17.02.2026 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Teivaalan Tupa on perinteikäs juhlatalo Kyynämöisillä.
Historia ulottuu 1800-luvun alkupuolelle. Räiliön verotalo nro 10:n ensimmäinen isäntä oli Taavetti Esaianpoika, ja hänen tyttärensä Magdalenan ja Sumiaisista haetun vävypojan Lauri Heikinpoika Pietiläisen aikaan koettiin nälkävuodet.
Sittemmin Teivaalassa ei ole nälkää nähty. Talo vaurastui ahkerien isäntien ja emäntien työn tuloksena, ja väkeä asui enimmillään pihapiirissä pitkälti toistakymmentä. Omistajasuvut vaihtuivat, ja nykyinen Piesalan sukukin ehti melkein vaihtaa talon Höytiän taloon 40 luvulla, mutta vaihto peruuntui.
Nykyinen vanhaisäntä Risto Piesala haki aikoinaan pikkukaupungista korkokenkätyttö Marjan emännäksi – ja kätevän emännän saikin. Kun suomalainen maatalous joutui murrokseen, Teivaalasta lähtivät lehmät, vaikka peltoviljelyä on jatkettu. Vuosituhannen vaihteessa syntyi Teivaalan Tupa, pitojen paikka, jossa on nautittu tuhansia lautasia hirvikeittoa ja muita suomalaisia perinneherkkuja.
– Hyvältä tuntuu, että olemme voineet säilyttää vanhaa ja näyttää, että nuoresta väestäkin on tulossa jatkajia työlle. Olemme yksi lenkki sukupolvien ketjussa, totesivat Marja ja Risto Piesala vuonna 2011.
Nyt nuori väki on oikeasti ottanut ohjat käsiinsä ja päättänyt, että he ovat se seuraava lenkki. Tilalla tehtiin äskettäin sukupolvenvaihdos, ja 1800 luvulta peräisin olevaan päärakennukseen muuttivat Ristomatti ja Suvi Piesala sekä heidän kaksi alle kouluikäistä lastaan.
Ristomatti on Piesalan sisarussarjan nuorin, koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, jonka tähänastinen elämä on jakautunut puoliksi lapsuuskodin ja ”maailman” kesken. Pariskunnan häitä tanssittiin Teivaalassa vuonna 2019.
– Yli 10 vuotta on asiaa kypsytelty ja vähän ikään kuin sivulauseessa puhuttu Marjankin kanssa, että joskus. Nyt aika tuntui sopivalta, Ristomatti kertoo.
– Sekin vaikutti muuttopäätökseen, että maaseutu on kuitenkin lapsille paras paikka kasvaa, lisää Suvi, joka hänkin on viettänyt lapsuutensa Uuraisilla.
Molemmilla on yhä myös päivätyö: Ristomatti toimii hankintapäällikkönä Valtralla, ja sairaanhoitaja ja kuntoutuksen ohjaaja Suvi työskentelee sosiaaliasemalla. Yrittäjyys on ainakin toistaiseksi sivutoimista.
Toiminnan ydin on monta kertaa laajennetussa Pitoriihessä, jossa on tilat 100 ruokailijalle ja asianmukainen valmistuskeittiö. Sisustus ei ole minimalistinen, vaan herkullisen runsas ja kekseliäästi vanhaa ja uutta yhdistelevä. Yleisilme on ajaton ja kodikas, ja pakkaspäivänä tunnelmaa sekä lämpöä lisäävät kauniissa kaakeliuunissa ja rouheassa kivitakassa rätisevä tuli.
– Vapaa-ajan ongelmia ei tällä hetkellä ole. Onneksi Marja on vielä paljon apuna, sillä haluamme säilyttää Teivaalan Tuvan hyvän maineen ja vakiintuneen asiakaskunnan. Tavoite on palvella vanhoja asiakkaita entiseen tapaan ja toivottaa uudetkin tervetulleiksi. Vasta myöhemmin on aika miettiä, mihin suuntaan haluamme lähteä kehittämään yritystä, Suvi Piesala kertoo. Vanhassa maatalossa on yhä myös paljon maatalon töitä pelloilla ja metsissä sekä monenlaista kiinteistöjen ylläpitohommaa.
– Ristolla on paljon hiljaista tietoa, jota hän onneksi jakaa ja opastaa meitä talonpidossa.
Eniten Teivaalan Tuvalla järjestetään erilaisia perhejuhlia, syntymäpäiviä ja muistotilaisuuksia sekä hirvipeijaisia. Joulun aikaan on erilaisten yhteisöjen jouluruokailuja ja kesällä monenlaisia kokoontumisia.
– Meiltä toivotaan hyvin perinteisiä ruokia ja aitoja suomalaisia makuja. Moni myös toivoo esimerkiksi muistotilaisuuteen ihan selkeitä ehdotuksia. Asiakkaamme arvostavat laadukasta ja riittävää tarjoilua, ystävällistä, maalaishenkistä palvelua ja juhlajärjestämisen helppoutta, sitä että kaikki sujuu ja itse voi keskittyä aivan muuhun kuin juhlajärjestelyihin, Ristomatti ja Suvi kertovat.
Pitopalvelua tehdään jonkin verran myös muualle, esimerkiksi Uuraisten seurakuntakodille. Keskinäistä työnjakoa ei Ristomatilla ja Suvilla oikeastaan ole, vaan molemmilta sujuvat kaikki hommat. Ristomatti aikoo hyödyntää talouspuolen osaamistaan myös omassa yrityksessä.
Myös Ristomatti ja Suvi puhuvat sukupolvien ketjusta ja toivovat joskus siirtävänsä soppakauhan ja traktorin avaimet eteenpäin. Vaikka maailma muuttuu, oletettavaa on, että yhdessä syöminen ei aivan äkkiä tästä maailmasta lopu.
Hanna Lahtinen
10.02.2026 | Uurainen
Kauhistuttaako energian hinta ja kulutus? Onko viimeaikainen pörssisähkön heilahtelu aiheuttanut stressipiikin ja pistänyt talouden tiukille? Uuraisilla Selma-tilassa järjestetään ensi keskiviikkoiltana kaikille avoin ja maksuton kestävien energiaratkaisujen teematilaisuus.
– Tilaisuus on suunnattu ensisijaisesti kylä- ja yhteisötoimijoille, jotka pohtivat esimerkiksi oman kylätalon energiaremontin tarpeita ja mahdollisuuksia. Tilaisuuteen ovat kuitenkin ehdottoman tervetulleita kaikki, joita teema kiinnostaa! Esimerkiksi omakotitaloasuja voi saada illasta erinomaisia vinkkejä kestäviin energiaratkaisuihin, kertoo kyläkehittäjä Nora Purojärvi Keski-Suomen Kestävät kylät -hankkeesta.
Vierailevina tähtinä kuullaan energia-asiantuntija Jouni Järvistä, jolle Uurainen tuli tutuksi, kun hän laati kunnalle ilmastosuunnitelman, sekä hankeasiantuntija Eeva Arpalaa Leader JyväsRiihestä.
Kylätalot ovat usein kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja voimaannuttavia toiminnan keskuksia, mutta vain harvoin erityisen energiatehokkaita tai eristykseltään huipputiiviitä. Vapaaehtoisvoimin kylät pyörittävät monenlaista toimintaa ja pitävät huolta taloistaan, mutta on ymmärrettävästi turhauttavaa, jos suurin osa kaikesta hankitusta rahasta kuluu talon lämpimänä pitämiseen.
– Myös kyläyhteisö voi saada kestävistä energiaratkaisuista merkittäviä säästöjä, kun ratkaisut suunnitellaan ammattilaisen avulla rakennuksen käyttö ja kunto huomioiden. Säästöjä voi syntyä esimerkiksi lämmitysmuodon vaihdosta, aurinkosähkön hyödyntämisestä, energiankäytön optimoinnista sekä rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta. Ilta tarjoaa vinkkejä näihin kaikkiin!
Kestävät Kylät on Maaseudun Sivistysliiton koostama toimenpidekokonaisuus, jota toteutetaan useassa maakunnassa Itä-Suomessa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Maaseudun Sivistysliitto haluaa nostaa hiiliviisautta, kestävää kehitystä ja konkreettisia ympäristötekoja kyläyhteisöjen ja maaseutualueiden vahvuudeksi ja vetovoimatekijäksi.
– Keski-Suomen Kestävät kylät -hankkeessa käynnistyi juuri viimeinen hankevuosi, ja tunnelma on yhä innostunut! Olemme saaneet toteuttaa monipuolisia ympäristötekoja lukuisien keskisuomalaisten kyläyhteisöjen kanssa, ja osallisuuden, innostuksen sekä yhteisöllisyyden määrä on ilahduttanut joka kerta! Jokunen uusikin kyläyhteisö mahtuu vielä hankkeeseemme mukaan. Erityisen mielellämme tarjoamme tänä vuonna ekosparrausta esimerkiksi kyläyhteisöjen omien kestävyyshankkeiden ideointiin ja rahoituksen hakuun, Nora Purojärvi päättää.
Energiaillassa tarjotaan pullakahvit, joiden vuoksi ennakkoilmoittautuminen on toivottavaa osoitteeseen nora.purojarvi@msl.fi
10.02.2026 | Petäjävesi, Tilaajille, Uurainen
Tiina Lamminaho
Pasi Lievonen aloitti Petäjäveden kunnan talouspäällikkönä helmikuun alussa. Ennen Petäjävedelle tuloaan Lievonen työskenteli kuusi vuotta Uuraisilla, ensin talous- ja hallintopäällikkönä ja sitten hallinto- ja HR-asiantuntijana.
– Yhteensä minulla on kokemusta kunta-alalta 23 vuotta, siitä suurimman osan olen ollut Vesannon kunnan palveluksessa, kunnansihteerinä ja yksitoista vuotta kunnanjohtajana, Lievonen kertoo.
– Neljä vuotta kävin Vesannolla töissä Palokasta, jossa perheemme asuu. Lähempänä oleva Uurainen oli parempi työkunta perhetilanteen kannalta, samoin on Petäjävesi, Lievonen toteaa.
– Petäjäveden talouspäällikön virkaa hain saadakseni uusia haasteita.
Koulutukseltaan Lievonen on yo-merkonomi ja hallintotieteiden maisteri. Hallintotieteiden maisteriksi hän valmistui Tampereen yliopistosta vuonna 1997.
– Petäjävedellä työhöni kuuluu myös yleishallinnon pyörittämistä, ei pelkkiä talousasioita. Uskon, että yhteistyö ja työnjako uuden kunnanjohtajan kanssa löytyy luontevasti. Pienessä kunnassa on pienet resurssit ja paljon asioita, joten työnjakoa tarvitaan, Lievonen sanoo.
– Petäjäveden hallinnon organisaatio näyttää minusta tällä hetkellä hyvältä.
Petäjäveden talouspäälliköksi Lievonen tuli kesken kunnan talouden tervehdyttämistä.
– Yksi ihminen ei pysty kunnan taloudellista tilannetta muuttamaan, mutta yhteistyössä viranhaltijoiden, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa meillä on hyviä mahdollisuuksia kääntää taloustilannetta parempaan suuntaan. Suunnitelmallisella työllä saadaan taloutta tervehdytettyä, Lievonen sanoo ja lisää, että elinvoima-asioissa toki varmaankin löytyy aina kehitettävää.
– Kunnat eivät ole yksin, vaan osa yhteiskuntaa. Kuntatalouteen vaikuttaa paljon se, miten yleinen taloudellinen tilanne kehittyy, omilla toimillaan kunta ei voi kaikkea ratkaista. Jos valtion taloudellinen tilanne jatkuu huonona, vaarana on valtionosuuksien leikkaus. Myös työttömyys vaikuttaa kuntatalouteen, Lievonen toteaa.
– Petäjävedellä on kuitenkin vahvuutena sijaintinsa Jyväskylän naapurikuntana. Maakuntakeskukset kasvavat, ja Petäjäveden sijainti on erinomainen.
03.02.2026 | Tilaajille, Uurainen
Lähes kaikissa Suomen maaseutumaisissa kunnissa kamppaillaan saman ongelman kanssa. Ikäluokat pienenevät ja se johtaa kouluverkon tarkasteluun.
– Valtakunnallisesti syntyvyys on kääntynyt laskuun viimeisen viiden vuoden aikana, ja peruskouluikäisten määrä on vähentynyt kymmenellä tuhannella, toteaa tuleva sivistysjohtaja Minna Vilenius.
Myös ikärakenteeltaan nuoren Uuraisten kunnan koulujen oppilasmääräennusteet ovat kääntyneet tasaisesti etenevään laskuun seuraavien seitsemän vuoden aikana. Tuoreen oppilasennusteen mukaan peruskoulujen yhteenlaskettu oppilasmäärä vähenee nykyisestä 575 oppilaasta (tilanne 10.10.2025) noin 479 oppilaaseen lukuvuoteen 2031–2032 mennessä. Tämä merkitsee yli 90 oppilaan vähennystä, mikä vastaa noin 16 prosentin laskua koko kunnan tasolla.
Nykyisen kouluverkon rajojen perusteella tarkasteltuna suurin oppilasmäärien väheneminen kohdistuu Koulukeskukseen. Sen tämänhetkinen 332 oppilaan kokonaismäärä laskee vuoteen 2031–2032 mennessä 264 oppilaaseen. Kehitys vaikuttaa erityisesti ylempien vuosiluokkien oppilasmääriin, jotka pienenevät tasaisesti tarkastelujakson aikana.
Kunnan kyläkouluista Hirvasen oppilasmäärä pysyy melko vakaana 124–148 oppilaan välillä, joskin lievää laskevaa trendiä on havaittavissa erityisesti kauden loppupuolella. Höytiän neliluokkaisen koulun oppilasmäärä vähenee ennustejaksolla 52 oppilaasta 38 oppilaaseen. Kyynämöisen kuusiluokkaisessa koulussa oppilasmäärä pysyy pienenä mutta tasaisena, vähennystä 10 oppilaan verran.
Tilanne kuitenkin muuttuu, jos käyttöön otettaisiin lähikouluperiaate ja esimerkiksi oppilaskuljetuksista koulukeskuksen lähikoulualueelta Kyynämöisille luovuttaisiin. Silloin Koulukeskuksesta tulisi lähikoulu suurelle osalle Kyynämöisten ja myös joillekin Höytiän koulun oppilaille.
Koska kyseessä on ennuste, voi muuttujia olla muitakin. Kunnan nykyistä aktiivisemmasta tonttimarkkinoinnista on toivottu pelastajaa, mutta realistisesti sen varaan ei kovin paljoa voi laskea. Uurainen olisi voinut suoriutua markkinoinnissaan huomattavasti paljon huonomminkin, sillä kunta oli viime vuonnakin jälleen kerran yksi vain kolmesta kasvukunnasta Keski-Suomessa.
– Kyllä tonttimarkkinointia tehdään koko ajan ja kuntaan rakennetaan. Taloustilanne on kuitenkin epävarma niin yksityisillä ihmisillä kuin myös kuntatasolla. Uurainen sai esimerkiksi nyt alkuvuodesta odottamattomia ja ikäviä uutisia koskien opetustoimen valtionosuuksia, ja sillä on merkittävä negatiivinen vaikutus kunnan rahoituspohjaan, kunnanjohtaja Juha Valkama sanoo.
Viimeksi vastaava keskustelu käytiin keväällä 2024 ja se johti ehdotukseen Kyynämöisten koulun lakkauttamiseksi. Koulua puolustamaan nousi kansanliike ja lopettamispäätös peruttiin. Osasyynä olivat myös kunnan taloustilanteen hetkellinen kohentuminen ja kuntavaalien läheisyys. Vuosi 2024 oli myös syntyvyyden huippuvuosi, 52 lasta, josta on palattu ”normaaliin” reiluun 30 lapseen.
Itse ongelma ei kuitenkaan poistunut minnekään ja tänä keväänä ollaan tilanteessa, jolloin perusopetus ja varhaiskasvatus on jälleen otettava tarkasteluun. Edellisestä prosessista viisastuneena kunnassa halutaan toimia mahdollisimman avoimesti ja läpinäkyvästi.
– Kaikki mahdolliset vaihtoehdot käydään läpi, miten opetuspuolta sopeutetaan pienenevään lapsimäärään ja pienenevään rahoitukseen, peruspalvelujohtaja Jouko Nykänen luettelee.
Kouluverkkoa tarkastellaan jossain määrin myös ylikunnallisesti.
– On toivottavasti lähdössä liikkeelle hankehaku, jossa selvitellään kuntien välisen kouluyhteistyön kehittämistä. Olen alustavasti ilmoittanut myös Uuraisten kunnan olevan kiinnostunut. Muita kuntia voisivat olla esimerkiksi Viitasaari, Äänekoski, Konnevesi, Laukaa ja Saarijärvi, Jouko Nykänen kertoo ja miettii, että toisiko neljäs yritys kouluyhteistyöstä tulosta Äänekosken kanssa Hirvaskankaan alueella.
Tosiasia on, että jotain on pakko tehdä. Koska sivistystoimi on kunnan kakusta niin iso siivu, on säästöjä muilta sektoreiltakin hyvin vaikea etsiä, varsinkin kun kunnassa on juuri käyty yt-neuvottelut.
– Strategiatyö etenee kevään mittaan kuukausittaisilla kokoontumisilla ja teemoilla. Mukana on johtoryhmän lisäksi kunnanhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä sivistyslautakunta kokonaisuudessaan. Lisäksi tehdään kuntalaiskysely nettiin ja pidetään jokaisella kylällä keskustelutilaisuudet sekä kuullaan henkilöstöä, Minna Vilenius kertoo.
– Toivon, että keskustelu ei nyt keskity mihinkään yksittäiseen kouluun, vaan että kuntalaiset laajasti osallistuvat ja esittävät näkemyksiään, Jouko Nykänen lisää.
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Anne Pihl tiedostaa tehtävän haasteellisuuden ja korostaa myös kuntalaisten ja henkilöstön kuulemisen tärkeyttä. Hän haluaa myös tarkastella tilannetta vähintäänkin vuoteen 2030 asti.
– Pari vuotta sitten asiaa käsiteltiin, mutta haluan, että asiaa lähestytään objektiivisesti ilman esioletuksia, kaikki vaihtoehdot huomioiden. Haluan myös korostaa yhtenä yksityiskohtana maanomistajien osuutta ja kartoittaa mahdolliset tonttimaat kylillä. Siitä ei varmasti ole erimielisyyttä, etteivätkö kyläkoulut ole kaikille äärimmäisen tärkeitä, hän päättää.
Hanna Lahtinen
03.02.2026 | Tilaajille, Uurainen
Anita ja Jukka Pihlainen ovat luoneet 20 vuodessa Kuusirinteen viihtyisän ja yhteisöllisen kokonaisuuden keskelle Uuraista. Aikoinaan säästökassana ja apteekkina palvelleet Kuusirinteen punainen ja keltainen talo ovat kauniisti kunnostettuina ja siisteine ympäristöineen kauneinta osaa Kuukantietä.
Yhtä kaunista on sisälläkin. Yksi asunnoista on nimeltään MajaPaikka ja sitä Pihlaiset vuokraavat lyhyeen, vaikkapa vain yön tai parin majoittumiseen. Asunnossa on petipaikat neljälle ja kaikki valmiina, jopa aamupuurotarpeet. Hinnat eivät päätä huimaa, esimerkiksi perhepaketti 3–4 henkilöltä on vain 50 euroa vuorokaudelta. Jos esimerkiksi sukulaisia on tulossa yökylään ja tila uhkaa loppua, MajaPaikkaa voi tiedustella suoraan Pihlaisilta.
– Tämä on vähän erilainen kokemus kuin hotellihuone. Vanhoissa taloissa on sellainen henki, mikä uudesta puuttuu, Anita sanoo. Sitä henkeä Anita ja Jukka ovat vain vahvistaneet huutokauppa- ja kirpputoriostoksilla. Erityisesti hieman varttuneemmalle kulkijalle MajaPaikka on oikea muistojen aarreaitta, hyllystä löytyy juuri sellainen kahvipurkki kuin mummolassa tai emaliastia, jossa viili valmistui lapsuuskodissa. Asunto on kodikkaan värikäs ja erityisesti keittiötä hallitsevat punaisen, keltaisen ja oranssin aurinkoiset sävyt. Pihlaiset nauttivat yli kaiken sisustamisesta ja erityisesti Anita rakastaa retroa.
Kaikki alkoi 20 vuotta sitten. Pihlaiset asuivat uudessa talossaan Jokihaarassa, eivätkä oikein viihtyneet.
– Niihin aikoihin uutisissa alettiin puhua, että eläkkeet eivät tulevaisuudessa riitä ja koska olin sairauden vuoksi ollut pitkään poissa työelämästä, minulle ehti kertyä eläkettä varsin vähän. Aloin puhumaan Rautpohjassa valimolla työssä käyvälle Jukille, että jotain pitäisi tulevaisuuden varalle tehdä, Anita kertoo.
Usein ohi ajaessaan he miettivät, että kukahan Kuukantien vanhoissa taloissa asui. Jokin niissä viehätti, vaikka mitään varsinaista bisnesideaa ei vielä ollut.
Talot omisti tuolloin Uuraisilla monessa asiassa 90-luvulta alkaen vaikuttanut Sulo Suuntala ja niissä toimi Perhekoti Kardemumma. Alun perin talot rakennettiin apteekiksi ja säästökassan taloksi ja onpa toisessa niistä asunut entinen kunnanjohtaja Sirpa Rautiokin. Myös 62-vuotias Uuraisten helluntaiseurakunta toimi alkuaikoina keltaisessa talossa.
Kun taloista toinen sitten tuli myyntiin vuonna 2006, se oli menoa. Pankkilaina oli iso, mutta kuitenkin jo kauan sitten pois maksettu.
– Kun ostimme tämän Kuusirinteen punaisen talon, niin Sulo sanoi, että kyllä te vielä tuon toisenkin ostatte – ja niinhän siinä kolmen vuoden kuluttua kävi, Jukka kertoo.
– Ihan pystymetsästä lähdettiin, Juki oli käynyt rakentajakurssin ja minä olen aina tykännyt siivouksesta. Sulo oli tehnyt ison remontin ja jakanut talot pienemmiksi asunnoiksi, joissa oli jo vuokralaiset. Tutustuttiin taloihin ja opeteltiin vuokratalon pitämistä. Myöhemmin alettiin remontoimaan pikkuhiljaa. Alussa vaihtuvuus vuokralaisten suhteen oli melko suurta, mutta vuokrasuhteista on tullut koko ajan pidempiä. Usein uusi vuokralainen löytyy edellisen kautta.
Lyhytvuokraukseen tarkoitetun MajaPaikan käyttöaste voisi olla korkeampikin, mutta Pihlaiset ovat ilmoittelussa varovaisia. Lähinnä vuokrausmahdollisuudesta ilmoitellaan Facebookin Uurainen-ryhmässä ja se on toistaiseksi riittänyt.
– Tässä talossa asuu neljä vakituista vuokralaista ja tuossa viereisessä talossa viisi, niin haluamme taata, että heidän kotirauhansa ei järky, Anita sanoo.
Vuosien myötä Kuusirinteelle on syntynyt omanlaisensa kodikas yhteisöllisyys. Voittojen maksimoinnin sijaan Pihlaiset ovat pitäneet vuokrat kohtuullisina ja vuokralaisia on autettu monessa asiassa. Melkein kaikki mikä on viivan alle jäänyt, on sijoitettu talojen kunnostukseen, esimerkiksi ikkunat vaihdettiin vastikään. Viime kesänä kunnan putkiremontti tien toisella puolella toi vanhoja putkistoja pitkin hulevesiä Kuusirinteen toisen talon alakertaan ja salaojitukset oli uusittava. Kuukantien profiilia muutettiin rajusti 1960-luvulla, jolloin keltainen talo jäi tieltä katsoen monttuun.
Kiinteistöjen ostaminen ei jäänyt Kuusirinteeseen. Jokihaaran uusi talo vaihtui aikanaan entiseen lääkäritaloon Kostintiellä, jonne muutti myös Anitan isä viimeisiksi elinvuosikseen. Myöhemmin iso talo päätyi myyntiin. Nyt Pihlaiset asuvat Uuraisilla ollessaan Nevalasta hankitussa tilavassa yksiössä. Rakkain koti sijaitsee kuitenkin Anitan kotiseudulla Perhon Mökälässä. Lapsuudenkoti Tunkkari on kauniisti kunnostettu ja upean retrosti sisustettu sekin.
Kynnys asuntojen ostamiseen on madaltunut, mutta hutiloiden ei myöhemminkään kauppoja ole tehty. Hakatalon kerrostalo on hyvin hoidettu taloyhtiö ja siellä Pihlaisilla on kaksi asuntoa.
Kuusirinne ei ole ainut asia, millä Pihlaiset ovat lisänneet yhteisöllisyyttä Uuraisilla. 15 vuotta heidän elämässään isoa osaa näytteli Nuorisoseura bingoineen ja muine tapahtumineen.
Ja sitten on teatteri. Anita on kirjoittanut 13 näytelmää Suomen Näytelmäkirjailijaliiton listoille ja suurimman osan niistä ohjannut Kynkkälän näytelmäpiirin lavalle. Uusinta harjoitellaan parhaillaan. Aikoinaan Anita harrasti monta kertaa viikossa urheilua, kuntosalia, karatea ja lentopalloa. Niistä hän joutui luopumaan terveydellisistä syistä, mutta onneksi tilalle löytyi teatteri.
Nyt Anita ja Juki ovat eläkkeellä. Eläkepäiviksi suunniteltu turva omistusasunnoista ei ole tehnyt heistä rikkaita, ainakaan rahallisesti. Mutta valtavasti se on antanut sisältöä elämään.
– 20 vuoteen on mahtunut monenlaista vuokralaista ja elämäntarinaa, kaikkien kanssa on tultu toimeen. Vain kaksi kertaa on jouduttu päättämään vuokrasuhde, mutta nekin on tehty sovussa. Niin hyvältä tuntuu, kun joku on joskus sanonut tänne muuttaessaan, että on tullut ensimmäistä kertaa paikkaan, joka tuntuu oikeasti kodilta.
Hanna Lahtinen
03.02.2026 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisten vuoden 2025 Liikuntateosta palkittiin oikea urheilun grand old man, keväällä 82 vuotta täyttävä Reijo Länkinen, joka on tehnyt vapaaehtoistyötä Uuraisilla monien eri lajien parissa jo 50-luvulta alkaen.
Reijo on ahkera harjoittelija ja erinomainen esikuva myös omalla urheilu-urallaan, joka viime vuosina on painottunut menestyksekkäästi kenttälajien aikuisurheiluun ja tuonut Reijon palkintokaappiin lukuisia SM-mitaleita. Omaa osaamistaan hän on jakanut eteenpäin esimerkiksi yleisurheilukouluissa.
Reijo hallitsee erinomaisesti myös sellaiset lajit kuin lentopallo, keilailu ja jousiammunta ja juontaa ammattimaiseen tyyliinsä erilaisia urheilutapahtumia.
