Luonto, luovuus ja lentokone –  Taidekurssi yhdistää elämyksiä ja itseilmaisua

Luonto, luovuus ja lentokone – Taidekurssi yhdistää elämyksiä ja itseilmaisua

Alkukesän heleässä illassa pieni, innokas joukko odottaa jotain uutta.
– Äidin vapaailta, tätä on odotettu, kertoo yksi osallistujista hymyillen.
Kaksi nuorta uuraislaista yrittäjää, Ilmatar Airplane Lodgen Mandi Moisio ja Efektimaalaus Nykäsen Sari Nykänen, päättivät yhdistää voimansa. Näin syntyi Luonto & luovuus -taidekurssi, jonka ensimmäinen pilottikurssi on juuri alkamassa.
Yhteistyö ei ole heille uutta, sillä Ilmattaren skyline-aittahuoneen katon ja seinän efektimaalaukset ovat Sari Nykäsen käsialaa.
Kurssilla luodaan taidetta parin tunnin ajan Ilmattaren inspiroivassa ilmapiirissä Nykäsen ohjauksessa. Koska hän on tottunut työskentelemään suurilla pinnoilla ja efektiseinien parissa, ovat myös käytettävät välineet ja tekniikat ainutlaatuisia. Maalauspohjana toimii koivuvaneri, ja inspiraatiota haetaan kuvista Kuusamon maisemista sekä ympäröivästä uuraislaisesta luonnosta livenä.
– Mukana on efekti- ja struktuurimaaleja, spraymaalejakin. Tykkään tehdä kivoja asioita kivojen ihmisten kanssa ja mietin, miten voisin hyödyntää osaamistani monipuolisemmin. Siksi olen tästä valtavan innoissani, Sari Nykänen kertoo.
– Kokonaisuus sopii esimerkiksi työ- tai ystäväporukoille, polttareihin tai muihin tapaamisiin. Peruspakettiin sisältyvät maalauskurssi, pikkupurtavaa ja sauna poreineen. Lisämaksusta voi myös yöpyä lentokoneessa, Mandi Moisio lisää.
– Mukavaa yhdessäoloa, rentoutumista ja rohkaisua itseilmaisuun, järjestäjät tiivistävät kurssin hengen.
Ensimmäisestä kerrasta kerättiin huolellisesti palautetta. Kehitysehdotuksia tuli niukasti, kokonaisuus ihastutti ja konsepti vaikuttaa kaikin puolin valmiilta. Ainoa miinus oli, että aika kului kuin siivillä.
Syksyllä kurssia aletaan markkinoida laajemmin, mutta jo nyt siitä voi kysellä suoraan Sari Nykäseltä. Yhteystiedot löytyvät o-soitteesta efektimaalaus.fi.

 

Uuraisten kunnanvaltuusto nimesi luottamushenkilöt kaudelle 2025–2029

Uuraisten kunnanvaltuusto nimesi luottamushenkilöt kaudelle 2025–2029

Uuraisten kunnanvaltuusto kokoontui maanantaina päättämään laajasta kokonaisuudesta luottamushenkilövalintoja. Kokouksessa nimettiin jäsenet ja varajäsenet kunnan keskeisiin toimielimiin sekä useisiin alueellisiin ja seudullisiin yhteistyöelimiin. Valinnat tehtiin yksimielisesti.
Kokouksen avasi vanhin valtuutettu Simo Koskinen, 81 (kesk), joka oli pukeutunut täsmälleen samansävyiseen kauluspaitaan kuin valtuuston nuorin, eli Samuli Mattila (kesk), 28. Pian nuijan varteen tarttui äänikuningatar Matleena Kivelä (sd), joka jatkaa valtuuston puheenjohtajana,1. varapuheenjohtaja on Marko Nieminen (kesk) ja 2. varapuheenjohtaja Tanja Tiainen (ps).
Kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Samuli Mattila ja varapuheenjohtajaksi Satu Nieminen (ps). Muiksi jäseniksi valittiin Veli-Matti Arponen (sd), Essi Jokinen (kesk), Timo Karjalainen (kesk), Anne Pihl (kesk. sit) ja Liisa Stenman-Kässi (kesk). Heidän varajäseninään toimivat vastaavasti Pia Bärlund, Joni Leppänen (ps), Marko Rautiainen (sd), Kristina Pajanen (kesk), Markku Vanhala (kesk), Susanna Kettunen ja Petri Haaksluoto (kesk).
Tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Harri Palonen (kesk) ja varapuheenjohtajaksi Jari Flyktman (kok). Muiksi jäseniksi nimettiin Merja Kinnunen (kd), Kari Lehtonen (sd) ja Miia Lius (ps). Heidän varajäseninään toimivat Simo Koskinen, Jyrki Taipale (kok), Arto Mämmi (kd), Pirjo Käpylä ja Tanja Tiainen.
Sivistyslautakuntaa johtaa Anne Pihl ja varapuheenjohtajana toimii Tanja Tiainen. Muiksi jäseniksi valittiin Matleena Kivelä, Simo Koskinen, Hanna Mäkinen (kd), Marko Nieminen ja Heikki Pihlainen (kesk). Varajäseninä toimivat Liisa Stenman-Kässi, Lauri Flyktman (ps), Pirjo Käpylä, Markku Vanhala, Jenna Paananen (kd), Timo Karjalainen ja Harri Palonen.
Teknisen lautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Essi Jokinen ja varapuheenjohtajaksi Liisa Stenman-Kässi. Muiksi jäseniksi nimettiin Petri Huutonen (ps), Timo Karjalainen, Susanna Kettunen, Marko Rautiainen ja Markku Vanhala. Varajäseninä toimivat Simo Koskinen, Jaana Hirsjärvi, Miia Lius, Marko Nieminen, Anne Pihl, Kari Lehtonen ja Petri Haaksluoto.
Lupalautakuntaa johtaa Olli Humalajoki ja varapuheenjohtajana toimii Matleena Kivelä. Muiksi jäseniksi valittiin Satu Nieminen, Jyrki Taipale ja Arto Veijonen. Heidän varajäseninään toimivat Marko Nieminen, Sari Rimmi, Juhani Öhman (ps), Pia Bärlund ja Jyrki Paananen.
Suhteellisten vaalien vaalilautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Essi Jokinen ja varapuheenjohtajaksi Veli-Matti Arponen. Muiksi jäseniksi nimettiin Hanna Mäkinen, Jari Flyktman ja Joni Leppänen (ps). Varajäseninä toimivat Anne Pihl, Kari Lehtonen, Liisa Stenman-Kässi, Timo Karjalainen ja Satu Nieminen.
Keskusvaalilautakuntaan valittiin puheenjohtajaksi Ritva Mäkelä ja varapuheenjohtajaksi Merja Kinnunen. Muiksi jäseniksi nimettiin Aino Arponen, Jyrki Taipale ja Lauri Virtanen. Varajäsenet ovat Arto Veijonen, Helena Hurskainen, Kaisa Hallikas, Matti Muhonen ja Valtteri Vehviläinen (ps).
Työllisyysaluelautakuntaan valittiin jäseneksi Satu Nieminen ja hänen varajäsenekseen Essi Jokinen. Keski-Suomen käräjäoikeuden lautamieheksi valittiin Petri Haaksluoto. Kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi valittiin Helena Hurskainen, Olli Humalajoki, Jyrki Taipale, Jyrki Paananen, Kari Lehtonen, Kimmo Loukkumäki (ps) ja Markku Vanhala.
Sydän-Suomen jätelautakuntaan valittiin jäseneksi Simo Koskinen ja varajäseneksi Kristina Pajanen. Keski-Suomen liiton edustajainkokoukseen valittiin edustajaksi Joni Leppänen ja varaedustajaksi Satu Nieminen. Poliisin neuvottelukuntaan nimettiin jäseneksi Petri Haaksluoto ja varajäseneksi Samuli Mattila.
Jyväskylän koulutuskuntayhtymän valtuustoon valittiin Pirjo Käpylä ja hänen varajäsenekseen Kari Lehtonen. Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuustoon valittiin Matleena Kivelä ja varajäseneksi Veli-Matti Arponen. Ympäristöterveyslautakuntaan valittiin jäseneksi Markku Vanhala ja varajäseneksi Anne Pihl.

Avoimet kylät kutsuvat lauantaina 14.6.

Avoimet kylät kutsuvat lauantaina 14.6.

Avoimet Kylät -päivä lähestyy. Tänä vuonna Suomen suurin kylätapahtuma järjestetään ensi lauantaina.  Valtakunnallinen teemapäivä juhlistaa paikallista kulttuuria, yhteisöllisyyttä ja ainutlaatuisia elämyksiä jo yhdettätoista kertaa.
Luvassa on vauhdikasta menoa ja unohtumattomia hetkiä, kun yli 100 000 innokasta kylämatkailijaa vierailee kylissä ympäri Suomen. Tapahtuma nostaa esiin satoja kyliä ja tuo ne lähimatkailukohteiksi, päivä on täynnä kylien lumoa ja elämää. Se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua kyläelämään ja suomalaiseen maaseutuun. Tavoitteena on nostaa kylät esiin matkailukohteina ja rohkaista uusia asukkaita löytämään kodin kylien sydämestä.
Päivä on tarkoitettu kaikille kyläyhdistysten tai vastaavien toimijoiden järjestämille tapahtumille. Toivakassa on osallistuttu Avoimiin Kyliin jo vuosia, mutta Uuraisilla kesäkuinen teemapäivä on ollut hiljaisempi, mahdollisesti siksi, että yhdistykset keskittyvät Uuraisten viikkoon heinäkuussa. Tänä vuonna Kyynämöisillä kuitenkin riittää virtaa myös Avoimiin Kyliin.

Toivakassa lähes kaikki kylät osallistuvat, sillä kunta järjestää maksuttoman kiertoajelun kylien tapahtumiin. Bussi starttaa aamulla klo 9.30 kirjaston pysäkiltä, ja oppaana toimii Kati Markkanen, joka kertoo kohteista historiallisesta näkökulmasta urheiluseura- ja osuuskauppa-tietoiskuin. Mukana on myös kulttuuri- ja vapaa-aikasuunnittelija Susanna Liljander.
Ensimmäinen pysähdys on Nisulassa, jossa kylätalolla on mahdollisuus nauttia maalaisbrunssia, ennakkoilmoittautuminen tapahtuu Nisulan kyläseuralle.
Matka jatkuu Viisarimäkeen, jossa vanhan kyläkoulun pihamaalla on rompetori, peräkonttikirppis ja grillikahvio. Sisätiloissa on 300 neliötä keräilykohteiden myyntiä ja arviointia, mukana asiantuntijoita filateliasta, numismatiikasta ja militariasta. Paikalla on myös pienoismalli-, automobiili- ja moottoripyöräharrastajia.
Huikossa järjestetään Keski-Suomen kestävät kylät -hankkeen vieraslajien torjuntatalkoot, kylätalolla on ruokamyyntiä ja paikallisten yrittäjien esittelyjä.
Ruuhimäessä ihastellaan vastaremontoitua kylätaloa ja käsityönäyttelyä. Lisäksi kylällä on peräkonttikirppis, myyjäiset, keppihevostyöpaja ja keppihevoskilparata. Lettukahvilasta saa pientä purtavaa.
Tämän jälleen palataan kirkonkylälle ja illalla on vielä vuorossa kesäasukasilta Vanhassa pappilassa. Illassa pääsee tutustumaan Toivakan kunnan henkilöstöön ja kuulemaan kunnan palveluista sekä tulevista suunnitelmista.
– Haluamme myös kuulla juuri sinun kehitysideoita kesäasukkaan näkökulmasta, kunnasta toivotaan.
Vanhan Pappilan sauna lämpiää myös teitä varten tapahtuman yhteydessä.Kesäpäivä Kyynämöisillä tarjoaa elämyksiä koko perheelle useassa eri kohteessa. Huutoniemen luontopolulla tutustutaan kasveihin, puihin ja metsän moniaistisiin terveysvaikutuksiin. Retkellä rentoudutaan luonnon helmassa kylän luontoyrittäjien Satu Flyktmanin ja Johanna Teräväisen johdolla. Koko perhe on tervetullut klo 13 alkavalle retkelle, jonka pienet osallistumismaksut ohjataan kyläyhdistyksen toiminnan tukemiseen.
Kyynämöisten koululla ovet ovat avoinna iltapäivän ajan. Vierailijat pääsevät tutustumaan kauniisiin maalaismaisemiin, kyläkoulun tunnelmaan ja paikalliseen elämään. Tarjolla on ohjattuja koulukierroksia ja vanhempaintoimikunnan kesäkahvila. Kahvittelun lomassa Essi Paananen ja Sari Rimmi esittävät kesäisiä sävelmiä ja musiikkimuistoja.
YTM Sari Rimmi opastaa myös sukututkimuksen saloihin avoimessa työpajassa. Hän neuvoo alkuun pääsemisessä ja lähteiden käytössä, erityisesti Uuraisten ja keskisuomalaisen maaseudun osalta.
Koululla on esillä myös taiteilija Päivi Latvalan näyttely Rakkaudesta lehmiin ja taiteeseen, joka esittelee lehmämaalauksia ja maaseudun eläimiä.
Iltapäivällä lämpiää Yrttitarhan tuoksusauna osoitteessa Sahinahontie 36. Kauniin Kukkaroisen rannalla sijaitsevassa Niittyrannan tilan rantasaunassa ja telttasaunassa pääsee saunomaan yrttien huumaavassa tuoksussa pientä maksua vastaan. Saunaa lämmittää perinnesaunottaja Johanna Teräväinen. Mukaan tulee ottaa omat pyyhkeet, laudeliinat, saunajuomat ja eväät. Lähilaitumella voi ihailla ja rapsutella Tuunasen hevosia.

Digitaalisuus leikin ja oppimisen tukena

Digitaalisuus leikin ja oppimisen tukena

Uuraisten varhaiskasvatuksessa on juuri päättymässä Opetushallituksen rahoittama hanke nimeltä DigiVAKA – Digitaalisuuden lisääminen varhaiskasvatuksessa, joka on osa laajempaa Innovatiiviset oppimisympäristöt ja niiden edistäminen -kokonaisuutta.
Hankkeen nimi ei ehkä heti paljasta, kuinka innostavasta ja lasten sekä henkilöstön näkökulmasta hauskasta projektista on ollut kyse. Yksi yleisimmistä ennakkoluuloista digitaalisuudesta varhaiskasvatuksessa on, että lapsille vain annetaan tabletit käteen ja laitetaan piirretyt pyörimään. Todellisuudessa kyse on kuitenkin aivan muusta.
– Kaikessa mennään pedagogiikka edellä. Olen tutustuttanut, innostanut ja opastanut sekä lapsia että aikuisia digiasioissa, kertoo hankevetäjä Anette Ahlfors. Hän on koulutukseltaan englannin ja tietotekniikan opettaja.
Digitaalisuus toimii työkaluna oppimisessa ja tunnekasvatuksessa. Sen avulla voidaan pohtia, mikä on totta, ja kehittää mediakriittisyyttä. Nurkan takana kurkistaa jo seuraava kehityksen askel: tekoäly, jota aikuiset ovat jo hetken ihmetelleet.
– Olen viime syksystä lähtien kiertänyt säännöllisesti kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja eskariryhmissä pitäen digituokioita eri aiheista jokaiselle ryhmälle, Ahlfors kertoo.
Anette onkin ollut erityisen odotettu vieras, tietää Uuraisten varhaiskasvatusjohtaja Reetta Rutanen.
Digitalisaatio ei tarkoita pelkkiä laitehankintoja – vaikka niitäkin tarvitaan. Kaikissa Uuraisten yksiköissä on omat iPadit, ja varhaiskasvatuksessa kiertävät muun muassa FlySky-interaktiivinen lattiaprojektori, BlueBot-ohjelmoitavat robotit ja EasiScope-langaton mikroskooppi. Hanke on mahdollistanut poikkeuksellisen paljon myös laitehankintoja.
Digituokioiden teemat pohjautuvat varhaiskasvatussuunnitelman oppimisen alueisiin, kuten kielten rikas maailma, ilmaisun monet muodot, minä ja meidän yhteisömme, tutkin ja toimin ympäristössäni sekä kasvan, liikun ja kehityn. Sisällöt ja kesto vaihtelevat ikäryhmittäin.
Hankkeen tavoitteena on tuoda digitaalisuus osaksi varhaiskasvatuksen arkea niin, että jokaisella lapsella on tasavertaiset mahdollisuudet tutustua erilaisiin laitteisiin ja digitaalisiin työkaluihin. Näin jokainen lapsi voi jatkaa varhaiskasvatuksessa aloitettua digipolkuaan sujuvasti perusopetuksen puolelle.
– Ohjelmointi on tullut lapsille tutuksi, ja olemme keskustelleet, mitä digilaitteita kotoa löytyy. QR-koodit ovat lasten suosikkeja – he bongailevat niitä ympäristöstään ja tietävät, että QR-koodi on ikkuna tietoon, Ahlfors kertoo ja kiittää henkilöstön innostusta uusien työkalujen käyttöönotossa.
– Jo ennen hanketta henkilöstöltä tuli toiveita perehdytyksestä, Rutanen lisää. Myös vanhemmilta on saatu positiivista palautetta.
Kirjat, paperit ja kynät säilyvät edelleen tärkeässä roolissa varhaiskasvatuksessa, digitaalisuus täydentää ja tuo lisää mahdollisuuksia.
– Lukeminen on yhä yhtä tärkeää kuin ennenkin, Rutanen vakuuttaa.
– Suurin digiloikka tapahtui perusopetuksessa noin kymmenen vuotta sitten. Varhaiskasvatukseen digitaalisuus on tullut hallitusti mukaan viimeisen kolmen vuoden aikana, Ahlfors päättää.

Hanna Lahtinen

Pihapiirin painajainen: Metso vs. Huhtalat

Pihapiirin painajainen: Metso vs. Huhtalat

Huhtalan perheessä Höytiän Kytölässä on viime aikoina eletty jännittäviä hetkiä, kun pihapiiriin muutti komea ukkometso.
Metso on todennäköisesti sama yksilö, joka on jo tänä keväänä ehtinyt jahtaamaan mopoilevaa nuorisoa ja on vaihtanut maisemaa virkavallan avustuksella myös mustamaijan kyydissä.
Hormonihöyryinen lintu ei ole erityisen lempeä kumppani, vaan lapset, kotieläimet ja myös aikuiset saivat huomata, että kartanolla on uusi valtias. Sopivasti tontilta löytyi iso multakasakin, jonka päällä metso tepasteli sananmukaisesti kukkona tunkiolla ja ärhenteli kaikille, jotka yrittivät liian lähelle.
Pian kaikki oppivat kurkistamaan varoen oven raosta, onko pihamaa turvallinen. Tilanne kuitenkin eskaloitui viime keskiviikkona, kun perheen äiti Jenni Huhtala joutui metson takaa-ajamaksi terassilla. Onneksi pelastava prinssi riensi paikalle.
– Tultiin koiran kanssa just lenkiltä ja riennettiin väliin. Metso ja koira tarkastelivat toisiaan nokka ja kuono miltei vastatusten, ennen kuin ehdin harjalla väliin. Painoin metson selästä sitä maahan ja Jenni haki sisältä peiton ja juuttisäkin. Lintu säkitettiin ja laitettiin koiranhäkkiin auton perään, Juha Huhtala kertoo.
Appiukko Erkki Kuitunen turvanaan Juha lähti viemään metsoa naapurikylän korpimaille lähes parinkymmenen kilometrin päähän.
– Päästettiin siellä luontoon ja ihan rauhallisesti se lähti kävelemään uusiin maisemiin. Ei vilkaissutkaan meihin päin ja pyrstökin pysyi supussa. Viimeistään siinä vaiheessa se tiesi hävinneensä Kytölän todelliselle kukolle, kukkoilee Juha Huhtala.

Hanna Lahtinen

Perhe ei ole este liikkua

Perhe ei ole este liikkua

Uuraisilla on parin viime viikon aikana ollut mahdollisuus tutustua monipuolisesti ja koko perheen voimin eri liikuntamahdollisuuksiin.
– Perheliikunta-kokonaisuuden järjestäminen lähti siitä, että kun teimme liikkumiskyselyn, kohtaan, jossa kysyttiin, mikä estää liikkumasta, tuli aika monta vastausta: perhe. Ylli-työpajassa mietimme sitten, että tämän vuoden liikkumisoperaatiomme on lapsiperheiden liikunnan lisääminen ja yhdessä liikkumaan kannustaminen. Siksi halusimme nostaa esiin vaihtoehtoja, miten koko perhe voi liikkua yhdessä. Urheiluseurat ja muut yhteistyötahot lähtivät upeasti mukaan järjestämään tutustumisiltoja, kertoo vapaa-aikasuunnittelija Mari Sivill.
Ensimmäisenä tuumasta toimeen tarttuivat Liinat rakentamalla temppuradan kolme kertaa.


Seela Nimetön oli ottanut Minka-äitinsä mukaan temppuilemaan.
– Tosi kiva juttu, että tällaista järjestetään. On aina myös mukava tavata muita vanhempia ja perheitä. Vielä jos saisi jotain toivoa, niin viikonloppuihin sijoitetut perheliikuntahetket olisivat tosi tervetulleita, Minka sanoo.
Myös jalkapalloon, frisbeegolfiin ja pumptrackiin on jo ehditty tutustua perhelähtöisesti. Tulossa on vielä ainakin maastopyöräilyä, suunnistusta ja luontopolkuilua koko perheen voimin. Ajantasaiset tiedot löytyvät Uuraisten kunnan nettisivuilta.
– Perheliikunnan tarkoitus on esitellä kunnan monipuolista liikuntatarjontaa ja herätellä kuntalaisia huomaamaan, että myös perheen kanssa voi harrastaa monipuolisesti. Kaikki palaute on myös erittäin tervetullutta, Mari Sivill päättää.

Kuva: Uuraisten Liinat otti haasteen perheliikunnasta vastaan mieluusti. Henna Äijanen ja Essi Virmalainen ottivat lapset mukaan myös temppuradan rakentamiseen. Mari Sivill kulki kädessään lappunen, jossa oli QR-koodi palautteen antamista varten.

Hanna Lahtinen