03.02.2026 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
Toivakan kunnanjohtaja Touko Aalto palkittiin viikonloppuna kahdesta liikuntateosta Keski-Suomen Urheilugaalassa. Palkinnon otti kuitenkin vastaan Toivakassa asuva kuntalainen Touko Aalto, kun virkamiehiä ei vastaavista teoista voi palkita. Aalto oli aktiivikuntalaisena mukana ideoimassa ja järjestämässä Toivakkahölkkää ja Vakka Fun -tapahtumaa.
Palkintoperusteluissa todetaan, että Touko Aalto on ollut aktiivinen ja innostava toimija Toivakkahölkkä- ja Vakka Fun -tapahtumissa sekä edistänyt liikunnallista elämäntapaa omalla esimerkillään. Aalto harrastaa joukkuelajien lisäksi triathlonia ja ajaa työmatkat fillarilla. Aallon työhuone muistuttaakin miehen liikunnallisuudesta monin tavoin. Kuntajohtajan omien sanojen mukaan vain suksipussi sieltä puuttuu.
Aalto uskoo esimerkin voimaan.
– Kuntalaisille pitää järjestää tai antaa mahdollisuus järjestää sellaisia tapahtumia, jotka he kokevat omikseen ja mielekkäiksi. Kotisohvalta ei lähdetä liikkeelle, jos tapahtuma ei kiinnosta. Kun jututin kuntalaisia, aika monen puheissa tuli esiin perinteinen Vakkahölkkä. Niinpä ryhdyttiin sitä elvyttämään ja päivittämään. Ja menestyshän siitä tuli. Viivalla oli lähes 100 hölkkääjää. Osa heistä tuli jopa Ruotsista asti. 85 prosenttia kisaajista oli muualta kuin Toivakasta.
Aalto on siinäkin mielessä moderni kuntajohtaja, että hän käytti suhteitaan ja somea tapahtuman markkinoinnissa. Lisäksi hän lähestyi useita yrityksiä tuotepalkintoja hankkiakseen.
Hölkkää edelsi kahdeksan viikon esihölkkä, joka juostiin aina keskiviikkoisin. Tällä pyrittiin saamaan mukaan paikallisia. Samalla juoksijat ideoivat uutta.
– Merkittävässä roolissa olivat entinen toivakkalainen Petteri Huikko, joka järjestää Tiirismaa Trailia sekä paikallinen Daniel Hernandez, joka oli mukana joka keskiviikko. Kun hänellä on joogatausta, niin yhteislenkkien yhteydessä hän otti osan alkulämmittelystä hoitaakseen. Liikuntapaikkojen hoitaja Ville Ripatti oli isona apuna myös. Itse toimin kisapäivänä juontajana, sitten oli mukana hölkkäämässä, minkä jälkeen jatkoin juontajana, Aalto kertoo hymyssä suin kiittäen samalla Toivakan Rivakan Kalle Ruokosta juontoavusta.
Kun tehdään juoksurata maastoon, yksi ongelma on reitin pituuden määrittäminen. 10 kilometrin rata kuulemma onnistuttiin luomaan metrilleen, kiitos uusimman teknologian ja pienten onnenkantamoisten. Kun reitti lisäksi kulki kuuden maanomistajan mailla Paikkalanvuorella, heiltäkin piti saada luvat.
Sitten reitti piti vielä merkitä, ettei kukaan harhaudu radalta. Lisäksi tarvittiin transponderit ajanottoon, vapaaehtoisia juomapisteille ja ilmoittautumiseen sekä ensiaputaitoisia. Tässä isona apuna olivat Henna Breilin ja Satu Korhonen.
Kaikessa tässä onnistuttiin niin hyvin, että tapahtuma todennäköisesti uusitaan ensi kesänä. Kun Toivakassa samaan aikaan viime kesänä oli aamupäivällä markkinat ja illalla Vakkafestarit, päivä oli juuri sitä, mitä Aalto saattoi odottaa. Etenkin kun sääkin suosi.
– Opittiin lennosta paljon tapahtumanjärjestämisestä. Tässä oli taustalla iso filosofia. Älä kysy, mitä kunta voi tehdä puolestasi vaan mitä sinä voit tehdä kunnalle ja sen asukkaille. Kunta voi toki tukea kuntalaisten aktiivisuutta niin kuin me nyt teemme. Kunta on varannut yhdistysavustuksiin 15 000 euroa tälle vuodelle erilaisten toimintojen järjestämiseen. Haetaan aitoa yhteisöllisyyttä ja parasta, mitä kunta voi tehdä, on saada kuntalaiset aktiivisesti mukaan. Ilman seuroja, yhdistyksiä ja talkooväkea ei ole kuntaa.
Mutta ei siinä vielä kaikki. Osana juoksutapahtumaa sovittiin vielä Mannerheimin Lastensuojeliiiton paikallisosaston kanssa Toivakan urheilukentällä järjstettävästä Pienten ponnistuksesta eli taaperoikäisten juoksusarjasta. Näin koko päivän osanottajamäärä kannustusjoukkoineen nousi noin kolmeensataan.
14. helmikuuta Toivakassa ajetaan rallia, jonka järjestää Yellow Racing Team.
7. maaliskuuta on Talvirieha, jonka yhteydessä järjestetään toivakkalaisen Ahvo Taipaleen mukaan nimetty Ahvo-hiihto. Taipale tunnetaan maailmalla amerikkalaisen Jessie Digginsin nuoruusajan valmentajana.
Ja kohta Toivakassa pelataan myös jääkiekkoa ohjattuna.
– Asiasta on sovittu Toivakan Rivakan kanssa. Itse olen lupautunut yhdeksi valmentajista. Ajatus on, että jos kerta viikkoon on vaikea itse kunkin järjestää aikaa valmentamiseen niin tehdään sitä sitten kerran kuukaudessa, Touko Aalto sanoo.
Seppo Pänkäläinen
27.01.2026 | Tilaajille, Uurainen
Mika Savolainen on Uuraisten vuoden yrittäjä 2025, jonka urapolku on onnellisten sattumusten summa – tai johdatusta. Yrittäjä itse on taipuvainen jälkimmäiseen vaihtoehtoon ja suuntaa katseensa kiitollisena ylöspäin.
Toyotan ralliautojen luottomaalariksi ei kuitenkaan kelpaa kuka tahansa, vaan tarvitaan rautaista ammattitaitoa ja kykyä olla luottamuksen arvoinen. Savolaisen maalaamia rallin 2-sarjan autoja menee noin 130 maahan, ja viime vuonna ostaja sai jonottaa autoa jopa 18 kuukautta.
– Kun on hyvä auto, sitä on helppo myydä. Minulle tämä tarkoittaa töitä niin paljon kuin ehdin tehdä. Enempäänkin olisi mahdollisuuksia, mutta tilat eivät salli, Savolainen kertoo. Työntekijänä hänellä on toinen Mika, Määttä sukunimeltään.
Savolaisen työpiste on ulkoapäin tavallisen näköinen kaarihalli Uuraisilla. Sieltä hopeanväriset Toyotan rungot yleensä lähtevät eteenpäin tehtaalle, jossa niihin lisätään kaikki muu.
– Noin viikon kuluttua auto on valmis koeajettavaksi. Kun auto on asiakkaalla, lisätään teippaukset ja viimeistellään ulkoasu, Savolainen kertoo. Ihan jokaisen päristelijän kukkarossa ei tällaisen auton ostoon riitä valuutta. Hinta asettuu valmiina noin 300 000 euron tietämille.
Vuonna 2001 perustettu Uuraisten Autopelti ja -maalaus oli vielä muutama vuosi sitten tavallinen maalaispitäjän, kolarikorjauksiin keskittynyt yritys. Kokemusta alasta Savolaisella on jo vuodesta 1995. Muutos alkoi, kun ralliautoilija Tommi Mäkinen toi veljensä metsäkonelavetin maalattavaksi, ja siitä yhteistyö syveni. Seurasi N-ryhmän Subarujen ja Eero Räikkösen Citroënien maalausta.
– Siitä homma pikkuhiljaa eteni, ja viimeiset kaksi vuotta on pitänyt kieltäytyä kaikista muista töistä ja keskittyä pelkästään näihin Toyotoihin. Minusta työnjäljen pitää olla just eikä melkein, joten ehkä jotain on tullut tehtyä oikein, Savolainen tuumailee. Hän on itsekin vielä vähän hämmennyksissä, että on edennyt maailman suurimman autonvalmistajan yhteistyökumppaniksi.
– Meille Toyota Gazoo Racingilla on ensiarvoisen tärkeää, että yhteistyökumppanimme jakavat samat arvot: tarkkuus, laatu, rehellisyys ja ylpeys omasta työstä. Mikassa nämä kaikki yhdistyvät luontevasti, totesi Toyota Gazoo Racing Oy:n Rally 2 puolen tuotannon johtaja Lasse Malinen vuoden yrittäjä -valinnan yhteydessä antamassaan lausunnossa.
Yhteistyökumppani on myös kiinnostunut maalaristaan. Kolme tai neljä kertaa vuodessa Mika Savolainen saa vieraita Japanista.
– Huonolla englannillani yritän selvitä, mutta ihan mukavia vierailuja ne ovat, Savolainen naurahtaa.
Vaikka Savolaisella on korkeat vaatimukset oman työnsä suhteen, pystyy hän paineen allakin toimimaan melko stressittömästi.
– Pyrin pitämään työviikot viisipäiväisinä ja työpäivien pituuden kohtuullisena. Ensiluokkaiset suojavarusteet ovat tietysti tässä työssä tärkeitä, vaikka ihan missä työssä tahansa voi altistua jollekin terveyttä vaarantavalle asialle. Käytän paineistettua maskia ja muita suojavarusteita. Huomenna menenkin työterveystarkastukseen, jossa tsekataan mahdolliset altistukset, Savolainen kertoo.
Työrintamalla kaikki on siis erinomaisesti, mutta yksityiselämän puolella viime vuodet ovat olleet surun sävyttämät. Puolison sairastuminen suhteellisen nuorena ja joutuminen hoitokotiin tuo hitaan menetyksen tuskan jokaiseen päivään.
– Työpuolella toivon vain, että saan jatkaa tällä samalla hyvällä tiellä, mutta yksityiselämässä haaveilen ja rukoilen, että eläisin vielä jonain päivänä onnellisessa parisuhteessa.
Yrittäjäjuhlaan hän suuntasi lauantaina, vaikka ei olekaan juhlaihminen.
– Onhan se sellainen once in a lifetime -kokemus.
Hanna Lahtinen
24.01.2026 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Uuraislainen Samuli Mattila on alle 30-vuotias yrittäjä ja vuoden 2025 Keski-Suomen nuori yrittäjä. Yritys on Mattilan Hoivapalvelut Oy. Myöskään yrityksen muut osakkaat, enemmän kiinteistöalalla vaikuttava Oskari Moisio ja Annika Määttä eivät ole iällä pilattuja.
– Ihan älyttömän kiitollinen olen ja todella yllättynyt, Samuli Mattila sanoo.
Perusteluiksi palkinnoille kerrotaan, että Mattilan halu kehittyä on kova, hänen visionsa tulevaisuudesta on selkeä ja hän etenee sitä kohden määrätietoisesti. Löytämällä oikeat ihmiset rinnalleen hän on saanut kasvatettua luotettavaa palvelua tuottavan yrityksen. Hänen asenteensa on positiivinen ja eteenpäin katsova.
Vuonna 2023 perustetun yrityksen kehityskaari onkin ollut huima. Alussa mukana ollut vuokratyövoiman välitys on kokonaan jäänyt, ja nyt yritys keskittyy pelkästään omaan palvelutuotantoon, mikä kattaa kotiin vietävät palvelut laajasti. Valikoimaan kuuluvat kotihoito ja tukipalvelut, joita voivat olla vaikkapa kotityö- tai asiointiapu, erilaiset palveluseteleillä saatavat palvelut sekä siivouspalvelut yksityisille ja yrityksille.
– Alusta alkaen tavoite on ollut kasvaa maakunnallisesti merkittäväksi toimijaksi, ja sitä kohti on menty pienin askelin. Ensimmäinen tavoite oli työllistää itseni lisäksi joku toinen, ja tällä hetkellä työllistämme jo 55 työntekijää. Oskari Moisio toimii yrityksessä kehitysjohtajana ja Satu Sneck hoitotyön johtajana, henkilöstöstä ja taloudesta vastaa Annika Määttä.
Sekin palkinnon perusteluissa mainitaan, että Samuli on kannustava esihenkilö ja tulee kaikkien kanssa toimeen. Tähän varmasti vaikuttaa se, että vielä muutama vuosi sitten hän työskenteli itse vakituisesti hoivatyössä, esimerkiksi kolmivuorotyössä lastensuojelun erityisyksikössä. Myös kotona vipeltävät neljä pientä lasta pitävät toimitusjohtaja Mattilan jalat tiukasti maan pinnalla.
– Yrittäjyydessä on yllättänyt tulevaisuuden ennakoinnin vaikeus ja se, kuinka herkillä pitää olla aistimaan muutoksia. Yrittäjyys on matka ja jatkuvaa kasvua niin ihmisenä kuin työnantajanakin. Hyvinvointialueen kanssa tehtävän yhteistyön näen lähtökohtaisesti positiivisena, Mattila sanoo.
Yrittäjän ja perheenisän roolien lisäksi politiikka ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen on iso osa Samuli Mattilan elämää. Aluevaltuustossa hän toimii yksilöasiain jaostossa. Kunnanhallituksen puheenjohtajuus taas on luottamustoimista se eniten aikaa vievä ja sitovin, mutta ainakin tällä hetkellä yhtälö toimii.
– Pystyn toimimaan yrittäjyyden lisäksi Uuraisten kunnanhallituksen puheenjohtajana täysipainoisesti. Verkostoista on korvaamaton apu ja hyöty monessa asiassa, lisäksi etätyö antaa valtavasti joustoa arkeen, hän sanoo.
Politiikassa Samuli Mattilan haave ja tavoite on ollut jo yli 10 vuotta kansanedustajuus. Yrityspuolella hän mainitsi vuonna 2023 sellaiseksi yhteisöllisen palveluasumisen yksikön, joka saattaakin olla toteutumassa jo lähitulevaisuudessa.
– Kokonaisvaltainen hoivapolku on se, mihin pyrimme.
teksti: Hanna Lahtinen
kuva: Timo Sillanpää
24.01.2026 | Tilaajille, Toivakka
Hieman puuseppä ja monitoimimies Pertti Humalajärvi, 81, ihmettelee valintaansa Vuoden toivakkalaiseksi yrittäjäksi, kun hänen Kurso Oy:nsä sellaisen palkinnon sai jo 1990. Mutta ehkä tälla kertaa palkinto on henkilökohtaisempi eikä niinkään yhtiökohtainen. Ansaittu joka tapauksessa.
Kurso Oy:llä on pitkä historia. Se perustettiin Helsingissä 1939 sodan melskeiden alla. Tuolloinkin yhtiö oli suuntautunut kansainvälisille markkinoille, kun Saksaan vietiin puukengänpohjallisia. Toinen merkittävä tuote oli pakkauslaatikot, joissa voitiin viedä koneenosia.
Kurso Oy on aina ollut pääosin perheyhtiö. Alkuunsa mukana oli Humalajärven isä ja eno. Isä joutui rintamalle viideksi vuodeksi, eno ei enää ikänsä puolesta tullut kutsutuksi. Noihin aikoihin yhtiö muutti Toivakkaan ja noissa samoissa tiloissa Humalajärvi toimii edelleen.
Sotien jälkeen alkoi jälleenrakennus ja taloudellinen nousukausi. Kysyntää oli kaikenlaiselle puutavaralle, kuten oville ja ikkunoille.
– Isä oli oikeasti metallityöläinen, jolla oli kunnan ainoa kaasuhitsauslaite.
Vähitellen yhtiöön jäivät enää Humalajärven isä ja Jukka Berg, jonka muutto Mikkeliin 1956 jätti yhtiön Humalajärven perheelle. Pertti lunasti yhtiön isältään 1984 ja nyt on takana 49 vuotta yrittäjyyttä.
– Ennen vanhaan paikalliset isännät toivat tukkinsa meille sahattavaksi. Nyt sen sijaan ostetaan valmispaketteja rautakaupoista, Humalajärvi sanoo.
Mutta puusepän hommat sellaisenaan eivät ole koko totuus Pertti Humalajärvestä ja Kurso Oy:stä. Kurso Oy nimittäin valmistaa ainoana ammattilaisena Suomessa haapavakkoja ja tarjottimia. Vakka ja tarjotin ovat uniikkeja lahjatavaroita, jotka soveltuvat sisustuksen lisäksi myös ihan päivittäiseen käyttöön, vaikkapa ompelutarvikkeiden säilytykseen. Sellaisen tuotteen (lankavakka) Humalajärvi kehitti tyttärensä kanssa.
– Kävin Petäjävedellä kurssin vakkojen tekemisestä 1985. Samalla tutkin Keski-Suomen Museossa keskisuomalaista vakkaperinnettä.
Tuotteet valmistetaan ammattitaidolla alusta alkaen valitsemalla parhaat raaka-aineet. Täysin käsityönä valmistetut tuotteet kestävät myös pitkäikäistä käyttöä. Löytyypä Humalajärven pajan hyllyistä puisia tuhkauurniakin.
Myynti tapahtuu moderniin tapaan verkkokaupan kautta mutta aina silloin tällöin pajallekin kuulemma putkahtaa asiakkaita. Ranskaan on yhteys ollut jo pitkään, uusina kauppamaina ovat tulleet Japani ja Kiina.
Miksi vakat, joita Humalajärvi valmistaa neljää eri kokoa, tehdään haapapuusta?
– Haapa on kevyttä mutta kovaa, se kestää kulutusta
Kurso Oy:n palveluihin kuuluvat edelleen myös sahaus ja höyläys sekä kevyet rautarakennetyöt tilaustyönä. Mutta ei siinäkään vielä kaikki. Tarvittaessa Humalajärvi korjaa myös huonekaluja. Se hieman irrallisempi osa miehen kädentaitoja on sammuttimien tarkastus. Sammutinhuollon hän aloitti 1977.
– Kyllä se on leipä tästä pajasta lähtenyt. Mutta nyt kun olen eläkkeellä niin enemmän tämä on minulle enää harrastus, Pertti Humalajärvi sanoo.
Ja kun ollaan Toivakassa ja puhutaan vakoista, niin onko näillä asioilla jokin yhteys?
– Tarina kertoo, että kun täältä mentiin veneillä Jyväskylään, niin siellä toisessa päässä kukin löysin oman vakkansa, jossa oli vaatteita tai ruokaa, sanomalla, että toi vakka on mun.
Ja aiot osallistua yrittäjäjuhlaan, jossa plakaatin saat?
– Onhan se mentävä, vaikka en mikään bileihminen olekaan.
Teksti ja kuvat: Seppo Pänkäläinen
20.01.2026 | Toivakka
Rakkaus on ihana asia ja kun kaksi ihmistä haluaa juhlistaa rakkauttaan, pidetään häät.
Iloinen juhla antaa unohtumattomia muistoja niin parille itselleen kuin vieraillekin. Upea juhla kuitenkin maksaa paljon – vai maksaako?
Inka Keteli on toivakkalainen viriketoiminnan ohjaaja, äiti ja kunnanvaltuutettu. Hän on myös yksi tulevan kesän morsiamista, sulhanen on saman kylän poika Otto Ikonen.
Viime viikonloppuna Inkan tittelilistaan lisättiin Vuoden hääsome 2026 -kilpailun voitto, minkä Inka pokkasi Love me do -hää- ja juhlatapahtumassa Helsingin Kaapelitehtaalla.
Instagramissa @ikoset2026- ja TikTokissa @inkaketeli-tileillä Inka kertoilee reippaaseen tapaansa tulevista häistä, jotka ovat maalaisromanttiset budjetti- & DIY-häät Keski-Suomessa.
Joskus tavallisuus on spesiaalia ja Inkan rehellisyys on todellakin vedonnut suomalaisiin. Some on täynnä hienoja ja kalliita häitä, mutta suurin osa suomalaisista järjestää hääjuhlat kuitenkin niin, että laskuja ei maksella vuosikausia. Rahasta puhumista häiden yhteydessä on pidetty jotenkin vaikeana ja ”prinsessapäivää” latistavana. Mutta Inka aloittaa lähes joka postauksensa kertomalla, että Ikosten hääbudjetti on 5000 euroa. Hän askartelee rusetteja kenkiin, shoppailee kirppiksellä ja kertoo, että juhlatila koristellaan luonnonkukilla.
– Oon saanut tosi paljon positiivista palautetta. Palautteissa on kiitelty siitä, että joku puhuu vihdoinkin ääneen ”tavallisten ihmisten häistä” ja että sisältö on rehellistä ja aitoa eikä rahalla ”pröystäillä”, monet kokee samaistumista. Oon saanut myös kiitosta siitä, että joku uskaltaa kertoa itsevarmasti pienemmän budjetin häistä, ei tarvitse käyttää kymmeniä tuhansia, jotta häistä voi olla ylpeä ja puhua ääneen, Inka kertoo häämessuilta palatessaan.
Mistä ajatus hääsometilistä alun perin sitten syntyi?
– Haaveilin somen tekemisestä ja somettamisen aloittaminen tietyllä aiheella ja uudella tilillä tuntui helpommalta, kuin se että olisin aloittanut somettamisen omalla henkilökohtaisella, jo olemassa olevalla tilillä. Koska olen tulevista häistä niin innoissani, on hauskaa, että on joku paikka mistä niistä sai puhua, suunnitella, jakaa päivityksiä ja keskustella niin paljon kun vaan jaksaa.
Sometusta aloittaessaan Inka Keteli ei arvannut millaisiin mittasuhteisiin juttu vielä kehittyy.
– Suosio on yllättänyt ihan totaalisesti, en ikinä osannut edes haaveilla vastaavasta. Ajattelin että tiliä alkaa seuraamaan ehkä 100 kaveria tai tuttua. Oon saanut satoja yksityisviestejä, tuhansia kommentteja ja tykkäyksiä ja tilin katselukertoja on parhaimmillaan ollut 2,1 miljoonaa 30 vuorokauden aikana. Nämä luvut tuntuu hurjilta tämmöiselle maalaistytölle, oon näistä tosi otettu ja kiitollinen. Myönnän että luvut myös motivoi tekemään sisältöä laadukkaasti ja aktiivisesti.
Budjettihäätili on huomioitu myös hääkuplan ulkopuolella. Suorastaan myrsky nousi, kun Inka julkaisi päivityksen, jossa kertoi, ettei heidän hääbudjettiinsa mahdu buffetruokaa, vaan vieraille tarjotaan lohi- ja kasviskeittoa sekä pitopalvelun leipomia karjalapiirakoita ja leipiä. Kommenttikenttä täyttyi valtavasta määrästä palautetta, osa kritisoi ja epäili, että keittoruoka ei nälkäisiä vieraita tyydytä ja osa taas piti ratkaisua erinomaisena. Asia päätyi myös Iltalehteen, johon värvättiin myös Marttaliiton johtava asiantuntija kommentoimaan. Keittohäät saivat häneltä siunauksen. Inkan päivitystä käsiteltiin myös Radio Suomi Popin Aamulypsy-lähetyksessä.
Häihin on nyt aikaa muutama kuukausi. Pitääkö budjetti?
– Toivotaan. Tällä hetkellä tilanne näyttää hyvältä, mutta yllätyksiin ei ole varaa budjetin suhteen. Budjetti on laskettu lähes kympilleen, Inka Keteli kertoo.
Vaikka raha onkin noussut sometuksen myötä isoon rooliin, se ei tietenkään ole naimisiinmenossa pääasia.
– Ootan sitä, että meidän postilaatikossa lukee pelkkä Ikonen, se viimeistelee meidän perheestä täysin kokonaisen. On ihanaa astella teinirakkauden kanssa naimisiin ja odotan sitä että saan olla arvonimeltäni vaimo, päättää tuleva Inka Ikonen.
Hanna Lahtinen
