Seppo Pänkäläinen
Korpilahti-lehti, Paikallisuutiset ja Petäjävesi-lehti julkaisivat aiemmin tänä vuonna jutun, jossa käsiteltiin kuoliaaksi julistettuja yli 100-vuotiaita. Käytäntö on vuosittainen ja koskee ihmisiä, joiden osoitetta, sukua tai asianhoitajaa ei tunneta.
Mediat kysyivät tuolloin, tietääkö joku sukulainen tai ystävä kuoliaaksi julistetuista yhdeksästä jotain Korpilahden, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten alueelta. Vastausten tulva, jota puretaan tässä jutussa, oli hämmästyttävä.
Aloitetaan Uuraisilla vaikuttaneesta Sirkka Oksasesta, josta Tuula Aho on kertonut laveastí.
Sirkka Oksanen syntyi 4. helmikuuta 1922 Lammasahon tilalla, Höytiällä. Hänen viralliseksi syntymäpäiväkseen merkittiin kuitenkin 10. helmikuuta, kun tieto viranomaisille hänen syntymästään viivästyi kovasta lumipyrystä johtuen. Perhepiirissä oli myöhemmin hauskaa, kun Oksasella oli kaksi syntymäpäivää.
Sirkan isä Matti Oksanen lähti Kanadaan 1925 ”paremman elämän toivossa”. Matti Oksanen matkusti laivalla Hangosta Halifaxiin, Nova Scotian provinssiin. Tämä reitti tuli tutuksi monille suomalaisille, jotka lähtivät laivalla Kanadaan. Juuri Pohjois-Amerikkaan muutto noihin aikoihin on yksi syy, miksi kuoliaaksi julistamisia yhä tehdään: muuttajat eivät tehneet muuttoilmoituksia, joten he putosivat suomalaisviranomaisten rekisteristä.
Matti Oksanen muutti myöhemmin Quebeckíin, jonne hän perusti leipomon. Paikkakunnalla oli entuudestaan saksalaisten perustama leipomo ja kilpailijat leimasivat Suomesta tulleen Matin kommunistiksi. Kommunistin leima aiheutti sen, että leipomoyritys ei kannattanut.
Seuraavaksi Matti Oksanen kokeili kullanhuuhdontaa. Hän ei kuitenkaan sopeutunut työhön, jota tehtiin maan alla, joten hän alkoi rakentaa omakotitaloja. Hän tienasi sen verran, että pystyi kustantamaan vaimonsa Kaisa Oksasen matkan luokseen. Lapset, Sirkka ja hänen veljensä jäivät vielä isovanhempien hoitoon Lammasaholle. Kun veli kuoli johonkin lasten- tai kulkutautiin Uuraisilla, vanhemmat halusivat Sirkan luokseen. Sirkka lähti matkaan viisivuotiaana vuonna 1927 15 -vuotiaan Saimi-tätinsä kanssa laivalla Hangosta Halifaxiin.
Sirkka Oksasen maahanpääsy 15-vuotiaan Saimin kanssa ei ollut onnistua. Lopulta he saivat apua nuorelta suomalaismieheltä, joka otti Sirkan niin sanotusti vastuulleen. Kirkland Lakella Oksasen perhe asui yli 10 vuotta. Siellä Sirkalle syntyi sisko, Helvi Oksanen.
Kirkland Lakella oli Business School, jonka Sirkka suoritti. Hän pääsi töihin paikalliseen Bank of Canadaan. Erittäin hyvä työpaikka, vaikka alkuun hänellä nuorena naisena olikin vaikeaa. Suomen kielen taidosta oli kuitenkin sekä Sirkalle että pankille hyötyä, kun suomalaiset kullanetsijät tarvitsivat pankkiapua.
24. toukokuuta 1951 Sirkka Oksanen avioitui. Sirkka ja miehensä Jim matkustelivat paljon. Suomessa Sirkka Oksanen kävi useamman kerran. Tuolloin hän vieraili aina Höytiällä, Hautalassa. Jokaisella matkallaan hän myös kävi katsomassa, mitä Lammasaholle kuuluu. Sirkka kävi tiettävästi Suomessa viimeisen kerran vuonna 2000. Silloin hän oli 78-vuotias.
Sirkka Oksanen kuoli 7. kesäkuuta 2011, vaikkakin virallisesti hänet julistettiin kuolleeksi vasta tänä vuonna. Kuolinsyynä oli Tuula Ahon mukaan ”old age”. Oksanen on haudattu St.Catharinen kaupungin hautausmaalle. Ahon mukaan Sirkka Oksasella voi olla edelleen sukulaisia Uuraisilla. Matti Oksasella oli sisko, Helmi Oksanen. Heidän isänsä, Eemil Oksanen oli naimisissa kaksi kertaa. Ensimmäinen vaimo oli Matin ja Helmin äiti. Helmillä on mahdollisesti lapsia ja lastenlapsia. Emil Oksasen ja hänen toisen vaimonsa Amanda Oksasen hauta on Uuraisten hautausmaalla Haukimäentien varressa.
Muita tapauksia
Uuraisilla syntynyt Eeva Maria Pokela (syntynyt 24. toukokuuta 1922) muutti Kanadaan 1940-luvulla vanhempiensa perässä. Hänen poikansa David ja Martin ovat käyneet Suomessa. Pokela kävi tiettävästi Suomessa 1980-luvun lopulla ja vielä 2000-luvun vaihteessa. Pokela työskenteli aluksi metsäkämpillä keittiöhommissa Kapuskasingin ympäristössä. Myöhemmin hän jäi kotiädiksi mentyään naimisiin Mike Bullerin kanssa.
Toivakkalaisen Taimi Irene Kärnän (syntynyt 23. joulukuuta 1921) tarina on vieläkin ihmeellisempi. Hän päätyi aikoinaan Venäjälle ja on sinne myös haudattu. Eli hänenkin kohtalonsa sukulaiset tietävät viranomaisia paremmin. Kärnä oli sodan aikaan tulossa Suomeen, mutta myöhästyi lautalta. Kun lautta sitten pommitettiin merenpohjaan, sukulaiset uskoivat Kärnän kuolleen. 17 vuotta myöhemmin sukulaisille tullut kirje kuitenkin kertoi, että Kärnä oli välttänyt kuoleman.
Ihmeellisin tarina tähän juttuun koskee petäjävetistä Veikko Karjukoskea, alias Toivola. Viranomaiset merkitsivät Toivolan kuolleeksi tälle vuodelle, vaikka hänet on haudattu Petäjäveden hautausmaalle. Hän oli syntynyt 10. kesäkuuta 1921 ja hän kuoli 4. lokakuuta 2003 Petäjävedellä. Ilmeisesti Karjukosken kohdalla sekaannuksen on aiheuttanut sukunimen vaihto Toivolaksi joskus 1930-luvulla.
Tämän vuoden listan kuoliaaksi julistetut Korpilahden, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten osalta ovat:
Korpilahti: Senja Kaarina Jaakkola, syntynyt 6. tammikuuta 1921.
Petäjävesi: Mirja Rebekka Hyytiäinen s. 17.5.1921, Veikko Viljami Karjukoski s. 10.6.1921 ja Katarina Irene Keljo s. 7.1.1922.
Toivakka: Taimi Irene Kärnä s. 23.12.1921 ja Viljo Johannes Mäkelä s. 6.7.1920.
Uurainen: Taimi Marjatta Honkanen s. 6.1. 1922, Sirkka Oksanen s. 10.2.1922 ja Eeva Maria Pokela syntynyt 24. toukokuuta 1922.
