Taekwon-Do vei Mirkan mennessään – alkeiskurssi Korpilahdella syyskuussa

Taekwon-Do vei Mirkan mennessään – alkeiskurssi Korpilahdella syyskuussa

Korpilahtelainen Mirka Ahmavuo-Väisänen harrastaa Taekwon-Doa neljättä vuotta.
– Aloitimme tyttären kanssa vuonna 2022 perheryhmässä hänen ollessa seitsemänvuotias. Matalan kynnyksen perheryhmässä lapset ja vanhemmat pääsevät harrastamaan yhdessä.
Lajin pariin äiti ja tytär päätyivät, kun televisiosta tuli lähetyksiä olympialaisista.
-Tytär katseli kisoja ja sanoi, että hän haluaa harrastaa tuota. Sitten ryhdyimme etsimään seuraa ja löysimme Jyväskylän ITF Taekwon-Do -seuran. Tämä on laji, joka kyllä vie mennessään. Mitä enemmän harjoittelet, sitä enemmän haluat tehdä sitä. On paljon teoriapohjaa ja historiaa, mikä myös koukuttaa.
Ahmavuo-Väisänen sanoo, että treenaamiseen olisi mahdollisuus vaikka joka päivä.
-Meille tulee syksyllä harjoituksia kahdesta kolmeen kertaan viikossa. Lisäksi on mahdollisuus osallistua esimerkiksi leireille.

Taekwon-Do on Koreasta kotoisin oleva taistelulaji, jonka perustaja kenraali Choi Hong Hi on kehittänyt mukaillen vanhoja korealaisia kamppailulajeja sekä Shotokan Karatea. Laji on virallistettu 1955 ja tuotu Suomeen 1979.
-Taekwon-Do tarkoittaa jalan ja käden tie. Lajiin kuuluu viisi osa-aluetta: perustekniikka, liikesarjat, ottelu, laite- ja kovetusharjoittelu sekä itsepuolustus. Alkeiskurssilla lähdetään liikkeelle siitä, että opetellaan Taekwon-Don periaatteet, jotka sitten johdattelevat koko lajin saloihin. Lähdetään kehittämään liikkuvuutta ja peruskuntoa perusliikkeillä ja lyhyillä liikesarjoilla. Myöhemmin tulee erilaisia asentoja ja tekniikoita.
-Jyväskylän ITF Taekwon-Do juhlii ensi vuonna 20-vuotissynttäreitään.
-Harrastajia seurassa noin 160, joista merkittävä osa on junioreita. Toimintaa on tällä hetkellä Joutsassa, Jyväskylässä Vasarakadulla, Säynätsalossa sekä nyt uutena Korpilahdella.
Korpilahdella alkeiskurssi käynnistyy keskiviikkona 3.9. klo 18 Yhtenäiskoulun peilisalissa.
-Opettajana toimii minun lisäkseni Jarmo Vähä, joka on aloittanut vuonna 2000. Hän ohjaa myös Jämsässä WT Taekwondoa.
Alaikäraja alkeiskurssille on 10 vuotta; yläikärajaa ei ole.
-Seuran tavoitteena on olla matalan kynnyksen liikuntamahdollisuus kaikille. Vanhimmat harrastajat tällä hetkellä yli 80-vuotiaita, Harmonia-ryhmäläisiä. Nuorimmille löytyy ryhmä Jyväskylästä eli seikkailu-ja kamppailukoulu.

Maarit Nurminen

Yksinäisyys näkyy aivoissa samassa paikassa kuin kipukin

Yksinäisyys näkyy aivoissa samassa paikassa kuin kipukin

Eläkeliiton Korpilahden yhdistyksen iloista iltapäivää vietettiin Alkio-opistolla viime viikolla.

Ohjelmassa oli mukavaa yhdessä oloa ja vähän asiaakin; Hellin Torkin esitelmän aiheena oli ”tarvitsemme toisiamme”.
– Runoilija Eeva Kontiokarin sanoin ennen jaettiin elämä perheen, suvun ja kylän kanssa, se oli välittämistä ilman korulauseita. Minäkin muistan, kuinka lämpimän ja ystävällisen vastaanoton saimme, kun muutimme Korpilahdelle 60 vuotta sitten, Hellin Torkki totesi.
– Ajat muuttuvat, ja nykyään on paljon yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Jo ennen pandemiaa puhuttiin ihmisnälästä. Täällä ei kukaan kuole nälkään, mutta yhteyttä toisiin ihmisiin kaipaa moni. Yksinäisyyttä on kaiken ikäisillä ja siitä puhutaan jo kansantautina.
Hellin Torkin mukaan on tutkittu, että yksinäisyys näkyy aivoissa samassa paikassa kuin kipu.
– Yksinäisyys on psyykkistä kipua, ja se voi aiheuttaa myös fyysisiä sairauksia. Ihminen on luotu elämään toisten ihmisten kanssa, Torkki totesi.
– Tarvitsemme sitä, että meidät noteerataan, tarvitsemme rakkautta ja läsnäoloa. Elämään tuo mielekkyyttä se, että kuulumme jollekin, ja kuulumme johonkin, johon liittyy ryhmähenki. Lisäksi ihminen kaipaa yhteyttä johonkin suurempaan.

Yksi asia, joka saa meidät unohtamaan yhteydenpidon ystäviin, on kiire.
– Eeva Kontiokarin runoa mukaillen ennen kateus vei kalat vedestä, nykyään kiire vie ystävät. Ajan kuva on yksilökeskeinen, oman elämän kuviot pyörittävät ihmisiä niin, ettei ystäville jää aikaa, Hellin Torkki sanoi.
– Ja sitten on tietenkin tämä hyvä ja paha some. Älylaitteita tarvitaan moneen asiaan, mutta ne myös hajottavat vuorovaikutusta ja estävät aitoa kohtaamista. Olen nähnyt, kuinka perheessä vietetään aikaa kaikki omalla puhelimellaan. Joskus meille aikuisillekin pitäisi laittaa kännykkärajoituksia samoin kuin nykyään kouluissa.
Hellin Torkki kertoi itse tervehtivänsä tuntemattomiakin ihmisiä.
– Toisten tervehtiminen voi saada aikaan pitemmänkin juttutuokion, Torkki totesi.
– Yksinäisyyden torjunta vaatii aktiivisuutta myös itseltä. Moni valittaa yksinäisyyttä neljän seinän sisällä, mutta ei uskalla lähteä etsimään muita ihmisiä. Toiset taas saattavat pelätä lähestyä esimerkiksi suuren surun kohdannutta ihmistä, mutta kohtaamisessa ei aina tarvita sanoja, riittää, kun on oma itsensä, läsnä ja kuuntelee.

Eläkeliiton Korpilahden yhdistys on viettänyt iloista iltapäivää vuosittain jo lähes 20 vuoden ajan.
– Perinne alkoi Suojakallion iltapäivätansseista, puheenjohtaja Annikki Mäkinen kertoo.
– Ohjelmassa on yhdessä oloa, yhteislaulua ja monesti joku esitelmäkin, esimerkiksi maalaislääkärinä tunnettu Tapani Kiminkinen on käynyt puhumassa meille.
Iloista iltapäivää on ollut viettämässä viime aikoina Annikki Mäkisen mukaan nelisenkymmentä eläkeliittolaista, aiemmin väkeä oli enemmänkin, jopa yhdeksisenkymmentä henkeä.
– Iloista iltapäivää vietämme kerran vuodessa, samoin vuosittain meillä on pikkujoulut. Säännöllisesti pidämme yhteislaulutilaisuuksia, kokouksia meillä on kerran kuukaudessa ja retkiä teemme myös säännöllisesti, Annikki Mäkinen kertoo.
– Tällä hetkellä meillä on noin 180 jäsentä, joskus jäseniä on ollut yli 200. Tämän vuoden aikana olemme saaneet jo 18 uutta jäsentä.

Tiina Lamminaho

Kaupunginjohtaja Koivisto: Korpilahti on tärkeä osa Jyväskylää

Kaupunginjohtaja Koivisto: Korpilahti on tärkeä osa Jyväskylää

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto maalailee positiivista tulevaisuutta Korpilahden kaupunginosalle.
– On kaupungille eduksi, että on erilaisia alueita. Meillä on ydinkeskusta, lähialueet kuten Palokka ja Keljonkangas, aluekeskukset kuten Tikkakoski ja Säynätsalo sekä Korpilahti, jossa on myös vahvasti maaseutumaista aluetta. Taisi olla niin, että kun maalaiskunta ja Korpilahti liittyivät Jyväskylään 2009, maatiloja ei kaupungin alueella ollut monta, Koivisto sanoo Korpilahti-lehden haastattelussa.
Koivisto tuntee Korpilahden integroitumisen Jyväskylään hyvin, koska oli rakentamassa liitosta virkamiestyöryhmässä. Kaupunginjohtajana hän on ollut vuodesta 2015.
– Muistan, kun käytiin silloisen kaupunginjohtajan Markku Anderssonin kanssa Helsingissä ministeriössä neuvottelemassa liitoksesta. Silloin haettiin ratkaisua Jyväskylän ja Korpilahden maayhteyteen. Ongelma poistui, kun Jyväskylän maalaiskunta tuli mukaan liitosneuvotteluihin ja tarjosi sen maayhteyden. Tietenkin, kun mukaan tuli 35 000 asukkaan maalaiskunta (Korpilahden asukasmäärä on noin 5 000), se vaikeutti neuvotteluja ja lisäsi työtä, mutta loppujen lopuksi saatiin hyvä lopputulos ja palveluille uusi rakenne.
– Mielestäni integraatio Korpilahden kanssa on mennyt hyvin. Toiveissa oli silloin, että tuplaisimme Korpilahden asukasmäärän, mutta se ei ole toteutunut. Ja varmasti on niitäkin, jotka ovat loppuun asti korpilahtelaisia ja jotka haluavat pitää yllä Korpilahti-näkökulmaa. Se on ihan luonnollista, sillä jokainen meistä on kotoisin jostain. Palautetta Korpilahdelta tulee vähän, mutta korpilahtelaiset valtuuston jäsenet tuovat aika ajoin terveisiä. Ja hyvä niin.
– Terveisiä myös korpilahtelaisille näin lehden välityksellä; puolustakaa etujanne ja olkaa yhteydessä, Koivisto sanoo.

Ja sitten tulee niitä hyviä uutisia.
Vireillä on useita kaavamuutoksia. Kärkisten pohjoisrannan osayleiskaava tulee vireille syksyllä. Osayleiskaavan tavoitteena on lisätä vakituisen asumisen mahdollisuuksia Kärkisten ja Iloniemen ranta-alueilla.
Yritystontteja, joita Korpilahti on kaivannut, tulee valtatie 9:n länsipuolelle Korpilahden kohdalle.
– Kaavoittamisen ja tonttien kysynnän osalta on usein kyse muna vai kana -efektistä, kumpi synnyttää kumpaa. Jos kysyntää on, vastataan siihen kaavoittamisellakin. Tässä yhteydessä on kuitenkin hyvä kertoa, että korpilahtelaiset yrittäjäyhteisöt ovat olleet aktiivisia ja erittäin merkittävässä roolissa Korpilahden kehittäjinä.
– Mielestäni Korpilahti on kehittynyt hyvin. Siellä on monipuoliset palvelut ja ydinkeskustaa on kehitetty hyvin. Keskimaa investoi S-Marketiin ja satama on varmasti yksi Päijänteen hienoimmista. Korpilahti on elinvoimainen ja erityisyytensä säilyttänyt, ja siksi tärkeä Jyväskylälle.
– Mehän emme tiedä, mikä se mahdollinen vaihtoehtoinen tulevaisuus ilman kuntaliitosta olisi ollut. Kunnan talous oli kuitenkin niin huonossa kunnossa ennen liitosta, että vaikeaa olisi ollut. Mielestäni kuntaliitos oli kaikin puolin järkevä ja oikea ratkaisu. Kouluja on toki lakkautettu kaupunkialueella, mutta Korpilahdella on yhä yhtenäiskoulu ja Tikkalan päiväkotikoulu. On myös Mehiläisen terveyspalvelut ja apteekki. Peruspalvelut toimivat.
Ja mikä on Jyväskylän kaupungin taloustilanne?
– Kaupungin talous on kohtuullisessa kunnossa. Olemme toteuttaneet talouden tasapainotustoimet, jotka monella isolla kaupungilla vasta ovat edessä. Tällä valtuustokaudella emme siis pyöri talouden ympärillä vaan keskitymme työllisyyteen ja elinvoimaan.
Ja viimeinen kysymys: onko tullut maistettua Korpilahden pitäjäruokaa veripalttua?
– Pakko myöntää, että ei.

Seppo Pänkäläinen

Välitunnitkin ilman kännykkää

Välitunnitkin ilman kännykkää

Puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttö perusopetuksen oppitunneilla on tämän lukuvuoden alusta lähtien kielletty lain voimalla. Mobiililaitteiden käyttöä muutoin koulupäivän aikana säädellään kunta- ja koulukohtaisesti.
Korpilahdella mobiililaitteiden käyttö on alakoulun puolella kielletty koko koulupäivän ajan sekä sisällä että ulkona, laitteet pidetään koulupäivän ajan äänettömällä repussa tai laukussa. Yläkoulun puolella mobiililaitteiden käyttö on kielletty koko koulupäivän ajan koulun sisätiloissa, välitunnilla ulkona yläkoululaiset saavat käyttää mobiililaitteita. Sisätiloissa mobiililaitteet on pidettävä joko omassa lokerossa, laukussa tai repussa, laitteiden on oltava äänettömällä.
– Tämä koskee siis kaikkia mobiililaitteita eli kännyköiden lisäksi muun muassa älykelloja ja kuulokkeita, Korpilahden yhtenäiskoulun rehtori Satu Lahti toteaa.
– Ei meillä aikaisemminkaan ole saanut käyttää kännyköitä ruokalassa tai oppitunneilla, paitsi joskus on saanut ”palkintona” tunnin lopussa olla puhelimella, kun kaikki tehtävät on tehty. Nyt siis tämäkin on lain nojalla kielletty. Oppitunneilla kännykän käyttö on toki sallittua edelleen oppimistarkoituksiin opettajan ohjeistuksen mukaan.
Satu Lahden mukaan mobiililaitteiden käytön kielto on otettu hyvin vastaan ja sen taustat on ymmärretty.
– Nyt syksyn aikana kerätään kokemuksia ja oppilaiden mielipiteitä, kaupungin koulujen järjestyssääntö vahvistetaan vielä uudelleen loppuvuoden aikana. Laki tuli aika nopealla aikataululla, joten tähän on haluttu vielä jättää aikaa kerätä kokemuksia rauhassa, Lahti sanoo.
– Kännykkähän on ollut myös työväline, eli oppilaat ovat tottuneet siihen, että esimerkiksi lukujärjestyksen näkee puhelimesta. Nyt laitamme paperisia lukujärjestyksiä käytäville. Välituntitekemistä meidän täytyy myös miettiä. Näin hyvän sään aikana oppilaat keksivät tekemistä pihalla, mutta kun räntäsateet alkavat, pitäisi olla tarjolla jotain mielekästä tekemistä, joka korvaisi kännykällä olemisen välitunneilla. Tähän toivomme oppilailtakin ideoita.

Alkanut lukuvuosi toi muutoksia myös oppimisen tukeen.
– Oppimisen tuen muutos on iso toimintakulttuurin muutos, mutta se ei tapahdu hetkessä. Oppilaiden tuki ei saa muutosvaiheessa heikentyä, eli jos oppilas on esimerkiksi saanut ja tarvitsee erityisopettajan tukea, hän saa sitä edelleen. Nyt alkusyksystä oppimisen tuen muutos ei käytännössä juuri näy arjessa oppilaille, Satu Lahti sanoo.
–Taustalla siirrytään kuitenkin noudattamaan uusia tukimuotoja. Uudistus siirtää oppilaiden tuen entistä enemmän luokkaan, niin erityisopetuksessa kuin tukiopetuksessakin, jolloin hyötyä tulee myös muulle luokalle, ei vain yhdelle oppilaalle.
Lahden mukaan jatkossa erityisopettaja tulee entistä enemmän luokkaan, eikä erityisopetusta tarvitseva oppilas lähde pois luokasta. Myös tukiopetusta annetaan ensisijaisesti ryhmälle, ei yhdelle oppilaalle.
– Tukiopetusta voidaan antaa siten, että toinen opettaja tulee avuksi luokkaan ja ottaa osan oppilaista erilleen ja avustaa heitä, tai sitten toinen opettaja voi kierrellä luokassa ja auttaa apua tarvitsevia, Lahti selvittää.
– Opettajilta tämä edellyttää yhteistyötä, suunnittelua, joustavuutta ja valmiutta yhdessä tekemiseen.
Oppimisen tuki muuttui myös kolmiportaisesta kaksiportaiseksi.
– Siinä muuttuvat muun muassa hallinnolliset rakenteet ja esimerkiksi päättöarviointiin tulee muutoksia, Lahti kertoo.
– Tavoitteena on, että muutokset aiheuttaisivat mahdollisimman vähän häiriöitä oppilaiden arkeen, eikä kenellekään saa tulla tunnetta, että oma tuki huononee. Tämä on pitkä prosessi, siirtymään menee useampi vuosi ja jokaisen tukea tarvitsevan oppilaan tilanne on katsottava erikseen. Opettajien ja koulunkäynninohjaajien kanssa olemme työstäneet tätä tosi paljon ja odotamme positiivisella mielellä, mitä uudistus tuo. Lakimuutoksessa on hyviä tavoitteita, tarkoituksena on muun muassa selkeyttää ja helpottaa prosessia sekä vähentää ylimääräistä kirjaamista. Paljon tässä on kuitenkin vielä kysymysmerkkejä.

Tiina Lamminaho

Kuumat kurpat pääsivät taas lauteille

Kuumat kurpat pääsivät taas lauteille

Saunamaraton palasi vuoden tauon jälkeen Sarvenperän maisemiin. Tällä kertaa mukaan otettiin kahdeksan kahdeksanhenkistä saunojaryhmää eli yhteensä 64 saunojaa.
– Tulijoita olisi kyllä ollut enemmänkin, mutta halusimme hieman lyhentää tapahtuman kestoa. Kymmenen ryhmän saunottaminen vaatii talkoolaisilta todella pitkää päivää, Seija Halinen Sarvenperäset ry:stä kertoo ja toteaa, että tällä kertaa valinnassa painotettiin ensikertalaisia.
– Ensikertalaisia on tänä vuonna mukana 46, eli kyllä vähän vanhoja konkareitakin mahtui mukaan, Seija Halinen toteaa.
– Ihanaa, että pääsimme mukaan, vaikka olemme olleet ennenkin, Tuija Nieminen, Katriina Laukkanen ja Sari Viitala totesivat Saunamaratonin ruokatauolla. Katriina Laukkanen kertoi olleensa mukana jo neljä kertaa aikaisemmin, toiset kaksi olivat nyt toista kertaa mukana.
– Meillä on tällainen kaveriporukan saunaseura, mukana on nyt kolme neljäsosaa seuran jäsenistä. Olemme samanhenkisiä saunahulluja, saunomme usein kotonakin, ja porukalla etsimme erilaisia saunaelämyksiä, naiset kertoivat. Kolmikon saunaseuran nimi on Kuumat kurpat, ja sen ohjelmaan kuuluu muun muassa joulusaunaa, avantouinnin ja saunan yhdistämistä sekä synttäriyllätyssaunoja porukan jäsenille.

Ensimmäistä kertaa Saunamaratonilla oli mukana Tiina Autio Oulusta.
– Tosi hyviä löylyjä saunoissa on ollut ja on tämä mahtava kokemus kokonaisuudessaan, Tiina Autio kehui. Sarvenperälle hän tuli veljensä Jussi Aution houkuttelemana.
– Minä olen ollut mukana kolme kertaa aikaisemmin, ensimmäisen kerran osallistuin jyväskyläläisen kollegani houkuttelemana. Tämä on aivan fantastinen tapahtuma, jossa yhdistyvät suomalainen luonto ja saunat. Suurimman vaikutuksen minuun tekee kuitenkin Sarvenperän kylähenki, Jussi Autio sanoi.
– Erityiskiitos meidän ryhmän aivan loistavalle oppaalle. Puolet hauskuudesta tulee siitä, kun saa kuunnella hänen tarinoitaan, Aution sisarukset vielä kiittelivät opastaan Kari Lahtista.
Kari Lahtinen on ollut oppaana aika monessa Saunamaratonissa.
– Kun kotikylällä jotain tapahtuu, pitäähän siinä olla mukana. Ja tämä oppaan työ on oikein hyvä, paljon tylsempääkin talkootyötä on, Lahtinen toteaa.

Saunamaratonissa oli perinteiseen tapaan talkoolaisia kymmeniä, omalta kylältä ja vähän naapuristakin. Siirrettäviä saunoja ja niiden lämmittäjiä tuli kauempaakin, muun muassa Saarijärveltä, Ruukista Raahen läheltä ja Nurmeksesta.
– Täällä on tällä kertaa telttasauna mukaan lukien seitsemän siirrettävää saunaa, yhteensä saunoja on kuusitoista, Seija Halinen kertoi.
– Kyläläiset lähtivät taas innolla mukaan ja lupasivat saunojaan käyttöön. Mukana on nyt yksi sellainen sauna, joka ei ole aiemmin ollut mukana, ja yksi mukana olevista siirtosaunoista on vaihtanut omistajaa. Reitti on osittain sama kuin ennenkin, osittain mennään uutta reittiä, lähtö- ja maalipaikka on vaihtunut.
Jokaisessa saunassa viivyttiin vartin verran, saunojen välit taitettiin pääosin metsäpolkuja pitkin, yhteensä kävelemistä tuli noin yhdeksän kilometriä. Viimeinen siirtymä oli järven yli, sen sai taittaa veneellä tai uiden.
– Uimaan on päässyt välilläkin, ja kyllä moni on uinutkin. Saunoista noin puolet on järven rannalla, Kari Lahtinen kertoi.
Myös Saunamaratonin ajankohtaa oli muutettu heinäkuisesta keskiviikosta elokuun alkupuolen lauantaihin, mutta edelleen tapahtuman ydin oli tallella; Saunamaraton eli ole kilpailu vaan hyväntuulinen tapahtuma saunomisen ystäville luonnon helmassa.

Tiina Lamminaho

Elmeri on matkalla kohti koripalloammattilaisuutta

Elmeri on matkalla kohti koripalloammattilaisuutta

Elmeri Abbeyn pitkäaikainen unelma koripalloammattilaisuudesta ottaa aimo harppauksen lähemmäs toteutumista, kun 19-vuotias Abbey aloittaa pelit Utahin yliopistojoukkueessa. Sunnuntaina Tikkalassa vietettiin läksiäisjuhlia.
– Hyvillä mielin olen lähdössä, pääsee katsomaan, millaista siellä on. Se on kuitenkin aika lailla toinen maailma kuin täällä, Elmeri Abbey toteaa.
– Muutama muukin yhdysvaltalaiskoulu oli kiinnostunut ja tarjosi paikkaa. Valitsin Utahin, koska se tuntui oman kehityksen ja tulevaisuuden kannalta parhaalta valinnalta. Utah on yksi kovimpia kouluja, ja siellä on hyvä valmennus.
Opinnoistaan Utahin yliopistossa tai tulevasta kotikaupungistaan Salt Lake Citystä Abbey ei vielä tiedä paljoakaan.
– En ole vielä päättänyt, mitä opiskelen. Kaksi ensimmäistä vuotta saa opiskella vähän kaikkea ja pääaine pitää valita vasta sitten. Minulla on tavoitteena valita pääaine vuoden päästä, Abbey kertoo ja sanoo olevansa kiinnostunut kaupalliseen alaan ja liiketalouteen liittyvistä opinnoista.
– Asunto järjestyy yliopiston kautta. Se on tietääkseni joku vähän isompi asunto, jossa asuu muitakin pelaajia. Itse kaupungista en tiedä mitään, ilmasto siellä on vähän samanlainen kuin Suomessa. Utahissa on kesällä lämpimämpää kuin Suomessa, mutta on siellä vuodenajat nähtävissä, Abbey toteaa.

Koripallon pelaamisen Elmeri Abbey aloitti neljävuotiaana HoNsU:ssa, jo sitä ennen hän oli mukana katsomassa isompien sisarustensa pelaamista.
– Elmeri kokeili pienenä myös jalkapalloa ja vähän voimistelua. Koripallo oli kuitenkin se, joka kiinnosti eniten. Ja se oli luonnollista, kun isommat sisaruksetkin pelasivat koripalloa, Elmerin isä Paul Abbey kertoo. Elmerin äiti Reena Laukkanen-Abbey toteaa, että koripallo on ollut koko perheen harrastus; kaikki lapset ovat pelanneet koripalloa ja Paul Abbey on valmentanut.
– Kyllä minä varmaan ajattelin heti, kun sain pallon käteen, että minusta tulee joskus koripalloammattilainen, Elmeri Abbey toteaa.
– Koripallo valikoitui lajiksi, kun siinä olin ehkä luontaisesti hyvä ja se sujui, joten sitä oli hauska jatkaa.

Viime kaudet Elmeri Abbey pelasi jyväskyläläisessä JBA:ssa, viime kaudella hänet valittiin Suomen ykkösdivisioona A:n parhaaksi pelaajaksi. Maajoukkueissa Elmeri Abbey on edustanut Suomea U15-tasolta lähtien.
– Miesten maajoukkueenkin kanssa olen käynyt kokeilemassa, Abbey kertoo.
Yhdysvalloissa Abbey odottaa saavansa vastaansa hieman fyysisempiä pelaajia kuin Suomessa.
– Yliopistosarjassa pelaajat ovat luultavasti pidempiä, voimakkaampia ja nopeampia, mutta eivät varmaan mitenkään fiksumpia kuin täällä. Uskon, että oma harjoitteluni hieman lisääntyy, vaikka on minulla täälläkin ollut harjoitukset kaksi kertaa joka arkipäivä ja pelit viikonloppuisin, Abbey sanoo.
– Minun pitäisi kehittää etenkin heittämistä ja kentällä johtamista.
Abbey pelaa Utahin yliopiston joukkueessa ainakin ensi kauden.
– Nykyään siellä on yliopistopuolellakin enemmän yhden vuoden juttujakin, lähtökohta on kuitenkin, että olisin Utahissa kaksi vuotta, Abbey sanoo.
– Tavoitteena minulla on jäädä pelaamaan Yhdysvaltoihin ja päästä joku päivä NBA:han. Jos se ei toteudu, sitten lähdetään tavoittelemaan haaveita jostain muualta, Abbey toteaa ja kertoo, että nykyään Euroopassakin on useampia hyviä koripalloliigoja, joissa voi pelata ammattilaisena.

Tiina Lamminaho