Toivakan omalääkärinä viimeisen vuoden työskennellyt Timo Wihersaari jää pois tehtävästään heinäkuun jälkeen. Wihersaari kertoo viihtyneensä Toivakassa erinomaisesti ja pitää kulunutta vuotta yhtenä työuransa merkityksellisimmistä. Jatko ei kuitenkaan toteudu uuden kilpailutuksen ehtojen puitteissa.
Toivakan omalääkäri Timo Wihersaari ei peittele sanojaan, kun häneltä kysyy kuluneesta vuodesta Toivakassa.
– Tämä on ollut tosi hyvä homma. Mielekästä, monipuolista ja hallinnassa olevaa työtä. Olen sanonut monessa paikassa ihan vilpittömästi, että tämä on varmaan parasta työtä, mitä olen koskaan tehnyt, Wihersaari sanoo.
Wihersaari aloitti Toivakassa viime vuoden heinäkuussa osana Keski-Suomen hyvinvointialueen omalääkäri- ja ammatinharjoittajamallin pilottia. Pilottiin kuului Toivakassa noin 2 200 asukkaan väestövastuu.
Yleislääketieteen erikoislääkärinä Wihersaari korostaa erityisesti hoidon jatkuvuutta.
– Yleislääketieteen erikoislääkärin koulutuksessa keskeisiä asioita on hoidon jatkuvuus. Se on ylivoimaisesti keskeisin asia, ja tässä se toteutuu.
Käytännössä jatkuvuus tarkoittaa sitä, että potilas ei joudu aloittamaan joka kerta alusta uuden lääkärin kanssa. Lääkäri tuntee potilaan tilanteen, taustan ja aiemmat hoitopäätökset. Se säästää aikaa, mutta ennen kaikkea rakentaa luottamusta.
– Tehokkuuteen vaikuttaa se, että kun on yksi oma lääkäri, joka tuntee potilaan, ja kun asia on huolellisesti käyty, potilas voi luottaa siihen, että nyt se asia on käyty. Ei tarvitse aloittaa uudelleen.
Yli 90 prosenttia kontakteista omalle lääkärille
Wihersaaren mukaan Toivakan pilotissa hoidon jatkuvuus on toteutunut poikkeuksellisen hyvin. Hän kertoo, että perusterveydenhuollon lääkärikontakteista yli 90 prosenttia on hoitunut hänen kauttaan. Paras yksittäinen luku on ollut 93 prosenttia.
– En tiedä, pitääkö tätä kehua, mutta se on ihan maailmanluokkaa, Wihersaari toteaa.
Myös hoitoon pääsy on hänen mukaansa ollut Toivakassa hyvällä tasolla. Kiireettömälle vastaanottoajalle on päässyt noin viikossa, ja kiireellisissä asioissa yleensä samana päivänä.
Vastaanottokäyntejä on ollut kuukaudessa karkeasti noin 160, mutta kokonaisuus on paljon laajempi. Vastaanottojen lisäksi työhön kuuluu puheluita, laboratoriotulosten läpikäyntiä, kirjauksia, konsultaatioita ja asioiden hoitamista yhdessä omahoitajan kanssa.
Wihersaari painottaa, että Toivakan mallissa kyse ei ole vain omalääkäristä, vaan myös omahoitajasta.
– Leena on äärimmäisen tärkeä siinä, että saamme tämän homman toimimaan. Teemme tosi paljon yhteistyötä ilman raja-aitoja.
Me olemme potilaita varten
Haastattelussa Wihersaari palaa monta kertaa samaan ajatukseen: perusterveydenhuollon pitäisi olla potilaita varten, ei toisinpäin.
– Melkein päivittäin ihmiset sanovat minulle, että he kokevat olevansa taas täällä vaivaksi. Joillekin on iskostunut ajatus, ettei perusterveydenhuoltoon pääse, ja että anteeksi kun olen täällä. Minusta asia on ihan toisinpäin. Mehän olemme potilaita varten. Eivät potilaat ole lääkäriä varten.
Samalla hän muistuttaa, ettei terveydenhuolto ole rajaton resurssi. Siksi resurssit pitäisi käyttää mahdollisimman vaikuttavasti.
Wihersaaren mukaan omalääkärimallin vahvuus näkyy myös siinä, että vastaanotolla voidaan katsoa yksittäistä vaivaa laajemmin koko potilaan tilannetta.
– Jos potilas tulee vaikka flunssan takia, voin samalla katsoa, tiedämmekö hänen verenpaineensa. Aika moni flunssapotilas on lähtenyt vastaanotolta verenpaineseurannan kanssa.
Yli 40-vuotiailta olisi Wihersaaren mukaan hyvä tarkistaa ainakin verenpaine, kolesterolit ja verensokeri. Hänen mukaansa juuri verenpaine on yksi konkreettisimmista asioista, joihin puuttumalla voidaan ehkäistä myöhempiä vakavia sairauksia.
– Jos yksi asia pitäisi hoitaa, niin konkreettisin ja selkein olisi se, että kaikilla olisi verenpaine kunnossa.
Ennaltaehkäisy vaatii pitkäjänteisyyttä
Wihersaaren mukaan perusterveydenhuollon perusajatus on kansanterveystyössä ja ennaltaehkäisyssä, mutta järjestelmä ei ole pitkään aikaan toiminut riittävän proaktiivisesti.
– Meidän pitäisi mullistaa tämä toisin. Terveydenhuollon pitäisi olla proaktiivinen niissä asioissa, joista on selkeä tieteellinen näyttö. Jos yhdestä asiasta lähdetään, se olisi verenpaine.
Hän huomauttaa, että ennaltaehkäisyn vaikutuksia on poliittisesti ja hallinnollisesti vaikea osoittaa nopeasti. Jos verenpaineet saadaan kuntoon nyt, vältetyt aivoinfarktit tai sydäninfarktit näkyvät vasta vuosien tai vuosikymmenten päästä.
Toivakassa Wihersaari on pyrkinyt herättelemään asukkaita esimerkiksi verenpaineseurantaan. Hänen unelmansa olisi, että mahdollisimman moni toivakkalainen tekisi neljän päivän verenpaineseurannan ja tiedot saataisiin kirjattua järjestelmään.
– Innostuisin oikein, jos saisimme verenpaineseurantaan koko laatikon täyteen toivakkalaisten verenpaineseurantakaavakkeita. Se olisi lottovoitto.
Kunnan mahdollisuuksista Wihersaari nostaa esiin liikunnan, ravinnon ja unen tukemisen. Samalla hän muistuttaa yksilönvapaudesta ja siitä, ettei ihmisiä voi eikä pidä pakottaa elämäntapamuutoksiin.
– Enemmän pitäisi mennä positiivisen kannustamisen kautta. Miten voitaisiin tukea, se on paljon vaikeampi asia.
Jatko kariutui kilpailutuksen ehtoihinVaikka Wihersaari olisi itse halunnut jatkaa Toivakassa, hänen työnsä paikkakunnalla päättyy heinäkuun jälkeen.
Taustalla on hyvinvointialueen uusi kilpailutus. Wihersaari korostaa, ettei kyse ole riidasta tai draamasta hyvinvointialueen kanssa. Hänen mukaansa yhteistyö hyvinvointialueen suuntaan on ollut hyvää.
– Pilotti oli pilotti. Ajatus oli, että saisin jatkaa, mutta hyvinvointialue päätti, että tämä tulee uudelleen kilpailutukseen.
Wihersaari kertoo, että kilpailutuksen sisältö osoittautui lopulta erilaiseksi kuin hän oli odottanut. Sen vuoksi hän ei voinut osallistua siihen.
– Ehtojen myötä jouduin tekemään ratkaisun, joka on pettymys. Kokonaisuus huomioiden en nähnyt sitä enää valitettavasti mahdolliseksi. Se kirpaisee edelleen ja harmittaa.
Harmitus liittyy sekä omaan työhön että toivakkalaisiin.
– Olisi ollut hienoa viedä tätä asiaa vielä eteenpäin. Tietenkin harmittaa myös ihan suoraan toivakkalaisten puolesta.
Wihersaari toivoo, että Toivakkaan saadaan jatkaja ja että alkanut työ ei katkea.
– Täällä oli pitkään tilanne, ettei ollut lääkäriä. Nyt homma on saatu alulle. Jos tänne saadaan lääkäri ja tämä jatkuu, niin pohja on selkeämpi.
Toivakka on antanut minulle paljon
Tulevaisuudestaan Wihersaari ei vielä kerro tarkasti, mutta potilastyöstä hän ei halua luopua. Hän toivoo, että voisi jatkossakin tehdä työtä perusterveydenhuollon kehittämisen ja hoidon jatkuvuuden parissa.
– En voi potilastyöstä tässä vaiheessa luopua. Tykkään tästä niin paljon.
Wihersaari valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 2014 ja yleislääketieteen erikoislääkäriksi vuonna 2020. Lääkäriksi päätyminen ei ollut hänelle lapsuudenhaave, vaikka isäkin oli lääkäri. Luonnontieteet kiinnostivat, ja lukioikäisenä lääkärin ala alkoi tuntua omalta.
Nyt Toivakan vuosi on vahvistanut hänen näkemystään siitä, mihin perusterveydenhuollossa pitäisi panostaa.
– Minulla on aika vahva visio siitä, että ainoa keino saada perusterveydenhuoltoa kuntoon on panostaa hoidon jatkuvuuteen ja omalääkäriin. Tämä on konkretisoitunut minulle viimeistään tämän pilotin aikana.
Toivakasta Wihersaarelle jää lämmin muisto.
– Toivakka jää todella lämpimästi mieleen. Toivottavasti minä olen antanut Toivakalle jotain, sillä Toivakka on antanut minulle paljon.
Samuli Turunen
