, koulutuksia ja muita tilaisuuksia varten, ja se tarjoaa puitteet noin 20 henkilölle. Tilassa on täysvarusteltu keittiö. Kokoustilan vieressä sijaitseva sauna on asukkaiden käytössä, mutta myös vuokrattavissa ulkopuolisille.
Paanaset lähettävät lämpimät terveiset sekä nykyisille että tuleville asukkaille ja kaikille toivakkalaisille. Heidän päämääränään on huolehtia vuokralaisista ja tarjota turvallinen, viihtyisä asuinympäristö. He haluavat olla helposti lähestyttäviä kotisiltalaisia ja mukana kehittämässä Kotisillasta paikkaa, joka vastaa monenlaisiin asumisen ja yhteisöllisyyden tarpeisiin.
– On tärkeää, että Toivakassa on erilaisia vaihtoehtoja erilaisiin elämäntilanteisiin. Olemme avoimin mielin mukana tarjoamassa puitteita tempauksille ja kylän yhteisille tapahtumille, Paanaset toteavat.
Isto Liimatainen, Hanna Lahtinen
10.03.2026 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
Toivakkalaisten olohuoneessa, Sun Toive -ravintolassa on edessä viestikapulan vaihto. Ravintolaa vuodesta 2017 pääosin yksin vetänyt Eija Koriseva-Ruohomäki, 62, luopuu asteittain paikasta ja poika Tuomo Koriseva jatkaa.
– Siirryn tässä asteittain eläkkeelle ja siirrän perheyrityksessä vastuun pojalle. Tarkkaa aikaa vaihdokselle ei ole mutta Tuomo on muuttamassa Toivakkaan perheensä kanssa.
Sun Toive, joka on auki keskiviikosta sunnuntaihin, aikoo jatkossakin nimensä mukaisesti toteuttaa toivakkalaisten – ja myös muualta tulevien – toiveita. Kuukausi sitten ravintola aloitti lounaan tarjoamisen keskiviikosta perjantaihin. Lounasta saa kello 14 asti. Paikan erikoisuutena voidaan pitää paikallista pizzaa, joka tunnetaan erityisen rapeasta kuoresta sekä laadukkaista raaka-aineista.
– Siitä on sanottu, että se on ihan parasta omalla, vuosia hiotulla pohjalla ja kastikkeella. Teemme kaikki ruoat alusta alkaen itse ja järjestämme tilauksesta myös cateringpalvelut juhlatilaisuuksiin, Koriseva-Ruohomäki sanoo.
Kun kokkina on thaimaalainenkin, saattaa olla, että menulle ilmestyy myös aasialaisia herkkuja.
– Asiakkaita tulee pizzan perässä ympäri Suomea, jopa Ruotsista asti. Tuomo tulee järjestämään yhä enemmän tapahtumia baarin puolella, livemusiikkia sekä kisastudioita. Mehän olemme paikkakuntalaisille se ainoa ravintola, jossa on vuoden ympäri anniskeluoikeudet sekä mahdollisuus päästä laulamaan karaokea hyvillä vehkeillä.
Velattomaksi Koriseva-Ruohomäki sai ravintolansa koronan aikaan. Remontti tehtiin kolme vuotta sitten, ja nyt paikassa on talvella 120 asiakaspaikkaa, kesällä 150.
– Tämä on toivakkalaisten olohuone. Tänne on helppo tulla. 10 vuoden aikana toivakkalaiset ovatkin tulleet tutuiksi. Minulla ei paikan suhteen ole luopumisen tuskaa, kun tätä ei tarvitse myydä vieraalle. Tuomo saa tästä hyvän paketin. Auttelen varmasti poikaa jatkossakin silloin tällöin.
Ja mitä on eläkeläisellä mielessä?
– Toivakasta en lähde, tämä on sellainen lintukoto, turvallinen paikka, jossa luonto on läsnä. Aion ryhtyä puutarhuriksi. Minulla on 1 200 neliötä vanhaa pellonpohjaa. Olen ikäni hoitanut puutarhaa ja uppoudun siihen harrastelijana, en kaupallisena toimijana, Eija Koriseva-Ruohomäki sanoo.
Vaan mikä sitten muuttuu, kun puikkoihin tarttuu Nokialta Toivakkaan muuttava Tuomo Koriseva? Muuttuuko mikään?
– Tarkoitus on laajentaa toimintaa. Tulee esimerkiksi ruokakuljetuksia toivakkalaisille. Kun nyt on ollut karaokea ja livemusiikkia, niin tarkoitus on laajentaa tapahtumien suuntaan. Esimerkiksi bingo ja joku muu päivätapahtuma sopisi toimintaan hyvin. Suurempia tapahtumia voisi järjestää siten, että saisi niihin mukaan yhteistyökumppaneita.
– Ravintolan nimen mukaan kuullaan toivakkalaisten toiveita ja katsotaan, voidaanko niitä toteuttaa. Esimerkiksi voisi hankkia laajaruututelevisioita baarin puolelle, siellä voisi sitten seurata esimerkiksi urheilulähetyksiä, Tuomo Koriseva sanoo.
Korisevalla on urheilijataustaa muun muassa jyväskyläläisen jalkapalloseura JJK:n riveistä ja e-urheilusta.
Esimerkkejä tapahtumista, joita Sun Toive on voinut hyödyntää jo nyt ovat Vakkafestivaali, jonka nimi muuttuu täksi vuodeksi Toivakkafestiksi sekä Toivakka-ralli. Jälkimmäisen aikaan tupa oli kuulemma tänä vuonna täysi.
Korisevan perheen Nokian-koti on myynnissä ja toiveissa on löytää 5-henkiselle perheelle koti Toivakasta jo ennen kesää. Vaikka Korisevalla ei ole ravintolataustaa, hän uskoo onnistuvansa.
– Olen ollut yrittäjänä ja nyt tuntuu, että edessä on pesti, joka ei tunnu niinkään työltä vaan enemmän kutsumusammatilta. Kun on Korisevan sukua, on tottunut myös ravintola- ja viihde-elämään, Tuomo Koriseva sanoo ja viittaa muun muassa tätiinsä Arja Korisevaan, jota nähdään usein touhuamassa ja auttamassa järjestelyissä Sun Toiveessa.
Ja millaisen ravintoloitsijan toivakkalaiset pojassasi saavat?
– Hyvin sosiaalisen, innokkaan ja helposti lähestyttävän, Eija Koriseva-Ruohomäki sanoo.
Seppo Pänkälainen
03.03.2026 | Tilaajille, Toivakka
oivakka sai helmikuun alussa Mika Karvosesta todella osaavan yleismiehen, jonka virkatitteli on kuntaympäristöjohtaja. Vielä Karvonen hakee yhteyksiä toivakkalaisiin ja yrittää hahmottaa toimenkuvaansa.
– Mukavalta paikaltahan tämä Toivakka vaikuttaa. Minut on otettu lämpimästi vastaan, Karvonen sanoo.
Mies, joka pystyy taidoillaan rakentamaan vaikka talon, ei ainakaan vielä harkitse sellaisen tekemistä Toivakkaan, sillä koti ja perhe ovat Liperissä. Kodin ja Toivakan väliä Karvonen ajaa viikonloppuisin. Mökki on Nurmeksessa, Pielisen rannalla.
Perhe on tottunut isän ja miehen poissaoloon, sillä Karvonen on tehnyt jo pitkään keikkatöitä, Äänekoskelta Helsinkiin.
Miksi Toivakkaan?
– Sopiva pesti työurani varrelle. Teknisen puolen asiat ovat tuttuja. Olen pohjimmiltani talonrakentaja mutta tehnyt myös opettajan hommia.
Karvonen aikoo aluksi tutustua toivakkalaisiin ja Toivakan asioihin ja laatia sen jälkeen aikataulun. Mutta toki töihin tartutaan heti, kun asiat niin vaativat. Haastattelusta Karvonen lähti avaamaan tukkiutunutta viemäriä. Siis mies, joka ei pelkää liata käsiään.
– Olen myös työntekijöiden apuna, kun tarvetta on. Arvostan yhdessä tekemisen kulttuuria. Eteen voi tulla mitä tahansa kaavoituksesta maankäyttöön. Työtapojen muuttaminen vain muuttamisen vuoksi ei ole mielekästä. Katsotaan, voidaanko joitakin asioita jatkossa tehdä fiksummin. Ja jos on tarvetta muutoksille, niin sitten ne pitää ottaa vastaan.
Karvonen on ollut eri tehtävissä vuodesta 2005 ja nähnyt julkisen puolen toiminnassa kaikenlaista. Myös johtamisen osalta.
– Eri kunnissa on ollut erilaisia näkemyksiä. Yritetään löytää Toivakassa yhteinen sävel, joka parhaiten palvelee kuntalaisia. Meidän tehtävänähän on pitää kunta elinvoimaisena ja houkuttelevana. Pitää olla hyvät puitteet lapsiperheille – eikä unohdeta vanhuksia eikä työntekijöitä ja yrityksiä.
Mutta kun ei ole ylempää koulutusastetta kunnassa, niin nuoret lähtevät lukion jälkeen?
– Jyväskylän läheisyys on hyvä asia. Sieltä voi hankkia työpaikan ja asua voi sitten Toivakassa, jos haluaa rauhaa ja luontoympäristön lähelleen. Ajomatka on lyhyt, sanoo mies, jonka ”kotimatka” autolla on kolmisen tuntia.
Karvosen mukaan Toivakassa on kaikkea sopivasti: halpoja tontteja, väljää asumista ja luvitus joutuisaa. Byrokratian kanssa ei tarvitse tapella.
Ja kun kuntaympäristöjohtajalla on vapaa-aika, mihin se kuluu?
– Moottoripyörien rassaamiseen ja pyörillä ajamiseen. Suosikkimallia ei ole, kunhan ei ole kyykkypyörä. Liikunta on muuttunut enemmän penkkiurheiluksi mutta tykkään kyllä liikkua luonnossa. Mökillä ollaan paljon, siellä voi kalastaa, Mika Karvonen sanoo.
Ja minkälaisia terveisiä laitetaan tähän loppuun?
– Vaimolle suuri kiitos arjen pyörittämisestä kotona. Toivakkalaisille sanon, että tulkaa nykäisemään hihasta, jos on asiaa. Aina saa moikata.
Seppo Pänkäläinen
