Uuraislainen Samuli Mattila, 29, on valittu Suomen Vuoden nuoreksi yrittäjäksi. Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto jaettiin Suomen Yrittäjien yrittäjäpäivillä Lahdessa 17. lokakuuta. Palkinto on yksi suomalaisen yrittäjäkentän arvostetuimmista tunnustuksista, ja siihen liittyy 15 000 euron palkintosumma.
Mattila perusti Mattilan Hoivapalvelut Oy:n vuonna 2023 yhdessä monialayrittäjä Oskari Moision kanssa. Vain muutamassa vuodessa yritys on kasvanut noin 80 työntekijän ja kolmen miljoonan euron liikevaihdon yritykseksi. Toiminta kattaa kotihoidon, henkilökohtaisen avun, arjen tukipalvelut sekä palveluasumisen. Samuli Mattilan poliittisen päättäjän ura alkoi jo nuorisovaltuustosta ja tällä hetkellä hän toimii myös Uuraisten kunnanhallituksen puheenjohtajana. Hyvinvointialueen kaikista luottamustehtävistä hän luopui elokuussa ja perusteli sitä toistuvalla intressijääviydellä.
Menestys ei ole syntynyt sattumalta. – Isoja tavoitteita pitää olla. Kun yrityksen perustin, oli haaveena rakentaa jotakin merkittävää. Olen luonteeltani sellainen, etten ole koskaan täysin tyytyväinen. Aina löytyy asia, jonka voi tehdä vähän paremmin, Mattila sanoo.
Kulunut vuosi on ollut yritykselle poikkeuksellisen vauhdikas. Mattilan Hoivapalvelut otti vastuulleen muun muassa Uuraisten ja Tikkakosken kotihoidon palvelut sekä Sumiaiskodin toiminnan.
Kasvu on tuonut mukanaan myös haasteita. Uuraisten ja Tikkakosken kotihoidon siirtyminen yrityksen vastuulle oli suuri muutos niin työntekijöille, asiakkaille kuin yrityksellekin.
– Kotihoidon toiminnan siirtäminen meille oli poikkeuksellisen iso operaatio. Kokonaisuuteen kuului yli sata asiakasta ja yli 24 henkilötyövuoden verran hoitohenkilöstöä. Samalla otettiin käyttöön uudet tietojärjestelmät ja toimistotilat sekä yksityisen yrityksen toimintamallit. Muutos on vaatinut aikaa, ja haasteitakin on ollut. Työntekijöiden, asiakkaiden ja hyvinvointialueen kanssa tehdyllä yhteistyöllä olemme päässeet alkuvaiheesta eteenpäin, ja toiminta on lähtenyt vakiintumaan, Mattila kertoo.
Hän kiittää asiakkaita, palveluvastaava Tiina Sellmania ja koko henkilöstöä sitoutumisesta yhteisen toiminnan rakentamiseen.
– Ensimmäisten ongelmien kohdalla ei ole lähdetty karkuun, vaan niitä on alettu ratkaista yhdessä.
Mattila puhuu mielellään kokonaisuuksista. Hänen mukaansa hoivapalveluissa suurin virhe syntyy silloin, kun palvelut pilkotaan liian pieniin osiin ja eri toimijat katsovat asioita omista siiloistaan.
– Kun ihminen tarvitsee apua, ei hän mieti organisaatiorajoja. Häntä kiinnostaa, että palvelu toimii.
Myöskään yhteiskunnan ei Mattilan mukaan pitäisi takertua siihen tuotetaanko palvelu hyvinvointialueen vai yksityisen tuottamana. Molemmille on paikkansa, sosiaalihuollon palvelut sopivat hänen mielestään hyvin yksityisten hoitamiksi, mutta terveydenhuollon puolella pitää olla tarkkana. Erikoissairaanhoidon keskittämisessä hän näkee myös hyviä asioita ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä hän kannattaa.
– On myös kokonaisuuksia, joissa kannattaisi mennä nykyistä pienempiin yksiköihin. Lapsiperheiden kotipalvelu on erittäin hyvä esimerkki, että siinä Jyväskylänkin kokoinen alue on jo liian iso alue.
Mattilan Hoivapalvelujen tavoitteena on tarjota asiakkaalle mahdollisimman eheä palveluketju.
– Olen puhunut pitkään siitä, että hoivaa pitäisi pystyä tarjoamaan siivouspalvelusta saattohoitoon asti. Nyt olemme ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa tuollainen kokonaisuus on mahdollista toteuttaa saman yrityksen sisällä.
Mattilan mukaan yrityksen vahvuus on ihmisläheinen toimintatapa ja omahoitajamalli, jossa asiakkaalle pyritään turvaamaan tutut työntekijät.
Hoiva-alan tulevaisuudessa Mattila näkee paljon mahdollisuuksia erityisesti teknologian ja tekoälyn hyödyntämisessä.
Hän korostaa kuitenkin, ettei teknologian pidä korvata ihmistä.
– Haluan käyttää tekoälyä työkaluna, joka vapauttaa hoitajien aikaa asiakkaiden kohtaamiseen. Mitä enemmän teknologia hoitaa kirjaamista, tiedon hakemista ja muita tukitehtäviä, sitä enemmän jää aikaa niille oikeasti hoitaville käsille.
Ajatus roboteista hoivaajina ei häntä innosta. – Minun mielestäni hoivan pitää olla inhimillistä. Ihmisarvo ei vähene, vaikka muistisairaus tai muu toimintakyvyn heikkeneminen vie itsenäisen selviytymisen edellytyksiä.
Vaikka palkinto myönnettiin Mattilalle henkilökohtaisesti, hän näkee sen ennen kaikkea tunnustuksena koko yrityksen henkilöstölle.
Tieto valtakunnallisesta palkinnosta tuli jo kesäkuussa, joten asiaa on ehtinyt sulatella useita kuukausia ennen julkistamista. – Tällainen tunnustus tulee ehkä kerran elämässä. Nyt pitää myös osata pysähtyä hetkeksi nauttimaan siitä.
Samalla palkinto antaa uskoa koko toimialalle aikana, jolloin sosiaali- ja terveysala käy läpi suuria muutoksia. – Toivon, että tämä näyttää myös muille yrittäjille, että hoiva-alalla kannattaa yrittää. Tarvitsemme uusia tekijöitä, uusia ajatuksia ja rohkeutta rakentaa palveluita uudella tavalla.
Kasvun keskelläkin Mattila pitää katseen tulevassa.
– Ensi vuonna tärkein tavoite ei ole uusi suuri loikka, vaan nykyisen kokonaisuuden kehittäminen. Haluamme varmistaa, että laatu, arvot ja johtaminen pysyvät kasvun mukana.
Pitkän aikavälin unelmakin on jo olemassa. – Toivon, että jonain päivänä olemme Uuraisten suurin työllistäjä. Se olisi hieno saavutus sekä yritykselle että kotikunnalle.
Hanna Lahtinen
