Uuraisilla käytiin varsin merkityksellinen kunnanvaltuuston kokous maanantai-iltana.
Valtuuston aluksi hypättiin ”muihin asioihin”, mikä tässä tapauksessa tarkoitti erittäin merkittävän, yli 37 vuotta Uuraisten kunnassa kestäneen virkamiesuran päätöstä. Peruspalvelujohtaja Jouko Nykäsen pitkän uran luotausta ja ajatuksia tuoreena eläkeläisenä on luvassa hieman lähempänä joulua Uuraisten Joulu -lehdessä ja ainakin myös tämän lehden nettisivuilla.
Jouko Nykäsen läksiäiset olivat kestäneet koko päivän eri toimipisteissä. Valtuustossa kukitusten ja kiittelyn jälkeen siirryttiin ns. kuntapäätöksenteon syvään päätyyn ja otettiin käsittelyyn perusopetuksen strategiatyöryhmän alustama ja parikin kertaa kunnanhallituksessa käsittelyssä ollut kouluverkkopäätös. Ennen varsinaista pykälää kuultiin talous- ja kehitysjohtaja Miika Lähdeniemen koostamat tuoreimmat tiedot vero- ja valtionosuusennusteista. Lähdeniemellä oli sekä hyviä että huonoja uutisia.
Hyvät uutiset koskivat Kuntaliiton verokertymäennustetta, joka näyttää nyt Uuraisten kannalta huomattavasti aikaisempaa positiivisemmalta. Lisäystä vuosien 2027-2029 kertymään on 650 000 euroa. Heitto edellisiin ennusteisiin selittyy sillä, että Kuntaliitto hyödyntää nyt tulorekisteriin ilmoitettuja, kunnittain kohdistettuja palkka- ja ansiotulotietoja maan keskiarvon sijaan. Silti kyse on ennusteesta.
Huonot uutiset koskivat valtionosuuksia. Ne ovat yhä pienenemään päin. Uuraisten vuoden 2027 valtionosuuskertymän ennustetaan olevan noin 250 000 euroa pienempi kuin vuonna 2026. Prosenteissa vähennys on peräti 3,6, ja vaikka pienentymisen tahti tulevina vuosina hidastuisikin, vähennys on merkittävä.
Valtuuston pohjaehdotuksena oli strategiatyöryhmän esittämä vaihtoehto A, jossa koulukeskus olisi alakoulun osalta yksisarjainen, Höytiällä olisi kolme yhdysluokkaa, joihin lisättäisiin koulukeskukselta 5. ja 6. luokka. Kyynämöisiltä puolestaan 5. ja 6. luokka siirtyisivät koulukeskukselle. Vähennys nykyiseen olisi 3-4 ryhmää.
Kokouksessa esitettiin kaksi vastaehdotusta. Marko Rautiainen (sd) esitti Tanja Tiaisen (ps) kannattamana, että nykyiseen kouluverkkoon ei tehdä muutoksia. Marko Nieminen (kesk) puolestaan esitti Liisa Stenman-Kässin (kesk) kannattamana, että vaihtoehdoksi valittaisiin vaihtoehto C, mikä tarkoittaisi Kyynämöisten koulun lakkauttamista.
Aluksi äänestettiin kahden poikkeavan esityksen välillä, joista jatkoon eteni Marko Rautiaisen ehdotus. Lopullinen äänestys käytiin sen ja pohjaehdotuksen välillä. Pohjaehdotus eli vaihtoehto A voitti äänin 17-4.
Kokouksen aikana käytettiin useita puheenvuoroja, joissa kaikissa korostettiin lapsen etua, joskin perustelut poikkesivat toisistaan. Päätöksen jälkeen Marko Nieminen jätti ponnen, jonka sisältönä oli, että tulevat sopeutustoimet kohdistetaan ensisijaisesti rakenteisiin, eikä lasten ja nuorten arjessa näkyviin palveluihin, kuten oppimateriaaleihin, oppimisen tukeen, varhaiskasvatuksen laatuun tai lasten kulttuuri-, liikunta- ja harrastustoimintaa tukevaan toimintaan. Myös tästä äänestettiin, ja se hyväksyttiin yksimielisesti.
Ponsi on päätökseen liitettävä tahdonilmaus, toivomus tai ohje, joka ei yleensä muuta itse päätöstä, mutta antaa suuntaa sen toimeenpanolle tai tulevalle valmistelulle. Se on poliittisesti merkittävä viesti, vaikka se ei ole samalla tavalla sitova kuin itse päätös.
Tämä tarkoittaa sitä, että mahdolliset säästöt on haettava pääosin teknisestä toimesta tai esimerkiksi työllisyyden parantamisesta, kuten strategiatyöryhmän puheenjohtaja Anne Pihl (kesk, sit.) ehdotti.
Nyt tehty päätös taannee koulurauhan tämän valtuustokauden ajan, mutta viimeistään ensi vuosikymmenellä asiaa pitää punnita uudelleen, mikäli muuttoliike ei suuntaudu Uuraisilla nykyistä enemmän muuallekin kuin Hirvaskankaan alueelle.
Valtuusto päätti myös vuoden 2027 veroprosenteista ja päätti pitää ne kunnanhallituksen esityksen mukaisesti ennallaan. Tuloveroprosentiksi päätettiin 9,2 prosenttia. Kiinteistöveroprosentit ovat: yleinen kiinteistövero 1,30 prosenttia, vakituisten asuinrakennusten vero 0,48 prosenttia, muiden asuinrakennusten vero 1,30 prosenttia, yleishyödyllisten yhteisöjen vero 0,00 prosenttia sekä rakentamattoman rakennuspaikan vero 3,00 prosenttia.
Hanna Lahtinen
