Tiina Lamminaho
– Metsänomistajien erilaiset arvot tunnistetaan nykyään selkeämmin ja metsänhoitoyhdistykset haluavat tarjota palveluita kaikenlaisille metsänomistajille, niin luontopainotteisesti metsäänsä suhtautuville kuin talouspainotteisesti metsäänsä suhtautuvillekin, Mhy Päijänteen toimitusjohtaja Petri Takalo sanoo ja toteaa, että luontoarvot kiinnostavat metsänomistajia.
Metsänhoitoyhdistysten valtakunnallinen puukauppapalvelu uudistettiin tänä vuonna, myös siinä otetaan metsänomistajien arvot entistä paremmin huomioon.
– Metsänomistajien tavoitteet pyritään selvittämään aiempaa paremmin ja tarkemmin kaiken asioinnin yhteydessä, esimerkiksi puukauppa lähtee liikkeelle arvojen ja tavoitteiden kartoittamisella. Uudistettu puukauppapalvelu tuo myös ostajille entistä enemmän näkyviin myyjän tavoitteita, Takalo kertoo.
– Taustakeskusteluissa metsänomistajan kanssa otetaan toki huomioon myös metsän mahdollisuudet. Esimerkiksi nyt julkisuudessa puheissa ollut jatkuvapeitteinen kasvatus ei ole kaikissa metsissä mahdollista suoraan, jotkut kohteet voi olla uudistettava, ennen kuin niissä voidaan aloittaa jatkuvapeitteistä kasvatusta. Toisaalta harvennushakkuutkin voivat tähdätä jatkuvapeitteiseen kasvatukseen, vaikka sitä ei erikseen metsänkäyttöilmoituksessa mainita.
Päijänteen metsänhoitoyhdistys on kehittänyt myös Luontokäsikirjan metsänomistajille, jotka haluavat hoitaa metsiään luontopainotteisesti.
– Luontokäsikirja on niin sanottu metsäsuunnitelma luontoarvoille ja antaa ohjeet luonnon hoitoon. Siinä tavoitteena on, että metsäluonto kehittyy parempaan suuntaan, mutta siinä ei poissuljeta talousmetsäkäyttöä, Takalo kertoo.
– Toki jos haluaa isommin lisätä oman metsänsä luontoarvoja, joutuu tinkimään taloudellisesta tuloksesta jonkin verran. Omaa metsäänsä voi käsitellä myös osissa; voi lisätä suojelua sinne, missä on siihen sopivia kohteita ja toisaalta taas tehostaa puun tuottoa esimerkiksi lannoittamalla siellä, missä on vähäisempiä luontoarvoja, ja jossain kohteissa voi käyttää esimerkiksi jatkuvapeitteistä kasvatusta.
Talousmetsissä suojellaan luontoarvoja jo lakienkin perusteella, esimerkiksi metsälaissa on määräyksiä arvokkaiden elinympäristöjen, kuten lähteiden, puronvarsien, rehevien metsien ja soiden, suojelemisesta.
– Metsälaki, ympäristölaki ja vesilaki antavat raamit, lisää määräyksiä löytyy metsäsertifikaateista. Yleisimmin Suomen metsätiloilla on käytössä PEFC-sertifikaatti, jotkut käyttävät myös tiukempaa FSC-sertifikaattia, Takalo sanoo.
– Normaalissa talousmetsänhoidossakin pystytään helposti lisäämään luontoarvoja esimerkiksi suojavyöhykkeillä, monimuotoisuustiheiköillä, tekopökkelöillä, säästöpuilla, lahopuun säästämisellä sekä suosimalla sekametsiä ja monilajisuutta. Nämä kuuluvat normaaliin toimintaan.
Luonnonsuojeluhalua keskisuomalaisilla metsänomistajilla on Petri Takalon mukaan paljon.
– Suurella osalla metsänomistajia on aina ollut metsäalueita, jotka on jätetty talousmetsäkäytön ulkopuolelle. Nykyään luontoarvoihin ja suojeluun liittyvät asiat tiedostetaan entistä enemmän ja niistä osataan kysyä, Takalo toteaa.
Luontoarvojen säilyttämisestä halutaan myös tuottoa metsänomistajille.
– Etenkin Keski-Suomessa valtion korvaamaan pysyvään suojeluun kohteita on erittäin vaikeaa saada, Metso-suojeluohjelmaan on yli viiden vuoden jono. Myös kymmenen vuoden määräaikaiseen suojeluun tarkoitetut ympäristötuen rahat ovat tältä vuodelta käytetty, Takalo kertoo ja toteaa, että yksi keino saada tuloa metsästä muutenkin kuin myymällä puuta, saattaa tulevaisuudessa olla luontoarvokauppa.
– Luontoarvokauppa ei ole vielä kunnolla lähtenyt liikkeelle. Tarjontaa luontoarvoista olisi, mutta ostajakunta on vielä varovaista, kun velvoittavaa kompensaatiolainsäädäntöä ei ole, Takalo toteaa.
Luontoarvokaupassa yritykset voisivat ostaa luontoarvoja esimerkiksi maksamalla tietyn luontokohteen suojelemisesta tai ennallistamisesta ja suojelemisesta.
– Luontoarvoja ostamalla yritykset voisivat lunastaa vastuullisuuslupauksiaan. Kun luontoarvokauppa lähtee liikkeelle, metsänhoitoyhdistykset voivat toimia siinä välittäjinä. Tällä hetkellä ostajakunta puuttuu, vain joitakin pilottikohteita on toteutettu, Takalo kertoo.
