Maarit Nurminen
Jyväskylän kaupunki omistaa reilut 60 hehtaaria metsää Korpilahden Kokkomäen alueella. Alueen pohjoisosassa eli noin 30 hehtaarin alueella tehtiin metsätöistä vuosi sitten ja tänä syksynä töitä on jatkettu eteläosassa.
-Lähes kaikki alueella tehdyt metsänhoitotyöt ovat olleet harvennus- tai poimintahakkuita. Hiihtoreitin pohjoisosan rinteessä tehtiin uudistushakkuu, metsäasiantuntija Arto Vuorinen Jyväskylän kaupungilta kertoo.
Vuorinen kertoo, että uudistushakkuu tehtiin, koska alueen kuusikko oli heikentynyt.
– Puustossa oli paljon kuolleita ja huonokuntoisia kuusia, lahovikoja, lumen murtamia latvoja ja hyönteistuhoja. Tällaisen puuston harventaminen ei olisi ollut tarkoituksenmukaista, sillä se olisi voinut lisätä tuuli- ja muiden luonnontuhojen riskiä. Alueelle istutetaan ensi keväänä mäntyä, joka soveltuu kasvupaikalle kuusta paremmin ja kestää paremmin kuivuutta ja tuulta. Luontaisesti alueelle kasvaa ajan myötä myös kuusta ja lehtipuita.
Vuorinen sanoo, että Kokkomäen metsiä on tarkasteltu laajempina kokonaisuuksina ja pitkän aikavälin näkökulmasta.
-Muuttuvassa ilmastossa kuivien kasvupaikkojen yhden puulajin kuusikot ovat erityisen alttiita kuivuudelle ja muille luonnontuhoille. Sekapuustoiset ja rakenteeltaan monipuoliset metsät ovat tulevaisuutta ajatellen kestävämpi vaihtoehto. Sekapuustoiset metsät myös näyttävät kauniilta jokaisena vuodenaikana.
Hiihtoreitin läheisyydestä on jouduttu poistamaan myös muita suuria ja huonokuntoisia puita, etenkin kuusia. Vuorinen kertoo, että metsätöistä on tullut muutamia palautteita kaupungille.
-On ymmärrettävää, että muutos maisemassa voi näyttää työn aikana rajulta. Huonokuntoiset puut muodostavat kuitenkin riskin sekä ulkoilureiteille että niiden käyttäjille.
Maastoon on jätetty niin sanottuja tekopökkelöitä.
-Niillä voidaan lisätä turvallisesti pystylahopuun määrää ja tukea siten luonnon monimuotoisuutta. Kokkomäessä tekopökkelöt toimivat myös frisbeegolfradan luonnollisina esteinä. Lisäksi niitä voidaan käyttää maastossa esimerkiksi tervahautojen ja säästöpuualueiden kaltaisten kohteiden merkitsemiseen.
Ihmetystä on herättänyt myös karkea sora, jota on ajettu reiteille.
-Ymmärrämme hyvin myös ulkoilureittejä ja latuja koskevan huolen. Alueen reittejä ei ole viime vuosina kattavasti kunnostettu, ja käynnissä olevat metsänhoitotyöt ovat aiheuttaneet niille tilapäistä haittaa. Puunkuljetuksia varten reittien kantavuutta on jouduttu parantamaan karkealla murskeella, sillä syksyn runsaat sateet ovat tehneet maastosta poikkeuksellisen märän. Puukauppakumppanimme osallistuu puunkuljetuksiin käytettävien reittien kantavuutta parantavan murskeen kustannuksiin, joten nämä kustannukset eivät jää Jyväskylän kaupungin maksettaviksi. Murske ei kuitenkaan ole reittien lopullinen pintamateriaali. Puunkuljetusten jälkeen reitit viimeistellään ja niiden pintaan levitetään ulkoilureiteillä yleisesti käytettävää hienompaa kivituhkaa.
Ulkoilureitille tulleiden vaurioiden korjaaminen aloitetaan metsänhoitotöiden päätyttyä. Kokkomäessä voidaan hiihtää normaalisti myös tulevana talvena.
Kokkomäen metsien käsittely perustuu kaupungin metsäohjelmaan, jossa ulkoilu- ja virkistysmetsien hoidossa huomioidaan ulkoilu, maisema, turvallisuus ja luonnon monimuotoisuus.
-Tavoitteena on metsien pitkäjänteinen kehittäminen, ei maksimaalinen puuntuotanto. Metsien hoidossa, kuten kaupungin muussakin toiminnassa, on kuitenkin huomioitava myös taloudelliset näkökulmat. Kaupungin palveluiden, kuten ulkoilureittien ja latujen ylläpidon, järjestäminen vaatii resursseja. Kaupungin metsistä saatavat tulot ovat osa kaupungin kokonaistaloutta, ja niillä rahoitetaan osaltaan kaupungin palveluita. Samalla kaupunki hankkii vuosittain lisää metsää ja kehittää metsäomaisuuttaan osana kaupungin tavoitteita.
-Myös metsäalueiden hankkiminen ja hoitaminen edellyttävät taloudellisia resursseja. Metsätalouden tuloilla on siten oma merkityksensä myös virkistyspalveluiden ja muun kaupunkilaisten hyvinvointia tukevan toiminnan rahoittamisessa, Vuorinen toteaa.
