Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto maalailee positiivista tulevaisuutta Korpilahden kaupunginosalle.
– On kaupungille eduksi, että on erilaisia alueita. Meillä on ydinkeskusta, lähialueet kuten Palokka ja Keljonkangas, aluekeskukset kuten Tikkakoski ja Säynätsalo sekä Korpilahti, jossa on myös vahvasti maaseutumaista aluetta. Taisi olla niin, että kun maalaiskunta ja Korpilahti liittyivät Jyväskylään 2009, maatiloja ei kaupungin alueella ollut monta, Koivisto sanoo Korpilahti-lehden haastattelussa.
Koivisto tuntee Korpilahden integroitumisen Jyväskylään hyvin, koska oli rakentamassa liitosta virkamiestyöryhmässä. Kaupunginjohtajana hän on ollut vuodesta 2015.
– Muistan, kun käytiin silloisen kaupunginjohtajan Markku Anderssonin kanssa Helsingissä ministeriössä neuvottelemassa liitoksesta. Silloin haettiin ratkaisua Jyväskylän ja Korpilahden maayhteyteen. Ongelma poistui, kun Jyväskylän maalaiskunta tuli mukaan liitosneuvotteluihin ja tarjosi sen maayhteyden. Tietenkin, kun mukaan tuli 35 000 asukkaan maalaiskunta (Korpilahden asukasmäärä on noin 5 000), se vaikeutti neuvotteluja ja lisäsi työtä, mutta loppujen lopuksi saatiin hyvä lopputulos ja palveluille uusi rakenne.
– Mielestäni integraatio Korpilahden kanssa on mennyt hyvin. Toiveissa oli silloin, että tuplaisimme Korpilahden asukasmäärän, mutta se ei ole toteutunut. Ja varmasti on niitäkin, jotka ovat loppuun asti korpilahtelaisia ja jotka haluavat pitää yllä Korpilahti-näkökulmaa. Se on ihan luonnollista, sillä jokainen meistä on kotoisin jostain. Palautetta Korpilahdelta tulee vähän, mutta korpilahtelaiset valtuuston jäsenet tuovat aika ajoin terveisiä. Ja hyvä niin.
– Terveisiä myös korpilahtelaisille näin lehden välityksellä; puolustakaa etujanne ja olkaa yhteydessä, Koivisto sanoo.
Ja sitten tulee niitä hyviä uutisia.
Vireillä on useita kaavamuutoksia. Kärkisten pohjoisrannan osayleiskaava tulee vireille syksyllä. Osayleiskaavan tavoitteena on lisätä vakituisen asumisen mahdollisuuksia Kärkisten ja Iloniemen ranta-alueilla.
Yritystontteja, joita Korpilahti on kaivannut, tulee valtatie 9:n länsipuolelle Korpilahden kohdalle.
– Kaavoittamisen ja tonttien kysynnän osalta on usein kyse muna vai kana -efektistä, kumpi synnyttää kumpaa. Jos kysyntää on, vastataan siihen kaavoittamisellakin. Tässä yhteydessä on kuitenkin hyvä kertoa, että korpilahtelaiset yrittäjäyhteisöt ovat olleet aktiivisia ja erittäin merkittävässä roolissa Korpilahden kehittäjinä.
– Mielestäni Korpilahti on kehittynyt hyvin. Siellä on monipuoliset palvelut ja ydinkeskustaa on kehitetty hyvin. Keskimaa investoi S-Marketiin ja satama on varmasti yksi Päijänteen hienoimmista. Korpilahti on elinvoimainen ja erityisyytensä säilyttänyt, ja siksi tärkeä Jyväskylälle.
– Mehän emme tiedä, mikä se mahdollinen vaihtoehtoinen tulevaisuus ilman kuntaliitosta olisi ollut. Kunnan talous oli kuitenkin niin huonossa kunnossa ennen liitosta, että vaikeaa olisi ollut. Mielestäni kuntaliitos oli kaikin puolin järkevä ja oikea ratkaisu. Kouluja on toki lakkautettu kaupunkialueella, mutta Korpilahdella on yhä yhtenäiskoulu ja Tikkalan päiväkotikoulu. On myös Mehiläisen terveyspalvelut ja apteekki. Peruspalvelut toimivat.
Ja mikä on Jyväskylän kaupungin taloustilanne?
– Kaupungin talous on kohtuullisessa kunnossa. Olemme toteuttaneet talouden tasapainotustoimet, jotka monella isolla kaupungilla vasta ovat edessä. Tällä valtuustokaudella emme siis pyöri talouden ympärillä vaan keskitymme työllisyyteen ja elinvoimaan.
Ja viimeinen kysymys: onko tullut maistettua Korpilahden pitäjäruokaa veripalttua?
– Pakko myöntää, että ei.
Seppo Pänkäläinen
