Puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttö perusopetuksen oppitunneilla on tämän lukuvuoden alusta lähtien kielletty lain voimalla. Mobiililaitteiden käyttöä muutoin koulupäivän aikana säädellään kunta- ja koulukohtaisesti.
Korpilahdella mobiililaitteiden käyttö on alakoulun puolella kielletty koko koulupäivän ajan sekä sisällä että ulkona, laitteet pidetään koulupäivän ajan äänettömällä repussa tai laukussa. Yläkoulun puolella mobiililaitteiden käyttö on kielletty koko koulupäivän ajan koulun sisätiloissa, välitunnilla ulkona yläkoululaiset saavat käyttää mobiililaitteita. Sisätiloissa mobiililaitteet on pidettävä joko omassa lokerossa, laukussa tai repussa, laitteiden on oltava äänettömällä.
– Tämä koskee siis kaikkia mobiililaitteita eli kännyköiden lisäksi muun muassa älykelloja ja kuulokkeita, Korpilahden yhtenäiskoulun rehtori Satu Lahti toteaa.
– Ei meillä aikaisemminkaan ole saanut käyttää kännyköitä ruokalassa tai oppitunneilla, paitsi joskus on saanut ”palkintona” tunnin lopussa olla puhelimella, kun kaikki tehtävät on tehty. Nyt siis tämäkin on lain nojalla kielletty. Oppitunneilla kännykän käyttö on toki sallittua edelleen oppimistarkoituksiin opettajan ohjeistuksen mukaan.
Satu Lahden mukaan mobiililaitteiden käytön kielto on otettu hyvin vastaan ja sen taustat on ymmärretty.
– Nyt syksyn aikana kerätään kokemuksia ja oppilaiden mielipiteitä, kaupungin koulujen järjestyssääntö vahvistetaan vielä uudelleen loppuvuoden aikana. Laki tuli aika nopealla aikataululla, joten tähän on haluttu vielä jättää aikaa kerätä kokemuksia rauhassa, Lahti sanoo.
– Kännykkähän on ollut myös työväline, eli oppilaat ovat tottuneet siihen, että esimerkiksi lukujärjestyksen näkee puhelimesta. Nyt laitamme paperisia lukujärjestyksiä käytäville. Välituntitekemistä meidän täytyy myös miettiä. Näin hyvän sään aikana oppilaat keksivät tekemistä pihalla, mutta kun räntäsateet alkavat, pitäisi olla tarjolla jotain mielekästä tekemistä, joka korvaisi kännykällä olemisen välitunneilla. Tähän toivomme oppilailtakin ideoita.
Alkanut lukuvuosi toi muutoksia myös oppimisen tukeen.
– Oppimisen tuen muutos on iso toimintakulttuurin muutos, mutta se ei tapahdu hetkessä. Oppilaiden tuki ei saa muutosvaiheessa heikentyä, eli jos oppilas on esimerkiksi saanut ja tarvitsee erityisopettajan tukea, hän saa sitä edelleen. Nyt alkusyksystä oppimisen tuen muutos ei käytännössä juuri näy arjessa oppilaille, Satu Lahti sanoo.
–Taustalla siirrytään kuitenkin noudattamaan uusia tukimuotoja. Uudistus siirtää oppilaiden tuen entistä enemmän luokkaan, niin erityisopetuksessa kuin tukiopetuksessakin, jolloin hyötyä tulee myös muulle luokalle, ei vain yhdelle oppilaalle.
Lahden mukaan jatkossa erityisopettaja tulee entistä enemmän luokkaan, eikä erityisopetusta tarvitseva oppilas lähde pois luokasta. Myös tukiopetusta annetaan ensisijaisesti ryhmälle, ei yhdelle oppilaalle.
– Tukiopetusta voidaan antaa siten, että toinen opettaja tulee avuksi luokkaan ja ottaa osan oppilaista erilleen ja avustaa heitä, tai sitten toinen opettaja voi kierrellä luokassa ja auttaa apua tarvitsevia, Lahti selvittää.
– Opettajilta tämä edellyttää yhteistyötä, suunnittelua, joustavuutta ja valmiutta yhdessä tekemiseen.
Oppimisen tuki muuttui myös kolmiportaisesta kaksiportaiseksi.
– Siinä muuttuvat muun muassa hallinnolliset rakenteet ja esimerkiksi päättöarviointiin tulee muutoksia, Lahti kertoo.
– Tavoitteena on, että muutokset aiheuttaisivat mahdollisimman vähän häiriöitä oppilaiden arkeen, eikä kenellekään saa tulla tunnetta, että oma tuki huononee. Tämä on pitkä prosessi, siirtymään menee useampi vuosi ja jokaisen tukea tarvitsevan oppilaan tilanne on katsottava erikseen. Opettajien ja koulunkäynninohjaajien kanssa olemme työstäneet tätä tosi paljon ja odotamme positiivisella mielellä, mitä uudistus tuo. Lakimuutoksessa on hyviä tavoitteita, tarkoituksena on muun muassa selkeyttää ja helpottaa prosessia sekä vähentää ylimääräistä kirjaamista. Paljon tässä on kuitenkin vielä kysymysmerkkejä.
Tiina Lamminaho
