05.08.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Perjantaina ja lauantaina MM-rallin erikoiskokeilla ajetussa Vetomiesrallissa oli mukana kaksi Korpilahden Urheiluautoilijoita edustanutta kuskia, Vetomieskisa oli molemmille ensimmäinen.
– Onhan se ollut pitkäaikainen haave ja unelma päästä ajamaan tähän kisaan. Oli tämä hieno elämys, toteaa sijalle 11 kaksivetoisten Vetomiesten luokassa ajanut korpilahtelainen Antti Miinalainen. Kokonaiskisassa Miinalainen tuli kartturinsa Petäjäveden UA:n Marko Riihisen kanssa sijalle 15, autona kaksikolla oli BMW 325.
– Autossa ei ollut mitään vikaa koko aikana. Perjantaina meillä eivät toimineet kypäräpuhelimet parilla ekalla pätkällä, joten nuotteja ei kuullut. Toisella pätkällä edellä ajanut auto nilkutti hiljaa ja meidän edessämme oli kauhea pöly, eli sekin meni vähän huonommin, mutta sitten alkoi sujua, Miinalainen kertoi.
– Kiviä kiertelimme aika paljon, ja Leustun loppupää oli liejuinen ja liukas, mutta siitäkin päästiin läpi.
Miinalainen on ajanut pienempiä ralleja Keski-Suomessa ja osallistunut pari kertaa Tunturiralliin. Aikaisemmin hän on ajanut etupäässä kilpailuja, joita ei nuotiteta.
– Tämä oli minulle vasta kolmas nuotista ajettava ralli, eli sen puoleen oli vielä opettelua, Miinalainen sanoo ja toteaa, että Vetomiesralli ja Tunturiralli ovat molemmat legendaarisia kisoja ja kohokohtia omalla ralliuralla.
– Nyt seuraavaa rallia ei ole päätetty. Täytyy vähän aikaa hengitellä ja keräillä budjettia. Vetomiesralli vaati ison panostuksen. Tällaiselle amatöörille tuli aika lailla työtunteja ennen varsinaista koitosta niin kaluston kuin rahojen keräämisenkin parissa. Sain kyllä sponsoreitakin, iso kiitos kaikille tukijoille, Miinalainen sanoo.
Tommi Rimpeläinen kertoo haaveilleensa ”isojen poikien rallireitillä” ajamisesta pikkupojasta lähtien. Harjun lähdössä oli tunnelma korkealla.
Myös toinen Korpilahden UA:n edustaja, Tommi Rimpeläinen kertoi Vetomiesrallin olleen hänelle pitkäaikainen haave. Rimpeläinen ajoi nelivetoluokassa kartturinsa, myös KorUA:ta edustavan Juha Arposen kanssa sijalle neljä, kokonaiskilpailussa kaksikko oli seitsemäs Mitsubishi Lancer E9:llä.
– Tämä oli minulle vasta toinen AKK-ralli, moottoriurheilua olen kyllä harrastanut aiemminkin. Olen ajanut jokkista, rokkirallia ja rallicrossia, ralli on tullut mukaan vasta nyt myöhemmällä iällä, 53-vuotias Rimpeläinen kertoo.
– Olen asunut ikäni Jyväskylän seudulla ja pikkupojasta asti haaveena on ollut päästä ajamaan isojen poikien reitillä. Lapsiperhearjessa kilpa-autoiluun ei jäänyt rahaa, mutta nyt, kun lapset ovat jo kasvaneet, sain toteuttaa haaveeni.
Jyväskylän MM-rallin ja myös Vetomiesrallin järjestelyjä Rimpeläinen kehuu, samoin tunnelmaa.
– Olihan siellä aitojen takana väkeä ihan eri lailla kuin kyläralleissa. Meillä meni kisa ilman isompia murheita, perjantai-iltana teimme vähän jarruremonttia. Perjantaina kiertelimme kiviä ja ensisijainen tavoite oli päästä ajamaan koko kisa läpi. Lauantaina tunnelma vapautui ja lisäsimme vauhtia. Lauantaina oli mukava lasketella, tietkin olivat parempia, ainoastaan Leustussa puolitoista tuntia jatkunut sade oli pehmittänyt tien. Mutta hieno pikis sekin oli, Rimpeläinen kertoi.
– Hyvä maku kisasta jäi, ei tiedä, vaikka joskus ajaisin uudestaankin Vetomiehissä. Seuraavana ajan muutaman viikon päästä harrasterallissa Joutsassa.
Tiina Lamminaho
04.08.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Viljasjärven talossa elettiin jännittäviä hetkiä aina kesäkuusta lähtien, kun viranomaiset valmistelivat Suomen ja Paraguayn presidenttien vierailua Suomen MM-rallin Parkkolan erikoiskokeelle. Rallin MM-sarjan seuraava osakilpailu järjestetään Paraguayssa elokuun loppupuolella.
-Täällä vieraili turvallisuusväkeä ja yhteyttä on pidetty. Suunnitelmat olivat suuriakin, kun presidenttien seurueelle suunniteltiin jopa omaa vip-aluetta. Viimeisin yhteydenotto tuli lauantaiaamuna, kun meille kerrottiin, että presidenttien vierailu ehkä toteutuu sääolosuhteista riippuen, Valto Viljasjärvi kertoo.
Presidenttejä ei kuitenkaan maan kamaralla Viljasjärvellä näkynyt. Valto Viljasjärvi kuitenkin epäilee, että lähellä he kävivät.
-Tuohon ilmaantui erikoisen hieno helikopteri alueen yläpuolelle. Siinä vaiheessa helikopterien parkissa oli kuitenkin jo 18 helikopteria, eikä tämä sitten laskeutunut alueelle. Epäilen vahvasti, että presidentit olivat siinä kyydissä ralleja seuraamassa.
Viljasjärveltä tiedusteltiin etukäteen myös sitä, passaako presidenttien tulla talonväkeä tervehtimään, mikäli nämä olisivat paikalle saapuneet.
-Tietysti olisimme ottaneet heidät mieluusti vastaan.
Viljasjärven pelloilla ja pihapiirissä kävi viikonloppuna melkoinen kuhina ilman presidenttitason vieraitakin.
-Teiskosen vipissä oli maiden ministereitä ja esimerkiksi sille alueelle oli myyty liki 1400 lippua.
Maanantaiaamuna rauha on jälleen laskeutunut maaseutumaisemaan, mitä nyt vip-alueiden jälkiä vielä korjaillaan. John Deerin vip-alueelta siirrettiin pois muun muassa tuliterää motoa.
Maarit Nurminen
26.06.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Höyry-gallerian heinäkuun näyttely on taidegraafikko Anne Mäkelän ”Siihen liittyy vesi”. Nimensä mukaisesti näyttely keskittyy veteen, sen eri olomuotoihin ja merkitykseen kulttuurissamme. Vesi näkyy näyttelyssä myös teosten nimissä, seinillä on muun muassa ”Valjastettu vesi”, ”Kannettu vesi” ja ”Kaivolla”, myös keskelle näyttelytilaa asetellut grafiikkatalot ovat vesiaiheisia.
– Meneillään on 30-vuotistaiteilijajuhlavuoteni. Ensimmäiset maalaukseni olivat Kallaveden ja Pohjois-Karjalan pulleita saaria. Vesi on ollut mukana koko taiteilijaurani ajan, vuonna 2006 aloitin laajan Itämeren suojeluun liittyvän sarjan, ja se jatkuu edelleen tässäkin näyttelyssä, Anne Mäkelä kertoo.
– Myös pulleat saaret ja hieman naivistiset muodot ovat edelleen mukana. En halua kilpailla kameran kanssa vaan muunnan muodot simppeleiksi.
Mäkelä sanoo olleensa lapsuutensa ja nuoruutensa laiturinnokassa, marja- ja sienimetsässä.
– Luonto on iso osa minua. Muutimme seitsemän vuotta sitten ihan maalle, järven rannalle metsän keskelle. Nyt minulla yhdistyy työ, asuminen ja mökkeily samassa osoitteessa, Mäkelä kertoo.
– Eläimiä en kuvaa kovin paljoa, mutta nyt töihini on ilmestynyt koskikara, sellainen asustaa talomme lähistöllä. Olen yrittänyt opetella tunnistamaan lintujen ääniä entistä enemmän, kun luonto on koko ajan läsnä. Järvikin on joka päivä erilainen; aloitan päiväni katselemalla järvelle ja kesäiltaisin istumme laiturilla ja seuraamme vesilintuja, kaloja ja vesikirppuja.
Mäkelä käyttää teoksissaan sekä öljyvärejä että grafiikkaa, suuri osa grafiikastakin on uniikkeja vedoksia kankaalle. Kolmiulotteiset talot ovat grafiikkavedoksia puulle.
– Kaikki työskentelyvaiheeni, vedostaminen, sommittelu, paperin leikkaaminen ja liimaaminen kollaaseiksi, ovat käsityötä. Yhdessä kollaasissa voi olla jopa yli 50 palasta, kokoan kollaaseja kuin palapelejä, Anne Mäkelä kertoo.
– Työskentelytapa on hyvin aikaa vievää, samoin tapani tehdä öljyväreillä. Öljyväritöissäni on todella monta kerrosta, työtunteja ei kannata laskea.
Grafiikkataloja Anne Mäkelä alkoi tehdä sairaslomallaan, satutettuaan kätensä.
– En voinut tehdä käteni takia mitään raskasta. Talot ovat saaneet hyvän vastaanoton ja olen itsekin tykästynyt niihin, joten niitä on nyt syntynyt sairaslomani jälkeenkin, Mäkelä kertoo.
– Suurin osa taloistakin liittyy veteen, esimerkiksi kaivoon tai kaivon paikkaan. Aikoinaan vesipiste, lähde tai vastaava, oli elinehto ja edellytys talonpaikalle. Olen usein miettinyt, miten onnekkaita me suomalaiset olemme, kun meillä on järviä ja täällä riittää vettä, suuressa osassa maailmaa kärsitään vesipulasta ja vettä säännöstellään.
Näyttelyn teokset ovat kaikki uusia, suurin osa tältä vuodelta. Höyry-galleriassa ne ovat esillä 20. heinäkuuta asti.
Höyry-galleria Anne Mäkelä: Siihen liittyy vesi
28.6. – 20.7.
Tiina Lamminaho
23.06.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Voitto Pihlajamäen tontilla Parkkopohjassa kasvaa kymmeniä erilaisia puita, lajikkeita on yli 70. Pelkästään pihlajia on yli 20 lajiketta, muun muassa keltaisia marjoja tekevä sitruunapihlaja, valkoisia marjoja tekevä pihlaja ja hopeapihlaja.
– Täytyyhän sitä pihlajia olla, kun sukunimi on Pihlajamäki, Voitto Pihlajamäki naurahtaa.
Pihlajamäen tila, Autio, on Voitto Pihlajamäen mummon eli isänäidin kotitila.
– Tämä nykyinen talo on mummon ja papan, Alma ja Kalle Pihlajamäen rakentama. Papereitten mukaan tämä talo on rakennettu vuonna 1926, mutta on tässä asuttu jo sitä ennen. Ilmeisesti tontilla on ollut vanhempi talo, Voitto Pihlajamäki kertoo.
– Kalle Pihlajamäki tuli tähän kotivävyksi, ja toi tullessaan omenapuun.
Kyseinen omenapuu on vielä hengissä, ikää sillä on noin 120 vuotta, ja se tekee edelleen omenoita.
– Punaisia viinimarjoja Kalle Pihlajamäki toi tähän tontille 1930-luvulla, ja ne samat pensaat ovat myös edelleen olemassa ja tekevät marjoja. 1930- ja 1940-luvuilla täällä päin ei juuri ollut puutarhoissa punaisia viinimarjoja, naapuri muisteli, kuinka hän kävi lapsena salaa maistelemassa niitä meidän pensaista, Voitto Pihlajamäki kertoo.
Pihasta löytyvät erilaiset puut ovat Voitto Pihlajamäen sinne istuttamia.
– Viitisenkymmentä vuotta sitten toin tänne siperianpihdan, jonka pelastin tielinjalta. Silloin en vielä tiennyt puista mitään, Pihlajamäki sanoo.
– 1990-luvulla näin Metsälehdessä ilmoituksen ja tilasin siemeniä Mustilan arboretumista. Siitä tämä on pikku hiljaa laajentunut, olen ostanut taimia milloin mistäkin. Minä käyn puutarhoilla katsomassa nimenomaan puita, en kukkia.
Pihlajamäen tontilla on niin lehtipuita kuin havupuitakin, pihlajien lisäksi on muun muassa tammia, vaahteroita, koivuja, kuusia, mäntyjä ja pihtoja. On Koreasta ja Japanista kotoisin olevia puita ja Amerikasta kotoisin olevia puita, on pyrennettenpihjala ja makedonianmänty, ja paljon muita.
– Lännenhemlokki pitää suojata liialliselta auringonpaisteelta, Pihlajamäki kertoo ja esittelee pientä havupuuta. Talvisuojausta Pihlajamäen puut eivät tarvitse.
– Olen valinnut tänne sellaisia puita, joiden pitäisi kestää nämä meidän pakkaset. Ja ovat ne ainakin tähän asti kestäneet.
Lähes satavuotias talo on remontoitu niin sisältä kuin ulkoakin, mutta ulkomuoto on alkuperäinen.
– Mansardikatto on minun mielestäni niin nätti, että sitä en kyllä lähtisikään muuttamaan, Pihlajamäki toteaa.
– Rakentamisen jälkeen talo oli parikymmentä vuotta hirsipinnalla, ensimmäinen ulkoverhous tehtiin vuonna 1947. Ja minä uusin sen vajaat kymmenen vuotta sitten. Samoin ikkunanpuitteet on uusittu, vanhan mallin mukaisiksi. Talo on ollut joskus keltainen, mutta 1980-luvulta lähtien tämä on ollut punainen. Talo on luonnonkivien päällä, alapohja tuulettuu hyvin.
Vanha navetta on Pihlajamäen arvion mukaan vanhempi kuin talo, lehmiä siinä on viimeksi ollut 1990-luvulla. Navetan seinää koristaa pari hyönteishotellia, linnunpönttöjä tontilla on kymmeniä.
Tiina Lamminaho
17.06.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Riika Raition viime kesäisellä juttukeikalla tiettävästi Suomen pienimpään kesäteatteriin oli odottamattomia seurauksia. Tänä kesänä Riika on samaisella pienellä näyttämöllä yhdessä viime kesäisen haastateltavansa, Reijo Ahosen kanssa.
-Olin kai silloin jonkinlaisessa viidenkympin villityksessä, vaikka täytinkin vasta tänä vuonna. Riika arvelee.
Riika palaa näyttämölle noin 30 vuoden tauon jälkeen. Hän harrasti aktiivisesti näyttelemistä yläaste- ja lukioikäisenä Vammalan teatterissa.
Tämä harrastus tuli viime kesänä haastateltavan kanssa puheeksi. Asia jäi hetkeksi, mutta tuli uudelleen puheeksi, kun Riika meni katsomaan Reijon monologia. Lopputulos on nähtävissä Älä kanaa katso -näytelmän ensi-illassa heinäkuussa Paljakan Performanssissa.
Nuoruusvuosinaan Riika on tehnyt muun muassa ilmanhenki Arielin roolin Kaarina Helakisan näytelmässä Ainakin miljoona sinistä kissaa Vammalan teatterissa.
– Isoin roolini oli Dario Fon monologi Kotiintulo. Sen teki teatteriryhmämme Donnat.
Älä kanaa katso -näytelmän teksti on Harri István Mäen kirjoittama ja hän myös ohjaa näytelmän. Mäki alkoi kirjoittaa tekstiä, kun Riikan mukanaolo varmistui.
Näytelmä kertoo perheen sisäisestä dynamiikasta.
-Harrin tekstit eivät ole helppoja, eivätkä perinteistä kesäteatterin ohjelmistoa, kuten maalaiskomediaa tai musiikkinäytelmää. Tekstit eivät ole helppoja näyttelijälle, eivätkä myöskään yleisölle. Tässä tekstissä kuvataan miniän jaksamista perheessä, Riika ja Reijo kertovat.
Riika sanoo, että hänellä on kymmenkunta eri hahmoa tekstissä.
-Toiset kestävät kymmenen sekuntia ja toiset 15 minuuttia.
Teksti sisältää myös pidempiä monologiosuuksia.
Riika kuvaa, että televisiossa esiintyvän toimittajan roolista pois pääseminen on ollut ehkä vaikeinta vanhan harrastuksen herättämisessä.
-Televisioon joutuu itseään niin sanotusti pienentämään esimerkiksi eleiden suhteen. Äänenkäyttö on myös erilaista.
Paljakan Performanssi -kesäteatterin ensimmäiset näytelmät nähtiin viime kesänä.
-Kaikki alkoi samannimisestä tapahtumasta, joka tässä kotitalon pihapiirissä pidettiin muutamia vuosia sitten. Pihamaalle mahtuu noin 70 katsojaa ja talon terassi toimii näyttämönä.
Riika sanoo, että osittainen opintovapaa hierojan opintoja varten mahdollisti osallistumisen näytelmään.
-Tiesin, että näyttelemiseen kuuluu paljon harjoituksia ja on aikaa vievä harrastus. Olemme pystyneet harjoittelemaan keskellä päivää touko- ja kesäkuussa. Ilman osittaista opintovapaata tämä ei olisi ollut mahdollista.
Riika kuvaa, että meneillään on ollut muutosten vuosi. Opiskelujen lisäksi takana ovat pitkäksi venyneet yt-neuvottelut YLE:llä. Jämsän paikallistoimituksen jatko oli tiedossa, mutta toimituksessa jatkavien määrä oli epäselvä. Riika säilytti työpaikkansa ennallaan ja palaa kokoaikaiseksi toimittajaksi syksyllä.
-Hierojan ammattitutkinto on ollut pitkäaikainen haave. Päätin lähteä opiskelemaan, kun aikuiskoulutustukea vielä sai. Tarkoitus olisi erikoistua purentalihasten käsittelyyn ja mahdollisesti voice massageen. Käyn nyt tuon peruskoulutuksen, niin sen jälkeen pääsee halutessaan lisäkursseille.
Paljakan Performanssi; Älä kanaa katso -näytelmä ensi-ilta sunnuntaina 13.7. kello 15, Mäkeläntie 21, Jämsänkoski
Maarit Nurminen
09.06.2025 | Korpilahti, Lue ilmaiseksi
Erityisesti Ainolan, Pukkalan ja Ikolanmäen alueilla on tehty runsaasti rottahavaintoja viime aikoina ja jopa keskellä kirkasta päivää. Yleensä rotat liikkuvat pimeän turvin, joten alueen populaatio saattaa olla erityisen suuri.
Ympäristöterveystarkastaja Vesa Ilmola Jyväskylän kaupungilta sanoo, että ilmoituksia rottahavainnoista on tullut viime päivinä Korpilahden alueelta poikkeuksellisen paljon.
-Aikaisempina vuosina ilmoituksia on tullut yksittäisiä, ja nyt määrä on selkeästi kasvanut. Rottaongelmaa sinänsä on joka puolella Suomea.
Ainolassa asuva Susanna Välisaari sanoo, että heidän taloyhtiössään joku on nähnyt rotan päivittäin. Perheenjäsen otti kuvan, kun parvekkeelle kiivennyt rotta seisoi ikkunaa vasten.
-Kävin tarkistamassa taloyhtiön jäteastiat ja siellä kaikki oli kunnossa.
Välisaaren kodin taloyhtiö on tilannut tontille tuholaistorjuntaa tekevän yrityksen.
Kaupungin ympäristöterveyden tehtävä rottien torjunnassa on antaa neuvoja ja tiedottaa.
-Tuholaistorjunta itsessään on jokaisen kiinteistön omistajan asia, olkoon kyseessä sitten taloyhtiö tai omakotitalo.
Ilmola sanoo, että rottaongelmassa ennaltaehkäisevät toimet ovat tärkeitä.
–Jätehuoltorekisteristä saadaan tieto, mikäli kiinteistöllä on rikkinäisiä ja täysinäisiä jäteastioita. Jätehuoltoviranomainen myös tarkistaa alueen kiinteistöjen biojätteen käsittelyä.
Ohjeita rottien varalta:
-Jyrsijät viihtyvät pihapiirissä, jos niillä on jotain syötävää ja piilopaikkoja tarjolla.
-Torjunnan onnistumista edesauttaa, jos jokainen ihminen omalta osaltaan kiinnittää huomiota ennaltaehkäiseviin asioihin. Jäteastioiden tulee olla ehjiä. Jäteastioiden kannet pitää olla suljetut ja pesutulppa paikallaan. -Kaikki jätteet täytyy laittaa sisälle jäteastioihin ja astiat tulee täyttää tasaisesti siten, että jokaisen astian kansi saadaan kokonaan kiinni.
-Biojätettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa, tarkoitukseen sopivassa, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, johon haittaeläinten pääsy on estetty.
-Pihapiiri ja rakennusten ympäristö tulee pitää siistinä niin, että rotilla ei ole piilo- tai pesäpaikkoja.
-Lintuja ei ruokita maahan. Rakentamiseen liittyvät maankaivutyöt saattavat aiheuttaa paikallista rottien liikehdintää.
-Jyrsijät pääsevät sisälle rakennuksiin pienistäkin raoista. Rakennusten rakojen ja läpivientien tilkitseminen tai verkkojen asennus ovat hyviä keinoja torjunnassa. Rotta pääsee sisälle jo kahden senttimetrin kokoisesta raosta.
-Kuluttajakäyttöön ei ole hyväksytty jyrsijämyrkkyjä rottien tai myyrien torjuntaan. Yksittäisten rottien pyydystäminen onnistuu perinteisellä tappoloukulla. Loukkuun voi asettaa houkuttimeksi esim. ruisleipää, juustoa, viljatuotteita, keitettyä kananmunaa, kuivattuja hedelmiä tai suklaata.
-Rottia voi pyydystää myös elävänä pyydystäviin loukkuihin, jos pystyt lopettamaan rotan nopeasti ja kivuttomasti kuten eläinten hyvinvointilaissa edellytetään. Loukkujen sijoittamisessa tulee kiinnittää huomiota, ettei ne vahingoita muita eläimiä tai ihmisiä. Loukut on tarkastettava päivittäin.
-Rotan vuotuinen poikastuotto/naaras/vuosi on keskimäärin 38. Rottien torjunta on melko haasteellista ja saattaa viedä aikaa. Rotalle on tyypillistä geeniperintönä saatu ympäristön muutosten ja uusien esineiden vieroksunta (neofobia). Sen vuoksi rotta saattaa karttaa jonkin aikaa sille tarkoitettua syöttiä, eikä syöttiä kannata siirtää toiseen kohtaan.
-Taloyhtiöt ja rakennuksen omistajat voivat tarvittaessa tilata tuholaistorjunta yrityksiltä apua rottien torjuntaan ja hävittämiseen.
Maarit Nurminen
