Tiina Lamminaho
Petäjävesi-Seuran ja Petäjäveden Luonto ry:n yhteinen kirjahanke on saatu valmiiksi; ”Metsokiveltä Pirunkivelle – Petäjäveden albumi II” tuli painosta tammikuussa. Kirja esittelee monipuolisesti Petäjäveden luontoa ja siinä tapahtuneita muutoksia, kuvia teoksessa on paljon.
– Petäjävesi-Seura on tehnyt aina silloin tällöin painettuja julkaisuja, ”Petäjäveden albumi 1 – Karhunahtaalta Karikkoselälle” ilmestyi viitisentoista vuotta sitten. Selvittelimme, mitä maksaisi, jos ottaisimme siitä uusintapainoksen, ja totesimme, että se olisi tullut melkein samoihin hintoihin uuden kirjan kanssa, joten ajattelimme tehdä kokonaan uuden julkaisun, Petäjävesi-Seuran puheenjohtaja Eija Wilmi ja kirjatyöryhmässä mukana ollut Pentti Valkeajärvi Petäjäveden Luonto ry:stä kertovat.
– Petäjäveden albumi 1:ssä esiteltiin Petäjävettä kylien näkökulmasta ja siinä on enemmän kulttuuripainotusta ja rakennettua ympäristöä kuin tässä uudessa kirjassa. Nyt halusimme keskittyä luontoon. Luontohan on osa ihmisten elämää ja luonnon käytöllä on oma historiansa, Wilmi toteaa.
Lisää tarinoita nettisivuilla
Kirjan teksteistä, ja pääosin kuvistakin, vastaavat Lauri Ijäs ja Pentti Valkeajärvi Petäjäveden Luonto ry:stä.
– Kirjaa varten tehtiin paljon haastatteluja ja kerättiin tarinoita ja kuvia ihmisiltä. Yksi tuen myöntämisen perustekin oli yhteisöllisyys, eli petäjävetiset osallistuivat kirjan tekoon, Eija Wilmi ja Lauri Ijäs kertovat.
Kuvia kirjaan haluttiin monipuolisesti.
– Halusimme kirjaan monenlaisia lähiluonnon käyttöön liittyviä kuvia. Kävimme läpi varmaan tuhansia valokuvia, joista valitsimme noin 800, jotka esittelimme työryhmälle. Kirjaan valittiin noin 160 kuvaa, Pentti Valkeajärvi ja Lauri Ijäs toteavat. Ijäksen, Valkeajärven ja Wilmin lisäksi kirjatyöryhmään kuuluivat Annaleena Aira ja Päivi Koskenranta, englanninkieliset käännökset kirjaan on tehnyt Saana Ylinen.
Kirjassa on maisemakuvien lisäksi paljon kuvia, joissa on ihmisiä. Lajikuvia linnuista, perhosista, sudenkorennoista, nisäkkäistä ja kasveista on Valkeajärven ja Ijäksen mukaan nelisenkymmentä.
– Mukana on myös kahdeksan Jere Malilan droonilla ottamaa kuvaa. Yksittäisiä kuvia saimme lähes kahdeltakymmeneltä ihmiseltä, vanhoja kuvia on muun muassa Petäjävesi-lehden arkistosta, Lauri Ijäs kertoo.
Kirjassa esitellään kuvin ja tekstein parikymmentä petäjävetisen lähiluonnon aihepiiriä, yksittäisiä kohteita mainitaan 70 – 80, muutamista kerrotaan enemmän.
– Mukana on hieman muistelujakin, muun muassa Majaniemen leirielämästä sekä uimapaikoista ja uimakouluista. Kaikki tarinat, tieto ja kuvat eivät mahtuneet kirjaan, niitä on jo laitettu ja laitetaan lisää sekä Petäjäveden Luonto ry:n että Petäjävesi-Seuran nettisivuille, Lauri Ijäs kertoo.
– Me olisimme halunneet Laurin kanssa tehdä paljon isomman kirjan, mutta siihen eivät rahat riittäneet. Nettisivuille aineistoa mahtuu paljon, Pentti Valkeajärvi toteaa.
Eija Wilmin mukaan kaikki kirjanteossa hankittu aineisto on tallessa Petäjävesi-Seuran digitaalisessa arkistossa.
Tunnettuja ja tuntemattomampia kohteita
Kirjan nimi ”Metsokiveltä Pirunkivelle” kuvaa sitä, että kirjassa on käyty läpi koko Petäjävesi. Metsokivi on Petäjäveden, Multian ja Uuraisten rajakivi aivan Petäjäveden pohjoisimmassa kolkassa, Pirunkivi taas on pitäjän etelälaidalla.
– Kirjassa esitellään jo tunnettuja luontokohteita ja nostetaan esille tuntemattomampia kohteita, Lauri Ijäs ja Pentti Valkeajärvi sanovat.
Kirjan tekemiseen on saatu avustusta sekä Petäjäveden Osuuspankilta että Vesuri-ryhmän kautta EU:n maaseudun kehittämisrahastosta.
– Osuuspankilta saamamme 1000 euron avustus siivitti meitä miettimään kirjahanketta tarkemmin ja selvittelemään, saisimmeko siihen avustusta Vesuri-ryhmän kautta. EU:n maaseudun kehittämisrahastosta saatu noin 7000 euron avustus oli ratkaisevan tärkeä siinä, että saimme kirjan tehtyä tällä aikataululla, Wilmi sanoo ja kertoo, että omarahoitusosuutena kirjan tekoon laskettiin muun muassa noin 800 tuntia talkootyötä.
– Talkootyötä tehtiin varmasti paljon enemmänkin, Wilmi toteaa.
Kirjan julkaisua juhlitaan kakkukahveilla Lemettilän tilalla torstaina 19. helmikuuta, tilaisuudessa esitellään kirjan syntyä ja kerrotaan sen tekemisestä.
