Maarit Nurminen
Petäjäveden ja Korpilahden osuuspankit pitävät ylimääräiset osuuskunnan kokoukset ensi tiistaina. Kokouksissa päätetään, yhdistyvätkö pankit kolmen muun pankin kanssa. Edellä mainittujen pankkien lisäksi yhdistymisaikeissa ovat Keski-Suomen osuuspankki, Multian osuuspankki ja Haapamäen seudun osuuspankki. Yhdistyessään pankin asiakasliiketoiminta olisi viime syksynä julkistetun tiedotteen mukaan noin 6 765,5 miljoonaa euroa.
Korpilahden osuuspankissa yhdistymistä Keski-Suomen osuuspankkiin koeponnistettiin vuonna 2019; tuolloin osuuskunnan kokous teki kielteisen päätöksen. Petäjäveden pankkihistoria on näiltä osin värikkäämpi. Petäjäveden osuuspankki erosi OP-ryhmästä 1990-luvulla, kun laki talletuspankkien yhteenliittymästä oli tulossa voimaan vuonna 1996. Pankista tuli POP-pankki. Myöhemmin myös POP-pankkeihin tuli yhteenliittymä ja tuolloin arvioitiin tilannetta kahden yhteenliittymän välillä ja päätettiin palata takaisin OP -ryhmään.
Nyt käytävien yhdistymisneuvotteluihin lopullisen sysäyksen antoi alati lisääntyvä pankkisääntely. Ensi vuoden alusta lukien jokaisella pankkitoimiluvan omaavalla pankilla on oltava erilliset luottohallinnon ja riskienhallinnan yksikkönsä. Käytännössä siis sama henkilö ei voi esimerkiksi myöntää luottoa ja arvioida luoton vakuuksia. OP Pohjola on kiristänyt vaatimuksiaan Euroopan keskuspankin asettamien velvoitteiden täyttämiseksi. Pienten pankkien oli siis käytännössä pakko reagoida jotenkin edessä olevaan muutokseen.
Sekä Korpilahden että Petäjäveden osuuspankkien toimitusjohtajat Tuomas Uppsala ja Anu Liimatainen ovat todenneet, että tätä vaatimusta on pienen pankin mahdoton täyttää. Henkilökuntaa jouduttaisiin palkkaamaan lisää vähintään kymmenen henkilöä, mikä puolestaan söisi pankin tulosta. Toimitusjohtajat ovat todenneet myös, etteivät pankit todennäköisesti onnistuisi rekrytoimaan sellaista määrää henkilökuntaa.
Luottohallinnon ja riskienhallinnan vaatimus on OP Pohjolassa, kuten muissakin Euroopan keskuspankin valvonnan alaisissa pankeissa, ehdoton. Mikäli jokin osuuspankki ei täytä vaatimuksia ensi vuoden alussa, sen luokitus OP Pohjolan sisäisessä luokituksessa laskee alimmalle tasolle.
OP Pohjolan liiketoimintajohtaja Harri Nummelan mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kyseisessä tilanteessa keskusyhteisö olisi velvollinen ottamaan pankin niin sanottuun pankkikohtaiseen ohjaukseen ja pankin omaa päätösvaltaa muun muassa luottojen myönnössä jouduttaisiin rajoittamaan. Nummela kuvaa, että mikäli esitys pankkien yhdistymisestä hylättäisiin, olisi se hyppy tuntemattomaan.
Nummela toteaa, että viranomaisten valvontavaatimukset ovat kiristyneet viime vuosina niin paljon, että lukuisat muutkin osuuspankit ovat yhdistyneet. Osuuspankkien määrä on vähentynyt viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana 167 pankista 38 osuuspankkiin. Luvut ovat vuosilta 2017 ja viime syksyltä lokakuuhun mennessä julkistettujen yhdistymishankkeiden tilanteessa.
Petäjävedellä liittymisaikeet ovat nostaneet vastustusta yleisönosastokirjoituksissa ja sosiaalisessa mediassa. Joukko pankin asiakasomistajia haluaisi vaihtaa pankkiryhmää. Petäjäveden osuuspankin eroaminen OP Pohjolasta olisi ennakkotapaus. Yksikään pankki ei ole eronnut ryhmästä vuoden 1997 jälkeen eli sen jälkeen, kun yhteenliittymälaki tuli voimaan.
Nummela toteaa, että tilanne olisi epävarma ja mutkikas. Hän sanoo eroamisen olevan pitkä ja monimutkainen prosessi. Yhteenliittymälain mukaan pankki olisi vastuussa yhteisvastuujärjestelmän velvoitteista vielä viisi vuotta eroamisen jälkeen.
Yhdistymisen vastustajat ovat olleet huolissaan siitä, että pankille kertynyt varallisuus, noin 20 miljoonaa euroa katoaisi, eikä olisi enää käytettävissä petäjävetisten hyväksi tulevaisuudessa.
Nummela sanoo, että pankin omat varat on kerrytetty sen varmistamiseksi, että osuuspankin omistaja-asiakkailla on tarjolla heidän tarvitsemansa pankkipalvelut.
Nummela huomauttaa, että Petäjäveden osuuspankin asiakaskunnasta lähes 60 prosenttia on muualta kuin Petäjävedeltä.
Toiseen pankkiryhmään siirtymistä halutaan myös siksi, että Finanssivalvonnan alaisissa pankeissa sääntelyn vaatimukset ovat vähäisemmät kuin Euroopan keskuspankin alaisissa pankeissa. Toisaalta myös Finanssivalvonta on kiristänyt sääntelyä. Yhdistymisiä on tapahtunut myös esimerkiksi POP-pankkien keskuudessa; niiden lukumäärä oli alun perin 44 pankkia, nyt lukumäärä on 18.
