04.11.2025 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisten Selma-tilassa aloitti kesällä ja jatkoi syksyllä pop up -lounaskahvilaa 17-vuotias Miikka Virtanen, joka suorittaa opintojaan Pokessa.
– Kesällä oli toki vilkkaampaa, mutta ihan hyvin nytkin on asiakkaita käynyt. Olen aina tykännyt tehdä ruokaa, olen vähän kuin reikäkauha kädessä syntynyt, ja minulle oli ihan selvää, minne peruskoulun jälkeen lähden opiskelemaan, hän kertoo.
Syksyllä vitriiniin ilmestyi myös upeita konditoriatuotteita, joiden tekijä on hiukan varttuneempi Marjaana Flyktman. Yhdessä he muodostavat M&M Cateringin ja ovat aloittaneet nyt myös pitopalvelun Uuraisilla. Yhteystiedot löytyvät Facebookista osoitteesta Catering MM.
– Rohkeasti vain kyselemään pieniinkin illanistujaisiin tarjottavaa, kannustaa kalenterinpitäjä Tiina Virtanen. Juhlatilana hän on ollut iloisesti yllättynyt Kyynämöisten Kynkkälästä ja sen ajanmukaisesta keittiöstä. Myös seurakuntakoti on tullut tutuksi.
Miikka Virtanen kertoo tekevänsä kaikkein mieluimmin rehtiä suomalaista liharuokaa, kun taas leipominen ei ole hänen juttunsa. Leivonnaisia kuitenkin kysytään jatkuvasti, joten oli järkevää perustaa yhteinen tiimi Tiina-äidin pitkäaikaisen ystävän Marjaanan kanssa, jolta sekä makeiden että suolaisten leivonnaisten loihtiminen käy käden käänteessä.
Kysynnän suuruus on suorastaan yllättänyt, ja tiskareiksi ovat päässeet myös isovanhemmat – siksi tiimiin etsitään jo lisäkäsiä. Ihmisillä on nyt selvästi tarve juhlistaa eri asioita hyvällä ruualla ja leivonnaisilla, ja pienempäänkin juhlaan tilataan helpommin tarjoilut ammattilaisilta. Tarvittaessa M&M Catering hoitaa myös tarjoilun.
Myös Toyotan rallitiimissä työskentelevän Miikan isän suhteista on ollut hyötyä omien taitojen lisäksi. sillä Miikka Virtanen on päässyt kokkaamaan ympäri Eurooppaa ralli teamin mukana, maailmanmestarikuljettajille. Vaihteleva työkuvio sopii hyvin nuorelle sinkkumiehelle. Seuraavana vuorossa olisi tammikuussa Monaco.
– Kokkaaminen tapahtuu teamin omassa kilpailuja kiertävässä keittiössä. Työssä oppii tosi paljon myös eri kulttuureista, sillä mukana on väkeä useista Euroopan maista ja myös Japanista, josta tulee myös yksi kokeista, Miikka Virtanen kertoo ja lisää, että työn ohessa ehtii onneksi myös tutustumaan kohdemaiden paikalliseen elämään.
Yllättäen jännittävin kokkauskeikka löytyykin melko läheltä:
– Jyväskylän MM ralli. Siellä oli ihan älyttömän kiirettä, kun kutsuvieraita oli noin 600 päivässä kolmen päivän ajan. Italiassa taas oli hienoa kokata, koska raaka-aineet olivat paikallisia ja toi oman tyylin ruuan valmistukseen, sekä Italia on muutenkin upea maa ja italialainen ruoka on itseni suosikkia. Selmassa ja Cateringissa kokkaaminen on huomattavasti rauhallisempaa kuin ralliviikkojen rupeamat, toteaa tuleva Ala-Carte kokki Miikka.
Hanna Lahtinen
04.11.2025 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisilta löytyy yksi suomalaisen ratsastuskulttuurin harvinaisuus, East Hill Ranch.
Tila ja sen emäntä Essi Hotakainen, 31, ovat erikoistuneet lännenratsastukseen. Kyseessä on siis ratsastuslaji, johon erikoistuneita tiloja ei kovin monta Suomessa ole.
Koska kyseessä on lännenratsastus, tilasta voi puhua ranchina (karja- tai maatila). Ranchin Hotakainen hankki yhdessä miehensä Teemu Hotakaisen kanssa vuonna 2018. Mutta kun on suuria unelmia ja on ollut laukaalainen heppatyttö koko ikänsä, niin mikä ettei… Vaikka eihän Hotakainen alun perin pelkästään hevosalalle lähtenyt, vaan hankki merkonomin koulutuksen ja työskenteli kaupan alalla sekä Valiolla.
Brahen koulutuskeskuksessa Hotakainen opiskelee hevostalouden perustutkintoa ja valmistuu aikanaan hevospalvelu- ja lännenratsastusohjaajaksi. Kun hänen oppituntiaan ranchilla kuuntelee, vakuuttuu siitä, että laji on jo nyt hyvin hallussa.
Tällä kertaa ohjeita radalla kuuntelee Minna Ikonen, joka on tullut Logi-ratsunsa kanssa tunnille. Oppilaita Hotakaisella on kerrallaan korkeintaan kaksi, jotta opettaja voi keskittyä sekä ratsastajaan että ratsuun.
Ajoittain Ikonen saa Hotakaiselta kehuja, kun jokin suoritus onnistuu. Ikonen puolestaan palkitsee Logia pienin taputuksin.
Maallikolle se, mitä radalla tapahtuu, voi jäädä täysin mysteeriksi. – Ratsasta takaa eteen, Hotakainen huikkaa Ikoselle.
Anteeksi, mutta mitä tuo tarkoitti?
– Halutaan, että hevosen takajalat työskentelevät aktiivisesti rungon alla. Etuosa kevenee ja liike suuntautuu eteenpäin. Ratsun selän pitää kantaa ratsastajaa, Hotakainen selventää ja myöntää, että ratsastuksessa käytetään usein hienoja termejä.
Ranchin koko on kolme hehtaaria. Seitsemän vakituisen ratsun lisäksi tilalla on nautakarjaa – kuten oikealla ranchilla kuuluukin olla. Hotakaisen mukaan tarkoituksena on säilyttää itäsuomenkarja rotuna.
Hotakainen pitää ranchilla tunteja, käy opettamassa ja valmentamassa siellä, minne kutsutaan, ja haaveilee kilpailuista ensi kesänä.
– Viime kesänä ranchilla ei järjestetty kilpailuja, mutta sitä edellisenä vuonna paikalla oli korkeatasoisia ratsukoita. Siihen pyritään ensi kesänäkin.
Hotakainen kilpailee itse ranch-lajeissa. Hänellä on muun muassa vuoden 2024 Suomen all-around-rankingin 2. sija, Greatest Horseman Challengen 3. sija sekä useita sijoituksia kansallisella tasolla. Uuraisten kunta on palkinnut hänet Palkittava valmentaja -meriitillä.
Hotakaisen mukaan lännenratsastuksen suosio on kasvussa. Yksi syy siihen on Yellowstone-draamasarja, jossa ison tilan isäntä puolustaa katoavaa cowboy-elämäntapaa liikemiesten ja poliitikkojen juoniessa häntä vastaan. Kun muissa ratsastuslajeissa kaivataan poikia ja miehiä harrastuksen pariin, lännenratsastuksella ei ole samaa ongelmaa cowboy-kulttuurin ansiosta.
Onko tarkoitus laajentaa toimintaa?
– Ei isosti. Olen tyytyväinen siihen, mitä on saatu luotua, ja voin seistä kaiken takana.
Loppuun sitten vielä, miksi lännenratsastus olisi hyvä harrastus ikään tai sukupuoleen katsomatta?
– Työskentely hevosen kanssa luo ainutlaatuisen tunnelman. Nämä ovat työhevosia, jotka on koulutettu toimimaan ihmisen kanssa. Oli sitten kyse kaatuneen puun siirtämisestä aidan päältä tai vasikan auttamisesta ojasta. Voit vain nauttia, kun hevonen tekee juuri niin kuin sen pitääkin, Essi Hotakainen sanoo.
Seppo Pänkäläinen
28.10.2025 | Uurainen
Uuraisten Valon kylä oli monipuolinen ja näyttävä tapahtuma. Kuvaamatta jäi tällä kertaa esimerkiksi Pieni valon konsertti kirkossa, Nuokkarin kauhukuja ja monta muutakin kohdetta.














21.10.2025 | Tilaajille, Uurainen
Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen yritys- ja työnantajapalveluista Helmiina Humppi ja Lauri Myllyoja vierailivat viime viikolla Uuraisten yrittäjien aamukahveilla kertomassa, kuinka toiminta uudessa organisaatiossa on käynnistynyt ja mitä palveluja erityisesti yrittäjille on tarjolla.
Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue järjestää työvoimapalvelut Äänekoskelle, Hankasalmelle, Kannonkoskelle, Karstulaan, Kinnulaan, Kivijärvelle, Konnevedelle, Kyyjärvelle, Laukaaseen, Pihtiputaalle, Saarijärvelle, Uuraisille ja Viitasaarelle. Palvelujen järjestäjänä ja vastuukuntana toimii Äänekosken kaupunki.
– Uudistuksen päätavoite on ollut tuoda palvelut lähemmäksi asiakkaita, Lauri Myllyoja kertoi.
Pääasiallinen asiointikanava on työmarkkinatori.fi, mutta jo alkuvaiheessa Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue panosti vahvasti myös kasvokkaiseen asiakaspalveluun. Tämä käy ilmi KEHA-keskuksen tutkija Miika Hakalan laatimasta osavuosikatsauksesta. Huhtikuussa lähes 70 prosenttia asiakastapaamisista hoidettiin kasvotusten, kun valtakunnallinen keskiarvo jäi hieman yli 40 prosenttiin.
Myös lausuntojen käsittelyssä alue on onnistunut. Alkuvuodesta 2025 lausunnot valmistuivat selvästi valtakunnallista tavoiteaikaa nopeammin. Esimerkiksi tammikuussa lausunnon tekemiseen kului keskimäärin 14 päivää, kun vuotta aiemmin vastaava käsittely kesti keskimäärin 30 päivää, asiantuntijakohtaisesta asiakasmäärän kasvusta huolimatta.
Asiakastyytyväisyys on maan keskiarvon yläpuolella. Kiitosta on tullut erityisesti palvelun sujuvuudesta ja asiakaspalvelun ystävällisyydestä. Kehittämistoiveita on esitetty muun muassa sähköisten palveluiden ja ohjeistusten selkeyttämisestä. Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue sijoittui vuoden 2025 tammi–huhtikuun kokonaistyytyväisyydessä sijalle 14. Suomessa on yhteensä 45 työllisyysaluetta.
Vaikka työllisyystilanne on haastava koko maassa, Pohjoisen Keski-Suomen alueella pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste on pysynyt valtakunnan keskiarvoa korkeammalla ja kokonaisaktivointiaste maan keskiarvon tasolla.
Myös yrittäjyyteen tarttuminen on lisääntynyt. Starttirahahakemuksia ja myönteisiä päätöksiä on tehty selvästi enemmän kuin vuoden 2024 vastaavana ajankohtana.
Vaikka yrittäjällä olisi halu ja tarve palkata työvoimaa, hän usein välttelee avoimen työnhakuilmoituksen julkaisemista työmarkkinatorilla. Syynä on esimerkiksi työttömien työnhakijoiden työnhakuvelvoite, jolloin hakemuksista suuri osa voi olla ”pakon edessä tehtyjä”, eikä hakijalla ole todellista halua saada kyseistä työpaikkaa.
Avoimen haun vaihtoehtona on esittelypaikka, joka ei ole julkisesti avoin työpaikka, vaan ainoastaan työvoimaviranomaisille näkyvä työtehtävä. Työvoimaviranomainen voi etsiä sopivia ehdokkaita työttömien työnhakijoiden joukosta esittelypaikkaan. Työnantaja saa perustiedot hakijoista ja voi sen jälkeen kontaktoida ja haastatella sopivat ehdokkaat.
– Myös työkokeilu voi olla hyvä ratkaisu yrittäjien työvoimapulaan, Helmiina Humppi lisää.
Työkokeilulla voi selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja käytännön työtehtävissä. Se voi myös tukea työelämään paluuta pitkänkin tauon jälkeen. Työkokeilu ei ole työsuhde, eikä siitä aiheudu kustannuksia työnantajalle. Työkokeilija saa kokeilun aikana samaa työttömyysturvaa kuin työttömänä.
Jos työkokeiluun osallistumisesta aiheutuu kustannuksia, osallistumispäiviltä voi saada kulukorvausta työttömyysetuuden maksajalta eli työttömyyskassalta tai Kelalta. Myös työvoimaviranomainen voi maksaa harkinnanvaraista kulukorvausta.
Rekrytointia voi helpottaa myös palkkatuki, joka on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki. Työvoimaviranomainen voi myöntää sen työnantajalle palkkakustannuksiin. Palkkatuetun työn tarkoituksena on edistää työttömän työnhakijan työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja parantaa hänen ammatillista osaamistaan. Tuki edistää myös alentuneesti työkykyisen sekä 60 vuotta täyttäneen pitkään työttömänä olleen mahdollisuuksia saada työtä ja osallistua työelämään. Tuki myönnetään ja maksetaan työnantajalle, mutta sen myöntäminen lähtee aina työttömän työnhakijan palvelutarpeesta.
Hanna Lahtinen
30.09.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Kun Jyväskylän Killerin raviradan ja Keski-Suomen Ravirata Oy:n toimitusjohtaja Miika Lähdeniemi (YTM) kertoi siirtyvänsä Uuraisten kunnan talous- ja kehitysjohtajaksi, ravipiireissä kohoteltiin kulmakarvoja yllätysuutiselle.
Lähdeniemi oli saanut osakeyhtiön taloudellisesti hyvään kuntoon, ja taustalla olivat myös onnistuneet Kuninkuusravit, joiden kylkiäisenä rataa kehitettiin ja uudistettiin.
Oletettavasti uuraislaiset tiesivät, mitä Lähdeniemessä saisivat, kun mies valikoitui 17 hakijasta ykköseksi. Valinta perustui ”kokonaisarviointiin hakijoiden koulutus, työkokemus ja henkilökohtaiset ominaisuudet huomioiden”.
Nyt Lähdeniemi on ollut virassa noin kuukauden, ja onkin aika kysyä, miten menee, niin miehellä itsellään kuin kunnalla.
– Kiitos kysymästä. Muutaman kuukauden ikäisen vauvan isänä perhearki on sujunut hyvin, ja olen saanut elää ikimuistoista aikaa. Uuraisten kunnan talous on tasapainossa, joten tilanne on positiivinen. Kunnassa on potentiaalia. Mikä on yllättänyt, on se, että kunta on asukkaiden keski-iältä nuori. Teini-ikäisissä on suurin ikäluokka, kun monessa kunnassa se voi olla vaikkapa 55 vuotta. Viime vuonna kuntaan syntyi 52 lasta, Lähdeniemi kertoo.
Lähdeniemen mukaan Uurainen on perhe- ja lapsimyönteinen kunta, josta käydään töissä monessa suunnassa. Kouluja on yhä neljä, kun Kyynämöistä ei lakkautettukaan. Ne kolme muuta ovat Höytiä, Koulukeskus ja Hirvanen.
– Tuntuu, että kunnassa on hyvä henki ja vahva yhteen hiileen puhaltamisen meininki esimerkiksi virkamiesten ja poliittisten päättäjien kesken. En ole törmännyt mihinkään negatiiviseen.
Talous- ja kehitysjohtaja vastaa muun muassa talousprosessien omistajuudesta ja kehittämisestä, talousarvion ja tilinpäätöksen laadinnasta sekä yhteyshenkilönä ja tilaajan edustajana toimimisesta ulkoistetussa taloushallinnon palvelussa. Ensi vuoden talousarvio on vielä vaiheessa.
Killerillä toimiessaan Lähdeniemi tunnettiin toiminnan miehenä, jolla on kyky keksiä uutta. Isoa kalaa Lähdeniemi aikoo pyytää Uuraisillakin.
– Kun yksi osa työtäni on kunnan näkyvyyden edistäminen, mietin, mikä voisi olla se iso tapahtuma tai juttu, joka herättäisi laajemminkin huomiota ja loisi kunnasta positiivista kuvaa. Minun odotetaan luovan markkinointijatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta. Uuraisten sijainti on erinomainen keskellä Suomea ja nelostien tuntumassa. Kunta kaipaa uusia asukkaita ja yrityksiä.
Julkisuudessahan Uurainen on vähän väliä, kiitos Huutokauppakeisarin ja Huutosten sisarusten. Matti on Ylen tunnettu sääkasvo, ja Tanja palasi Saksasta ulkoministeriön hommista MTV:n uutispomoksi. Palsanmäen pariskuntaan Lähdeniemi ei ole vielä tutustunut, mutta listalla tapaaminen on.
– Olen kiertänyt kunnassa ja yrittänyt tutustua niin moneen ihmiseen kuin mahdollista. Uskon, että olemme kunnanjohtaja Juha Valkaman kanssa vahva työpari.
Mutta miksi valitsit Uuraisen?
– Olen Tuusulan taajamasta Jokelasta kotoisin ja viettänyt lapsuuden kesät sukuni seuduilla Urjalassa ja Punkalaitumella, joten Uuraisten koko miellyttää.
Ja sitten aina hymyilevä Lähdeniemi vakavoituu hetkeksi. Vuonna 2007 hän joutui tragedian keskelle Jokelan kouluammuskelussa.
– Ei sitä toivo kenenkään nuoren joutuvan kokemaan sellaista. Kyllä sen tapahtuman sulattelu kesti kauan. Itselläni oli onni onnettomuudessa, kun juuri hetkeä ennen ammuskelun alkua olin lähtenyt muutaman kaverini kanssa pois koulurakennuksesta ja käymään kylällä laittamassa totokuponkia sisään.
Mistä tulikin mieleen, että pidetäänkö Uuraisilla joskus paikallisravit, kun kunnassa on Uuraisten Hevosystäväinseuran omistama hevosharrastealue Hiirolassa ja kilometrin mittainen harjoitusrata?
– Katsotaan.
Käyt töissä Jyväskylästä käsin. Tuleeko sinusta ja perheestä kuitenkin jossakin vaiheessa uuraislaisia?
– Tarkoitus olisi. Mutta vielä muutto ei ole ajankohtainen. Kun vauva syntyi heinäkuun lopulla ja itsellä alkoi uudet työt kuukautta myöhemmin, ei haluttu vielä muuttoa tähän samaan vaiheeseen, Miika Lähdeniemi sanoo.
Seppo Pänkäläinen
30.09.2025 | Alueelta, Tilaajille, Uurainen
Johanna Salmela on aina viihtynyt vedessä. Lapsena hän ui kilpaa hallissa ja menestyikin SM-tasolle asti. Elettiin Suomen uinnin kulta-aikaa ja miesten puolella pulikoivat sellaiset nimet kuin Antti Kasvio ja Jani Sievinen. Aikuisena uinti on ollut Johannalle kuntoa ylläpitävä harrastus, ja viimeiset 10 vuotta hän on harrastanut avovesiuintia. Hän harrastaa myös melomista.
Kesämökki isän kotijärven, Kyynämöisen, rannalla Virtasalmen suulla on aina ollut rakas paikka.
– Lapsena pulikoitiin Kyynämöisessä, mutta silloin varsinainen uintiharrastus keskittyi halliin. Avovesiuinnissa piti ensin uskaltaa alkaa pitämään silmiä auki veden alla. Monta vuotta pidin silmiä kiinni aina veden alla ja vain hengittäessä avasin silmät, koska oli liian pelottavaa “nähdä” tummaan veteen.
Avovesiuinti on siis uintia luonnonvedessä eli meressä, järvessä, lammessa tai joessa. Laji kasvattaa suosiotaan, ja korona-aika suljettuine uimahalleineen lisäsi harrastajien määrää. Maailmalla avovesiuinti on laajasti kilpailtu laji, jossa kilpaillaan EM- ja MM-kilpailuissa sekä olympialaisissa, joissa matka on 10 kilometriä. Viime keväänä Johanna Salmela osallistui pitkästä aikaa aikuisuimareille tarkoitettuihin Masters-uintikisoihin hallissa, mutta avovedessä hän ei ole kilpaillut.

Avovesiuintia voi harrastaa ilman erityisiä välineitä, mutta ainakin uimalakista ja uimalaseista on avovedessä hyötyä: lakki vähentää lämmön haihtumista pään alueelta ja uimalasit parantavat näkyvyyttä vedessä. Uimari voi myös käyttää neopreenivarusteita, kuten märkäpukua, lakkia, hanskoja ja sukkia, varsinkin pidemmillä uintimatkoilla. Tärkeä varuste on myös uinti- eli turvapoiju, mikä auttaa muita vesilläliikkujia havainnoimaan uimarin paremmin ja tarvittaessa poijun varassa voi levätä kesken uinnin.
– Minulla on uimataustaa, joten käytän märkäpukua lähinnä kylmää torjumaan, mutta kokemattomalla uimarilla se myös kelluttaa ja korjaa asentoa, Johanna Salmela kertoo. Uintitekniikka, jota Johanna ja suurin osa avovesiuimareista käyttää, on krooli.
Kovin kylmiin vesiin hän ei lähde, vaan 17–18 astetta on hänelle sopiva lämpötila uida, varsinkin pidempiä matkoja. Myöskään kovin tuulisella säällä hän ei uinnista nauti. Normaalin lenkin pituus saattaa olla 3–5 kilometriä.
Viime kesänä hän esimerkiksi ui Sääkspää-järvet päästä päähän, Marjoniemestä Virtasalmeen. Matkaa kertyi noin viisi kilometriä ja aikaa kului tunti ja 40 minuuttia. Erityisen hienot maisemat hän on kokenut Etelä-Konneveden uintivaelluksella.
– Koska Sääkspään reitti oli uusi, äiti tuli venellä vastaan. Usein uin myös yksin, mutta tietysti pitää tuntea omat voimavaransa hyvin. Jos tulee krampintunnetta, täytyy hiljentää tahtia ja venytellä.
Seuraavaksi hän aikoo tutustua kirkasvetiseksi mainittuun Akkoon ja Muikkujokeen ja kokeilla pystyykö muikkujokea uida Muikkulammelle asti. Alussa vesikasvien seassa uiminen ei tuntunut kovin miellyttävältä, mutta nykyään Johanna on tottunut kasveihin.
Johanna Salmela on uinut myös ryhmässä, esimerkiksi Tammisaaren ulkosaaristossa sijaitsevan Jussarön ympäri.
Hanna Lahtinen