Jyväskylän kaupunkiseudun elinvoima on edelleen Keski-Suomen vahvuus, mutta tuore WSP:n Alueiden tutkimus 2026 kertoo seudun kehityksen hidastuneen hieman viime vuodesta. Samalla selvimpiin positiivisiin yllätyksiin kuuluu Toivakka, joka nousi vertailussa peräti 22 sijaa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkia Manner-Suomen 292 kuntaa elinvoimaindeksillä, joka mittaa muun muassa väestökehitystä, osaamista, työllisyyttä, yritystoimintaa ja vihreää siirtymää. Koko maan tasolla menestyivät erityisesti kasvavien kaupunkiseutujen kehyskunnat, kun taas monien keskuskaupunkien kehitys jäi aiempaa vaimeammaksi.
Jyväskylän kaupunkiseutu sijoittui tutkimuksessa viidenneksi tarkastelluista yli 100 000 asukkaan kaupunkiseuduista. Seudun elinvoiman keskiarvo oli 107 pistettä. Seudun vahvuuksiksi raportissa nostetaan nuori väestörakenne, hyvä syntyvyys ja vahva osaamispohja, mutta haasteita aiheuttivat nettomuuton ja työpaikkaomavaraisuuden heikkeneminen.
Keski-Suomen kunnista korkeimmalle sijoittuivat Muurame ja Jyväskylä. Muurame keräsi 141 pistettä ja sijoittui koko maan vertailussa sijalle 29. Jyväskylä puolestaan sai 136 pistettä ja oli valtakunnallisessa vertailussa 35:s.
kiintoisin kehitys nähtiin kuitenkin Toivakassa. Kunta keräsi 108 pistettä ja nousi valtakunnallisessa vertailussa 22 sijaa sijoittuen 120:nneksi. Tutkimuksen mukaan Toivakan nousua vauhdittivat erityisesti keskimääräistä parempi työllisyyskehitys sekä ulkomailla syntyneiden asukkaiden työllisyys. Toivakka erottui yhdessä Hankasalmen kanssa Jyväskylän seudun myönteisimpänä kehittäjänä.
Toivakan vahvuutena näyttäytyy etenkin tuottavuus. Kunta sai tuottavuudesta 52 pistettä, mikä oli jopa enemmän kuin Jyväskylä tai Muurame. Sen sijaan inhimillisen pääoman mittarit jäivät vielä selvästi seudun kärjestä.
Uurainen sai tutkimuksessa 98 kokonaispistettä ja sijoittui valtakunnallisesti sijalle 149. Kunnan sijoitus heikkeni seitsemällä pykälällä edellisvuoteen verrattuna. Uuraisen vahvuuksina raportissa näkyvät kohtalaisen hyvä inhimillinen pääoma sekä vakaa asema Jyväskylän lähikuntana. Inhimillisen pääoman pisteitä kertyi 53, mikä oli enemmän kuin esimerkiksi Toivakalla. Tuottavuuden osalta Uurainen jäi kuitenkin selvästi Toivakan tasosta.
Äänekoski ja Hankasalmi jäivät edelleen seudun häntäpäähän, vaikka molemmissa nähtiin positiivista kehitystä.
Tutkimuksen keskeinen viesti on, että yhä useammin menestyvät kunnat ovat keskuskaupunkien ympärille rakentuvia kehyskuntia, jotka hyödyntävät työmarkkinoiden, palvelujen ja asumisen yhdistelmää. Jyväskylän seudulla tästä kehityksestä Toivakka on tuoreen tutkimuksen perusteella yksi vuoden näkyvimmistä esimerkeistä.
WSP:n Alueiden tutkimus toi hienoja uutisia myös Viitasaarelle, jota kipparoi niin toivakkalaisille kuin uuraislaisillekin tuttu Helena Vuopionperä-Kovanen.
– Olemme parantaneet elinvoimaindeksin sijoitustamme 31 sijalla vuodessa – enemmän kuin yksikään muu Keski-Suomen kunta! Vuodesta 2021 nousua on kertynyt jo 46 sijaa, hän iloitsee.
Hanna Lahtinen


